Vertaa PF-selostetta

BLINCYTO kuiva-aine välikonsentraatiksi ja liuos infuusionestettä varten, liuos 38,5 mikrog

Huomioitavaa

▼Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi injektiopullo kuiva-ainetta sisältää 38,5 mikrogrammaa blinatumomabia.

Kun kuiva-aine liuotetaan injektionesteisiin käytettävään veteen, lopullinen blinatumomabipitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.

Blinatumomabi on tuotettu yhdistelmä-DNA-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjasoluissa.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Kuiva-aine välikonsentraatiksi ja liuos infuusionestettä varten, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Blincyto on tarkoitettu aikuisille Philadelphia-kromosominegatiivisen, uusiutuneen tai refraktaarisen B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian (ALL) hoitoon.

Ehto

Valmiste tulee antaa pahanlaatuisten veritautien solunsalpaajahoitoon perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Annostus ja antotapa

Hoito on aloitettava ja toteutettava pahanlaatuisten veritautien hoitoon perehtyneen lääkärin johdolla ja valvonnassa.

Sairaalahoitoa suositellaan hoitoa aloitettaessa vähintään ensimmäisen hoitojakson 9 ensimmäisen päivän ajan ja toisen hoitojakson 2 ensimmäisen päivän ajan.

Jos potilaalla on tai on aikaisemmin ollut kliinisesti merkittäviä keskushermoston sairauksia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), sairaalahoitoa suositellaan ensimmäisen hoitojakson yhteydessä vähintään 14 ensimmäisen päivän ajan. Toisen hoitojakson yhteydessä sairaalahoitoa suositellaan vähintään 2 päivän ajan, ja kliiniset päätökset tehdään sen perusteella, kuinka hyvin potilas sieti ensimmäisen Blincyto-hoitojakson. Varovaisuutta on noudatettava, sillä joissakin tapauksissa ensimmäiset neurologiset tapahtumat ovat ilmaantuneet viivästyneesti toisen hoitojakson aikana.

Kaikkien myöhempien hoitojaksojen aloituksen ja uudelleenaloittamisen (esim. jos hoito on keskeytetty vähintään 4 tunnin ajaksi) tulisi tapahtua terveydenhoitohenkilökunnan valvonnassa tai sairaalassa.

Blincyto-infuusiopussit on valmistettava 24 tunnin, 48 tunnin, 72 tunnin tai 96 tunnin infuusiota varten. Ks. kohta Antotapa.

Annostus

Potilaat voivat saada 2 hoitojaksoa. Yksi hoitojakso on 28 vuorokauden (4 viikon) jatkuva infuusio. Hoitojaksojen välissä on 14 vuorokauden (2 viikon) hoitotauko.

Potilaat, jotka saavuttavat täydellisen remission (CR/CRh*) 2 hoitojakson jälkeen, voivat saada vielä jopa 3 Blincyto-hoitojaksoa konsolidaatiohoitona yksilöllisen hyöty-riskiarvion perusteella.

Suositeltu annos (vähintään 45 kg painaville potilaille):

1. hoitojakso

2 viikon hoitotauko

(Päivät 29–42)

2. hoitojakso ja myöhemmät hoitojaksot

(Päivät 1–28)

Aloitusannos

Päivät 1–7

Seuraava annos

Päivät 8–28

9 mikrog/vrk jatkuvana infuusiona

28 mikrog/vrk jatkuvana infuusiona

28 mikrog/vrk jatkuvana infuusiona

Esilääkitystä ja lisälääkitystä koskevat suositukset

Deksametasonia annetaan 20 mg laskimoon tuntia ennen jokaisen Blincyto-hoitojakson aloittamista.

Kuumelääkkeitä (esim. parasetamolia) suositellaan kuumeen alentamiseen jokaisen hoitojakson 48 ensimmäisen tunnin aikana.

Profylaktista intratekaalista solunsalpaajahoitoa suositellaan ennen Blincyto-hoitoa ja sen aikana ALL:n keskushermostorelapsin ehkäisemiseksi.

Edeltävä (pre-phase) hoito potilaille, joilla on suuri kasvaintaakka

Jos leukeemisten blastien osuus luuytimen soluista on ≥ 50 % tai leukeemisten blastien määrä perifeerisessä veressä on > 15 000/mikrolitra, annetaan deksametasonia (enintään 24 mg/vrk).

Annoksen säätäminen

Blincyto-hoidon keskeyttämistä tai lopettamista on harkittava tarpeen mukaan, jos havaitaan seuraavia vaikeita (3. asteen) tai hengenvaarallisia (4. asteen) haittavaikutuksia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet): sytokiinioireyhtymä, tuumorilyysioireyhtymä, neurologiset haittavaikutukset, maksaentsyymiarvojen kohoaminen ja muut kliinisesti merkittävät haittavaikutukset.

Jos hoito on keskeytettynä haittatapahtuman jälkeen enintään 7 vuorokautta, jatketaan samaa hoitojaksoa kunnes infuusion kesto on yhteensä 28 vuorokautta. Tähän sisältyvät sekä keskeytystä edeltäneet että sitä seuraavat päivät saman hoitojakson aikana. Jos haittatapahtumasta johtuva keskeytys kestää yli 7 vuorokautta, aloitetaan uusi hoitojakso. Jos haittatapahtuman korjautuminen kestää yli 14 vuorokautta, Blincyto lopetetaan pysyvästi, paitsi jos seuraavan taulukon ohjeet poikkeavat tästä.

Haittavaikutus

Vaikeusaste*

Toimenpide

Sytokiinioireyhtymä, tuumorilyysioireyhtymä

3. aste

Blincyto keskeytetään, kunnes tila korjautuu, sen jälkeen Blincyto aloitetaan uudelleen annoksella 9 mikrog/vrk. Annos nostetaan tasolle 28 mikrog/vrk 7 vuorokauden kuluttua, ellei haittavaikutus uusiudu.

4. aste

Blincyto lopetetaan pysyvästi.

Neurologinen haittavaikutus

Kouristukset

Blincyto lopetetaan pysyvästi, jos kouristuskohtauksia on enemmän kuin yksi.

3. aste

Blincyto keskeytetään, kunnes vaikeusaste on enintään 1 (lievä), ja vähintään 3 vuorokauden ajaksi, sen jälkeen Blincyto aloitetaan uudelleen annoksella 9 mikrog/vrk. Annos nostetaan tasolle 28 mikrog/vrk 7 vuorokauden kuluttua, ellei haittavaikutus uusiudu. Ennen uudelleenaloitusta annetaan esilääkityksenä 24 mg:n annos deksametasonia. Sitten deksametasoniannosta pienennetään asteittain 4 vuorokauden aikana. Jos haittavaikutus ilmaantui annoksen ollessa 9 mikrog/vrk tai jos sen korjautuminen kestää yli 7 vuorokautta, Blincyto lopetetaan pysyvästi.

4. aste

Blincyto lopetetaan pysyvästi.

Maksaentsyymiarvojen kohoaminen

3. aste

Jos kliinisesti merkittävä, Blincyto keskeytetään, kunnes vaikeusaste on enintään 1 (lievä), sen jälkeen Blincyto aloitetaan uudelleen annoksella 9 mikrog/vrk. Annos nostetaan tasolle 28 mikrog/vrk 7 vuorokauden kuluttua, ellei haittavaikutus uusiudu.

4. aste

Harkitaan Blincyton lopettamista pysyvästi.

Muut (hoitavan lääkärin arvion mukaan) kliinisesti merkittävät haittavaikutukset

3. aste

Blincyto keskeytetään, kunnes vaikeusaste on enintään 1 (lievä), sen jälkeen Blincyto aloitetaan uudelleen annoksella 9 mikrog/vrk. Annos nostetaan tasolle 28 mikrog/vrk 7 vuorokauden kuluttua, ellei haittavaikutus uusiudu.

4. aste

Harkitaan Blincyton lopettamista pysyvästi.

*Perustuu NCI-CTCAE-luokitukseen (National Cancer Institute Common Terminology Criteria for Adverse Events, versio 4.0). 3. asteen haittavaikutus on vaikea ja 4. asteen haittavaikutus on hengenvaarallinen.


Erityisryhmät

Iäkkäät potilaat

Iäkkäiden (≥ 65-vuotiaiden) potilaiden annosta ei tarvitse muuttaa, ks. kohta Farmakodynamiikka. Blincytosta on vain vähän kokemuksia ≥ 75-vuotiaiden potilaiden hoidossa.

Munuaisten vajaatoiminta

Farmakokineettisten analyysien perusteella lievä tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta ei vaadi annoksen sovittamista (ks. kohta Farmakokinetiikka). Blincyton turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä.

Maksan vajaatoiminta

Farmakokineettisten analyysien perusteella maksan toiminta lähtötilanteessa ei todennäköisesti vaikuta blinatumomabialtistukseen eikä aloitusannosta tarvitse muuttaa (ks. kohta Farmakokinetiikka). Blincyton turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu vaikean maksan vajaatoiminnan yhteydessä.

Pediatriset potilaat

Blincyton turvallisuutta ja tehoa lapsipotilaiden hoidossa ei ole vielä varmistettu.

Saatavissa olevan tiedon perusteella, joka on kuvattu kohdassa Haittavaikutukset, ei voida antaa suosituksia annostuksesta.

Antotapa

Tärkeää:Älä huuhtele infuusioletkustoa potilaaseen, sillä potilas saa tällöin tahattoman Blincyto-boluksen. Blincyto on infusoitava oman luumeninsa kautta.

Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen käsittelystä ja saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa.

Blincyto-infuusioliuos annetaan jatkuvana infuusiona laskimoon vakionopeudella infuusiopumppua käyttäen enintään 96 tunnin aikana.

Blincyto-infuusioliuos on annettava käyttäen infuusioletkustoa, jossa on steriili, pyrogeeniton, heikosti proteiinia sitova, 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.

Hoitoannos, 9 mikrog/vrk tai 28 mikrog/vrk, annetaan infusoimalla yhteensä 240 ml Blincyto-infuusioliuosta vakionopeudella jollakin seuraavista neljästä infuusionopeudesta ja noudattaen siihen liittyvää infuusion kestoa:

  • Infuusionopeus 10 ml/h ja infuusion kesto 24 tuntia
  • Infuusionopeus 5 ml/h ja infuusion kesto 48 tuntia
  • Infuusionopeus 3,3 ml/h ja infuusion kesto 72 tuntia
  • Infuusionopeus 2,5 ml/h ja infuusion kesto 96 tuntia

Hoitava lääkäri valitsee infuusion keston ottaen huomioon infuusiopussien vaihtotiheyden. Aiottu potilaalle annettava Blincyto-hoitoannos ei muutu.

Infuusiopussin vaihtaminen

Steriiliyden säilyttämiseksi terveydenhoitohenkilökunnan on vaihdettava infuusiopussi vähintään 96 tunnin välein.

Vasta-aiheet

  • Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
  • Imettäminen (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Neurologiset tapahtumat

Neurologisia tapahtumia, myös kuolemaan johtaneita, on havaittu. Vähintään 3. asteen (vaikeita tai hengenvaarallisia) (CTCAE versio 4.0) neurologisia tapahtumia, joita on havaittu blinatumomabihoidon aloittamisen jälkeen, ovat olleet enkefalopatia, kouristuskohtaukset, puhehäiriöt, tajunnan häiriöt, sekavuus ja ajan ja paikan tajun hämärtyminen sekä koordinaatio- ja tasapainohäiriöt. Mediaaniaika blinatumomabihoidon aloittamisesta neurologisen tapahtuman ilmaantumiseen oli 9 vuorokautta. Suurin osa tapahtumista korjautui, kun hoito keskeytettiin.

Iäkkäillä potilailla esiintyi enemmän neurologisia haittavaikutuksia, kuten kognitiivisia häiriöitä, enkefalopatiaa ja sekavuutta. Neurologiset tapahtumat (kuten vapina, huimaus, sekavuustila, enkefalopatia ja ataksia) olivat yleisempiä potilailla, joilla oli aikaisemmin esiintynyt neurologisia muutoksia tai oireita (kuten huimausta, tuntoaistin heikkenemistä, heijasteiden heikkoutta, vapinaa, tuntohäiriöitä, parestesioita, muistin heikkenemistä). Näillä potilailla mediaaniaika neurologisen tapahtuman ilmaantumiseen oli 12 vuorokautta.

Potilaat, joilla on tai on aikaisemmin ollut kliinisesti merkittäviä keskushermoston sairauksia (esim. epilepsia, kouristuskohtauksia, pareesi, afasia, aivohalvaus, vaikeita aivovammoja, dementia, Parkinsonin tauti, pikkuaivosairaus, elimellinen aivo-oireyhtymä, psykoosi), suljettiin pois kliinisistä tutkimuksista, joten näistä potilasryhmistä on vain vähän kokemuksia. Neurologisten tapahtumien riski saattaa olla tavanomaista suurempi tässä potilasjoukossa. Hoidon mahdollisia hyötyjä on punnittava huolellisesti neurologisten tapahtumien riskiä vastaan, ja on noudatettava erityisen suurta varovaisuutta, jos Blincyto-hoitoa annetaan näille potilaille.

Blinatumomabista on hyvin vähän kokemuksia sellaisten potilaiden hoidossa, joilla on dokumentoitu aktiivinen ALL keskushermostossa tai aivo-selkäydinnesteessä. Kliinisissä tutkimuksissa potilaille on kuitenkin annettu blinatumomabihoitoa sen jälkeen, kun blastisolut on hävitetty aivo-selkäydinnesteestä keskushermostoon kohdennetulla hoidolla (kuten intratekaalisella solunsalpaajahoidolla). Blincyto-hoito voidaan siis aloittaa, kun aivo-selkäydinneste on puhdistettu.

Suositellaan, että ennen Blincyto-hoidon aloittamista tehdään neurologinen tutkimus ja potilaita seurataan kliinisesti (esim. kirjoitustestin avulla) neurologisiin tapahtumiin viittaavien muutosten ja oireiden havaitsemiseksi. Näiden muutosten ja oireiden saaminen hallintaan voi vaatia Blincyto-hoidon keskeyttämistä tai lopettamista pysyvästi (ks. kohta Annostus ja antotapa). Kouristuskohtausten sekundaariseksi estohoidoksi suositellaan sopivia epilepsialääkkeitä (esim. levetirasetaamia).

Infektiot

Blinatumomabia saavilla potilailla on esiintynyt vakavia infektioita, kuten sepsistä, keuhkokuumetta, bakteremiaa, opportunistisia infektioita ja katetri-infektioita, jotka ovat joissakin tapauksissa olleet hengenvaarallisia tai johtaneet kuolemaan. Vakavia infektioita esiintyi enemmän potilailla, joiden ECOG (Eastern Cooperative Oncology Group) ‑toimintakykyluokka lähtötilanteessa oli 2, kuin potilailla, joiden ECOG-toimintakykyluokka oli alle 2. Blincyton käytöstä on hyvin vähän kokemuksia sellaisten potilaiden hoidossa, joilla on aktiivinen, huonosti hallinnassa oleva infektio.

Potilaiden tilaa on seurattava kliinisesti Blincyto-hoidon aikana, jotta infektioon viittaavat muutokset ja oireet havaitaan ajoissa ja voidaan hoitaa asianmukaisesti. Infektioiden hoito voi vaatia Blincyton keskeyttämistä tai lopettamista pysyvästi (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Sytokiinioireyhtymä ja infuusioreaktiot

Blincyto-hoitoa saavilla potilailla on raportoitu sytokiinioireyhtymää, joka voi olla hengenvaarallinen tai johtaa kuolemaan (vaikeusasteluokka ≥ 4) (ks. kohta Haittavaikutukset).

Vakavia haittatapahtumia, jotka voivat liittyä sytokiinioireyhtymään, olivat kuume, voimattomuus, päänsärky, verenpaineen lasku, kohonnut kokonaisbilirubiiniarvo ja pahoinvointi. Nämä tapahtumat vaativat melko harvoin Blincyto-hoidon lopettamista. Mediaaniaika sytokiinioireyhtymään liittyvän tapahtuman ilmaantumiseen oli 2 vuorokautta. Potilaiden tilaa on seurattava tarkoin sytokiinioireyhtymään viittaavien muutosten ja oireiden havaitsemiseksi.

Sytokiinioireyhtymän yhteydessä on esiintynyt yleisesti disseminoitunutta intravaskulaarista koagulaatiota ja kapillaarivuoto-oireyhtymää (esim. verenpaineen laskua, hypoalbuminemiaa, turvotusta ja hemokonsentraatiota) (ks. kohta Haittavaikutukset). Kapillaarivuoto-oireyhtymä vaatii pikaista hoitoa.

Hemofagosyyttistä lymfohistiosytoosia / makrofagiaktivaatio-oireyhtymää (HLH/MAS) on raportoitu melko harvoin sytokiinioireyhtymän yhteydessä.

Infuusioreaktioita voi olla mahdotonta erottaa kliinisesti sytokiinioireyhtymän ilmenemismuodoista (ks. kohta Haittavaikutukset). Infuusioreaktiot olivat yleensä nopeita ja ilmaantuivat 48 tunnin kuluessa infuusion aloittamisesta. Joillakin potilailla infuusioreaktiot ilmaantuivat kuitenkin viivästyneesti tai myöhempien hoitojaksojen yhteydessä. Infuusioreaktioiden mahdollista ilmaantumista on seurattava tarkoin, varsinkin ensimmäistä ja toista hoitojaksoa aloitettaessa, ja tila on hoidettava asianmukaisesti. Kuumelääkkeitä (esim. parasetamolia) suositellaan kuumereaktion lievittämiseksi jokaisen hoitojakson 48 ensimmäisen tunnin aikana. Sytokiinioireyhtymän riskin pienentämiseksi on tärkeää, että Blincyto-hoito aloitetaan (1. hoitojakso, päivät 1–7) kohdassa Annostus ja antotapa suositellulla aloitusannoksella. Näiden tapahtumien hoito saattaa vaatia Blincyton keskeyttämistä tai lopettamista pysyvästi (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Tuumorilyysioireyhtymä

Blincyto-hoitoa saavilla potilailla on esiintynyt tuumorilyysioireyhtymää, joka voi olla hengenvaarallinen tai johtaa kuolemaan (vaikeusasteluokka ≥ 4).

Tuumorilyysioireyhtymän ehkäisystä ja hoidosta, joihin kuuluvat tehokas nesteytys ja hyperurikemian lääkehoito (esim. allopurinoli tai rasburikaasi), on huolehdittava Blincyto-hoidon aikana, varsinkin jos potilaalla on huomattava leukosytoosi tai suuri kasvaintaakka. Tuumorilyysioireyhtymään viittaavia muutoksia tai oireita, myös munuaisten toimintaa ja nestetasapainoa, on tarkkailtava 48 tunnin ajan ensimmäisen infuusion jälkeen. Kliinisissä tutkimuksissa tuumorilyysioireyhtymää esiintyi useammin potilailla, joilla oli kohtalainen munuaisten vajaatoiminta, kuin potilailla, joiden munuaisten toiminta oli normaali tai lievästi heikentynyt. Näiden tapahtumien hoito voi vaatia Blincyton keskeyttämistä tai lopettamista pysyvästi (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Neutropenia ja kuumeinen neutropenia

Blincyto-hoitoa saavilla potilailla on havaittu neutropeniaa ja kuumeista neutropeniaa, myös hengenvaarallisia tapauksia. Laboratorioarvoja (muun muassa valkosolujen määrää ja absoluuttista neutrofiilimäärää) on seurattava rutiininomaisesti Blincyto-infuusion aikana, erityisesti ensimmäisen hoitojakson 9 ensimmäisen vuorokauden aikana, ja häiriöt on hoidettava asianmukaisesti.

Maksaentsyymiarvojen kohoaminen

Blincyto-hoitoon on liittynyt ohimenevää maksaentsyymiarvojen kohoamista. Suurin osa näistä tapahtumista havaittiin ensimmäisen viikon aikana hoidon aloittamisen jälkeen. Ne eivät vaatineet Blincyto-hoidon keskeyttämistä tai lopettamista (ks. kohta Haittavaikutukset).

Alaniiniaminotransferaasi- (ALAT), aspartaattiaminotransferaasi- (ASAT) ja gammaglutamyylitransferaasiarvoa (GGT) sekä veren kokonaisbilirubiiniarvoa on seurattava ennen Blincyto-hoidon aloittamista ja hoidon aikana, varsinkin kahden ensimmäisen hoitojakson 48 ensimmäisen tunnin aikana. Näiden tapahtumien hoito voi vaatia Blincyton keskeyttämistä tai lopettamista pysyvästi (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Haimatulehdus

Hengenvaarallisia tai kuolemaan johtaneita haimatulehduksia on raportoitu potilailla, jotka ovat saaneet Blincyto-hoitoa kliinisissä tutkimuksissa tai markkinoille tulon jälkeen. Joissakin tapauksissa suuriannoksinen steroidihoito on voinut vaikuttaa haimatulehduksen kehittymiseen.

Potilaiden tilaa on seurattava tarkoin haimatulehdukseen viittaavien muutosten ja oireiden havaitsemiseksi. Tilaa voidaan arvioida fysikaalisen tutkimuksen, seerumin amylaasi- ja lipaasipitoisuuksien määritysten sekä vatsan kuvantamistutkimusten, kuten kaikukuvauksen, ja muiden asianmukaisten diagnostisten toimenpiteiden avulla. Haimatulehduksen hoito voi vaatia Blincyton keskeyttämistä tai lopettamista pysyvästi (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Leukoenkefalopatia ja etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia

Blincyto-hoitoa saavilla potilailla on havaittu aivojen magneettikuvauksessa leukoenkefalopatiaan viittaavia muutoksia. Niitä on esiintynyt varsinkin potilailla, jotka ovat aikaisemmin saaneet aivojen sädehoitoa ja solunsalpaajia leukemian hoitoon (kuten systeemistä suuriannoksista metotreksaattihoitoa tai intratekaalista sytarabiinihoitoa). Näiden muutosten kliinistä merkitystä ei tunneta.

Koska etenevän multifokaalisen leukoenkefalopatian (PML) kehittyminen on mahdollista, siihen viittaavia muutoksia ja oireita on seurattava. Epäilyttävissä tapauksissa on harkittava neurologin konsultointia, aivojen magneettikuvausta ja selkäydinnestetutkimusta, ks. kohta Haittavaikutukset.

Rokotukset

Eläviä viruksia sisältävien rokotteiden turvallisuutta Blincyto-hoidon aikana tai sen jälkeen ei ole tutkittu. Eläviä viruksia sisältävien rokotteiden antamista ei suositella 2 viikon aikana ennen Blincyto-hoidon aloittamista, hoidon aikana eikä ennen kuin B-lymfosyyttien määrä on palautunut normaalialueelle viimeisen hoitojakson jälkeen.

Vastasyntyneillä, jotka ovat sikiöaikana altistuneet blinatumomabille, voi esiintyä B-solujen niukkuutta. Siksi vastasyntyneiden B-solumäärää on seurattava, ja rokotukset eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla voidaan aloittaa vasta, kun lapsen B-solumäärä on korjautunut (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Raskauden ehkäisy

Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä Blincyto-hoidon aikana ja vähintään 48 tuntia hoidon päättymisen jälkeen (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Lääkitysvirheet

Lääkitysvirheitä on havaittu Blincyto-hoidon aikana. On erittäin tärkeää, että Blincyton valmistamista infuusiota varten (liuottamista ja laimentamista) ja infuusion antamista koskevia ohjeita noudatetaan erityisen huolellisesti lääkitysvirheiden (yli- ja aliannostelun) välttämiseksi (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan

Tästä lääkevalmisteesta tulee alle 1 mmol (23 mg) natriumia 24 tunnin infuusiota kohti eli käytännössä se ei sisällä natriumia.

Yhteisvaikutukset

Varsinaisia yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty.Ihmisen maksasoluissa tehdyn in vitro ‑tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei blinatumomabi vaikuta CYP450-entsyymien toimintaan.

Blincyto-hoidon aloittaminen aiheuttaa ensimmäisinä hoitopäivinä ohimenevää sytokiinien vapautumista, joka saattaa estää CYP450-entsyymien toimintaa. Jos potilas saa lääkkeitä, jotka ovat CYP450-entsyymien ja kuljettajaproteiinien substraatteja ja joilla on kapea terapeuttinen indeksi, haittavaikutusten ilmaantumista (esim. varfariini) tai lääkeainepitoisuuksia (esim. siklosporiini) on seurattava näiden päivien aikana. Näiden lääkkeiden annostusta on muutettava tarvittaessa.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Blinatumomabilla ei ole tehty lisääntymistoksisuustutkimuksia. Hiirillä tehdyssä alkio- ja sikiötoksisuustutkimuksessa hiiren korvikemolekyyli läpäisi istukan eikä aiheuttanut alkiotoksisuutta eikä teratogeenisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Odotettua B- ja T-solujen vähenemistä havaittiin tiineillä hiirillä mutta sikiöihin kohdistuneita hematologisia vaikutuksia ei arvioitu.

Ei ole olemassa tietoja blinatumomabin käytöstä raskaana oleville naisille.

Blinatumomabia ei pidä käyttää raskauden aikana, paitsi jos mahdollinen hyöty on suurempi kuin sikiölle mahdollisesti aiheutuva vaara.

Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä blinatumomabihoidon aikana ja vähintään 48 tuntia hoidon päättymisen jälkeen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Valmisteen farmakologisten ominaisuuksien vuoksi sikiöaikainen altistuminen voi aiheuttaa vastasyntyneille B-solujen niukkuutta. Siksi vastasyntyneiden B-solumäärää on seurattava, ja rokotukset eläviä viruksia sisältävillä rokotteilla voidaan aloittaa vasta, kun lapsen B-solumäärä on korjautunut (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö blinatumomabi tai erittyvätkö sen metaboliitit ihmisen rintamaitoon. Valmisteen farmakologisten ominaisuuksien perusteella imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Siksi on varmuuden vuoksi pidättäydyttävä imettämisestä blinatumomabihoidon aikana ja vähintään 48 tuntia hoidon jälkeen.

Hedelmällisyys

Tutkimuksia blinatumomabin vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole tehty. Uros- tai naarashiirten lisääntymiselimiin kohdistuneita haittavaikutuksia ei havaittu hiiren korvikemolekyylillä tehdyissä 13 viikon toksisuustutkimuksissa (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Blinatumomabilla on huomattava vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Sekavuutta ja ajan ja paikan tajun hämärtymistä, koordinaatio- ja tasapainohäiriöitä, kouristuskohtauksia ja tajunnan häiriöitä voi esiintyä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Koska neurologiset tapahtumat ovat mahdollisia, blinatumomabia saavien potilaiden on pidättäydyttävä ajamasta ja tekemästä riskialttiita työtehtäviä ja toimintoja, kuten raskaiden tai vaarallisten koneiden ajamista tai käyttöä, sinä aikana, kun heille annetaan blinatumomabia. Potilaille on kerrottava, että heillä voi esiintyä neurologisia oireita.

Haittavaikutukset

Tiivistelmä turvallisuustiedoista

Tässä kohdassa kuvattuja haittavaikutuksia on esiintynyt keskeisessä kliinisessä tutkimuksessa (N = 189).

Vakavimpia haittavaikutuksia, joita voi esiintyä blinatumomabihoidon aikana, ovat: infektiot (31,7 %), neurologiset tapahtumat (16,4 %), neutropenia / kuumeinen neutropenia (15,3 %), sytokiinioireyhtymä (0,5 %) ja tuumorilyysioireyhtymä (0,5 %).

Yleisimmät haittavaikutukset olivat: infuusioon liittyvät reaktiot (67,2 %), infektiot (63,0%), kuume (59,8 %), päänsärky (34,4 %), kuumeinen neutropenia (28 %), perifeerinen edeema (25,9 %), pahoinvointi (24,3 %), hypokalemia (23,8 %), ummetus (20,6 %), anemia (20,1 %), yskä (18,5 %), ripuli (18,0 %), vapina (17,5 %), neutropenia (17,5 %), vatsakipu (16,9 %), unettomuus (15,3 %), väsymys (15,3 %), ja vilunväristykset (15,3 %).

Haittavaikutustaulukko

Haittavaikutukset luetellaan alla elinjärjestelmäluokan ja yleisyyden mukaan. Yleisyysluokat määritettiin keskeisessä kliinisessä tutkimuksessa raportoitujen haittavaikutusten vakioimattomien ilmaantuvuuslukujen perusteella (N = 189). Haittavaikutukset on esitetty kussakin elinjärjestelmäluokassa vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Elinjärjestelmä (MedDRA)

Hyvin yleinen

(≥ 1/10)

Yleinen

(≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinainen

(≥ 1/1000, < 1/100)

Infektiot

Bakteeri-infektiota, b

Sieni-infektiota, b

Virusinfektiota, b

Muun patogeenin aiheuttamat infektiotb

Sepsis

Keuhkokuume

 

Veri ja imukudos

Kuumeinen neutropenia

Anemia

Neutropenia

Trombosytopenia

Leukopenia

Leukosytoosi

Lymfopenia

 

Immuunijärjestelmä

Sytokiinioireyhtymäa

Sytokiinimyrsky

Yliherkkyys

 

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Hypokalemia

Hypomagnesemia

Hyperglykemia

Heikentynyt ruokahalu

Hypofosfatemia

Hypoalbuminemia

Tuumorilyysioireyhtymä

 

Psyykkiset häiriöt

Unettomuus

Sekavuustilaa

Ajan ja paikan tajun hämärtyminen

 

Hermosto

Päänsärky

Vapinaa

Huimaus

Enkefalopatiaa

Afasia

Parestesiat

Kouristukset

Kognitiivinen häiriö

Muistin heikkeneminen

Aivohermosairaus b

Sydän

 

Takykardia

 

Verisuonisto

Hypotensio

 

Kapillaarivuoto-oireyhtymä

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Yskä

  

Ruoansulatuselimistö

Pahoinvointi

Ummetus

Ripuli

Vatsakipu

Oksentelu

 

Haimatulehdusa

Iho ja ihonalainen kudos

Ihottuma

  

Luusto, lihakset ja sidekudos

Selkäkipu

Raajakipu

Nivelsärky

Luukipu

  

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Kuume

Perifeerinen edeema

Vilunväristykset

Väsymys

Rintakipu

Edeema

 

Tutkimukset

Kohonnut alaniiniaminotransferaasiarvoa

Kohonnut aspartaattiaminotransferaasiarvoa

Alentuneet immunoglobuliiniarvot

Kohonut veren bilirubiiniarvo

Kohonneet maksaentsyymiarvot (gammaglutamyylitransferaasi)

 

Vammat ja myrkytykset

Infuusioon liittyvät reaktiot (ja niihin liittyvät oireet, kuten hengityksen vinkuminen, kasvojen ja kaulan punoitus, kasvojen turvotus, hengenahdistus, alhainen tai korkea verenpaine)

  
a Lisätietoja on kohdassa Tärkeimpien haittavaikutusten kuvaus.
b MedDRA-järjestelmän ylemmän tason ryhmätermit (high level group terms) (MedDRA versio 16.1).

Tärkeimpien haittavaikutusten kuvaus

Neurologiset tapahtumat

Keskeisessä kliinisessä tutkimuksessa (N = 189) 51,9 prosentilla potilaista esiintyi yksi tai useampia neurologisia haittavaikutuksia (psyykkiset häiriöt mukaan lukien), pääasiassa keskushermostovaikutuksia. Vakavia neurologisia haittavaikutuksia esiintyi 16,4 prosentilla ja ≥ 3. asteen neurologisia haittavaikutuksia 12,7 prosentilla potilaista, ja näistä yleisimpiä olivat enkefalopatia, vapina ja sekavuustila. Kuolemaan johtaneita enkefalopatiatapauksia on raportoitu, mutta suurin osa (74,5 %) neurologisista tapahtumista oli kliinisesti korjautuvia ja ne hävisivät, kun Blincyto-hoito keskeytettiin. Mediaaniaika neurologisen tapahtuman ilmaantumiseen oli 9 vuorokautta. Lisätietoja neurologisten tapahtumien kliinisestä hoidosta on kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Infektiot

Hengenvaarallisia tai kuolemaan johtaneita (vaikeusasteluokka ≥ 4) virus-, bakteeri- ja sieni-infektioita on raportoitu Blincyto-hoitoa saavilla potilailla. Lisäksi on havaittu virusinfektioiden (esim. polyoomaviruksen (BK)) uudelleenaktivoitumista. Vakavia infektioita esiintyi enemmän potilailla, joiden ECOG-toimintakykyluokka lähtötilanteessa oli 2, kuin potilailla, joiden ECOG-toimintakykyluokka oli < 2. Lisätietoja infektioiden kliinisestä hoidosta on kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Sytokiinioireyhtymä

Keskeisessä kliinisessä tutkimuksessa (N = 189) vakavia sytokiinioireyhtymään liittyviä reaktioita raportoitiin 0,5 prosentilla potilaista, ja mediaaniaika niiden ilmaantumiseen oli 2 vuorokautta. Lisätietoja sytokiinioireyhtymän kliinisestä hoidosta on kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Maksaentsyymiarvojen kohoaminen

Keskeisessä kliinisessä tutkimuksessa (N = 189) 27,5 prosentilla potilaista raportoitiin kohonneita maksaentsyymiarvoja. Potilaista 2,1 prosentilla esiintyi vakavia ja 15,3 prosentilla ≥ 3. asteen haittavaikutuksia (kuten kohonneita ALAT-arvoja, kohonneita ASAT-arvoja ja kohonneita veren bilirubiiniarvoja). Mediaaniaika ensimmäisen tapahtuman ilmaantumiseen oli 3 vuorokautta Blincyto-hoidon aloittamisesta. Maksavaikutukset ovat yleensä olleet lyhytkestoisia, ja ne ovat korjautuneet usein nopeasti, vaikka Blincyto-hoitoa on jatkettu keskeytyksettä. Lisätietoja kohonneiden maksaentsyymiarvojen kliinisestä hoidosta on kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Haimatulehdus

Hengenvaarallisia tai kuolemaan johtaneita haimatulehduksia on raportoitu potilailla, jotka ovat saaneet Blincyto-hoitoa kliinisissä tutkimuksissa tai markkinoille tulon jälkeen. Mediaaniaika haimatulehduksen ilmaantumiseen oli 7,5 vuorokautta. Lisätietoja haimatulehduksen kliinisestä hoidosta on kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Leukoenkefalopatia ja etenevä multifokaalinen leukoenkefalopatia

Leukoenkefalopatiaa on raportoitu. Potilailla, joiden aivojen magneettikuvaus- tai tietokonetomografialöydökset viittasivat leukoenkefalopatiaan, esiintyi samanaikaisesti vakavia haittatapahtumia, joita olivat sekavuustila, vapina, kognitiivinen häiriö, enkefalopatia ja kouristukset. Vaikka etenevän multifokaalisen leukoenkefalopatian (PML) kehittyminen on mahdollista, keskeisessä tutkimuksessa ei ole raportoitu yhtään PML-tapausta.

Pediatriset potilaat

Lapsipotilaiden hoidosta on vain vähän kokemuksia. Vaiheen I/II annoksenmääritys-/arviointitutkimuksessa on arvioitu Blincytoa lapsipotilaiden uusiutuneen tai refraktaarisen B-soluisen akuutin lymfoblastileukemian (ALL) hoidossa. Yksi sydämen vajaatoiminnan aiheuttama kuolemantapaus sattui hengenvaarallisen sytokiinioireyhtymän ja tuumorilyysioireyhtymän yhteydessä, kun annos oli suurempi kuin aikuispotilaille suositeltu annos, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Muut erityisryhmät

Blincytosta on vain vähän kokemuksia ≥ 75-vuotiaiden potilaiden hoidossa. Blincyton turvallisuus oli iäkkäillä (≥ 65-vuotiailla) potilailla yleisesti samanlainen kuin alle 65-vuotiailla potilailla. Iäkkäät potilaat saattavat kuitenkin olla alttiimpia vakaville neurologisille tapahtumille, kuten kognitiiviselle häiriölle, enkefalopatialle ja sekavuudelle.

Blincyton turvallisuutta ei ole tutkittu vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä.

Immunogeenisuus

Keskeisessä tutkimuksessa (N = 189) alle 1,4 prosentilla blinatumomabihoitoa saaneista potilaista todettiin sitoutuvia ja neutraloivia blinatumomabin vasta-aineita. Kaikilla potilailla, joilla oli sitoutuvia vasta-aineita, esiintyi myös neutraloivia blinatumomabin vasta-aineita. Blinatumomabin vasta-aineiden muodostuminen saattaa vaikuttaa blinatumomabin farmakokinetiikkaan.

Jos epäillään sellaisten blinatumomabin vasta-aineiden muodostumista, joilla on kliinisesti merkittävä vaikutus, kehotetaan ottamaan yhteyttä myyntiluvan haltijaan ja keskustelemaan vasta-ainetestauksesta. Yhteystiedot ovat pakkausselosteen kohdassa 6.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta: www.fimea.fi.

Yliannostus

Yliannoksia on havaittu, ja yksi potilas sai Blincyton suositellun hoitoannoksen 133-kertaisena lyhyen ajan kuluessa. Yliannosten aiheuttamat haittavaikutukset vastasivat suositeltujen hoitoannosten yhteydessä havaittuja reaktioita, ja niitä olivat kuume, vapinat ja päänsärky. Yliannostapauksessa infuusio on keskeytettävä ja potilaan tilaa on seurattava. Blincyton uudelleenaloittamista oikealla hoitoannoksella on harkittava, kun kaikki haittavaikutukset ovat hävinneet, kuitenkin aikaisintaan 12 tunnin kuluttua infuusion keskeyttämisestä (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Solunsalpaajat, muut syöpälääkkeet, ATC-koodi: L01XC19.

Vaikutusmekanismi

Blinatumomabi on kaksoisspesifinen T-solun kytkevä vasta-ainerakenne, joka sitoutuu spesifisesti B-solulinjan solujen pinnalla ilmentyvään CD19-antigeeniin ja T-solujen pinnalla ilmentyvään CD3-antigeeniin. Se aktivoi endogeeniset T-solut kytkemällä T-solureseptorikompleksin (TCR) CD3-antigeenin ja hyvänlaatuisten ja pahanlaatuisten B-solujen CD19-antigeenin toisiinsa. Blinatumomabi-immunoterapian syöpäsoluja tuhoava vaikutus ei ole riippuvainen tiettyä T-solureseptoria ilmentävistä T-soluista eikä syöpäsolujen esittelemistä peptidiantigeeneista, vaan se on luonteeltaan polyklonaalinen ja riippumaton kohdesolun pinnan HLA-molekyyleistä. Blinatumomabin vaikutuksesta T-solun ja kasvainsolun väliin muodostuu sytolyyttinen liitos, ja tämän seurauksena vapautuu proteolyyttisiä entsyymejä, jotka tuhoavat sekä proliferoivat että lepäävät kohdesolut. Blinatumomabi aiheuttaa ohimenevää solun adheesiomolekyylien lisääntymistä, sytolyyttisten proteiinien muodostumista, inflammatoristen sytokiinien vapautumista ja T-solujen proliferaatiota ja johtaa CD19-positiivisten solujen tuhoutumiseen.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Tutkituilla potilailla havaittiin yhdenmukainen immunofarmakodynaaminen vaste. Neljä viikkoa kestäneen jatkuvan infuusion aikana farmakodynaamisen vasteen tyypillisiä piirteitä olivat T-solujen aktivaatio ja alkuvaiheen uudelleenjakautuminen, perifeeristen B-solujen nopea väheneminen ja sytokiinien ohimenevä lisääntyminen.

Perifeeristen T-solujen uudelleenjakautumista (eli T-solujen kiinnittymistä verisuonten endoteeliin ja/tai siirtymistä kudoksiin) esiintyi blinatumomabi-infuusion aloittamisen tai annoksen suurentamisen jälkeen. T-solumäärät pienenivät aluksi 1–2 vuorokauden aikana ja palautuivat sitten lähtötasolle 7–14 vuorokauden kuluessa suurimmalla osalla potilaista. Muutamilla potilailla T-solumäärä nousi lähtötason yläpuolelle (T-solujen monistuminen).

Suurimmalla osalla potilaista perifeeristen B-solujen määrä pieneni nopeasti havaitsemisrajan alapuolelle hoidon aikana, kun annos oli ≥ 5 mikrog/m2/vrk tai ≥ 9 mikrog/vrk. Perifeerisen veren B-solumäärän ei havaittu palautuvan 2 viikon hoitotauon aikana hoitojaksojen välillä. Epätäydellistä B-solujen vähenemistä on esiintynyt annostasoilla 0,5 mikrog/m2/vrk ja 1,5 mikrog/m2/vrk ja muutamilla suurempia annoksia saaneilla potilailla, jotka eivät saavuttaneet hoitovastetta.

Sytokiinien IL-2, IL-4, IL-6, IL-8, IL-10, IL-12, TNF-α ja IFN-γ pitoisuudet määritettiin, ja eniten koholla olivat IL-6, IL-10 ja IFN-γ. Ohimenevää sytokiinipitoisuuksien nousua havaittiin kahden ensimmäisen vuorokauden aikana blinatumomabi-infuusion aloittamisen jälkeen. Kohonneet sytokiinipitoisuudet palautuivat lähtötasolle 24–48 tunnin kuluessa infuusion aikana. Myöhempien hoitojaksojen yhteydessä sytokiinipitoisuuksien nousu oli harvinaisempaa ja lievempää kuin ensimmäisen hoitojakson 48 ensimmäisen tunnin aikana.

Kliininen teho ja turvallisuus

Kliinisissä tutkimuksissa Blincyto-hoitoa annettiin yhteensä 225:lle vähintään 18-vuotiaalle potilaalle, joilla oli uusiutunut tai refraktaarinen B-soluinen ALL.

Blincytoa arvioitiin toisen vaiheen avoimessa yhden hoitohaaran monikeskustutkimuksessa 189 potilaalla. Tutkimukseen otettiin ≥ 18-vuotiaita potilaita, joilla oli Philadelphia-kromosominegatiivinen uusiutunut tai refraktaarinen B-soluinen ALL (uusiutunut ≤ 12 kuukautta kestäneen ensimmäisen remission jälkeen ensimmäisen salvage-hoidon aikana tai uusiutunut tai refraktaarinen ensimmäisen salvage-hoidon jälkeen tai uusiutunut 12 kuukauden kuluessa allogeenisesta kantasolusiirrosta), ja blastisolujen osuus luuytimessä oli ≥ 10 %.

Potilaat saivat Blincyto-hoidon aloittamista edeltävän viikon aikana esilääkityksenä pakollisen aivo-selkäydinnesteprofylaksin, joka koostui laitoskohtaisten tai kansallisten hoitosuositusten mukaisesta intratekaalisesta hoito-ohjelmasta. Blincyto annettiin jatkuvana infuusiona laskimoon. Ensimmäisen hoitojakson aikana aloitusannos oli 9 mikrog/vrk ensimmäisen viikon ajan, minkä jälkeen annos nostettiin 28 mikrog:aan/vrk kolmen viikon ajaksi. Tätä tavoiteannosta 28 mikrog/vrk annettiin toisen ja myöhempien hoitojaksojen aikana jokaisen jakson ensimmäisestä päivästä alkaen. Annosta voitiin säätää, jos haittatapahtumia ilmaantui. Hoitoa saaneeseen potilasjoukkoon kuului 189 potilasta, jotka saivat vähintään yhden Blincyto-infuusion. Hoitojaksojen lukumäärä potilasta kohti oli 1,6 (keskiarvo). Jos Blincyto-hoidolla oli saavutettu hoitovaste mutta tauti oli myöhemmin uusiutunut, potilaalla oli mahdollisuus saada uusi Blincyto-hoito. Hoitoa saaneiden potilaiden mediaani-ikä oli 39 vuotta (vaihteluväli: 18–79 vuotta; 25 potilasta oli ≥ 65-vuotiaita), 189 potilaasta 64 (33,9 %) oli saanut kantasolusiirron ennen Blincyto-hoitoa ja 189 potilaasta 32 (16,9 %) oli saanut aikaisemmin enemmän kuin kaksi salvage-hoitoa.

Ensisijainen päätetapahtuma oli täydellisen remission / täydellisen remission mutta vain osittaisen hematologisen palautumisen (CR/CRh*) saavuttaneiden potilaiden osuus kahden Blincyto-hoitojakson kuluessa. CR/CRh*-remission saavutti kahden ensimmäisen hoitojakson aikana 81 potilasta 189:stä (42,9 %), ja suurin osa hoitovasteista (64/81) saavutettiin yhden hoitojakson kuluessa. Iäkkäiden (≥ 65-vuotiaiden) potilaiden ryhmässä 11 potilasta 25:stä (44,0 %) saavutti CR/CRh*-remission kahden ensimmäisen hoitojakson kuluessa (ks. kohdasta Haittavaikutukset tietoa hoidon turvallisuudesta iäkkäiden potilaiden hoidossa). Neljä potilasta saavutti täydellisen remission (CR) konsolidaatiohoitojaksojen aikana, joten täydellisen remission saavuttaneiden kumulatiivinen osuus oli 35,4 % (67/189; 95 % CI: 28,6–42,7 %). Allogeeninen kantasolusiirto tehtiin 189 potilaasta 32:lle (17 %) Blincyto-hoidolla saavutetun CR/CRh*-remission aikana (ks. taulukko 1).

Taulukko 1. Tehoa mittaavat tulokset ≥ 18-vuotiailla potilailla, joilla oli Philadelphia-kromosominegatiivinen uusiutunut tai refraktaarinen B-soluinen akuutti lymfoblastileukemia (ALL)

 

n (%)

n = 189

95 % CI

Täydellinen remissio (CR)1 / Täydellinen remissio mutta vain osittainen hematologinen palautuminen (CRh*)2

81 (42,9 %)

[35,7–50,2 %]

CR

63 (33,3 %)

[26,7–40,5 %]

CRh*

18 (9,5 %)

[5,7–14,6 %]

Hypoplastinen tai aplastinen luuydin, ei blasteja3

17 (9 %)

[5,3–14,0 %]

Osittainen remissio4

5 (2,6 %)

[0,9–6,1 %]

CR/CRh*-potilaiden elinaika ilman taudin uusiutumista5 (RFS)

5,9 kuukautta

[4,8–8,3 kuukautta]

Kokonaiselinaika

6,1 kuukautta

[4,2–7,5 kuukautta]

  1. Täydellisen remission (CR) kriteerit olivat: blastisolujen osuus luuytimen soluista ≤ 5 %, ei tautiin viittaavia löydöksiä ja perifeerisen veren solumäärien täydellinen palautuminen (trombosyytit > 100 000/mikrolitra ja absoluuttinen neutrofiilimäärä [ANC] > 1000/mikrolitra).
  2. CRh*:n kriteerit olivat: blastisolujen osuus luuytimen soluista ≤ 5 %, ei tautiin viittaavia löydöksiä ja perifeerisen veren solumäärien osittainen palautuminen (trombosyytit > 50 000/mikrolitra ja ANC > 500/mikrolitra).
  3. Hypoplastinen tai aplastinen luuydin, ei blasteja: blastisolujen osuus luuytimen soluista ≤ 5 %, ei tautiin viittaavia löydöksiä, perifeerisen veren solumäärien riittämätön palautuminen: trombosyytit ≤ 50 000/mikrolitra ja/tai ANC ≤ 500/mikrolitra.
  4. Osittaisen remission kriteerinä oli blastisolujen osuus luuytimen soluista 6–25 % ja pienentynyt lähtötasosta vähintään 50 %.
  5. Taudin uusiutumiseksi katsottiin hematologinen relapsi (blastisolujen osuus luuytimen soluista yli 5 % täydellisen remission jälkeen) tai ekstramedullaarinen relapsi.

Etukäteen määritellyssä eksploratiivisessa analyysissä CR/CRh*-remission saavuttaneista 73 potilaasta, joilla minimaalinen jäännöstauti (MRD) oli arvioitavissa, 60 potilaalla (82,2 %) todettiin vaste myös jäännöstaudin osalta (vasteen kriteerinä oli MRD < 1 x 10−4 polymeraasiketjureaktiolla (PCR) määritettynä).

Hoitovaste oli samanlainen aikaisemmin allogeenisen kantasolusiirron saaneilla potilailla kuin potilailla, jotka eivät olleet saaneet kantasolusiirtoa, ja iäkkäillä potilailla samanlainen kuin nuoremmilla potilailla, eikä aikaisempien salvage-hoitolinjojen lukumäärällä näyttänyt olevan selvää vaikutusta remissio-osuuksiin.

Potilailla, joilla oli seulontavaiheessa ekstramedullaarinen tauti (vähintään yksi ≥ 1,5 cm:n leesio) muualla kuin keskushermostossa tai kiveksissä (N = 8/189), kliininen vasteosuus oli pienempi (25 % [95 % CI: 3,2–65,1]) kuin potilailla, joilla ei ollut viitteitä ekstramedullaarisesta taudista (N = 181, 43,6 % [95 % CI: 36,3–51,2]) (ks. kuva 1).

Potilailla, joilla oli lähtötilanteessa suurin kasvaintaakka mitattuna blastisolujen osuudella luuytimessä (≥ 90 %), saavutettiin kuitenkin kliinisesti merkittävä vaste ja CR/CRh*-osuus oli 21,6 % (CI 12,9–32,7) (ks. kuva 1). Paras vaste Blincyto-hoidolle saatiin niiden potilaiden ryhmässä, joilla oli pieni kasvaintaakka (< 50 %), ja CR/CRh*-osuus oli 72,9 % (CI 59,7–83,6).

Kuva 1. CR/CRh*-osuus kahden ensimmäisen hoitojakson aikana MT103-211-tutkimuksessa (primaarinen analyysijoukko) – Forest plot ‑diagrammi

n = kahden ensimmäisen hoitojakson aikana CR- tai CRh*-remission saavuttaneiden potilaiden lukumäärä kyseisessä alaryhmässä.
N = potilaiden kokonaismäärä kyseisessä alaryhmässä.

Blincyton turvallisuutta ja tehoa arvioitiin monikeskustutkimuksena tehdyssä toisen vaiheen avoimessa annoksenmääritystutkimuksessa, jossa oli mukana 36 potilasta (≥ 18-vuotiaita potilaita, joiden B-soluinen ALL oli uusiutunut, kun he olivat saaneet vähintään induktio- ja konsolidaatiohoidon, tai joilla oli refraktaarinen tauti ja > 5 % blastisoluja luuytimessä, ECOG-toimintakykyluokka ≤ 2, elinajanodote ≥ 12 viikkoa, jotka eivät olleet saaneet autologista kantasolusiirtoa Blincyto-hoidon aloittamista edeltäneiden 6 viikon aikana, allogeenista kantasolusiirtoa Blincyto-hoidon aloittamista edeltäneiden 3 kuukauden aikana eivätkä aikaisempaa Blincyto-hoitoa). Näistä 36 potilaasta 15:lle (41,7 %) oli tehty allogeeninen kantasolusiirto ennen Blincyto-hoitoa. CR/CRh*-osuus oli 69,4 % (25 potilasta 36:sta: täydellinen remissio (CR) 15 potilaalla [41,7 %; 95 % CI: 25,5–59,2 %], täydellinen remissio mutta vain osittainen hematologinen palautuminen (CRh*) 10 potilaalla [27,8 %; 95 % CI: 14,2–45,2 %]). Iäkkäiden (≥ 65-vuotiaiden) potilaiden ryhmässä 4 potilasta 5:stä (80,0 %) saavutti CR/CRh*-remission kahden hoitojakson aikana (ks. kohdasta Haittavaikutukset tietoa hoidon turvallisuudesta iäkkäiden potilaiden hoidossa). CRh*-remission saavuttaneista 25 potilaasta 22:lla (88 %) todettiin vaste myös minimaalisen jäännöstaudin (MRD) osalta (vasteen kriteerinä oli MRD < 1 x 10−4 PCR:llä määritettynä). Remission keston mediaani oli 8,9 kuukautta, ja elinaika ilman taudin uusiutumista (RFS) oli 7,6 kuukautta (mediaani). Kokonaiselinajan (OS) mediaani oli 9,8 kuukautta.

Tutkimustietoa on vain vähän potilaista, joilla B-soluisen ALL:n ensimmäinen uusiutuminen tapahtui myöhään eli yli 12 kuukautta ensimmäisen remission jälkeen tai yli 12 kuukautta ensimmäisen remission aikana annetun kantasolusiirron jälkeen. Kliinisissä tutkimuksissa niistä potilaista, joilla taudin ensimmäinen uusiutuminen tapahtui myöhään yksittäisten tutkimusten määritelmän mukaan, 88,9 % (8/9) saavutti CR/CRh*-remission kahden ensimmäisen hoitojakson aikana ja 62,5 % (6/9) saavutti vasteen myös MRD:n osalta ja 37,5 prosentille (3/9) tehtiin allogeeninen kantasolusiirto Blincyto-hoidon jälkeen. Kokonaiselinajan (OS) mediaani oli 17,7 kuukautta (CI 3,1 – ei arvioitavissa).

Pediatriset potilaat

Lapsipotilaiden hoidosta on vain vähän kokemuksia, ks. kohta Haittavaikutukset.

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset Blincyto-valmisteen käytöstä 1 kuukauden – alle 18 vuoden ikäisten pediatristen potilasryhmien akuutin lymfoblastileukemian hoidossa (ks. kohta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Tämä lääkevalmiste on saanut ns. ehdollisen myyntiluvan. Se tarkoittaa, että lääkevalmisteesta odotetaan uutta tietoa. Euroopan lääkevirasto arvioi vähintään joka vuosi tätä lääkevalmistetta koskevat uudet tiedot ja tarvittaessa päivittää valmisteyhteenvedon.

Farmakokinetiikka

Blinatumomabin farmakokinetiikka näyttäisi olevan lineaarinen annosalueella 5–90 mikrog/m2/vrk (vastaa noin 9−162 mikrog/vrk) aikuisilla potilailla. Laskimoon annetun jatkuvan infuusion jälkeen vakaan tilan pitoisuus seerumissa (Css) saavutettiin vuorokauden kuluessa, ja pitoisuus pysyi stabiilina ajan myötä. Css-keskiarvot suurenivat suunnilleen suorassa suhteessa annokseen testatulla annosalueella. Uusiutuneen/refraktaarisen ALL:n hoidossa käytettyjen kliinisten annosten aikaansaamat Css-keskiarvot (SD) olivat 211 (258) pg/ml, kun annos oli 9 mikrog/vrk, ja 621 (502) pg/ml, kun annos oli 28 mikrog/vrk.

Jakautuminen

Terminaalivaiheeseen (Vz) perustuva arvioitu jakautumistilavuuden keskiarvo (SD) oli 4,52 (2,89) litraa, kun blinatumomabia annettiin jatkuvana infuusiona laskimoon.

Biotransformaatio

Blinatumomabin metaboloitumistietä ei ole määritetty. Muiden proteiinilääkkeiden tavoin blinatumomabin oletetaan pilkkoutuvan pieniksi peptideiksi ja aminohapoiksi katabolisia reittejä pitkin.

Eliminaatio

Arvioidun systeemisen puhdistuman keskiarvo (SD) potilailla, jotka saivat kliinisissä tutkimuksissa blinatumomabia jatkuvana infuusiona laskimoon, oli 2,92 (2,83) l/h. Puoliintumisajan keskiarvo (SD) oli 2,11 (1,42) tuntia. Virtsaan erittyneet blinatumomabimäärät olivat merkityksettömiä testatuilla kliinisillä annostasoilla.

Paino, kehon pinta-ala, sukupuoli ja ikä

Populaatiofarmakokineettisessä analyysissä arvioitiin demografisten ominaisuuksien vaikutuksia blinatumomabin farmakokinetiikkaan. Tulokset viittaavat siihen, että ikä (18–80 vuotta), sukupuoli, paino (44–134 kg) ja kehon pinta-ala (1,39–2,57) eivät vaikuta blinatumomabin farmakokinetiikkaan. Blinatumomabista on hyvin vähän kokemuksia alle 45 kg painavien aikuispotilaiden hoidossa.

Munuaisten vajaatoiminta

Blinatumomabista ei ole tehty varsinaisia farmakokineettisiä tutkimuksia munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

Farmakokineettiset analyysit osoittivat, että blinatumomabin puhdistuma-arvojen ero on noin kaksinkertainen kohtalaista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden ja niiden potilaiden välillä, joiden munuaisten toiminta on normaali. Potilaiden väliset erot olivat kuitenkin suuria (variaatiokerroin (CV%) enintään 95,6 %), ja puhdistuma-arvot olivat munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla pääosin samalla alueella kuin potilailla, joiden munuaistoiminta oli normaali. Munuaistoiminnan ei odoteta vaikuttavan kliinisesti merkittävässä määrin hoitotulokseen.

Maksan vajaatoiminta

Blinatumomabista ei ole tehty varsinaisia farmakokineettisiä tutkimuksia maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Lähtötilanteen ALAT- ja ASAT-arvojen perusteella arvioitiin maksan vajaatoiminnan vaikutusta blinatumomabipuhdistumaan. Populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella ALAT- ja ASAT-arvoilla ei ollut yhteyttä blinatumomabipuhdistumaan.

Pediatriset potilaat

Lapsipotilaiden hoidosta on vain vähän kokemuksia.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Blinatumomabilla ja hiiren korvikemolekyylillä tehdyissä toistuvien annosten toksisuustutkimuksissa havaittiin odotettuja farmakologisia vaikutuksia (kuten sytokiinien vapautuminen, leukosyyttimäärien pieneneminen, B-solujen häviäminen, T-solujen väheneminen, solujen väheneminen imukudoksista). Nämä muutokset hävisivät, kun hoito lopetettiin.

Blinatumomabilla ei ole tehty lisääntymistoksisuustutkimuksia. Hiirillä tehdyssä alkio- ja sikiötoksisuustutkimuksessa korvikemolekyyli läpäisi istukan vain vähäisessä määrin (sikiön ja emon seerumista mitattujen pitoisuuksien suhde < 1 %) eikä se aiheuttanut alkio- eikä sikiötoksisuutta eikä epämuodostumia. Odotettua B- ja T-solujen vähenemistä havaittiin tiineillä hiirillä mutta sikiöihin kohdistuneita hematologisia vaikutuksia ei arvioitu. Tutkimuksia hoidon aiheuttamista vaikutuksista hedelmällisyyteen ei ole tehty. Urosten tai naaraiden lisääntymiselimiin kohdistuneita vaikutuksia ei havaittu hiiren korvikemolekyylillä tehdyissä toksisuustutkimuksissa.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Kuiva-aine

Sitruunahappomonohydraatti (E330), trehaloosidihydraatti, lysiinihydrokloridi, polysorbaatti 80, natriumhydroksidi (pH:n säätöön).

Liuos (stabilointiliuos)

Sitruunahappomonohydraatti (E330), lysiinihydrokloridi, polysorbaatti 80, natriumhydroksidi (pH:n säätöön), injektionesteisiin käytettävä vesi.

Yhteensopimattomuudet

Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Kestoaika

Avaamattomat injektiopullot

5 vuotta

Käyttövalmis liuos

Kemiallisen ja fysikaalisen käytönaikaisen säilyvyyden on osoitettu olevan 24 tuntia 2–8 °C:ssa tai 4 tuntia enintään 27 °C:ssa.

Mikrobiologisista syistä käyttökuntoon saatettu liuos on laimennettava heti, paitsi jos käyttökuntoon saattamisessa on käytetty menetelmää, joka estää mikrobikontaminaation. Ellei sitä laimenneta heti, käytönaikaiset säilytysajat ja ‑olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla.

Laimennettu liuos (käyttövalmis infuusiopussi)

Kemiallisen ja fysikaalisen käytönaikaisen säilyvyyden on osoitettu olevan 10 vuorokautta 2–8 °C:ssa tai 96 tuntia enintään 27 °C:ssa.

Mikrobiologisista syistä käyttövalmiit infuusiopussit on käytettävä heti. Ellei niitä käytetä heti, käytönaikaiset säilytysajat ja käyttöä edeltävät olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla, eikä säilytysaika saa normaalisti ylittää 24 tuntia 2–8 °C:ssa, paitsi jos laimentaminen on tapahtunut valvotuissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.

Säilytys

Säilytä ja kuljeta kylmässä (2°C - 8°C).

Ei saa jäätyä.

Säilytä injektiopulloja alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Käyttökuntoon saatetun ja laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

BLINCYTO kuiva-aine välikonsentraatiksi ja liuos infuusionestettä varten, liuos
38,5 mikrog 1 pakkaus (3499,56 €)

PF-selosteen tieto

Yksi Blincyto-pakkaus sisältää 1 injektiopullon kuiva-ainetta välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos, ja 1 injektiopullon liuosta (stabilointiliuos):

  • 38,5 mikrogrammaa blinatumomabikuiva-ainetta injektiopullossa (tyypin I lasia), jossa on tulppa (elastomeerikumia), suljin (alumiinia) ja suojakansi ja
  • 10 ml liuosta injektiopullossa (tyypin I lasia), jossa on tulppa (elastomeerikumia), suljin (alumiinia) ja suojakansi.

Valmisteen kuvaus:

Blincyto kuiva-aine (kuiva-aine välikonsentraattia varten): Valkoinen tai luonnonvalkoinen jauhe.

Liuos (stabilointiliuos): Väritön tai kellertävä kirkas liuos, jonka pH on 7,0.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Aseptinen valmistaminen

Valmistamisessa infuusiota varten on noudatettava aseptista työskentelytapaa. Blincyton valmistaminen infuusiota varten:

  • koulutetun henkilökunnan on valmistettava lääke infuusiota varten aseptisissa olosuhteissa noudattaen hyvää menettelytapaa ja erityisesti parenteraalisten lääkkeiden aseptista valmistamista koskevia ohjeita.
  • valmistus tapahtuu laminaarivirtauskaapissa tai mikrobiologisessa suojakaapissa noudattaen laskimoon annettavien lääkkeiden turvallista käsittelyä koskevia standardeja varotoimenpiteitä.

On erittäin tärkeää, että tässä kohdassa kuvattuja ohjeita lääkkeen valmistamisesta ja antamisesta noudatetaan huolellisesti lääkitysvirheiden (kuten yli- ja aliannostelun) välttämiseksi.

Huolellisessa valmistamisessa erityisesti huomioitavat ohjeet

  • Blincyto-pakkauksessa mukana oleva liuos (stabilointiliuos) on tarkoitettu esitäytetyn infuusiopussin esikäsittelyyn ennen kuin käyttövalmiiksi liuotettu Blincyto lisätään infuusiopussiin. Älä käytä tätä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
  • Liuottamisen ja laimentamisen jälkeen Blincyto-infuusioliuoksen kokonaismäärä on suurempi kuin potilaalle annettava määrä (240 ml). Ylimäärä kattaa infuusioletkustoon jäävän hävikin. Näin varmistetaan, että potilas saa täyden Blincyto-annoksen.
  • Esivalmistele infuusiopussi poistamalla kaikki ilma pussista. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytetään kannettavaa infuusiopumppua.
  • Noudata alla olevissa liuotus- ja laimennusohjeissa mainittuja tarkkoja määriä laskentavirheiden välttämiseksi.

Muut ohjeet

  • Blincyto on yhteensopiva polyolefiinista, dietyyliheksyyliftalaattia (DEHP) sisältämättömästä PVC:stä ja etyylivinyyliasetaatista (EVA) valmistettujen infuusiopussien / infuusiopumpun lääkekasettien kanssa.
  • Pumpun ominaisuudet: Blincyto-infuusioliuoksen antamiseen käytettävän infuusiopumpun on oltava ohjelmoitava ja lukittava ja siinä on oltava hälytin. Elastomeerisia pumppuja ei pidä käyttää.
  • Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Infuusioliuoksen valmistaminen

Liuotus- ja laimennusohjeet annetaan kutakin annosta ja infuusioaikaa varten erikseen. Varmista potilaalle määrätty Blincyto-annos ja infuusioaika, ja etsi oikean annoksen valmistusohjeet alla olevista kappaleista. Noudata vaiheittaisia ohjeita Blincyto kuiva-aineen liuottamisessa ja infuusiopussin valmistelussa.

a) 9 mikrog/vrk infusoidaan 24 tunnin aikana nopeudella 10 ml/h
b) 9 mikrog/vrk infusoidaan 48 tunnin aikana nopeudella 5 ml/h
c) 9 mikrog/vrk infusoidaan 72 tunnin aikana nopeudella 3,3 ml/h
d) 9 mikrog/vrk infusoidaan 96 tunnin aikana nopeudella 2,5 ml/h
e) 28 mikrog/vrk infusoidaan 24 tunnin aikana nopeudella 10 ml/h
f) 28 mikrog/vrk infusoidaan 48 tunnin aikana nopeudella 5 ml/h
g) 28 mikrog/vrk infusoidaan 72 tunnin aikana nopeudella 3,3 ml/h
h) 28 mikrog/vrk infusoidaan 96 tunnin aikana nopeudella 2,5 ml/h

Tarkista ennen valmistamista, että sinulla on seuraavat tarvikkeet valmiina:

Annos

Infuusion kesto (tuntia)

Infuusionopeus (ml/h)

Blincyto-pakkausten lukumäärä

9 mikrog/vrk

24

10

1

48

5

1

72

3,3

1

96

2,5

2

28 mikrog/vrk

24

10

1

48

5

2

72

3,3

3

96

2,5

4


Lisäksi tarvitaan seuraavat tarvikkeet, jotka eivät ole mukana pakkauksessa

  • Steriilejä kertakäyttöruiskuja
  • 21–23 G:n neula (neuloja) (suositus)
  • Injektionesteisiin käytettävää vettä
  • Infuusiopussi, jossa on 250 ml natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä
    • Aseptisten siirtojen vähentämiseksi käytä esitäytettyä 250 ml:n infuusiopussia. Blincyton annoslaskelmat perustuvat tavanomaisen ylitäytön sisältävään 265–275 ml:n natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestemäärään.
    • Käytä ainoastaan polyolefiinista, dietyyliheksyyliftalaattia (DEHP) sisältämättömästä PVC:stä tai etyylivinyyliasetaatista (EVA) valmistettuja infuusiopusseja / infuusiopumpun lääkekasetteja.
  • Polyolefiinista, DEHP:ta sisältämättömästä PVC:stä tai EVA:sta valmistettu infuusioletkusto, jossa on steriili, pyrogeeniton, heikosti proteiinia sitova 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin
    • Varmista, että letkusto on yhteensopiva infuusiopumpun kanssa.

a) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 9 mikrog/vrk, joka annetaan 24 tunnin infuusiona nopeudella 10 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Liuota yhden Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävän injektiopullon sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloon injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 0,83 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

b) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 9 mikrog/vrk, joka annetaan 48 tunnin infuusiona nopeudella 5 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Liuota yhden Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävän injektiopullon sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloon injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 1,7 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

c) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 9 mikrog/vrk, joka annetaan 72 tunnin infuusiona nopeudella 3,3 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Liuota yhden Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävän injektiopullon sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloon injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 2,5 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

d) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 9 mikrog/vrk, joka annetaan 96 tunnin infuusiona nopeudella 2,5 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Käytä kaksi Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävää injektiopulloa. Liuota kummankin Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävän injektiopullon sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloihin injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 3,3 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin (2,0 ml ensimmäisestä injektiopullosta ja loput 1,3 ml toisesta injektiopullosta). Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

e) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 28 mikrog/vrk, joka annetaan 24 tunnin infuusiona nopeudella 10 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Liuota yhden Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävän injektiopullon sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloon injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 2,6 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

f) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 28 mikrog/vrk, joka annetaan 48 tunnin infuusiona nopeudella 5 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Käytä kaksi Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävää injektiopulloa. Liuota kummankin Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävän injektiopullon sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloihin injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,2 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin (2,7 ml ensimmäisestä injektiopullosta ja loput 2,5 ml toisesta injektiopullosta). Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

g) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 28 mikrog/vrk, joka annetaan 72 tunnin infuusiona nopeudella 3,3 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Käytä kolme Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävää injektiopulloa. Liuota kaikkien Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävien injektiopullojen sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloihin injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 8 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin (2,8 ml kummastakin kahdesta ensimmäisestä injektiopullosta ja loput 2,4 ml kolmannesta injektiopullosta). Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

h) Valmistusohjeet Blincyto-annokseen 28 mikrog/vrk, joka annetaan 96 tunnin infuusiona nopeudella 2,5 ml/h

  • Käytä 250 ml:n esitäytettyä infuusiopussia, jossa on natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionestettä. Tällaisen esitäytetyn pussin kokonaisnestemäärä on yleensä 265–275 ml.
  • Esikäsittele infuusiopussi siirtämällä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 5,5 ml liuosta (stabilointiliuosta) infuusiopussiin. Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä jäljelle jäänyt liuosta (stabilointiliuosta) sisältävä injektiopullo.
  • Käytä neljä Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävää injektiopulloa. Liuota kaikkien Blincyto kuiva-ainetta välikonsentraattia varten sisältävien injektiopullojen sisältö käyttövalmiiksi lisäämällä pulloihin injektioruiskua käyttäen 3 ml injektionesteisiin käytettävää vettä. Suuntaa injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon sisäseinämään. Pyörittele injektiopullon sisältöä varovasti välttäen liiallista vaahdon muodostumista. Älä ravista.
    - Älä käytä liuosta (stabilointiliuosta) Blincyto kuiva-aineen liuottamiseen välikonsentraattia varten.
    - Kun injektionesteisiin käytettävä vesi on lisätty kuiva-aineeseen välikonsentraattia varten, näin saadun käyttövalmiin liuoksen kokonaismäärä on 3,08 ml ja lopullinen Blincyto-pitoisuus on 12,5 mikrogrammaa/ml.
  • Tarkista silmämääräisesti liuottamisen aikana ja ennen infuusion antamista, ettei käyttövalmiissa liuoksessa ole hiukkasia eikä sen väri ole muuttunut. Käyttövalmiin liuoksen on oltava kirkasta tai hieman opalisoivaa ja väritöntä tai kellertävää. Älä käytä, jos liuos on sameaa tai siinä on sakkaa.
  • Siirrä aseptisesti injektioruiskua käyttäen 10,7 ml käyttövalmista Blincyto-liuosta infuusiopussiin (2,8 ml jokaisesta kolmesta ensimmäisestä injektiopullosta ja loput 2,3 ml neljännestä injektiopullosta). Sekoita pussin sisältö varovasti välttäen vaahdon muodostumista. Hävitä mahdollinen jäljelle jäänyt käyttövalmis Blincyto-liuos.
  • Kiinnitä infuusiopussiin aseptisissa olosuhteissa infuusioletku, jossa on steriili 0,2 mikrometrin kiinteä (in-line) suodatin.
  • Poista ilma infuusiopussista ja esitäytä infuusioletku vain valmiilla infuusioliuoksella. Älä esitäytä letkua natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑infuusionesteellä.
  • Säilytä 2–8 °C:ssa, ellei käytetä heti.

Ohjeet lääkkeen antamisesta, ks. kohta Annostus ja antotapa.

Korvattavuus

BLINCYTO kuiva-aine välikonsentraatiksi ja liuos infuusionestettä varten, liuos
38,5 mikrog 1 pakkaus

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

L01XC19

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

18.09.2017

Yhteystiedot

AMGEN AB, Sivuliike Suomessa
Keilaranta 16, PL 86
02101 Espoo

09 5490 0500