Vertaa PF-selostetta

VAZKEPA kapseli, pehmeä 998 mg

Huomioitavaa

▼Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi kapseli sisältää 998 mg ikosapenttietyyliä.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan

Yksi kapseli sisältää 30 mg maltitolia (E 965 ii), 83 mg sorbitolia (E 420 ii) sekä soijalesitiiniä.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Kapseli, pehmeä (kapseli).

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Vazkepa on tarkoitettu sydän- ja verisuonitapahtumien riskin vähentämiseen aikuisille statiinihoitoa saaville potilaille, joilla on suuri sydän- ja verisuonitautien riski ja joiden triglyseridipitoisuus on koholla (≥ 150 mg/dl [≥ 1,7 mmol/l]) ja joilla on

  • varmistettu sydän- ja verisuonitauti tai
  • diabetes ja vähintään yksi muu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Tutkimustiedot, mukaan lukien sydämen ja verisuonten riskitekijät, sekä tulokset vaikutuksista sydän- ja verisuonitapahtumiin, ks. kohta Farmakodynamiikka.

Annostus ja antotapa

Annostus

Suositeltu suun kautta otettava vuorokausiannos on 4 kapselia: kaksi 998 mg:n kapselia kaksi kertaa päivässä.

Jos annos jää ottamatta, potilaan pitää ottaa se heti muistaessaan. Jos yksi vuorokausiannos jää ottamatta, seuraavaa annosta ei kuitenkaan pidä kaksinkertaistaa.

Iäkkäät (≥ 65-vuotiaat)

Annosta ei tarvitse muuttaa iän perusteella (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Munuaisten vajaatoiminta

Annoksen pienentämistä ei suositella (ks. myös kohta Farmakokinetiikka).

Maksan vajaatoiminta

Annoksen pienentämistä ei suositella (ks. myös kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat

Ei ole asianmukaista käyttää ikosapenttietyyliä < 18 vuoden ikäisille lapsille sydän- ja verisuonitapahtumien riskin vähentämiseen statiinihoitoa saavilla potilailla, joilla on suuri sydän- ja verisuonitautien riski ja kohonnut triglyseridipitoisuus sekä muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.

Antotapa

Suun kautta.

Vazkepa pitää ottaa aterian yhteydessä tai aterian jälkeen.

Potilaita pitää neuvoa nielemään kapselit kokonaisina rikkomatta, murskaamatta, liuottamatta ja pureskelematta niitä, jotta varmistetaan koko aiotun annoksen saaminen.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, soijalle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Kala- ja/tai äyriäisallergiat

Ikosapenttietyyliä saadaan kalaöljystä. Ei tiedetä, onko kalalle ja/tai äyriäisille allergisilla potilailla muita suurempi ikosapenttietyylistä aiheutuvien allergisten reaktioiden riski. Ikosapenttietyylin käytössä pitää olla varovainen, jos potilaan tiedetään olevan yliherkkä kalalle ja/tai äyriäisille.

Maksan vajaatoiminta

Maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden alaniiniaminotransferaasi- (ALAT) ja aspartaattiaminotransferaasipitoisuutta (ASAT) pitää seurata siten kuin kliinisesti on aiheellista ennen hoidon aloittamista ja asianmukaisin väliajoin hoidon aikana.

Eteisvärinä tai ‑lepatus

Ikosapenttietyyliin liittyi kaksoissokkoutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa suurentunut sairaalahoitoa vaativan eteisvärinän tai ‑lepatuksen riski. Eteisvärinän ilmaantuvuus oli suurempi potilailla, joilla oli aiemmin ollut eteisvärinää tai ‑lepatusta (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilaita, etenkin niitä, joiden anamneesissa on oleellisia sairauksia, pitää seurata eteisvärinän tai eteislepatuksen kliinisten oireiden havaitsemiseksi (esim. hengenahdistus, sydämentykytys, pyörtyminen/huimaus, epämukavat tuntemukset rintakehässä, verenpaineen muutos tai epäsäännöllinen syke). Sydänsähkökäyrä pitää tutkia, jos se on kliinisesti aiheellista.

Verenvuodot

Ikosapenttietyylihoitoon on liittynyt suurentunut verenvuotojen ilmaantuvuus. Ikosapenttietyylin kanssa samanaikaisesti antitromboottisia lääkeaineita eli trombosyyttien estäjiä, mukaan lukien asetyylisalisyylihappoa, ja/tai veren hyytymistä estäviä lääkeaineita käyttävillä potilailla saattaa olla tavanomaista suurempi verenvuotojen riski, joten heitä pitää seurata säännöllisin väliajoin (ks. kohta Haittavaikutukset).

Apuainesisältö

Sorbitoli (E420 ii)

Tämä lääkevalmiste sisältää 83 mg sorbitolia per kapseli. Sorbitolia (tai fruktoosia) sisältävien muiden valmisteiden samanaikaisen annon sekä ravinnosta saatavan sorbitolin (tai fruktoosin) additiivinen vaikutus on huomioitava.

Suun kautta otettavien lääkevalmisteiden sorbitoli saattaa vaikuttaa muiden suun kautta otettavien lääkkeiden biologiseen hyötyosuuteen.

Potilaille, joilla on perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI) ei saa antaa tätä lääkevalmistetta.

Maltitoli (E965 ii)

Tämä lääkevalmiste sisältää 30 mg maltitolia per kapseli.

Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Soijalesitiini

Tämä lääkevalmiste sisältää soijalesitiiniä. Soijalle tai maapähkinälle allergisten potilaiden ei pidä käyttää tätä lääkevalmistetta.

Yhteisvaikutukset

Ikosapenttietyyliä tutkittiin annoksina neljä 998 mg:n kapselia/vrk seuraavien lääkevalmisteiden kanssa, jotka ovat tyypillisiä sytokromi P450 ‑entsyymien substraatteja: omepratsoli, rosiglitatsoni, varfariini ja atorvastatiini. Yhteisvaikutuksia ei havaittu.

Raskaus ja imetys

Raskaus

On vain vähän tietoja ikosapenttietyylin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Varmuuden vuoksi ikosapenttietyylin käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana, ellei hoidosta saatavan hyödyn katsota olevan riskejä suurempi.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö ikosapenttietyyli ihmisen rintamaitoon. Kirjallisuustutkimukset ovat osoittaneet, että aktiivinen metaboliitti eikosapentaeenihappo (EPA) erittyy ihmisen rintamaitoon äidin ruokavalioon korreloivina pitoisuuksina. Saatavissa olevat toksikologiset tiedot rotista ovat osoittaneet, että ikosapenttietyyli erittyy maitoon (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea.

On päätettävä, lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko ikosapenttietyylihoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys

Ikosapenttietyylin käyttöön liittyviä ihmisen hedelmällisyyttä koskevia tietoja ei ole olemassa. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Ikosapenttietyylin farmakodynaamisen profiilin ja kliinisten tutkimusten haittavaikutustietojen perusteella sillä ei oletettavasti ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Yleisimmin raportoituja ikosapenttietyyliin liittyneitä haittavaikutuksia olivat verenvuodot (11,8 %), raajojen turvotus (7,8 %), eteisvärinä (5,8 %), ummetus (5,4 %), luuston ja lihasten kipu (4,3 %), kihti (4,3 %) ja ihottuma (3,0 %).

Haittavaikutustaulukko

Haittavaikutukset on luokiteltu esiintymistiheyden ja elinjärjestelmän mukaan. Haittavaikutusten raportointitiheydet on arvioitu sydän- ja verisuonitapahtumien hoitotuloksia koskeneessa pitkäkestoisessa tutkimuksessa, jossa tutkittavia seurattiin 4,9 vuotta (mediaani). Esiintymistiheydet on määritelty seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) ja tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Taulukossa 1 luetellaan haittavaikutukset.

Taulukko 1. Haittavaikutukset
MedDRA-elinjärjestelmän luokkaHaittavaikutusEsiintymistiheys
ImmuunijärjestelmäYliherkkyysMelko harvinainen
Nielun turvotusTuntematon
Aineenvaihdunta ja ravitsemusKihtiYleinen
HermostoMakuhäiriöt1Melko harvinainen
SydänEteisvärinä tai ‑lepatus2Yleinen
VerisuonistoVerenvuodot2Hyvin yleinen
RuoansulatuselimistöUmmetus2Yleinen
RöyhtäilyYleinen
Iho ja ihonalainen kudosIhottumaYleinen
Luusto, lihakset ja sidekudosLuuston ja lihasten kipuYleinen
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitatRaajojen turvotusYleinen

1 Makuhäiriöt kuvaavat ”sananmukaista” termiä: kalanmaku
2 Ks. kohta Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Verenvuodot

Verenvuotoja esiintyi lumekontrolloidussa sydän- ja verisuonitapahtumien hoitotuloksia koskeneessa tutkimuksessa 11,8 %:lla ikosapenttietyyliä saaneista tutkittavista verrattuna 9,9 %:iin lumevalmistetta saaneista tutkittavista. Vakavia verenvuototapahtumia raportoitiin yleisemmin ikosapenttietyyliä kuin lumevalmistetta saaneilla potilailla, kun näitä valmisteita annettiin yhdistelmänä samanaikaisen antitromboottisen lääkityksen kanssa (3,4 % vs. 2,6 %). Tutkittavilla, jotka eivät käyttäneet samanaikaisesti antikoagulantteja/antitromboottisia lääkeaineita, esiintyvyys oli kuitenkin sama (0,2 %) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Ikosapenttietyylin käytön yhteydessä yleisimmin havaittuja verenvuototapahtumia olivat maha-suolikanavan verenvuodot (3,1 %), ruhjevammat (2,5 %), verivirtsaisuus (1,9 %) ja nenäverenvuoto (1,5 %).

Eteisvärinä/‑lepatus

Eteisvärinää tai eteislepatusta todettiin lumekontrolloidussa sydän- ja verisuonitapahtumien hoitotuloksia koskeneessa tutkimuksessa 5,8 %:lla ikosapenttietyyliä saaneista tutkittavista verrattuna 4,5 %:iin lumevalmistetta saaneista tutkittavista. Sairaalahoitoa 24 tuntia tai pidempään vaatinutta eteisvärinää tai eteislepatusta todettiin 3 %:lla ikosapenttietyyliä saaneista tutkittavista verrattuna 2 %:iin lumevalmistetta saaneista tutkittavista. Eteisvärinää ja eteislepatusta raportoitiin yleisemmin ikosapenttietyyliä saaneilla kuin lumevalmistetta saaneilla tutkittavilla, joilla oli aiemmin ollut eteisvärinää tai eteislepatusta (12,5 % vs. 6.3 %) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Ummetus

Ummetusta esiintyi lumekontrolloidussa sydän- ja verisuonitapahtumien hoitotuloksia koskeneessa tutkimuksessa 5,4 %:lla ikosapenttietyyliä saaneista tutkittavista verrattuna 3,6 %:iin lumevalmistetta saaneista tutkittavista. Vakava ummetus oli ikosapenttietyyliä saaneilla tutkittavilla (0,1 %) ja lumevalmistetta saaneilla tutkittavilla (0,2 %) harvinaisempaa. Ummetuksen suhteellista ilmaantuvuutta on tässä tutkimuksessa voinut sekoittaa lumevalmisteen laksatiivinen jäännösvaikutus, joka johtui terapeuttista pienemmästä kevyen mineraaliöljyn annoksesta (4 ml).

Seuraavat haittavaikutukset on tunnistettu ikosapenttietyylin maailmanlaajuisessa käytössä myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Koska näitä haittoja on ilmoitettu vapaaehtoisesti potilasjoukossa, jonka kokoa ei tiedetä, yleensä ei ole mahdollista arvioida luotettavasti niiden esiintyvyyttä tai varmistaa syy-yhteyttä lääkkeelle altistumiseen: suurentunut veren triglyseridipitoisuus, nivelsärky, ripuli, epämukavat tuntemukset vatsassa ja raajakipu.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Ikosapenttietyyliyliannokseen ei ole spesifistä hoitoa. Yliannostustapauksessa potilasta on hoidettava oireenmukaisesti ja aloitettava tarvittaessa tukitoimenpiteet.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Lipidejä muuntavat lääkeaineet, muut lipidejä muuntavat lääkeaineet, ATC-koodi: C10AX06

Vaikutusmekanismi

Ikosapenttietyyli on omega-3-rasvahapon, eikosapentaeenihapon (EPA), stabiili etyyliesteri. Sydän- ja verisuonitapahtumien vähenemiseen liittyviä ikosapenttietyylin vaikutusmekanismeja ei tunneta täysin. Mekanismeihin todennäköisesti liittyy monia tekijöitä, kuten parantunut lipoproteiiniprofiili ja siihen liittyvä runsaasti triglyseridiä sisältävien lipoproteiinien väheneminen, tulehdusta vähentävät vaikutukset ja antioksidanttivaikutus, vähentynyt makrofagien kertyminen, parantunut endoteelin toiminta, lisääntynyt sidekudoskaton paksuus/stabiilius ja trombosyyttien kokkaroitumista estävät vaikutukset. Jokainen näistä mekanismeista voi vaikuttaa hyödyllisesti ateroskleroottisen plakin kehittymiseen, etenemiseen ja stabiloitumiseen sekä plakin repeytymisen seurauksiin. Prekliiniset ja kliiniset tutkimukset tukevat EPA:n tällaisia hyötyjä. EPA:n systeemiset ja paikalliset tulehdusta vähentävät vaikutukset saattavat johtua tulehdusta edistävän arakidonihapon syrjäytymisestä, mikä ohjaa kataboliaa eikosanoideista (kaksi kaksoissidosta sisältävät prostaglandiinit ja tromboksaanit sekä neljä kaksoissidosta sisältävät leukotrieenit) ei-tulehduksellisiin tai tulehdusta hillitseviin välittäjäaineisiin. Yksittäisten löydösten suoraa kliinistä merkitystä ei kuitenkaan tunneta.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Ikosapenttietyyli parantaa lipoproteiiniprofiilia siten, että se estää kolesterolia, rasvahappoja ja triglyseridejä syntetisoivia entsyymejä, lisää rasvahappojen beetaoksidaatiota ja vähentää mikrosomaalista kuljettajaproteiinia (MTP) ja siten vähentää maksassa triglyseridin ja VLDL-kolesterolin synteesiä ja vapautumista. Ikosapenttietyyli myös lisää lipoproteiinilipaasin ilmentymistä, mikä lisää triglyseridin poistumista verenkierrossa olevista VLDL-kolesteroli- ja kylomikronipartikkeleista. Potilailla, joiden triglyseridipitoisuus on koholla, ikosapenttietyyli pienentää triglyseridien, VLDL-kolesterolin, jäännöshiukkasten (remnant lipoprotein) kolesterolin ja tulehdusmerkkiaineiden, kuten C-reaktiivisen proteiinin, pitoisuutta. Triglyseridien vähenemisellä näyttää kuitenkin olevan vain vähäinen osuus ikosapenttietyylin sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä vähentävässä vaikutuksessa.

Kliininen teho ja turvallisuus

REDUCE-IT oli monikansallinen, kaksoissokkoutettu, satunnaistettu, lumekontrolloitu, tapahtumaohjattu tutkimus, johon otettiin mukaan 8 179 (4 089 ikosapenttietyylihoitoon, 4 090 lumehoitoon) statiinihoitoa saanutta aikuista potilasta, joiden LDL-kolesterolipitoisuus oli > 1,03 mmol/l (40 mg/dl), mutta ≤ 2,59 mmol/l (100 mg/dl), ja joiden triglyseridipitoisuus oli kohtalaisesti koholla (≥ 1,53 mmol/l, mutta < 5,64 mmol/l [≥ 135 mg/dl, mutta < 500 mg/dl], mikä mitattiin potilaiden seulonnassa eli ennen tutkimukseen mukaan tuloa tehdyllä potilaan soveltuvuutta tutkimukseen selvittäneellä käynnillä) ja joko varmistettu sydän- ja verisuonitauti (70,7 %) tai diabetes ja muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä (29,3 %). Potilaan varmistetuksi sydän- ja verisuonitaudiksi määriteltiin vähintään 45 vuoden ikä ja aiempi dokumentoitu sepelvaltimotauti, aivoverisuoni- tai kaulavaltimotauti tai perifeeristen valtimoiden tauti. Muiksi riskiryhmien potilaiksi määriteltiin vähintään 50 vuoden ikäiset ja lääkehoitoa vaativaa diabetesta sairastavat, joilla on vähintään yksi muu riskitekijä (eli korkea verenpaine tai verenpainelääkkeen käyttö, ikä vähintään 55 vuotta (miehet) tai vähintään 65 vuotta (naiset), pieni HDL-kolesterolipitoisuus, tupakointi, kohonnut erittäin herkän C-reaktiivisen proteiinin pitoisuus, munuaisten vajaatoiminta, mikro- tai makroalbuminuria, retinopatia tai pienentynyt nilkka-olkavarsipainesuhde). Potilaat ohjattiin satunnaisesti suhteessa 1:1 joko ikosapenttietyyli- tai lumehoitoon (neljä kapselia päivässä). Seuranta-ajan mediaani oli 4,9 vuotta. Potilaista kaikkiaan 99,8 %:lla elintoimintoja seurattiin tutkimuksen loppuun tai potilaan kuolemaan saakka.

Lähtötilanteessa potilaiden ominaisuudet olivat tasapainossa ryhmien kesken. Iän mediaani lähtötilanteessa oli 64 vuotta (vaihteluväli: 44–92 vuotta), 46 % oli vähintään 65-vuotiaita ja 28,8 % oli naisia. Tutkimusjoukosta 90,2 % oli valkoihoisia, 5,5 % oli aasialaisia, 4,2 % oli tunnistettu etniseltä taustaltaan latinalaisamerikkalaisiksi ja 1,9 % oli mustaihoisia. Potilaiden aiempia sydän- ja verisuonitautien diagnooseja olivat 46,7 %:lla aiempi sydäninfarkti, 9,2 %:lla oireinen perifeerinen valtimotauti ja 6,1 %:lla aiemmin havaitsematon aivohalvaus tai TIA-kohtaus. Valikoituja muita riskitekijöitä lähtötilanteessa olivat korkea verenpaine (86,6 %), diabetes mellitus (0,7 %:lla tyyppi 1; 57,8 %:lla tyyppi 2), eGFR < 60 ml/min/1,73 m2 (22,2 %), kongestiivinen sydämen vajaatoiminta (17,7 %) ja päivittäinen tupakointi (15,2 %). Useimmat potilaat käyttivät lähtötilanteessa kohtalaisen tehokasta (63 %) tai tehokasta (31 %) statiinihoitoa. Suurin osa potilaista käytti lähtötilanteessa vähintään yhtä muuta sydän- ja verisuonitautien hoitoon käytettävää lääkevalmistetta, mukaan lukien trombosyyttien estäjiä ja/tai antitromboottista lääkevalmistetta (85,5 %), beetasalpaajia (70,7 %), verenpainelääkkeitä (95.2%), angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) (51,9 %) tai angiotensiinireseptorin salpaajia (26,9 %); 77,5 % käytti ACE:n estäjää tai angiotensiinireseptorin salpaajaa. Tutkimussuunnitelmassa suljettiin pois PCSK9:n estäjiä käyttävät potilaat. Lipidipitoisuutta pienentävää lääkitystä stabiilina peruslääkityksenä käyttävillä LDL-kolesterolin mediaani (Q1, Q3) oli lähtötilanteessa 1,9 [1,6; 2,3] mmol/l (75,0 [62,0; 89,0] mg/dl); keskiarvo (keskihajonta) oli 2,0 (0,5) mmol/l (76,2 [20,3] mg/dl). Lipidipitoisuutta pienentävää lääkitystä stabiilina peruslääkityksenä käyttävillä triglyseridien paastoarvon mediaani (Q1, Q3) oli 2,4 [2,0; 3,1] mmol/l (216,0 [176,0; 272,5] mg/dl); keskiarvo (keskihajonta) oli 2,6 (0,9) mmol/l (233,2 [80,1] mg/dl).

Ikosapenttietyyli vähensi merkittävästi ensisijaisten yhdistettyjen päätetapahtumien riskiä (aika ensimmäiseen sydän- ja verisuoniperäiseen kuolemaan, sydäninfarkti, aivohalvaukseen, sepelvaltimoiden revaskularisaatioon tai sairaalahoitoon epästabiilin angina pectoriksen vuoksi; p < 0,0001) ja keskeisten toissijaisten yhdistettyjen päätetapahtumien riskiä (aika ensimmäiseen sydän- ja verisuoniperäiseen kuolemaan, sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen; p < 0,0001). Tehon ensisijaisten ja toissijaisten päätetapahtumien tulokset esitetään taulukossa 2. Keskeisen toissijaisen yhdistettyjen päätetapahtumien kumulatiivisen ilmaantuvuuden Kaplan–Meierin estimaatit esitetään aikajanalla kuvassa 1.

Taulukko 2. Ikosapenttietyylin vaikutus ensimmäisen sydän- ja verisuonitapahtuman ilmaantumiseen kuluneeseen aikaan REDUCE-IT-tutkimuksessa potilailla, joiden triglyseridipitoisuus on koholla ja joilla on sydän- ja verisuonitauti tai diabetes ja muita riskitekijöitä
 IkosapenttietyyliLumevalmisteIkosapenttietyyli vs lumevalmiste

N = 4 089
n (%)

N = 4 090
n (%)

Riskisuhde (95 %:n luottamusväli)
Ensisijainen yhdistetty päätetapahtuma
Sydän- ja verisuoniperäinen kuolema, sydäninfarkti, aivohalvaus, sepelvaltimon revaskularisaatio, sairaalahoito epästabiilin angina pectoriksen vuoksi (viisikohtainen MACE*-tapahtuma)

705
(17,2)

901
(22,0)

0,75
(0,68; 0,83)

Keskeinen toissijainen yhdistetty päätetapahtuma
Sydän- ja verisuoniperäinen kuolema, sydäninfarkti, aivohalvaus (kolmekohtainen MACE*-tapahtuma)

459
(11,2)

606
(14,8)

0,74
(0,65; 0,83)

Muut toissijaiset päätetapahtumat
Sydän- ja verisuoniperäinen kuolema1

174
(4,3)

213
(5.2)

0,80
(0,66; 0,98)

Mistä tahansa syystä aiheutunut kuolema2

274
(6,7)

310
(7,6)

0,87
(0,74; 1,02)

Kuolemaan johtanut tai johtamaton sydäninfarkti

250
(6,1)

355
(8,7)

0,69
(0,58; 0,81)

Kuolemaan johtanut tai johtamaton aivohalvaus

98
(2,4)

134
(3,3)

0,72
(0,55; 0,93)

Välitön tai kiireellinen sepelvaltimon revaskularisaatio

216
(5,3)

321
(7,8)

0,65
(0,55; 0.78)

Sepelvaltimon revaskularisaatio3

376
(9,2)

544
(13,3)

0,66
(0,58; 0,76)

Sairaalahoito epästabiilin angina pectoriksen vuoksi4

108
(2,6)

157
(3,8)

0,68
(0,53; 0,87)

1 Sydän- ja verisuoniperäinen kuolema käsittää todetut sydän- ja verisuoniperäiset kuolemat sekä kuolemat, joiden syytä ei selvitetty.
2 Mistä tahansa syystä aiheutunut kuolema tai kokonaiskuolleisuus ei ole osa ensisijaista yhdistettyä päätetapahtumaa eikä keskeistä toissijaista yhdistettyä päätetapahtumaa.
3 Ennalta määritelty yhdistetty toissijainen päätetapahtuma käsittää välittömän tai kiireellisen revaskularisaation (p < 0,0001); sepelvaltimon revaskularisaatiot sisältyvät kaikkiin revaskularisaatioihin ja määriteltiin ennalta kolmassijaiseksi päätetapahtumaksi.
4 Määritelty invasiivisella/ei-invasiivisella tutkimuksella sydänlihaksen iskemian aiheuttamaksi ja kiireellistä sairaalahoitoa vaativaksi.
* MACE = vakava sydän- ja verisuonihaittatapahtuma (major adverse cardiovascular event)

Kuva 1. REDUCE-IT-tutkimuksen keskeisen toissijaisen yhdistetyn päätetapahtuman ilmaantuvuuden Kaplan–Meierin estimaatit

Keskeinen toissijainen yhdistetty päätetapahtuma käsitti sydän- ja verisuoniperäisen kuoleman, sydäninfarktin tai aivohalvauksen (kolmekohtainen MACE-tapahtuma)

Triglyseridi- ja LDL-kolesteroliarvojen mediaani oli lähtötilanteessa samankaltainen ikosapenttietyyliryhmässä ja lumeryhmässä. Triglyseridipitoisuuden muutoksen mediaani lähtötilanteesta 1 vuoteen saakka oli ikosapenttietyyliryhmässä -0,4 mmol/l (-39 mg/dl, -18 %) ja lumeryhmässä 0,1 mmol/l (5 mg/dl, 2 %). LDL-kolesterolipitoisuuden muutoksen mediaani lähtötilanteesta 1 vuoteen saakka oli ikosapenttietyyliryhmässä 0,1 mmol/l (2 mg/dl, 3 %) ja lumeryhmässä 0,2 mmol/l (7 mg/dl, 10 %). Ikosapenttietyylihoidon sydän- ja verisuonitautien hoitotulosta koskevan tehon ennalta määritellyt analyysit REDUCE-IT-tutkimuksessa osoittivat, että lähtötilanteen tai tutkimuksen aikana saavutettujen triglyseridi- tai LDL-kolesterolipitoisuuksien perusteella triglyseridi- tai LDL-kolesterolivasteen ja sydän- ja verisuonitautia koskevan tehon välillä ei ollut korrelaatiota tai korrelaatio oli vähäinen. Ks. lisätietoja vaikutusmekanismista kohdasta Farmakodynamiikka.

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset ikosapenttietyylin käytöstä hypertriglyseridemian hoidossa ja sydän- ja verisuonitapahtumien riskin vähentämisessä kaikissa pediatrisissa potilasryhmissä (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Suun kautta otettu ikosapenttietyyli de-esteröityy imeytymisprosessin aikana, ja aktiivinen metaboliitti EPA imeytyy ohutsuolesta ja siirtyy systeemiseen verenkiertoon pääasiassa imusuoniston rintatiehyen kautta. EPA:n huippupitoisuus plasmassa saavutettiin noin 5 tuntia suun kautta otettujen ikosapenttietyyliannosten jälkeen.

Ikosapenttietyyliä annettiin kaikissa kliinisissä tutkimuksissa aterian yhteydessä tai jälkeen; ruokailun vaikutusta ei tutkittu (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Jakautuminen

EPA:n keskimääräinen jakautumistilavuus vakaassa tilassa on noin 88 litraa. Valtaosa plasmassa kiertävästä EPA:sta inkorporoituu fosfolipideihin, triglyserideihin ja kolesteryyliestereihin, ja < 1 % on esteröitymättömänä rasvahappona. Yli 99 % esteröitymättömästä EPA:sta sitoutuu plasman proteiineihin.

Biotransformaatio ja eliminaatio

EPA metaboloituu pääasiassa maksassa beetaoksidaation kautta samalla tavoin kuin ruokavalion rasvahapot. Beetaoksidaatio pilkkoo EPA:n pitkät hiiliketjut asetyylikoentsyymi A:ksi, joka muuntuu Krebsin kierrossa energiaksi. Sytokromi P450 ‑välitteinen metabolia on EPA:n eliminaation vähäisempi reitti. EPA:n kokonaispuhdistuma plasmasta on vakaassa tilassa 684 ml/h. EPA:n eliminaation puoliintumisaika (t½) plasmassa on noin 89 tuntia. Ikosapenttietyyli ei erity munuaisten kautta.

Farmakokineettiset/farmakodynaamiset suhteet

Triglyseridipitoisuus / väheneminen hypertriglyseridemiassa

Kahdessa faasin III tutkimuksessa havaittiin, että EPA:n pitoisuuden plasmassa tai veren punasoluissa ja triglyseridipitoisuuden pienenemisen välillä on lineaarinen suhde.

Sydän- ja verisuonitapahtumien riskin väheneminen

Ensisijaisen (viisikohtaisen) ja keskeisen toissijaisen (kolmekohtaisen) MACE-päätetapahtumien analyysit viittaavat siihen, että hoidonaikaiset lipoproteiinipitoisuuden muutokset vaikuttivat vähän sydän- ja verisuonitapahtumien riskin vähenemiseen, kun taas hoidonaikaiset vakaan tilan EPA-pitoisuudet seerumissa vastasivat valtaosasta REDUCE-IT-tutkimuksessa havaitusta suhteellisen riskin pienenemisestä. Seerumin EPA-pitoisuus oli lähtötilanteessa 26 mikrog/ml; vertailussa potilaisiin, joiden hoidonaikainen vakaan tilan EPA-pitoisuus seerumissa oli alle 100 mikrog/ml, niiden potilaiden sydän- ja verisuonitapahtumien riski, joiden EPA-pitoisuus hoidon aikana oli ≥ 175 mikrog/ml, oli > 50 % pienempi.

Munuaisten tai maksan vajaatoiminta

Ikosapenttietyylin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Ikosapenttietyylillä tehdyssä hyvin kontrolloidussa sydän- ja verisuonitapahtumien hoitotuloksia koskeneessa tutkimuksessa maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden annosta ei tarvinnut rutiiniluonteisesti muuttaa.

Muut erityisryhmät

Iäkkäät (≥ 65-vuotiaat)

Ikosapenttietyylin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu iäkkäillä potilailla. Ikosapenttietyylillä tehdyissä hyvin kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa iäkkäiden potilaiden annosta ei tarvinnut rutiiniluonteisesti muuttaa.

Pediatriset potilaat

Ikosapenttietyylin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu pediatrisilla tutkittavilla.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Lisääntymistä ja kehitystä koskeneissa tutkimuksissa käytetyistä suurimmista annoksista ei havaittu aiheutuneen haittavaikutuksia rotille tai kaniineille, kun annos oli noin 6–8-kertainen ihmisen vastaavaan annokseen verrattuna kehon pinta-alan perusteella. Rotan alkioilla ja sikiöillä tehdyssä tutkimuksessa ei havaittu haittavaikutuksia, kun altistukset olivat 6,9-kertaiset kliiniseen altistukseen verrattuna (AUC-arvon perusteella).

Eläinkokeet osoittavat, että ikosapenttietyyli läpäisee istukan ja että sitä on sikiön plasmassa.

Eläinkokeet osoittavat, että ikosapenttietyyli erittyy maitoon.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Kapselin sisältö

all-rac-α-Tokoferoli

Kapselin kuori

Liivate

Glyseroli

Nestemäinen maltitoli (E 965 ii)

Nestemäinen sorbitoli (kiteytymätön) (E 420 ii)

Puhdistettu vesi

Soijalesitiini

Painoväri

Titaanidioksidi

Propyleeniglykoli

Hypromelloosi

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

5 vuotta.

Säilytys

Säilytä alle 30 °C.

Purkki: Pidä purkki tiiviisti suljettuna. Herkkä kosteudelle.

Läpipainopakkaus: Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä kosteudelle.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

VAZKEPA kapseli, pehmeä
998 mg 120 kpl (211,39 €), 360 kpl (3x120) (588,71 €)

PF-selosteen tieto

Suurtiheyksinen polyeteenipurkki (HDPE), jossa polypropeeninen induktiosinetöity turvasuljin ja joka sisältää 120 pehmeää kapselia.

Pakkauskoko: pahvikotelo sisältää yhden purkin tai kolme purkkia.

Yksittäispakattu PVC/PCTFE/Al-läpipainopakkaus, jossa 4 x 2 pehmeää kapselia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Pitkänomainen pehmeä kapseli, jonka koko on 25 x 10 mm, jossa on valkoisella painovärillä merkintä ”IPE” ja jossa on vaaleankeltaisen tai meripihkanruskean kuoren sisällä väritöntä tai vaaleankeltaista nestettä.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

VAZKEPA kapseli, pehmeä
998 mg 120 kpl, 360 kpl

  • Rajoitettu peruskorvaus lääkärin lausunnolla (40 %). Ikosapenttietyyli: Sydän- ja verisuonitapahtumien riskin vähentämiseen statiinihoitoa saaville aikuisille erityisin edellytyksin (3077).

ATC-koodi

C10AX06

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

09.01.2024

Yhteystiedot

AMARIN PHARMACEUTICALS
88 Harcourt Street
D02 DK18 Dublin 2
Ireland