Vertaa PF-selostetta

KYMRIAH infuusioneste, dispersio 1,2 x 1 000 000 - 6 x 100 000 000 solua

Huomioitavaa

▼Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Kymriah on immunologinen soluhoito, joka sisältää tisagenlekleuseelia eli autologisia T-soluja, joita on geenimuokattu ex vivo CD19-antigeenia tunnistavaa kimeeristä antigeenireseptoria (CAR) koodaavan lentivirusvektorin avulla.

Kukin etyleenivinyyliasetaatista (EVA) valmistettu Kymriah-infuusiopussi sisältää tisagenlekleuseelisoludispersiota, jossa on eräriippuvainen pitoisuus CD19-antigeenia tunnistavaa kimeeristä antigeenireseptoria ilmentämään geenimuokattuja autologisia T-soluja (CAR-positiivisia elinkykyisiä T-soluja) (ks. kohta Annostus ja antotapa).

CAR-positiivisten elinkykyisten T-solujen pitoisuus on riippuvainen käyttöaiheesta ja potilaan painosta (B-solulinjan akuutin lymfoblastisen leukemian [ALL] käyttöaiheessa). Solukoostumus ja lopullinen solujen lukumäärä vaihtelevat yksilöllisten potilaskohtaisten erien välillä. T-solujen lisäksi voi esiintyä NK-soluja. Kymriah-valmisteen kanssa toimitettavassa eräkohtaisessa dokumentaatiossa ilmoitetaan valmisteen kvantitatiiviset tiedot eli CAR-positiivisten elinkykyisten T-solujen määrä/ml ja valmisteen kokonaissolumäärä.

1 tai useampi infuusiopussi sisältää yhteensä 1,2 x 106 – 6 x 108 CAR‑positiivista elinkykyistä T-solua.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Tämä lääkevalmiste sisältää 2,43 mg natriumia per millilitra ja 24,3–121,5 mg natriumia per annos.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Infuusioneste, dispersio

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Kymriah on tarkoitettu seuraavien potilasryhmien hoitoon:

  • Lapsipotilaat ja korkeintaan 25 vuoden ikäiset nuoret aikuispotilaat, joiden B-solulinjan akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL) on hoitoresistentti, tai on relapsissa transplantaation jälkeen, tai on toisessa tai sitä myöhäisemmässä relapsissa.
  • Aikuispotilaat, joilla on uusiutunut tai hoitoresistentti diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL) ja jotka ovat saaneet kahden tai useamman linjan systeemistä hoitoa.
  • Aikuispotilaat, joilla on uusiutunut tai hoitoresistentti follikulaarinen lymfooma (FL) ja jotka ovat saaneet kahden tai useamman linjan systeemistä hoitoa.

Ehto

CAR-T-soluhoito annetaan kvalifioidussa hoitokeskuksessa hematologisten syöpien hoitoon perehtyneen ja CAR-T-soluhoitojen antamiseen koulutetun lääkärin ohjauksessa ja valvonnassa.

Annostus ja antotapa

Kymriah annetaan kvalifioidussa hoitokeskuksessa. Hoito aloitetaan sellaisen terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa, jolla on kokemusta pahanlaatuisten hematologisten sairauksien hoitamisesta ja joka on koulutettu Kymriah-valmisteen antoon ja sitä saaneiden potilaiden hoitoon. Ennen infuusiota on sytokiinioireyhtymän varalta kullekin potilaalle oltava saatavilla tosilitsumabia ja ensiapuvälineet. Lisää tosilitsumabiannoksia on oltava hoitokeskuksessa saatavilla 8 tunnin sisällä. Jos tosilitsumabia ei poikkeuksellisesti ole saatavilla Euroopan lääkeviraston saatavuushäiriöluettelossa ilmoitetun saatavuushäiriön vuoksi, on ennen infuusiota oltava saatavilla sytokiinioireyhtymän hoitoon tosilitsumabin sijasta soveltuvia hoitomenetelmiä.

Kymriah on tarkoitettu vain autologiseen käyttöön (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Kymriah-valmisteen valmistaminen ja käyttöön vapauttaminen kestää tavallisesti noin 3–4 viikkoa.

Annostus

Annostus pediatrisille ja nuorille aikuisille B-solu-ALL-potilaille

  • Jos potilaan paino on enintään 50 kg: 0,2 – 5,0 x 106 CAR-positiivista elinkykyistä T-solua painokiloa kohti.
  • Jos potilaan paino on yli 50 kg: 0,1 – 2,5 x 108 CAR-positiivista elinkykyistä T-solua (painosta riippumatta).

Annostus aikuisille DLBCL- ja FL‑potilaille

  • 0,6 – 6 x 108 CAR-positiivista elinkykyistä T-solua (painosta riippumatta).

Esihoito (lymfodepletiivinen solunsalpaajahoito)

Kymriah‑valmisteen saatavuus on varmistettava ennen lymfodepletiivisen hoidon aloittamista. B‑solu‑ALL‑ ja DLBCL‑käyttöaiheissa Kymriah-infuusio on suositeltavaa antaa 2–14 päivän kuluttua lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon päättymisestä. FL‑käyttöaiheessa Kymriah‑infuusio on suositeltavaa antaa 2–6 päivän kuluttua lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon päättymisestä.

Lymfodepletiivinen solunsalpaajahoito voidaan jättää antamatta, jos potilaalla on merkittävä sytopenia, esim. valkosoluarvo infuusiota edeltävän 1 viikon aikana on ≤ 1 000 solua/mikrol.

Jos lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon päättymisen ja infuusion annon väliaika on yli 4 viikkoa ja potilaan valkosoluarvo on > 1 000 solua/mikrol, potilaalle annetaan uusi lymfodepletiivinen solunsalpaajahoito ennen Kymriah-valmisteen antoa.

B-solu-ALL

Suositeltava lymfodepletiivinen solunsalpaajaprotokolla on seuraava:

  • Fludarabiini (30 mg/m2 laskimoon päivittäin 4 päivän ajan) ja syklofosfamidi (500 mg/m2 laskimoon päivittäin 2 päivän ajan ensimmäisestä fludarabiiniannoksesta alkaen).

Jos potilaalla on aiemmin ollut asteen 4 hemorraginen kystiitti syklofosfamidihoidon yhteydessä tai hän on äskettäin osoittautunut resistentiksi syklofosfamidipohjaiselle hoidolle, lymfodepletiivisessä solunsalpaajahoidossa käytetään seuraavaa protokollaa:

  • Sytarabiini (500 mg/m2 laskimoon päivittäin 2 päivän ajan) ja etoposidi (150 mg/m2 laskimoon päivittäin 3 päivän ajan ensimmäisestä sytarabiiniannoksesta alkaen).

DLBCL ja FL

Suositeltava lymfodepletiivinen solunsalpaajaprotokolla on seuraava:

  • Fludarabiini (25 mg/m2 laskimoon päivittäin 3 päivän ajan) ja syklofosfamidi (250 mg/m2 laskimoon päivittäin 3 päivän ajan ensimmäisestä fludarabiiniannoksesta alkaen).

Jos potilaalla on aiemmin ollut asteen 4 hemorraginen kystiitti syklofosfamidihoidon yhteydessä tai hän on äskettäin osoittautunut resistentiksi syklofosfamidipohjaiselle hoidolle, lymfodepletiivisessä solunsalpaajahoidossa käytetään seuraavaa protokollaa:

  • Bendamustiini (90 mg/m2 laskimoon päivittäin 2 päivän ajan).

Esilääkitys

Mahdollisten akuuttien infuusioreaktioiden minimoimiseksi on suositeltavaa antaa potilaille esilääkityksenä parasetamolia ja difenhydramiinia tai jotakin muuta H1-antihistamiinia noin 30–60 minuuttia ennen Kymriah-infuusiota. Kortikosteroideja ei saa käyttää lainkaan, ellei kyseessä ole henkeä uhkaava hätätilanne (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Kliininen arviointi ennen infuusiota

Joidenkin haitoille alttiiden potilasryhmien Kymriah-hoitoa on siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Seuranta infuusion annon jälkeen

  • Potilaiden vointia on seurattava päivittäin ensimmäisten 10 vuorokauden ajan infuusion jälkeen mahdollisen sytokiinioireyhtymän, neurologisten tapahtumien ja muiden haittavaikutusten merkkien ja oireiden varalta. Lääkäreiden on harkittava sairaalahoidon tarvetta infuusion jälkeisten ensimmäisten 10 vuorokauden ajaksi tai sytokiinioireyhtymän ja/tai neurologisten tapahtumien ensimmäisten merkkien/oireiden ilmaantuessa.
  • Potilaiden voinnin seuranta infuusion jälkeisten ensimmäisten 10 vuorokauden jälkeen toteutetaan lääkärin harkinnan mukaisesti.
  • Potilaita on ohjeistettava pysymään kvalifioidun hoitopaikan läheisyydessä (enintään 2 tunnin matkan päässä) ainakin 4 viikon ajan infuusion jälkeen.

Erityisryhmät

Pediatriset potilaat

B-solu-ALL: Kymriah-valmisteen käytöstä alle 3 vuoden ikäisten pediatristen potilaiden hoidossa on vain vähän kokemusta. Tästä ikäryhmästä saatavissa oleva tieto on kuvattu kohdissa Haittavaikutukset ja Farmakodynamiikka.

DLBCL: Kymriah-valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 18 vuoden ikäisten lasten ja nuorten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Saatavissa olevan tiedon perusteella, joka on kuvattu kohdassa Farmakodynamiikka, ei voida antaa suosituksia annostuksesta.

FL: Kymriah-valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 18 vuoden ikäisten lasten ja nuorten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Iäkkäät potilaat

B-solu-ALL: Kymriah-valmisteen turvallisuutta ja tehoa tämän potilasryhmän hoidossa ei ole varmistettu.

DLBCL ja FL: Annosta ei tarvitse muuttaa 65 vuotta täyttäneillä potilailla.

Hepatiitti B-virukselle (HBV), hepatiitti C-virukselle (HCV), tai ihmisen immuunikatovirukselle (HIV) seropositiiviset potilaat

Kokemusta ei ole Kymriah-valmisteen valmistamisesta potilaille, joiden testitulos HIV-infektion, aktiivisen HBV‑infektion tai aktiivisen HCV‑infektion suhteen on positiivinen. Näiden potilaiden leukafereesimateriaalia ei kelpuuteta Kymriah-valmisteen valmistamiseen. Potilaat on seulottava HBV:n, HCV:n ja HIV:n varalta kliinisten suositusten mukaisesti ennen kuin heiltä kerätään soluja valmisteen valmistusta varten.

Antotapa

Kymriah on tarkoitettu ainoastaan laskimonsisäiseen käyttöön.

Ennen lääkkeen käsittelyä tai antoa huomioon otettavat varotoimet

Tämä lääkevalmiste sisältää geenimuokattuja ihmisen verisoluja. Kymriah-valmistetta käsittelevien terveydenhuollon ammattilaisten on noudatettava asianmukaisia varotoimia (käsineiden ja suojalasien käyttäminen) välttääkseen mahdollista infektiotautien tarttumista, kuten aina ihmisperäisen materiaalin käsittelyssä.

Valmistautuminen infuusioon

Ennen Kymriah-infuusiota on varmistettava, että potilaan henkilöllisyys vastaa infuusiopussiin (infuusiopusseihin) merkittyjä yksilöllisiä potilastietoja.

Kymriah-valmisteen sulatusajankohta ja infuusion antoajankohta on koordinoitava. Katso kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet yksityiskohtaiset ohjeet infuusiopussin tarkastamiseen ja sulatukseen. Infuusion aloitusajankohta on vahvistettava etukäteen ja sovitettava sulatukseen niin, että Kymriah on valmis infusoitavaksi, kun vastaanottaja on valmis. Kun Kymriah on sulatettu ja huoneenlämpöistä (20 °C–25 °C), se annetaan infuusiona 30 minuutin kuluessa, jotta valmisteen elinkyky säilyy mahdollisimman hyvänä. Mahdolliset infuusiotauot lasketaan mukaan tähän aikaan.

Anto

Kymriah annetaan laskimoinfuusiona lateksittomalla laskimoinfuusioletkustolla ilman valkosoluja poistavaa suodatinta, painovoimaisesti noin nopeudella 10–20 ml/min. Infuusiopussi(e)n sisältö on infusoitava kokonaan. Natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑injektioliuosta käytetään letkuston esitäyttämiseen ennen infuusion antoa ja huuhtelemiseen infuusion jälkeen. Kun koko Kymriah-tilavuus on infusoitu, infuusiopussi huuhdellaan 10–30 ml:lla natriumkloridi 9 mg/ml (0,9 %) ‑injektioliuosta (back-priming). Näin varmistetaan, että potilas saa infuusiona mahdollisimman paljon soluja.

Jos Kymriah-annoksen tilavuus on ≤ 20 ml, voidaan laskimoon annettavaa bolusannosta käyttää vaihtoehtoisena antomenetelmänä.

Katso erityiset varotoimet hävittämiselle kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon vasta-aiheet on huomioitava.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Jäljitettävyys

Jäljitettävyyden takaamiseksi on valmisteen nimi, eränumero ja hoidetun potilaan nimi säilytettävä 30 vuoden ajan.

Syyt hoidon viivästyttämiselle

Kymriah-hoitoon liittyvien riskien vuoksi on infuusion antoa siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan, jos potilaalla on jokin seuraavista tiloista:

  • Aiempien solunsalpaajahoitojen korjautumattomat vakavat haittavaikutukset (etenkin keuhkoreaktiot, sydänreaktiot tai hypotensio).
  • Aktiivinen hallitsematon infektio.
  • Aktiivinen käänteishyljintä.
  • Leukemiataakan merkittävä kliininen paheneminen tai lymfooman nopea eteneminen lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon jälkeen.

Veren, elinten, kudosten ja solujen luovuttaminen

Kymriah-hoitoa saanut potilas ei saa luovuttaa verta, elimiä, kudoksia eikä soluja.

Aktiivinen keskushermoston leukemia tai lymfooma

Kymriah-valmisteen käytöstä aktiivista keskushermoston leukemiaa tai aktiivista keskushermoston lymfoomaa sairastavien potilaiden hoidossa on vain rajallisesti kokemusta. Tämän vuoksi Kymriah-valmisteen riskejä/hyötyjä ei ole todennettu näissä potilasryhmissä.

Sytokiinioireyhtymä

Kymriah-infuusion jälkeen on usein todettu sytokiinioireyhtymää, myös kuolemaan johtaneita ja henkeä uhanneita tapahtumia (ks. kohta Haittavaikutukset). Sytokiinioireyhtymä kehittyi lähes kaikissa tapauksissa 1–10 päivän kuluessa Kymriah-infuusiosta (mediaaniaika sytokiinioireyhtymän alkamiseen 3 vrk) pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B‑solu‑ALL‑potilailla, 1–9 päivän kuluessa Kymriah‑infuusiosta (mediaaniaika sytokiinioireyhtymän alkamiseen 3 vrk) aikuisilla DLBCL‑potilailla ja 1–14 päivän kuluessa Kymriah‑infuusiosta (mediaaniaika sytokiinioireyhtymän alkamiseen 4 vrk) aikuisilla FL‑potilailla. Sytokiinioireyhtymän korjautumiseen kulunut mediaaniaika oli 8 vrk B‑solu‑ALL‑potilailla, 7 vrk DLBCL‑potilailla ja 4 vrk FL‑potilailla.

Sytokiinioireyhtymän oireita voivat olla korkea kuume, vilunpuistatukset, lihaskipu, nivelkipu, pahoinvointi, oksentelu, ripuli, hikoilu, ihottuma, ruokahaluttomuus, uupumus, päänsärky, hypotensio, hengenahdistus, takypnea, hypoksia ja takykardia. Lisäksi voi ilmetä elinten toimintahäiriöitä, kuten sydämen vajaatoimintaa, munuaisten vajaatoimintaa ja maksavaurioita, joihin liittyy aspartaattiaminotransferaasiarvojen (ASAT) nousu, alaniiniaminotransferaasiarvojen (ALAT) nousu tai kokonaisbilirubiiniarvojen nousu. Joissain tapauksissa sytokiinioireyhtymän yhteydessä voi esiintyä disseminoitunutta intravaskulaarista koagulaatiota (DIC) ja pieniä fibrinogeenipitoisuuksia, kapillaarivuoto-oireyhtymää, makrofagiaktivaatio-oireyhtymää (MAS) ja hemofagosyyttistä lymfohistiosytoosia (HLH). Potilaita on seurattava tarkoin näiden tapahtumien oireiden ja löydösten kuten kuumeen varalta.

Riskitekijät vaikean sytokiinioireyhtymän ilmaantumiselle pediatrisille ja nuorille aikuisille B-solu-ALL-potilaille ovat: infuusiota edeltävä suuri kasvaintaakka, hallitsematon tai kiihtyvästi lisääntyvä kasvaintaakka lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon jälkeen, aktiivinen infektio ja kuumeen tai sytokiinioireyhtymän ilmaantuminen pian Kymriah-infuusion jälkeen. Kymriah-infuusiota edeltävän suuren kasvaintaakan todettiin olevan riskitekijä vaikean sytokiinioireyhtymän ilmaantumiselle aikuisille DLBCL-potilaille.

Ennen Kymriah‑valmisteen antoa pediatrisille ja nuorille aikuisille B‑solu‑ALL‑potilaille potilaan kasvaintaakkaa on pyrittävä pienentämään ja hallitsemaan.

Kaikissa käyttöaiheissa on infektioihin annettava asianmukaista ennaltaehkäisevää ja parantavaa hoitoa. On varmistettava, että olemassa olevat infektiot paranevat kokonaan. Infektioita voi ilmaantua myös sytokiinioireyhtymän kanssa samanaikaisesti, ja ne saattavat lisätä kuoleman riskiä.

Kymriah-hoitoon liittyvän sytokiinioireyhtymän hoito

Sytokiinioireyhtymän hoidon on perustuttava täysin potilaan kliiniseen kuvaan, ja se toteutetaan taulukossa 1 esitettävän sytokiinioireyhtymän hoitoalgoritmin mukaisesti. Kymriah-hoitoon liittyvän keskivaikean tai vaikean sytokiinioireyhtymän hoitoon on annettu IL-6-toimintaa estävää hoitoa kuten tosilitsumabia. Ennen Kymriah-infuusion antoa on toimipaikassa oltava saatavilla yksi tosilitsumabiannos kutakin potilasta kohti. Lisää tosilitsumabiannoksia on oltava hoitokeskuksessa saatavilla 8 tunnin sisällä. Jos tosilitsumabia ei poikkeuksellisesti ole saatavilla Euroopan lääkeviraston saatavuushäiriöluettelossa ilmoitetun saatavuushäiriön vuoksi, on toimipaikassa oltava saatavilla sytokiinioireyhtymän hoitoon tosilitsumabin sijasta soveltuvia hoitomenetelmiä.

Kortikosteroideja voidaan antaa henkeä uhkaavissa hätätilanteissa. Tisagenlekleuseeli levittäytyy ja säilyy edelleen tosilitsumabin ja kortikosteroidien annon jälkeen. Potilaita, joille ilmaantuu lääketieteellisesti merkittävä sydämen toimintahäiriö, on hoidettava tehohoidon periaatteiden mukaan ja on harkittava esimerkiksi sydämen kaikukuvausta. Tuumorinekroositekijän (TNF) antagonistien anto Kymriah-hoitoon liittyvän sytokiinioireyhtymän hoitoon ei ole suositeltavaa.

Taulukko 1 Sytokiinioireyhtymän hoitoalgoritmi

Sytokiinioireyhtymän vaikeusaste

Oireenmukainen hoito

Tosilitsumabi

Kortikosteroidit

Lievät oireet, jotka edellyttävät vain oireenmukaista hoitoa, esim.

‑ lievä kuume

‑ uupumus

‑ ruokahaluttomuus.

Sulje pois muut syyt (esim. infektio) ja anna oirekohtaista hoitoa, esim. kuumetta alentavilla lääkkeillä, pahoinvointilääkkeillä, kipulääkkeillä jne.

Jos potilaalla on neutropenia, anna antibiootteja paikallisten hoitosuositusten mukaan.

Ei oleellinen

Ei oleellinen

Oireet, jotka edellyttävät kohtalaisia hoitotoimenpiteitä:

‑ korkea kuume

‑ hypoksia

‑ lievä hypotensio.

Anna kuumetta alentavia lääkkeitä, happea, nesteytystä laskimoon ja/tai pieniä vasopressoriannoksia tarpeen mukaan.

Hoida muita elinhaittoja paikallisten hoitosuositusten mukaan.

Jos tila ei kohene oireenmukaisen hoidon jälkeen, anna tosilitsumabia laskimoon 1 tunnin aikana:

  • 8 mg/kg (enintään 800 mg), jos paino ≥ 30 kg
  • 12 mg/kg, jos paino < 30 kg.

Jos tila ei kohene, toista 8 tunnin välein (yhteensä enintään 4 annosta)*

Jos tila ei kohene 12–18 tunnin kuluessa tosilitsumabin annosta, anna metyyliprednisolonia (tai vastaavaa) 2 mg/kg/vrk laskimoon, kunnes vasopressoria ja happea ei enää tarvita, ja pienennä sitten annosta.*

Oireet, jotka edellyttävät raskaita hoitotoimenpiteitä:

‑ hypoksia, joka vaatii suurivirtauksista lisähappea tai

‑ hypotensio, joka vaatii suuria annoksia tai useita vasopressoreita.

Suurivirtauksinen happi

Laskimoon annettava nesteytys ja suuriannoksinen(‑set) vasopressori(t)

Hoida muita elinhaittoja paikallisten hoitosuositusten mukaan.

Henkeä uhkaavat oireet:

‑ hemodynaaminen epävakaus laskimoon annetusta nesteytyksestä ja vasopressoreista huolimatta

‑ paheneva hengitysvaikeus

‑ kliinisen tilan nopea huononeminen.

Mekaaninen ventilaatio Laskimoon annettava nesteytys ja suuriannoksinen(‑set) vasopressori(t)

Hoida muita elinhaittoja paikallisten hoitosuositusten mukaan.

* Jos tila ei kohene tosilitsumabi‑ ja steroidihoidon jälkeen, harkitse muita antisytokiini‑ ja anti‑T‑soluhoitoja laitoksen käytännön ja julkaistujen hoitosuositusten mukaisesti.

Muita sytokiinioireyhtymän hoitostrategioita voidaan käyttää asianmukaisten laitoskohtaisten tai akateemisten hoitosuositusten mukaisesti.

Neurologiset haittavaikutukset

Kymriah-hoidon yhteydessä esiintyy usein neurologisia tapahtumia, etenkin enkefalopatiaa, sekavuustiloja ja deliriumia. Tapahtumat voivat olla vaikeita tai henkeä uhkaavia (ks. kohta Haittavaikutukset). Muita ilmenemismuotoja olivat tajunnan tason aleneminen, kouristuskohtaukset, afasia ja puheen häiriöt. Valtaosa neurologisista tapahtumista kehittyi 8 viikon kuluessa Kymriah-infuusiosta ja oli ohimeneviä. Mediaaniaika ensimmäisten neurologisten tapahtumien ilmaantumiseen milloin tahansa Kymriah-infuusion jälkeen oli B-solu-ALL-potilailla 9 vuorokautta, DLBCL-potilailla 6 vuorokautta ja FL-potilailla 9 vuorokautta. Mediaaniaika tapahtumista toipumiseen oli 7 vuorokautta B-solu-ALL-potilailla, 13 vuorokautta DLBCL-potilailla ja 2 vuorokautta FL-potilailla. Neurologisia tapahtumia voi ilmaantua sytokiinioireyhtymän aikana, sen korjauduttua tai ilman sytokiinioireyhtymäkontekstia.

Potilaiden vointia on seurattava neurologisten tapahtumien varalta. Jos neurologisia tapahtumia ilmaantuu, tehdään diagnostiset toimenpiteet ja potilaita hoidetaan taustalla olevan patofysiologisen syyn vaatimalla tavalla ja paikallisten hoitosuositusten mukaisesti.

Infektiot ja kuumeinen neutropenia

Aktiivista, hallitsematonta infektiota sairastaville potilaille ei saa aloittaa Kymriah-hoitoa ennen kuin infektio on korjautunut. Ennen Kymriah-infuusiota infektioiden estohoidossa noudatetaan tavanomaisia hoitosuosituksia edeltävän immunosuppression voimakkuudesta riippuen.

Kymriah-infuusion jälkeen on usein ja joissain tapauksissa viivästyneesti esiintynyt vakavia infektioita, myös henkeä uhanneita tai kuolemaan johtaneita infektioita (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilaiden vointia on seurattava infektioiden oireiden ja löydösten varalta, ja heille on järjestettävä asianmukaista hoitoa. Profylaktista antibioottihoitoa annetaan asianmukaiseen tapaan ja seurantakokeita toteutetaan ennen Kymriah-hoitoa ja sen aikana. Infektioiden tiedetään komplisoivan samanaikaisen sytokiinioireyhtymän kulkua ja hoitoa. Jos potilaalle kehittyy neurologinen haittatapahtuma, keskushermoston opportunisti‑infektioiden mahdollisuus on huomioitava ja asianmukaiset diagnostiset arvioinnit on suoritettava.

Kymriah-infuusion jälkeen on usein todettu kuumeista neutropeniaa (ks. kohta Haittavaikutukset), jota voi esiintyä yhtä aikaa sytokiinioireyhtymän kanssa. Kuumeisen neutropenian yhteydessä infektiot arvioidaan ja hoidetaan asianmukaisesti laajakirjoisilla antibiooteilla, ja potilaalle järjestetään nesteytystä ja muuta elintoimintoja tukevaa hoitoa lääketieteellisen tarpeen mukaisesti.

Potilailla, jotka saavuttavat Kymriah-hoidon jälkeen täydellisen remission, hoidosta johtuva immunoglobuliinipitoisuuksien pienuus voi suurentaa infektioriskiä. Infektion oireisiin ja löydöksiin puututaan nopeasti potilaan iän ja tavanomaisten spesifisten hoitosuositusten mukaisella tavalla.

Pitkittyneet sytopeniat

Potilailla voi esiintyä sytopenioita useiden viikkojen ajan lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon ja Kymriah-infuusion jälkeen, ja niitä on hoidettava tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti. Useimmilla potilailla, joilla oli sytopenioita päivänä 28 Kymriah-hoidon jälkeen, tilanne korjautui asteen 2 tasolle tai tätä lievemmäksi kolmen kuukauden kuluessa hoidosta pediatrisilla ALL‑ ja DLBCL‑potilailla ja kuuden kuukauden kuluessa FL‑potilailla. Pitkittyneeseen neutropeniaan on liittynyt infektioriskin suurenemista. Myelooiset kasvutekijät, erityisesti granulosyytti-makrofagikasvutekijä (GM-CSF), saattavat pahentaa sytokiinioireyhtymän oireita, eikä niiden anto ole suositeltavaa ensimmäisten 3 viikon aikana Kymriah-infuusion jälkeen eikä ennen sytokiinioireyhtymän korjautumista.

Sekundääriset pahanlaatuiset sairaudet

Kymriah-hoitoa saaneet potilaat voivat saada sekundäärisen pahanlaatuisen sairauden tai potilaiden syöpä voi uusiutua. Potilaiden vointia on seurattava koko elinajan sekundääristen pahanlaatuisten sairauksien varalta. Jos potilaalle ilmaantuu sekundäärinen pahanlaatuinen sairaus, yritykseen tulee ottaa yhteyttä potilaalta tutkittavia näytteitä koskevien ohjeiden saamiseksi.

Hypogammaglobulinemia

Potilaille voi ilmaantua Kymriah-infuusion jälkeen hypogammaglobulinemiaa ja agammaglobulinemiaa. Immunoglobuliinipitoisuuksia on seurattava Kymriah-hoidon jälkeen. Jos potilaalla on matalat immunoglobuliinitasot, on otettava käyttöön ennaltaehkäisevät toimet kuten infektiovarotoimet, antibioottiprofylaksi ja immunoglobuliinikorvaushoito potilaan iän ja tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Tuumorilyysioireyhtymä

Potilailla on toisinaan todettu tuumorilyysioireyhtymää, joka voi olla vaikeaoireista. Tuumorilyysioireyhtymän riskin minimoimiseksi potilaille, joiden virtsahappopitoisuudet ovat koholla tai joiden kasvaintaakka on suuri, on annettava allopurinolia tai muuta estohoitoa ennen Kymriah-infuusiota. Tuumorilyysioireyhtymän oireita ja löydöksiä on seurattava ja tapahtumia hoidettava tavanomaisten hoitosuositusten mukaisesti.

Samanaikaiset sairaudet

Potilaita, joiden taustatietoihin kuului aktiivinen keskushermostosairaus tai vaillinainen munuaisten, maksan, keuhkojen tai sydämen toiminta, ei otettu mukaan tutkimuksiin. Nämä potilaat ovat todennäköisesti herkempiä jäljempänä kuvattujen haittavaikutusten seurauksille, ja vaativat erityishuomiota.

Aiemmin kantasolusiirron saaneet potilaat

Ei ole suositeltavaa antaa Kymriah-valmistetta 4 kuukauden kuluessa allogeenisesta kantasolusiirrosta, sillä Kymriah saattaa pahentaa käänteishyljintää. Kymriah-valmisteen valmistusta varten tarvittavan leukafereesin voi tehdä aikaisintaan 12 viikon kuluttua allogeenisen kantasolusiirron jälkeen.

Serologiset testit

Tällä hetkellä ei ole kokemusta Kymriah-valmisteen valmistamisesta potilaille, jotka ovat saaneet positiivisen testituloksen HBV:lle, HCV:lle tai HIV:lle.

Potilaat on seulottava HBV:n, HCV:n ja HIV:n varalta kliinisten suositusten mukaisesti ennen kuin heiltä kerätään soluja valmisteen valmistusta varten. B-solutoimintaa estäviä lääkevalmisteita saaneilla potilailla voi esiintyä hepatiitti B -viruksen (HBV) uudelleenaktivoitumista, joka joissakin tapauksissa voi johtaa fulminanttiin hepatiittiin, maksan vajaatoimintaan ja kuolemaan.

Aiemmin CD19-antigeeniin kohdistuvaa hoitoa saaneet potilaat

Kymriah-valmisteen käyttämisestä potilaille, jotka ovat aiemmin saaneet CD19-antigeeniin kohdistuvaa hoitoa, on vain rajallisesti kokemusta. Vaikka tisagenlekleuseelin aktiivisuutta on havaittu, tietoa on tällä hetkellä liian vähän asianmukaisen arvion tekemiseksi hyöty-riskiprofiilista tällaisten potilaiden hoidossa. Kymriah-valmistetta ei suositella, jos potilaan CD19-negatiivinen leukemia on uusiutunut aiemman CD19-antigeeniin kohdistuvan hoidon jälkeen.

Vaikutus serologisiin testeihin

Kymriah-valmisteen valmistuksessa käytettävän lentivirusvektorin ja HIV:n geneettisessä koodissa on pieni määrä lyhyitä identtisiä jaksoja, joten jotkin kaupalliset HIV:n nukleiinihappotestit voivat tuottaa väärän positiivisen tuloksen.

Natrium- ja kaliumpitoisuus

Tämä lääkevalmiste sisältää 24,3–121,5 mg natriumia per annos, joka vastaa 1–6 % WHO:n

suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille.

Tämä lääkevalmiste sisältää kaliumia alle 1 mmol (39 mg) per annos, eli sen voidaan sanoa olevan ”kaliumiton”.

Dekstraani 40- ja dimetyylisulfoksidi (DMSO) -pitoisuudet

Tämä lääkevalmiste sisältää 11 mg dekstraani 40:tä ja 82,5 mg dimetyylisulfoksidia (DMSO) per millilitra. Kumpikin näistä apuaineista voi aiheuttaa anafylaktisen reaktion parenteraalisesti annettuna. Kaikkien potilaiden vointia on seurattava huolellisesti infuusion ajan.

Yhteisvaikutukset

Tisagenlekleuseelilla ei ole tehty farmakokineettisiä eikä farmakodynaamisia yhteisvaikutustutkimuksia. Muodollisia tutkimuksia ei ole tehty koskien sellaisten aineiden samanaikaista käyttöä, joiden tiedetään estävän T-solujen toimintaa. Pienten steroidiannosten anto sytokiinioireyhtymän hoitoalgoritmin mukaisesti ei vaikuta CAR-T-solujen ekspansioon eikä persistenssiin. T-solujen toimintaa stimuloivien aineiden samanaikaista käyttöä ei ole tutkittu eikä vaikutuksista ole tietoa.

Elävät rokotteet

Elävillä rokotteilla toteutetun immunisaation turvallisuutta ei ole arvioitu Kymriah-hoidon aikana eikä sen jälkeen. Rokottaminen elävillä rokotteilla ei ole suositeltavaa vähintään 6 viikon aikana ennen lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon alkua, Kymriah-hoidon aikana eikä ennen immuunitoiminnan korjautumista Kymriah-hoidon jälkeen.

Raskaus ja imetys

Naiset, jotka voivat tulla raskaaksi / Ehkäisy miehille ja naisille

Hedelmällisessä iässä olevien naisten raskausstatus on tarkistettava ennen Kymriah-hoidon aloittamista.

Katso lymfodepletiivisten solunsalpaajahoitojen valmisteyhteenvedoista tietoja siitä, tarvitsevatko lymfodepletiivista solunsalpaajahoitoa saavat potilaat tehokasta ehkäisyä.

Altistumisesta ei ole riittävästi tietoja, jotta voitaisiin antaa suosituksia siitä, kuinka kauan ehkäisyä on käytettävä Kymriah-hoidon jälkeen.

Raskaus

Ei ole olemassa tietoja Kymriah-valmisteen käytöstä raskaana oleville naisille. Kymriah-valmisteella ei ole tehty eläinkokeita sen arvioimiseksi, voiko valmiste aiheuttaa haittaa sikiölle, kun sitä annetaan raskaana olevalle naiselle (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Ei tiedetä, voiko Kymriah kulkeutua sikiöön istukan kautta ja aiheuttaa sikiötoksisuutta, mukaan lukien B-solulinjan lymfosytopeniaa. Kymriah-valmisteen käyttöä ei suositella raskauden aikana eikä sellaisten naisten hoitoon, jotka voivat tulla raskaaksi ja jotka eivät käytä ehkäisyä.

Raskaana oleville naisille on kerrottava sikiöön mahdollisesti kohdistuvista riskeistä. Kymriah-hoidon jälkeisestä raskaudesta on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa. Raskaana olevilla naisilla, jotka ovat saaneet Kymriah-valmistetta, voi olla hypogammaglobulinemiaa. Kymriah-hoitoa saaneille äideille syntyneiden vastasyntyneiden immunoglobuliinipitoisuudet on aiheellista arvioida.

Imetys

Ei tiedetä, erittyvätkö Kymriah-solut ihmisen rintamaitoon. Imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Imettäville naisille on kerrottava imeväiseen mahdollisesti kohdistuvasta riskistä.

Kymriah-hoidon jälkeisestä imetyksestä on keskusteltava hoitavan lääkärin kanssa.

Hedelmällisyys

Kymriah-valmisteen vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole tietoa. Kymriah-valmisteen vaikutuksia miesten ja naisten hedelmällisyyteen ei ole tutkittu eläinkokeissa.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Kymriah-valmisteella on huomattava vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Neurologisten tapahtumien kuten psyykkisen tilan muutosten tai kouristuskohtausten mahdollisuuden vuoksi Kymriah-hoitoa saaneiden potilaiden tajunnan taso tai koordinaatio voi muuttua tai heikentyä infuusiota seuraavien 8 viikon aikana.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Turvallisuusarviointi perustui yhteensä 424 potilaaseen (sekä pediatrisia että nuoria aikuisia B-solu-ALL-, DLBCL- ja FL‑potilaita), jotka saivat Kymriah-valmistetta kolmessa kliinisessä monikeskus-avaintutkimuksessa.

B-solu-ALL-potilaat

Tässä kohdassa kuvattavia haittavaikutuksia havaittiin populaatiossa, jossa 212 potilasta sai Kymriah-hoitoa infuusiona kliinisessä avaintutkimuksessa CCTL019B2202 ja tukevissa tutkimuksissa CCTL019B2205J ja CCTL019B2001X.

Yleisimmät ei-hematologiset haittavaikutukset olivat sytokiinioireyhtymä (75 %), infektiot (70 %), hypogammaglobulinemia (49 %), kuume (43 %) ja ruokahalun heikkeneminen (28 %).

Yleisimmät hematologiset laboratorioarvojen poikkeavuudet olivat valkosoluarvon lasku (100 %), hemoglobiiniarvon lasku (99 %), neutrofiiliarvon lasku (98 %), lymfosyyttiarvon lasku (98 %) ja trombosyyttiarvon lasku (95 %).

Asteen 3 ja 4 haittavaikutuksia ilmoitettiin 86 %:lla potilaista. Yleisin asteen 3 ja 4 ei-hematologinen haittavaikutus oli sytokiinioireyhtymä (37 %).

Yleisimmät hematologiset laboratorioarvojen asteen 3 ja 4 poikkeavuudet olivat valkosoluarvon lasku (97 %), lymfosyyttiarvon lasku (94 %), neutrofiiliarvon lasku (96 %), trombosyyttiarvon lasku (70 %) ja hemoglobiiniarvon lasku (46 %).

Asteen 3 ja 4 haittavaikutuksia todettiin useammin ensimmäisten 8 viikon kuluessa infuusion jälkeen (78 % potilaista) kuin yli 8 viikon kuluttua infuusiosta (49 % potilaista).

DLBCL

Tässä kohdassa kuvattavia haittavaikutuksia havaittiin populaatiossa, jossa 115 potilasta sai Kymriah-hoitoa infuusiona yhdessä maailmanlaajuisessa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa eli meneillään olevassa kliinisessä avaintutkimuksessa CCTL019C2201.

Yleisimmät ei-hematologiset haittavaikutukset olivat sytokiinioireyhtymä (57 %), infektiot (58 %), kuume (35 %), ripuli (31 %), pahoinvointi (29 %), uupumus (27 %) ja hypotensio (25 %).

Yleisimmät hematologiset laboratorioarvojen poikkeavuudet olivat lymfosyyttiarvon lasku (100 %), valkosoluarvon lasku (99 %), hemoglobiiniarvon lasku (99 %), neutrofiiliarvon lasku (97 %) ja trombosyyttiarvon lasku (95 %).

Asteen 3 ja 4 haittavaikutuksia ilmoitettiin 88 %:lla potilaista. Yleisimmät asteen 3 ja 4 ei-hematologiset haittavaikutukset olivat infektiot (34 %) ja sytokiinioireyhtymä (23 %).

Yleisimmät (> 25 %) hematologiset laboratorioarvojen asteen 3 ja 4 poikkeavuudet olivat lymfosyyttiarvon lasku (95 %), neutrofiiliarvon lasku (82 %), valkosoluarvon lasku (78 %), hemoglobiiniarvon lasku (59 %) ja trombosyyttiarvon lasku (56 %).

Asteen 3 ja 4 haittavaikutuksia todettiin useammin ensimmäisten 8 viikon kuluessa infuusion jälkeen (82 %) kuin yli 8 viikon kuluttua infuusiosta (48 %).

FL

Tässä kohdassa kuvattavia haittavaikutuksia havaittiin populaatiossa, jossa 97 potilasta sai Kymriah‑hoitoa infuusiona yhdessä maailmanlaajuisessa kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa eli meneillään olevassa kliinisessä avaintutkimuksessa CCTL019E2202.

Yleisimmät ei‑hematologiset haittavaikutukset (> 25 %) olivat sytokiinioireyhtymä (50 %), infektiot (50 %) ja päänsärky (26 %).

Yleisimmät hematologiset laboratorioarvojen poikkeavuudet olivat hemoglobiiniarvon lasku (94 %), lymfosyyttiarvon lasku (92 %), valkosoluarvon lasku (91 %), neutrofiiliarvon lasku (89 %) ja trombosyyttiarvon lasku (89 %).

Asteen 3 ja 4 haittavaikutuksia ilmoitettiin 75 %:lla potilaista. Yleisin asteen 3 ja 4 ei‑hematologinen haittavaikutus oli infektio (16 %).

Yleisimmät (> 25 %) hematologisten laboratorioarvojen asteen 3 ja 4 poikkeavuudet olivat lymfosyyttiarvon lasku (87 %), valkosoluarvon lasku (74 %), neutrofiiliarvon lasku (71 %), trombosyyttiarvon lasku (26 %) ja hemoglobiiniarvon lasku (25 %).

Asteen 3 ja 4 haittavaikutuksia todettiin useammin ensimmäisten 8 viikon kuluessa infuusion jälkeen (70 %) kuin yli 8 viikon kuluttua infuusiosta (40 %).

Haittavaikutustaulukko

Tässä kohdassa kuvattavia haittavaikutuksia havaittiin 79, 115 ja 97 potilaalla meneillään olevissa monikeskuksisissa kliinisissä avaintutkimuksissa (CCTL019B2202, CCTL019C2201 ja CCTL019E2202) sekä 64 ja 69 potilaalla tukevissa tutkimuksissa (CCTL019B2205J ja CCTL019B2001X). Näissä kliinisissä tutkimuksissa ilmoitetut haittavaikutukset (taulukko 2) esitetään MedDRA-elinjärjestelmäluokittain. Kunkin elinjärjestelmäluokan haittavaikutukset on esitetty yleisyysjärjestyksessä yleisimmästä alkaen noudattaen seuraavaa käytäntöä: hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000); tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin). Kunkin yleisyysluokan haittavaikutukset on esitetty vakavuusjärjestyksessä vakavimmasta alkaen.

Taulukko 2 Kliinisissä tutkimuksissa todetut haittavaikutukset

Infektiot1)

Hyvin yleinen:

Infektiot (määrittämätön patogeeni), virusinfektiot, bakteeri‑infektiot

Yleinen:

Sieni‑infektiot

Veri ja imukudos

Hyvin yleinen:

Anemia, kuumeinen neutropenia, neutropenia, trombosytopenia

Yleinen:

Leukopenia, pansytopenia, koagulopatia, lymfopenia

Melko harvinainen:

B‑soluaplasia

Immuunijärjestelmä

Hyvin yleinen:

Sytokiinioireyhtymä, hypogammaglobulinemia2)

Yleinen:

Infuusioreaktio, käänteishyljintä3), hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Hyvin yleinen:

Ruokahalun heikkeneminen, hypokalemia, hypofosfatemia

Yleinen:

Hypomagnesemia, hypoalbuminemia4), hyperglykemia, hyponatremia, hyperurikemia5), hyperkalsemia, tuumorilyysioireyhtymä, hyperkalemia, hyperfosfatemia6), hypernatremia, hyperferritinemia7), hypokalsemia

Melko harvinainen:

Hypermagnesemia

Psyykkiset häiriöt

Yleinen:

Ahdistuneisuus, delirium8), unihäiriö9)

Hermosto

Hyvin yleinen:

Päänsärky10), enkefalopatia11)

Yleinen:

Huimaus12), perifeerinen neuropatia13), vapina14), motorinen toimintahäiriö15), kouristuskohtaus16), puheen häiriöt17), hermokipu18)

Melko harvinainen:

Iskeeminen aivoinfarkti, ataksia18), immuunijärjestelmän efektorisoluihin liittyvä neurotoksisuusoireyhtymä**

Silmät

Yleinen:

Näköhäiriö20)

Sydän

Hyvin yleinen:

Takykardia21)

Yleinen:

Sydämen vajaatoiminta22), sydämenpysähdys, eteisvärinä

Melko harvinainen:

Kammiolisälyönnit

Verisuonisto

Hyvin yleinen:

Verenvuoto23), hypotensio24), hypertensio

Yleinen:

Tromboosi25), kapillaarivuoto‑oireyhtymä

Melko harvinainen:

Punastuminen

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Hyvin yleinen:

Yskä26), hengenahdistus27), hypoksia

Yleinen:

Suu‑nielukipu28), keuhkopöhö29), nenän tukkoisuus, pleuraeffuusio, takypnea

Melko harvinainen:

Äkillinen hengitysvaikeusoireyhtymä, keuhkoinfiltraatit

Ruoansulatuselimistö

Hyvin yleinen:

Ripuli, pahoinvointi, oksentelu, ummetus, vatsakipu30)

Yleinen:

Stomatiitti, vatsan turvotus, suun kuivuus, askites

Maksa ja sappi

Yleinen:

Hyperbilirubinemia

Iho ja ihonalainen kudos

Hyvin yleinen:

Ihottuma31)

Yleinen:

Kutina, punoitus, voimakas hikoilu, yöhikoilu

Luusto, lihakset ja sidekudos

Hyvin yleinen:

Nivelkipu, tuki‑ ja liikuntaelimistön kipu32)

Yleinen:

Lihaskipu

Munuaiset ja virtsatiet

Hyvin yleinen:

Akuutti munuaisvaurio33)

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Hyvin yleinen:

Kuume, uupumus34), turvotus35), kipu36)

Yleinen:

Influenssan kaltainen sairaus, astenia, monielinvaurio‑oireyhtymä, vilunväristykset

Tutkimukset

Hyvin yleinen:

Lymfosyyttiarvon lasku*, valkosoluarvon lasku*, hemoglobiiniarvon lasku*, neutrofiiliarvon lasku*, trombosyyttiarvon lasku*, maksaentsyymiarvojen nousu37)

Yleinen:

Veren bilirubiiniarvon nousu, painon lasku, veren fibrinogeeniarvon lasku, INR‑arvon nousu, fibriinin D‑dimeerin nousu, aktivoidun partiaalisen tromboplastiiniajan (APTT) pidentyminen, protrombiiniajan pidentyminen

1) Esitetyt infektiot edustavat ylätason ryhmätermejä.

2) Hypogammaglobulinemia sisältää seuraavat termit: veren immunoglobuliini A ‑arvon lasku, veren immunoglobuliini G ‑arvon lasku, veren immunoglobuliini M ‑arvon lasku, hypogammaglobulinemia, immuunipuutos, yleinen vaihteleva immuunipuutos ja immunoglobuliiniarvon lasku.

3) Käänteishyljintä sisältää käänteishyljinnän, maha‑suolikanavan käänteishyljinnän ja ihon käänteishyljinnän.

4) Hypoalbuminemia sisältää veren albumiiniarvon laskun ja hypoalbuminemian.

5) Hyperurikemia sisältää veren virtsahappoarvon nousun ja hyperurikemian.

6) Hyperfosfatemia sisältää veren fosforiarvon nousun ja hyperfosfatemian.

7) Hyperferritinemia sisältää hyperferritinemian ja seerumin ferritiiniarvon nousun.

8) Delirium sisältää seuraavat termit: agitaatio, delirium, aistiharhat, näköharhat, ärtyneisyys ja levottomuus.

9) Unihäiriö sisältää unettomuuden, painajaiset ja unihäiriön.

10) Päänsärky sisältää päänsäryn ja migreenin.

11) Enkefalopatia sisältää seuraavat termit: automatismi, kognitiohäiriö, sekavuustila, alentunut tajunnan taso, tarkkaavuuden häiriö, enkefalopatia, letargia, muistin heikentyminen, psyykkisen tilan muutokset, metabolinen enkefalopatia, uneliaisuus ja ajattelun poikkeavuudet. Enkefalopatia on immuunijärjestelmän efektorisoluihin liittyvän neurotoksisuusoireyhtymän hallitseva piirre muiden oireiden ohella.

12) Huimaus sisältää huimauksen, pyörrytyksen ja pyörtymisen.

13) Perifeerinen neuropatia sisältää dysestesian, hyperestesian, hypestesian, perifeerisen neuropatian, parestesian ja perifeerisen sensorisen neuropatian.

14) Vapina sisältää dyskinesian ja vapinan.

15) Motorinen toimintahäiriö sisältää lihasspasmit, lihasnykäykset, myoklonuksen ja myopatian.

16) Kouristuskohtaus sisältää yleistyneet toonis‑klooniset kohtaukset, kouristuskohtauksen ja status epileptikuksen.

17) Puheen häiriöt sisältää afasian, dysartrian ja puheen häiriöt.

18) Hermokipu sisältää hermokivun ja iskiaskivun.

19) Ataksia sisältää ataksian ja dysmetrian.

20) Näköhäiriö sisältää näön hämärtymisen ja näköhäiriön.

21) Takykardia sisältää sinustakykardian, supraventrikulaarisen takykardian ja takykardian.

22) Sydämen vajaatoiminta sisältää sydämen vajaatoiminnan, kongestiivisen sydämen vajaatoiminnan, vasemman kammion toimintahäiriön ja oikean kammion toimintahäiriön.

23) Verenvuoto sisältää seuraavat termit: peräaukon verenvuoto, verirakkula, virtsan verisyys, kanyylikohdan verenvuoto, aivoverenvuoto, sidekalvon verenvuoto, kontuusio, hemorraginen kystiitti, disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio, pohjukaissuolihaavan verenvuoto, ekkymoosi, nenäverenvuoto, silmän kontuusio, maha‑suolikanavan verenvuoto, ienverenvuoto, verinivel, verioksennus, ulosteen verisyys, hematooma, verivirtsaisuus, veriyskökset, runsas kuukautisvuoto, injektiokohdan hematooma, kuukautisten välivuoto, suuri suolistoverenvuoto, huulten verenvuoto, musta veriuloste, suun verenvuoto, limakalvon verenvuoto, verirakkula suussa, periorbitaalinen hematooma, peritoneaalinen hematooma, petekiat, nielun verenvuoto, toimenpiteen jälkeinen verenvuoto, keuhkoverenvuoto, purppura, peräsuolen verenvuoto, verkkokalvon verenvuoto, avannekohdan verenvuoto, ihonalainen hematooma, kovakalvonalainen hematooma, kovakalvonalainen verenvuoto, hammaskuopan verenvuoto, henkitorven verenvuoto, tapaturmainen verenvuoto, kasvaimen verenvuoto, maha‑suolikanavan yläosan verenvuoto ja emättimen verenvuoto.

24) Hypotensio sisältää hypotension ja ortostaattisen hypotension.

25) Tromboosi sisältää syvän laskimotromboosin, embolian, keuhkoembolian, tromboosin, onttolaskimotromboosin ja laskimotromboosin.

26) Yskä sisältää yskän, limaa tuottavan yskän ja ylähengitysteiden yskäoireyhtymän.

27) Hengenahdistus sisältää äkillisen hengitysvajauksen, hengenahdistuksen, rasitukseen liittyvän hengenahdistuksen, hengitysvaikeuden ja hengitysvajauksen.

28) Suu‑nielukipu sisältää suukivun ja suu‑nielukivun.

29) Keuhkopöhö sisältää akuutin keuhkopöhön ja keuhkopöhön.

30) Vatsakipu sisältää epämukavuuden tunteen vatsassa, vatsakivun, alavatsakivun, ylävatsakivun ja mahasuolikanavan kivun.

31) Ihottuma sisältää dermatiitin, aknetyyppisen dermatiitin, kosketusihottuman, ihottuman, makulopapulaarisen ihottuman, näppyläisen ihottuman ja kutisevan ihottuman.

32) Tuki‑ ja liikuntaelimistön kipu sisältää selkäkivun, luustokivun, kylkikivun, tuki‑ ja liikuntaelinperäisen rintakivun, tuki‑ ja liikuntaelimistön kivun, niskakivun ja ei‑sydänperäisen rintakivun.

33) Akuutti munuaisvaurio sisältää akuutin munuaisvaurion, anurian, atsotemian, veren kreatiniiniarvon poikkeavuuden, veren kreatiniiniarvon nousun, veren virtsa-ainearvon nousun, munuaisten vajaatoiminnan, munuaistubulusten toimintahäiriön ja munuaistubulusten nekroosin.

34) Uupumus sisältää uupumuksen ja huonovointisuuden.

35) Turvotus sisältää kasvojen turvotuksen, nesteretention, yleistyneen turvotuksen, hypervolemian, paikallisen turvotuksen, ääreisosien edeeman, silmäkuoppaa ympäröivän turvotuksen ja ääreisosien turvotuksen.

36) Kipu sisältää kivun ja raajakivun.

37) Maksaentsyymiarvojen nousu sisältää ALAT‑arvon nousun, ASAT‑arvon nousun, veren AFOS‑arvon nousun, maksaentsyymiarvojen nousun ja transaminaasiarvojen nousun.

* Yleisyys perustuu laboratorioarvoihin. Kunkin potilaan tiedoista esitetään vain pahin lähtötilanteen jälkeen todettu vaikeusaste.

** Immune effector cell-associated neurotoxicity syndrome, lyhenne: ICANS. Oireet ja löydökset voivat olla eteneviä, ja niitä voivat olla mm. afasia, tajunnan tason muutos, kognitiivisten kykyjen heikentyminen, motorinen heikkous, kouristuskohtaukset ja aivopöhö.

Tiettyjen haittavaikutusten kuvaus

Sytokiinioireyhtymä

Kliinisessä tutkimuksessa, jossa arvioitiin pediatristen ja nuorten aikuisten potilaiden B-solu-ALL:n hoitoa (N = 212), sytokiinioireyhtymää ilmoitettiin 75 %:lla potilaista (37 %:lla reaktion aste oli 3 tai 4; 0,5 % [1 potilaalla] reaktio johti kuolemaan).

Meneillään olevassa kliinisessä DLBCL-tutkimuksessa (N = 115) sytokiinioireyhtymää on ilmoitettu 57 %:lla potilaista (23 %:lla reaktion aste oli 3 tai 4).

Meneillään olevassa kliinisessä FL‑tutkimuksessa (N = 97) sytokiinioireyhtymää on ilmoitettu 50 %:lla potilaista. Asteen 3 tai 4 tapahtumia ei ole ilmoitettu.

Pediatristen ja nuorten aikuisten B-solu-ALL‑ ja DLBCL‑tutkimuksissa sytokiinioireyhtymä luokiteltiin Pennin kriteerien mukaisesti seuraavasti: Aste 1: lievät tukihoitoa vaativat reaktiot; Aste 2: keskivaikeat suonensisäisiä hoitoja vaativat reaktiot; Aste 3: vaikeat pienten vasopressoriannosten tai lisähapen käyttöä vaativat reaktiot; Aste 4: henkeä uhkaavat suurten vasopressoriannosten käyttöä tai intubaatiota vaativat reaktiot; Aste 5: kuolema.

FL‑tutkimuksessa sytokiinioireyhtymä luokiteltiin Leen kriteerien mukaisesti seuraavasti: Aste 1: lievät yleisluonteiset oireet, jotka vaativat oireenmukaista hoitoa; Aste 2: oireet, jotka vaativat kohtalaisia hoitotoimenpiteitä, kuten pienivirtauksista lisähappea tai pieniannoksista vasopressoria; Aste 3: oireet, jotka vaativat raskaita hoitotoimenpiteitä, kuten suurivirtauksista lisähappea ja suuria vasopressoriannoksia; Aste 4: henkeä uhkaavat, intubaatiota vaativat oireet; Aste 5: kuolema.

Sytokiinioireyhtymän kliininen hoito, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja taulukko 1.

Infektiot ja kuumeinen neutropenia

B-solu-ALL-potilaiden joukossa vaikeita infektioita (aste 3 tai vaikeampi), jotka voivat olla henkeä uhkaavia tai johtaa kuolemaan, esiintyi Kymriah-infuusion jälkeen 36 %:lla potilaista. Kokonaisilmaantuvuus (kaikki asteet) oli 70 % (määrittämättömät 55 %, virusinfektiot 31 %, bakteeri-infektiot 24 % ja sieni-infektiot 12 %) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). 41 %:lle potilaista kehittyi jonkin tyypin infektio 8 viikon kuluessa Kymriah-infuusiosta.

DLBCL-potilaiden joukossa vaikeita infektioita (aste 3 tai vaikeampi), jotka voivat olla henkeä uhkaavia tai johtaa kuolemaan, esiintyi 34 %:lla potilaista. Kokonaisilmaantuvuus (kaikki asteet) oli 58 % (määrittämättömät 48 %, bakteeri-infektiot 15 %, sieni-infektiot 11 % ja virusinfektiot 11 %) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). 37 %:lle potilaista kehittyi jonkin tyypin infektio 8 viikon kuluessa.

FL‑potilaiden joukossa vaikeita infektioita (aste 3 tai 4) esiintyi 16 %:lla potilaista. Kokonaisilmaantuvuus (kaikki asteet) oli 50 % (määrittämättömät 36 %, virusinfektiot 17 %, bakteeri‑infektiot 6 % ja sieni‑infektiot 2 %) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). 19 %:lle potilaista kehittyi jonkin tyypin infektio 8 viikon kuluessa.

Vaikeaa kuumeista neutropeniaa (aste 3 tai 4) havaittiin 26 %:lla pediatrisista ja nuorista aikuisista B-solu-ALL-potilaista, 17 %:lla DLBCL-potilaista ja 12 %:lla FL-potilaista. Kuumeisen neutropenian hoito ennen Kymriah-infuusiota ja infuusion jälkeen, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Pitkittyneet sytopeniat

Sytopeniat ovat hyvin yleisiä aiempien solunsalpaajahoitojen ja Kymriah-hoidon perusteella.

Kaikilla pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B-solu-ALL-potilailla oli asteen 3 tai 4 sytopenia jossain vaiheessa Kymriah-infuusion jälkeen. Laboratorioarvoihin perustuvia asteen 3 ja 4 sytopenioita, jotka eivät olleet korjautuneet päivään 28 mennessä Kymriah-infuusion jälkeen, olivat valkosolumäärän pieneneminen (50 %), neutrofiilimäärän pieneneminen (56 %), lymfosyyttimäärän pieneneminen (43 %), trombosyyttimäärän pieneneminen (32 %) ja hemoglobiiniarvon pieneneminen (11 %).

Kaikilla aikuisilla DLBCL-potilailla oli asteen 3 ja 4 sytopenioita jossain vaiheessa Kymriah-infuusion jälkeen. Laboratorioarvoihin perustuvia asteen 3 ja 4 sytopenioita, jotka eivät olleet korjautuneet päivään 28 mennessä, olivat trombosyyttimäärän pieneneminen (39 %), lymfosyyttimäärän pieneneminen (29 %), neutrofiilimäärän pieneneminen (25 %), valkosolumäärän pieneneminen (21 %) ja hemoglobiiniarvon pieneneminen (14 %).

Aikuisista FL‑potilaista 99 %:lla oli asteen 3 ja 4 sytopenioita jossain vaiheessa Kymriah‑infuusion jälkeen. Laboratorioarvoihin perustuvia asteen 3 ja 4 sytopenioita, jotka eivät olleet korjautuneet päivään 28 mennessä Kymriah‑infuusion jälkeen, olivat lymfosyyttimäärän pieneneminen (23 %), trombosyyttimäärän pieneneminen (17 %), neutrofiilimäärän pieneneminen (16 %), valkosolumäärän pieneneminen (13 %) ja hemoglobiiniarvon pieneneminen (3 %).

Neurologiset haittavaikutukset

Valtaosa neurotoksisista tapahtumista kehittyi 8 viikon kuluessa infuusiosta ja oli ohimeneviä.

Pediatristen ja nuorten aikuisten B-solu-ALL-potilaiden joukossa vakavien neurologisten haittavaikutusten, mukaan lukien enkefalopatian ja/tai deliriumin merkkejä esiintyi 32 %:lla potilaista (10 % oli astetta 3 tai 4) 8 viikon kuluessa Kymriah-infuusiosta. DLBCL-potilaiden joukossa enkefalopatian ja/tai deliriumin merkkejä esiintyi 20 %:lla potilaista (11 % oli astetta 3 tai 4) 8 viikon kuluessa Kymriah-infuusiosta. FL‑potilaiden joukossa näitä esiintyi 9 %:lla potilaista (1 % oli astetta 3 tai 4) 8 viikon kuluessa Kymriah‑infuusiosta. FL‑potilaiden neurotoksisista tapahtumista immuunijärjestelmän efektorisoluihin liittyvää neurotoksisuusoireyhtymää (ICANS) esiintyi 4 %:lla potilaista (1 % oli astetta 3 tai 4); kaikki tapahtumat ilmaantuivat 8 viikon kuluessa Kymriah‑infuusiosta.

Hypogammaglobulinemia

Hypogammaglobulinemiaa ilmoitettiin 49 %:lla Kymriah-hoitoa saaneista uusiutunutta tai hoitoresistenttiä ALL:aa sairastavista potilaista, 17 %:lla uusiutunutta tai hoitoresistenttiä DLBCL:aa sairastavista potilaista ja 17 %:lla uusiutunutta tai hoitoresistenttiä FL:aa sairastavista potilaista.

Raskaana olevilla naisilla, jotka ovat saaneet Kymriah-valmistetta, voi olla hypogammaglobulinemiaa. Kymriah-hoitoa saaneille äideille syntyneiden vastasyntyneiden immunoglobuliinipitoisuudet on aiheellista arvioida.

Immunogeenisuus

Kliinisissä tutkimuksissa tisagenlekleuseelin humoraalinen immunogeenisuus mitattiin määrittämällä hiiren CAR19:n vasta-aineet (anti-mCAR19) seerumista ennen valmisteen antoa ja sen jälkeen. Valtaosa potilaista sai positiivisen tuloksen ennen valmisteen antoa tehdystä anti-mCAR19-vasta-ainemäärityksestä pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla ALL‑potilailla (B2202, B2205J, B2001X, 84,0 %), aikuisilla DLBCL‑potilailla (C2201, 93,9 %) ja aikuisilla FL‑potilailla (E2202, 66,0 %).

Hoidon indusoimia anti-mCAR19-vasta-aineita havaittiin 40,5 %:lla pediatrisessa ja nuorten aikuisten ALL:ssa (B2202), 8,7 %:lla aikuisten DLBCL:ssa ja 28,7 %:lla aikuisten FL:ssa. Aiemmilla ja hoidon indusoimilla vasta-aineilla ei ollut vaikutusta kliiniseen vasteeseen eikä tisagenlekleuseelin ekspansioon ja persistenssiin. Ei ole näyttöä siitä, että aiemmat ja hoidon indusoimat vasta-aineet vaikuttaisivat Kymriah-valmisteen turvallisuuteen tai tehoon.

T-solujen immunogeenisuusvasteita ei havaittu pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B-solu‑ALL‑potilailla, aikuisilla uusiutunutta tai hoitoresistenttiä DLBCL:aa sairastavilla potilailla eikä aikuisilla FL‑potilailla.

Pediatriset potilaat

Tisagenlekleuseelin turvallisuutta pediatristen 3 vuotta täyttäneiden uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solu-ALL:aa sairastavien potilaiden hoidossa arvioitiin avaintutkimuksessa B2202 ja tukevissa tutkimuksissa B2205J ja B2001X. Tutkimuksiin osallistui 212 pediatrista potilasta, joista suurin osa (81 %) oli alle 18-vuotiaita (65/79 B2202-tutkimuksessa, 54/64 B2205J-tutkimuksessa ja 52/69 B2001X-tutkimuksessa). Pediatrisille potilaille ilmaantuneiden haittavaikutusten esiintymistiheydet, tyypit ja vaikeusasteet kuvataan edellä kohdassa ”Turvallisuusprofiilin yhteenveto” ja taulukossa 2.

Tisagenlekleuseelin turvallisuutta pediatristen alle 3-vuotiaiden uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solu-ALL:aa sairastavien potilaiden hoidossa arvioitiin havainnoivassa B2401-tutkimuksessa (n = 43). Kaiken kaikkiaan turvallisuushavainnot olivat tisagenlekleuseelin tunnetun turvallisuusprofiilin mukaisia.

Markkinoille tulon jälkeiset kokemukset

Tiedot seuraavista haittavaikutuksista on saatu Kymriah‑valmisteen markkinoille tulon jälkeisestä käyttökokemuksesta spontaanien haittavaikutusilmoitusten, kirjallisuuden, laajennetun saatavuuden ohjelmien ja muiden kliinisten tutkimusten kuin maailmanlaajuisten myyntilupatutkimusten kautta. Haittavaikutuksista ilmoittaminen on vapaaehtoista eikä käyttäjäpopulaation kokoa tunneta, joten eri haittojen esiintymistiheyttä ei aina voida arvioida luotettavasti eikä selvittää, onko ilmiöllä syy‑yhteys tisagenlekleuseelialtistukseen.

Esiintyvyys tuntematon: Anafylaktinen reaktio / infuusioreaktio, neurotoksisuus.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Ei oleellinen.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: muut antineoplastiset lääkeaineet, ATC-koodi: L01XX71

Vaikutusmekanismi

Tisagenlekleuseeli on syövän immunologinen, autologinen soluhoito, jossa potilaan omat T-solut ohjelmoidaan kimeeristä antigeenireseptoria (CAR) koodaavan transgeenin avulla tunnistamaan CD19-antigeenia ilmentäviä soluja ja tuhoamaan niitä. Kimeerinen antigeenireseptori koostuu CD19-antigeenia tunnistavasta yksiketjuisesta hiiren vasta-ainefragmentista, joka on yhdistetty 4-1BB:n (CD137:n) ja CD3-zeetan solunsisäisiin signalointidomeeneihin. CD3-zeeta-komponentti on välttämätön T-solujen aktivaation ja antituumorivaikutuksen käynnistämiseksi, kun taas 4-1BB tehostaa tisagenlekleuseelin ekspansiota ja persistenssiä. CD19-antigeenia ilmentäviin soluihin sitoutuessaan kimeerinen antigeenireseptori välittää signaalin, joka edistää T-solujen ekspansiota ja tisagenlekleuseelin persistenssiä.

Kliininen teho ja turvallisuus

Akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL)

Kymriah-hoidon turvallisuutta ja tehoa lapsipotilailla ja enintään 25‑vuotiailla nuorilla aikuispotilailla, joilla oli uusiutunut tai hoitoresistentti B-solu-ALL, arvioitiin yhdessä avaintutkimuksessa (B2202, N = 79) ja kahdessa tukea antavassa tutkimuksessa (B2205J [N = 64] ja B2101J [N = 60]) yhteensä 203 potilaalla. Tutkimukset olivat avoimia ja yksiryhmäisiä vaiheen I/II tutkimuksia. Kaikilta potilailta oli kerätty ja pakastettu leukafereesimateriaalia ennen tutkimukseen ottoa tai sen yhteydessä.

Tämä avaintutkimus B2202 (ELIANA) on yksiryhmäinen vaiheen II monikeskustutkimus, johon otettiin uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solulinjan ALL:aa sairastavia lapsipotilaita ja nuoria aikuispotilaita. Mukaan otetuista 97 potilaasta 79 sai infuusion; 8:lle (8 %) potilaalle Kymriah-valmistetta ei voitu valmistaa; keskeyttämisen syitä ennen Kymriah-infuusion antoa olivat kuolema (n = 7; 7 %) ja haittatapahtumat (n = 3; 3 %) potilaan odottaessa Kymriah-valmisteen valmistamista kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen seurannan keston mediaani oli 16,0 kk (vaihteluväli 0,4–34,4), määriteltynä ajaksi Kymriah-infuusiosta seurannan päättymiseen tai seurannan keskeyttämiseen ennen tiedonkeruun katkaisupäivää. Kymriah-infuusion ja tiedonkeruun katkaisupäivän välisen ajan mediaani oli 24,2 kk (vaihteluväli 4,5–35,1). Tutkimus on edelleen meneillään.

Tutkimukseen otettujen ja infuusion saaneiden potilaiden olennaiset lähtötilanteen tiedot esitetään taulukossa 3. Useimmat potilaat (69/79, 87 %) saivat siltahoitoa Kymriah-hoitoa odottaessaan. Tutkimuksen 79:stä Kymriah-infuusion saaneesta potilaasta yhteensä 76 (96 %) sai myös lymfodepletiivistä solunsalpaajahoitoa tutkimukseen oton jälkeen ja ennen Kymriah-kerta-annosinfuusion antoa (ks. kohdasta Annostus ja antotapa lisätietoja lymfodepletiivisen solunsalpaajahoidon edellytyksistä).

Taulukko 3 Tutkimus B2202: Tutkimukseen otettujen ja infuusion saaneiden potilaspopulaatioiden lähtötilanteen tiedot

 

Tutkimukseen otetut

N = 97

n (%)

Infuusion saaneet

N = 79

n (%)

Ikä (vuotta)

  

Keskiarvo (keskihajonta)

12 (5,48)

12 (5,38)

Mediaani (minimi–maksimi)

11 (3–27)

11 (3–24)

Ikäryhmä (vuotta) - n (%)

  

< 10 vuotta

40 (41,2)

32 (40,5)

≥ 10 vuotta ja < 18 vuotta

40 (41,2)

33 (41,8)

≥ 18 vuotta

17 (17,5)

14 (17,7)

Sukupuoli - n (%)

  

Mies

54 (55,7)

45 (57,0)

Nainen

43 (44,3)

34 (43)

Sairauden status - n (%)

  

Primaari hoitoresistentti1

8 (8,2)

6 (7,6)

Uusiutunut sairaus2

89 (91,8)

73 (92,4)

Aikaisempi kantasolusiirto - n (%)

  

0

39 (40,2)

31 (39,2)

1

50 (51,5)

42 (53,2)

2

8 (8,2)

6 (7,6)

1Primaari hoitoresistentti: Ei morfologista täydellistä remissiota (CR) ennen tutkimusta

2Uusiutunut sairaus: Uusiutunut ainakin yhden kerran ennen tutkimusta

Teho osoitettiin ensisijaisen päätetapahtuman eli riippumattoman arviointitoimikunnan arvioiman kokonaisremissioprosentin (ORR) avulla, joka sisälsi 3 kk:n kuluessa infuusiosta toteutuneen parhaan kokonaisvasteen (täydellinen remissio [CR] tai täydellinen remissio ilman täydellistä veriarvojen korjautumista [CRi]). Toissijaisia päätetapahtumia olivat remission kesto (DOR) ja niiden potilaiden osuus, jotka saavuttivat CR‑vasteen tai CRi‑vasteen ja joiden jäännöstauti oli minimaalinen (MRD) eli virtaussytometrian mukaan < 0,01 % (MRD-negatiivisuus). Tutkimuksen tulokset tehon osalta esitetään taulukossa 4. ORR oli samankaltainen kaikissa alaryhmissä. Kahdeksalle tutkittavalle (10,1 %), jotka saavuttivat Kymriah-infuusion jälkeen CR/CRi-vasteen, tehtiin remission aikana hematopoieettinen kantasolusiirto. Näistä tutkittavista 6:lle (7,6 %) kantasolusiirto tehtiin ensimmäisten 6 kk:n kuluessa infuusiosta remission aikana. Kymriah-infuusio annettiin Kymriah-hoitoon kvalifioidussa hoitokeskuksessa joko osastohoidossa tai avohoidossa.

Taulukko 4 Tutkimus B2202: Tehotulokset lapsipotilailla ja nuorilla aikuispotilailla, joilla oli uusiutunut/hoitoresistentti B-solulinjan akuutti lymfoblastinen leukemia (ALL)

Ensisijainen päätetapahtuma

Tutkimukseen otetut

N = 97

Infuusion saaneet

N = 79

Kokonaisremissioprosentti (ORR)1,2, n (%)

95 % luottamusväli (lv)

65 (67,0)

(56,7; 76,2)

p < 0,0001

65 (82,3)

(72,1; 90,0)

p < 0,0001

CR3, n (%)

49 (50,5)

49 (62,0)

CRi4, n (%)

16 (16,5)

16 (20,3)

Tärkeä toissijainen päätetapahtuma

N = 97

N = 79

CR tai CRi ja MRD-negatiivinen luuydin5,6, n (%)

95 % lv

64 (66,0)

(55,7; 75,3)

p < 0,0001

64 (81,0)

(70,6; 89,0)

p < 0.0001

Remission kesto (DOR)7

N = 65

N = 65

Tapahtumavapauden todennäköisyys (%) 12 kk kohdalla

66,3

66,3

Tapahtumavapauden todennäköisyys (%) 18 kk kohdalla

66,3

66,3

Mediaani (kk) (95 % lv)

Ei saavutettu (20,0; ei arv.9)

Ei saavutettu (20,0; ei arv.)

Muu toissijainen päätetapahtuma

N = 97

N = 79

Kokonaiselossaoloaika (OS)8

  

Elossaolon todennäköisyys (%) 12 kk kohdalla

69,8

76,4

Elossaolon todennäköisyys (%) 24 kk kohdalla

56,9

66,3

Mediaani (kk) (95 % lv)

Ei saavutettu (19,4; ei arv.)

Ei saavutettu (28,2; ei arv.)

1 Edellyttää remissiostatuksen säilymistä vähintään 28 vrk ilman kliinistä näyttöä taudin uusiutumisesta.

2 Nimellinen yksisuuntainen tarkka p-arvo tilanteessa, jossa nollahypoteesin (H0) mukaan ORR ≤ 20 % ja vaihtoehtoisen hypoteesin (Ha) mukaan ORR > 20 %

3 CR (täydellinen remissio) määriteltiin tilanteeksi, jossa luuytimessä oli < 5 % blasteja, veressä oli < 1 % kiertäviä blasteja, luuytimenulkoisesta taudista ei ollut näyttöä ja ääreisveren arvot olivat korjautuneet täysin (trombosyytit > 100 000/mikrol ja absoluuttinen neutrofiiliarvo [ANC] > 1 000/mikrol) ilman verensiirtoja.

4 CRi (täydellinen remissio ilman täydellistä veriarvojen korjautumista) määriteltiin tilanteeksi, jossa luuytimessä oli < 5 % blasteja, veressä oli < 1 % kiertäviä blasteja, luuytimenulkoisesta taudista ei ollut näyttöä eivätkä ääreisveren arvot olleet korjautuneet täysin verensiirtoja käytettäessä tai ilman verensiirtoja.

5 MRD-negatiivisuus (negatiivisuus minimaalisen jäännöstaudin suhteen) määriteltiin tilanteeksi, jossa virtaussytometrialla mitattu MRD-arvo oli < 0,01 %.

6 Nimellinen yksisuuntainen tarkka p-arvo tilanteessa, jossa MRD-negatiivisessa remissiossa nollahypoteesin (H0) mukaan ≤ 15 % vs. vaihtoehtoisen hypoteesin (Ha) mukaan > 15 %.

7 DOR määriteltiin ajaksi CR- tai CRi-vasteen alkamisesta taudin uusiutumiseen tai kuolemaan perussairauden vuoksi; ensimmäisenä tapahtunut valittiin (N = 65).

8 Kokonaiselossaoloaika (OS) määriteltiin ajaksi Kymriah-infuusiopäivästä kuolinpäivään kuolinsyystä riippumatta niille potilaille, jotka saivat infuusion, ja tutkimukseen ottopäivästä kuolinpäivään kuolinsyystä riippumatta niille potilaille, jotka otettiin tutkimukseen.

9 Ei arvioitavissa

Terveyteen liittyvää elämänlaatua (HRQoL) arvioitiin PedsQL- ja EQ-5D-kyselylomakkeilla 8 vuotta täyttäneiden tutkittavien joukossa (n = 61). Kyselyyn vastanneiden potilaiden joukossa (n = 51) PedsQL-kokonaispisteiden muutoksen keskiarvo (keskihajonta suluissa) lähtötilanteesta oli 3 kk kohdalla 13,1 pistettä (13,45), 6 kk kohdalla 15,4 pistettä (16,81) ja 12 kk kohdalla 25,0 pistettä (19,09). EQ-5D-VAS-pisteiden muutoksen keskiarvo (keskihajonta suluissa) lähtötilanteesta oli 3 kk kohdalla 16,0 pistettä (16,45), 6 kk kohdalla 15,3 pistettä (18,33) ja 12 kk kohdalla 21,7 pistettä (17,14). Tulokset viittaavat kokonaisuutena kliinisesti merkittävään HRQoL:n paranemiseen Kymriah-infuusion jälkeen.

Tukea antava tutkimus B2205J (ENSIGN) oli vaiheen II yksiryhmäinen monikeskustutkimus, johon otettiin uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solulinjan ALL:aa sairastavia lapsipotilaita ja nuoria aikuispotilaita. Tutkimusasetelma oli samankaltainen ja tutkimukseen otetut potilaspopulaatiot vertailukelpoisia avaintutkimukseen B2202 verrattuna. Näiden kahden tutkimuksen merkittävin ero oli ensisijaisen tehon päätetapahtuman, ORR:n, määritelmä. B2205J‑tutkimuksessa ORR mitattiin 6 kk:n kuluessa Kymriah‑infuusiosta ja avaintutkimuksessa 3 kuukauden kuluessa. Tutkimukseen otetuista 75 potilaasta 64 potilasta sai Kymriah-infuusion; 5:lle (6,7 %) potilaalle Kymriah-valmistetta ei voitu valmistaa ja 6 potilasta (8,0 %) kuoli odottaessaan Kymriah‑valmisteen valmistamista kliinisessä tutkimuksessa. Lopullisissa analyyseissä tutkimuksen seurannan keston mediaani oli 12,2 kk (vaihteluväli 0,4–49,3), määriteltynä ajaksi Kymriah-infuusiosta seurannan päättymiseen tai seurannan keskeyttämiseen ennen tiedonkeruun katkaisupäivää. Kymriah-infuusion ja tiedonkeruun katkaisupäivän välisen ajan mediaani oli 31,7 kk (vaihteluväli 17,6–56,0).

Infuusion saaneiden potilaiden mediaani-ikä oli 12,5 vuotta (vaihteluväli: 3–25 vuotta), potilaista 34 (53,1 %) oli naispuolisia ja 30 (46,9 %) miespuolisia, 10,9 %:lla oli primaari hoitoresistentti tauti, 89,1 %:lla oli uusiutunut tauti ja 43,8 % potilaista oli aiemmin saanut ainakin yhden hematopoieettisen kantasolusiirron. Tutkimukseen otettujen potilaiden tautiin liittyvät lähtötilanteen ominaisuudet olivat samankaltaisia, mitä tuli ikään (iän mediaani 13,0 v, vaihteluväli: 3–25), sukupuoleen (46,7 % naispuolisia ja 53,3 % miespuolisia), primaariin hoitoresistenttiin tautiin (10,7 %) ja aiemmin saatuun kantasolusiirtoon (42,7 %). Suurin osa infuusion saaneista potilaista (57/64, 89,1 %) sai siltahoitoa Kymriah-infuusiota odottaessaan. Yhteensä 60 potilasta (93,8 %) 64:stä Kymriah-infuusion saaneesta potilaasta sai myös lymfodepletiivistä solunsalpaajahoitoa tutkimukseen oton jälkeen ennen Kymriah kerta-annoksen infuusiota.

Teho osoitettiin ensisijaisen päätetapahtuman eli riippumattoman arviointitoimikunnan arvioiman ORR:n avulla, joka sisälsi 6 kk:n kuluessa infuusiosta toteutuneen parhaan kokonaisvasteen (CR tai CRi, joka säilyi vähintään 28 vrk), ja toissijaisten päätetapahtumien avulla, joihin kuuluivat DOR, niiden potilaiden osuus, jotka saavuttivat CR- tai CRi‑vasteen ja MRD-negatiivisuuden, sekä OS. Infuusion saaneista potilaista ORR osoitettiin 45 (70,3 %) potilaalla (59,4 %:lla CR ja 10,9 %:lla CRi). 43 potilaalla (67,2 %) ilmoitettiin CR/CRi-vaste ja luuytimen MRD-negatiivisuus (minimaalinen jäännöstauti). DOR‑mediaania ei saavutettu ja tapahtumavapauden todennäköisyys 12 kk:n kohdalla oli 70,5 %. Elossaolon todennäköisyys 24 kk:n kohdalla oli 54,7 % ja OS‑mediaaniksi arvioitiin 29,9 kk (95 % lv: 15,1; 42,4). OS‑tulokset vahvistettiin päivitetyssä OS‑analyysissä (OS‑mediaani 29,9 kk [95 % lv: 15,2; ei arv.], elossaolon todennäköisyys 24 kk:n kohdalla 57,6 %; OS‑seurannan mediaani 25,9 kk). Analyysiin sisältyi potilaita, jotka olivat siirtyneet erilliseen pitkäaikaisseurantatutkimukseen. Seitsemälle potilaalle (10,9 %), jotka saavuttivat Kymriah-infuusion jälkeen CR/CRi-vasteen, tehtiin tutkimuksen kuluessa hematopoieettinen kantasolusiirto remission aikana. Näistä 5 potilaalle (7,8 %) kantasolusiirto tehtiin ensimmäisten 6 kk:n kuluessa infuusiosta. Tutkimukseen otettujen potilaiden (n = 75) tehotulosten perusteella ORR oli 60,0 % (50,7 %:lla CR ja 9,3 %:lla CRi; 57,3 %:lla luuytimen MRD-negatiivisuus). Tutkimuspopulaation ilmoitettu kokonaiselossaoloaika vastaa infuusion saaneen populaation kokonaiselossaoloaikaa.

Erityisryhmät

Eri ikäalaryhmien välillä ei havaittu eroja tehossa ja turvallisuudessa.

Potilaat, joilla oli aktiivinen keskushermoston leukemia

Tutkimukseen B2101J osallistuneista neljästä aktiivista keskushermoston leukemiaa (eli CNS-3) sairastavasta potilaasta kolmelle ilmaantui sytokiinioireyhtymä (aste 2–4) ja ohimeneviä neurologisia poikkeavuuksia (aste 1–3). Nämä korjautuivat 1–3 kuukauden kuluttua infuusiosta. Yksi potilas kuoli taudin etenemisen vuoksi, ja muut kolme potilasta saavuttivat CR- tai CRi-vasteen ja olivat elossa 1,5–2 vuoden kuluttua infuusion jälkeen.

Diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL)

Kymriah-hoidon turvallisuutta ja tehoa aikuispotilailla, joilla oli uusiutunut tai hoitoresistentti diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL) ja jotka saivat ≥ 2 linjan solunsalpaajahoitoja, mukaan lukien rituksimabia ja antrasykliiniä, tai joiden tauti uusiutui autologisen hematopoieettisen kantasolusiirron (HSCT) jälkeen, arvioitiin avoimessa, yksiryhmäisessä avaintutkimuksessa. Potilaita, joilla oli T-solu/histiosyyttirikas B-solulymfooma (THRBCL), primaaristi kutaaninen suurisoluinen B-solulymfooma, primaaristi mediastinaalinen B-solulymfooma (PMBCL), vanhuusiän Ebstein–Barr-viruspositiivinen DLBCL, Richterin transformaatio tai Burkittin lymfooma, ei otettu tutkimukseen C2201.

Avaintutkimus C2201 (JULIET) oli yksiryhmäinen vaiheen II monikeskustutkimus, johon osallistuneilla aikuispotilailla oli uusiutunut tai hoitoresistentti DLBCL. Mukaan otettiin 167 potilasta, joista 115 sai Kymriah-infuusion. Noin 31 % potilaista keskeytti tutkimukseen osallistumisen ennen Kymriah-infuusion antoa. Kymriah-infuusiota ei voitu valmistaa 13 potilaalle (8 %). Muita syitä osallistumisen keskeyttämiseen ennen Kymriah-infuusion antoa olivat kuolema (n = 16; 10 %), lääkärin päätös/primaaritaudin eteneminen (n = 16; 10 %), potilaan päätös (n = 2; 1 %), tutkimussuunnitelmasta poikkeaminen (n = 1; 1 %) ja haittatapahtumat (n = 4; 2 %) potilaan odottaessa Kymriah-valmisteen valmistamista kliinisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen seurannan keston mediaani oli 7,7 kk (vaihteluväli 0,4–50,0), määriteltynä ajaksi Kymriah-infuusiosta seurannan päättymiseen tai seurannan keskeyttämiseen ennen tiedonkeruun katkaisupäivää. Kymriah-infuusion ja tiedonkeruun katkaisupäivän välisen ajan mediaani oli 40,3 kk (vaihteluväli 24,0–52,6). Tutkimus on edelleen meneillään.

Tutkimukseen otettujen ja infuusion saaneiden potilaiden olennaiset lähtötilanteen tiedot esitetään taulukossa 5. Kaikilta potilailta oli kerätty ja pakastettu leukafereesilähtömateriaalia ennen tutkimukseen ottoa tai sen yhteydessä. Useimmat potilaat (103/115, 90 %) saivat siltahoitoa taudin stabilisoimiseksi. Siltahoidon tyyppi ja kesto päätettiin lääkärin harkinnan mukaan. 107/115 potilasta (93 %) sai lymfodepletiivistä solunsalpaajahoitoa ennen Kymriah-infuusion antoa. Kymriah annettiin kerta-annosinfuusiona (0,6–6,0 x 108 CAR‑positiivista elinkykyistä T-solua) laskimoon Kymriah-hoitoon kvalifioidussa hoitokeskuksessa joko osastohoidossa tai avohoidossa.

Taulukko 5 Tutkimus C2201: Tutkimukseen otettujen ja infuusion saaneiden potilaspopulaatioiden lähtötilanteen tiedot

 

Tutkimukseen otetut

N = 167

n (%)

Infuusion saaneet

N = 115

n (%)

Ikä (vuotta)

  

Keskiarvo (keskihajonta)

56 (12,9)

54 (13,1)

Mediaani (minimi–maksimi)

58 (22–76)

56 (22–76)

Ikäryhmä (vuotta) - n (%)

  

< 65 vuotta

120 (71,9)

89 (77,4)

≥ 65 vuotta

47 (28,1)

26 (22,6)

Sukupuoli - n (%)

  

Mies

105 (62,9)

71 (61,7)

Nainen

62 (37,1)

44 (38,3)

Aikaisempi hematopoieettinen kantasolusiirto - n (%)

  

Ei

93 (55,7)

59 (51,3)

Kyllä

74 (44,3)

56 (48,7)

Sairauden aste III/IV tutkimukseen otettaessa - n (%)

  

Ei

36 (21,6)

27 (23,5)

Kyllä

131 (78,4)

88 (76,5)

Aikaisempien syöpähoitolinjojen lukumäärä - n (%)

  

1

6 (3,6)

5 (4,3)

2

73 (43,7)

51 (44,3)

3

52 (31,1)

36 (31,3)

≥ 4

36 (21,6)

23 (20,0)

Sairauden status - n (%)

  

Hoitoresistentti viimeisimmällen hoitolinjalle

98 (58,7)

63 (54,8)

Uusiutunut viimeisimmän hoitolinjan jälkeen

69 (41,3)

52 (45,2)

Kymriah-hoidon tehoa arvioitiin ensisijaisen päätetapahtuman eli parhaan kokonaisvasteprosentin (ORR) perusteella. Lukuihin otettiin mukaan potilaat, jotka saavuttivat riippumattoman arviointitoimikunnan arvion mukaan täydellisen vasteen (CR) tai osittaisen vasteen (PR). Lisäksi arvioitiin toissijaisia päätetapahtumia kuten vasteen kestoa (taulukko 6).

Taulukko 6 Tutkimus C2201: Tehotulokset aikuispotilailla, joilla on uusiutunut tai hoitoresistentti diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma (DLBCL) kahden tai useamman systeemisen hoitolinjan jälkeen

 

Tutkimukseen otetut

N = 167

Infuusion saaneet

N = 115

Ensisijainen päätetapahtuma1

N = 147

N = 99

Kokonaisvasteprosentti (ORR) (CR+PR)2, n (%)

95 % lv

54 (36,7)

(28,9; 45,1)

54 (54,5)

(44,2; 64,6)

CR, n (%)

41 (27,9)

41 (41,4)

PR, n (%)

13 (8,8)

13 (13,1)

Vaste 3 kk kohdalla

N = 147

N = 99

ORR (%)

40 (27,2)

40 (40,4)

CR (%)

34 (23,1)

34 (34,3)

Vaste 6 kk kohdalla

N = 147

N = 99

ORR (%)

34 (23,1)

34 (34,3)

CR (%)

31 (21,1)

31 (31,3)

Vasteen kesto (DOR)3

N = 54

N = 54

Mediaani (kk) (95 % lv)

Ei saavutettu (10,0; ei arv.5)

Ei saavutettu (10,0; ei arv.5)

Uusiutumattomuuden todennäköisyys (%) 12 kk kohdalla

63,4

63,4

Uusiutumattomuuden todennäköisyys (%) 18 kk kohdalla

63,4

63,4

Uusiutumattomuuden todennäköisyys (%) 24 kk kohdalla

60,8

60,8

Uusiutumattomuuden todennäköisyys (%) 30 kk kohdalla

60,8

60,8

Muut toissijaiset päätetapahtumat

N = 167

N = 115

Kokonaiselossaoloaika (OS)4

  

Elossaolon todennäköisyys (%) 12 kk kohdalla

41,0

48,2

Elossaolon todennäköisyys (%) 24 kk kohdalla

33,3

40,4

Elossaolon todennäköisyys (%) 36 kk kohdalla

29,0

36,2

Mediaani (kk) (95 % lv)

8,2 (5,8; 11,7)

11,1 (6,6; 23,9)

1 Ensisijainen päätetapahtuma analysoitiin kaikkien niiden potilaiden osalta, joille Kymriah valmistettiin Novartiksen Yhdysvaltain‑toimipaikassa.

2 ORR on niiden potilaiden osuus, joiden saavuttama paras kokonaisvaste (BOR) oli joko CR (täydellinen vaste) tai PR (osittainen vaste) Lugano-vastekriteerien perusteella (Cheson 2014); potilaille, jotka eivät saaneet infuusiota, osoitettiin tulos BOR = Tuntematon (eli ei vastetta).

3 Vasteen kesto (DOR) määriteltiin ajaksi CR- tai PR-vasteen saavuttamisesta taudin uusiutumiseen tai DLBCL:stä johtuvaan kuolemaan (ensin tapahtuva valittiin).

4 Kokonaiselossaoloaika (OS) määriteltiin ajaksi Kymriah-infuusiopäivästä kuolinpäivään kuolinsyystä riippumatta (N = 115) ja tutkimukseen ottopäivästä kuolinpäivään kuolinsyystä riippumatta niille potilaille, jotka otettiin tutkimukseen (N = 167).

5 Ei arvioitavissa.

CR‑vasteen saavuttaneista 41 potilaasta 16 potilaalla oli aluksi PR-kokonaisvaste, joka kohentui CR‑vasteeksi ajan myötä; valtaosalla potilaista (13/16) PR‑vaste muuttui CR‑vasteeksi 6 kk kuluessa tisagenlekleuseeli-infuusiosta. ORR oli samankaltainen kaikissa alaryhmissä.

Follikulaarinen lymfooma (FL)

Kymriah‑hoidon turvallisuutta ja tehoa aikuispotilailla, joilla oli uusiutunut tai hoitoresistentti follikulaarinen lymfooma (FL), arvioitiin avoimessa, yksiryhmäisessä vaiheen II monikeskustutkimuksessa (E2202, N = 97).

Avaintutkimukseen E2202 (ELARA) osallistui potilaita, joiden tauti oli uusiutunut 6 kuukauden kuluessa toisen tai myöhemmän linjan systeemisen hoidon (mukaan lukien anti‑CD20‑vasta‑aine ja alkyloiva lääkeaine) päättymisestä tai tauti oli hoitoresistentti kyseiselle hoidolle, tauti oli uusiutunut vähintään kahden hoitolinjan jälkeisen anti‑CD20‑vasta‑aineylläpitohoidon aikana tai 6 kuukauden kuluessa sen päättymisestä tai uusiutunut autologisen hematopoieettisen kantasolusiirron jälkeen. Tutkimukseen ei otettu potilaita, joilla oli aktiivinen tai vakava infektio, transformoitunut lymfooma tai muu aggressiivinen lymfooma, mukaan lukien potilaat, joilla oli asteen 3b FL, jotka olivat saaneet aiemmin allogeenisen hematopoieettisen kantasolusiirron tai joiden tautiin liittyi aktiivinen keskushermostoaffisio.

Tutkimukseen otetuista 98 potilaasta, joille tehtiin leukafereesi, 97 potilasta sai Kymriah‑infuusion. Yksi potilas saavutti ennen infuusiota täydellisen vasteen, jonka katsottiin johtuvan aiemmasta edeltävästä hoitolinjasta. Tämän seurauksena potilaan osallistuminen tutkimukseen lopetettiin lääkärin päätöksellä ennen infuusion antamista. Kaikilta potilailta kerättiin ja pakastettiin leukafereesivalmisteita ennen tutkimukseenottoa tai sen yhteydessä. Kymriah‑valmiste toimitettiin kaikille tutkimukseen otetuille potilaille. Tutkimuksen seurannan keston mediaani oli 18,6 kk (vaihteluväli 1,8–29,9 kk), määriteltynä ajaksi Kymriah‑infuusiosta seurannan päättymiseen tai seurannan keskeyttämiseen ennen tiedonkeruun katkaisupäivää. Kymriah‑infuusion ja tiedonkeruun katkaisupäivän välisen ajan mediaani oli 20,8 kk (vaihteluväli 14,4–29,9 kk). Tutkimus on edelleen meneillään.

Kymriah‑infuusion saaneista 97 potilaasta 94:llä oli lähtötilanteessa riippumattoman arviointitoimikunnan arvion mukaan mitattavissa oleva tauti, ja kyseiset potilaat on otettu mukaan tehon analyysipopulaatioon.

Tutkimukseen otettujen populaation ja tehon analyysipopulaation potilaiden olennaiset lähtötilanteen tiedot esitetään taulukossa 7. Noin puolet potilaista (44/94; 47 %) sai siltahoitoa taudin stabilisoimiseksi leukafereesin ja Kymriah‑infuusion annon välisenä aikana. Kaikki potilaat saivat lymfodepletiivistä solunsalpaajahoitoa. Kymriah annettiin kaikille infuusion saaneille potilaille kerta‑annosinfuusiona laskimoon Kymriah‑hoitoon kvalifioidussa hoitokeskuksessa joko osastohoidossa tai avohoidossa (18 %).

Taulukko 7Tutkimus E2202: Tutkimukseen otettujen ja tehon analyysipopulaation potilaiden lähtötilanteen tiedot

 

Tutkimukseen otetut

N = 98

n (%)

Tehon analyysipopulaatio*

N = 94

n (%)

Ikä (vuotta)

  

Keskiarvo (keskihajonta)

56,5 (10,34)

56,4 (10,54)

Mediaani (minimi–maksimi)

57,5 (29–73)

57,0 (29–73)

Ikäryhmä (vuotta) – n (%)

  

< 65 vuotta

74 (75,5)

70 (74,5)

≥ 65 vuotta

24 (24,5)

24 (25,5)

Sukupuoli – n (%)

  

Mies

65 (66,3)

64 (68,1)

Nainen

33 (33,7)

30 (31,9)

Sairauden aste III/IV tutkimukseen otettaessa – n (%)

84 (85,7)

81 (86,2)

Suuri FLIPI‑pistemäärä1 – n (%)

59 (60,2)

57 (60,6)

Bulkkikasvainlähtötilanteessa2 – n (%)

62 (63,3)

61 (64,9)

Aikaisempien syöpähoitolinjojen lukumäärä – n (%)

  

2

24 (24,5)

24 (25,5)

3

21 (21,4)

19 (20,2)

4

25 (25,5)

24 (25,5)

≥ 5

28 (28,6)

27 (28,7)

Mediaani (minimi–maksimi)

4, (2,0–13,0)

4,0 (2,0–13,0)

Sairauden status – n (%)

  

Hoitoresistentti viimeisimmälle hoitolinjalle

76 (77,6)

74 (78,7)

Uusiutunut viimeisimmän hoitolinjan jälkeen

17 (17,3)

17 (18,1)

Kaksinkertaisesti hoitoresistentti3 – n (%)

67 (68,4)

65 (69,1)

Taudin eteneminen 24 kuukauden kuluessa (POD24)4 – n (%)

61 (62,2)

61 (64,9)

Aiempi hematopoieettinen kantasolusiirto – n (%)

36 (36,7)

35 (37,2)

Aiempi PI3K:n estäjähoito – n (%)

21 (21,4)

19 (20,2)

* Infuusion saaneet potilaat, joilla oli lähtötilanteessa riippumattoman arviointitoimikunnan arvion mukaan mitattavissa oleva tauti ja jotka on otettu mukaan tehon analyysipopulaatioon.

1 FLIPI sisältää 5 luokiteltua ennustetekijää; FLIPI = summa (jossa ennustetekijä = Kyllä); pieni: 0–1 kriteeriä täyttyy; keskisuuri: 2 kriteeriä täyttyy; suuri: vähintään 3 kriteeriä täyttyy.

2 Bulkkikasvaimen määritelmä: riippumattoman arviointitoimikunnan arvioimana kuvantamistutkimuksessa todettu nodaalinen tai ekstranodaalinen, läpimitaltaan > 7 cm:n kasvainmassa tai vähintään 3 nodaalialueen affisio, joista kukin > 3 cm.

3 Kaksinkertaisesti hoitoresistenteiksi määriteltiin potilaat, jotka eivät saavuttaneet vastetta tai joiden tauti uusiutui 6 kuukauden kuluessa anti‑CD20‑vasta‑aineella ja alkyloivalla lääkeaineella toteutetusta hoidosta (mikä tahansa hoito‑ohjelma)

4 POD24: tutkittavat, joilla oli primaari hoitoresistentti tauti tai joiden tauti eteni 24 kuukauden kuluessa monoklonaalista anti‑CD20‑vasta‑ainetta sisältävän ensilinjan hoidon aloittamisesta.

Teho arvioitiin ensisijaisen päätetapahtuman eli täydellisen vasteen saavuttaneiden osuuden (CRR) perusteella. Tarkasteluajankohta kesti infuusiosta taudin etenemiseen tai uuden hoidon aloittamiseen. CRR:n määritti riippumaton arviointitoimikunta Lugano‑luokittelukriteerien perusteella (Cheson 2014). Toissijaisia päätetapahtumia olivat kokonaisvasteprosentti (ORR), vasteen kesto (DOR), etenemisvapaa elossaolo (PFS) ja kokonaiselossaolo (OS). Tutkimukseen ottamisesta infuusioon kuluneen ajan mediaani oli 46 vrk (vaihteluväli: 23–127 vrk). Ensimmäisen tautiarvioinnin suunniteltu ajankohta oli kuukauden kolme kohdalla infuusion jälkeen.

Taulukko 8Tutkimus E2202: Tehotulokset aikuispotilailla, joilla on uusiutunut tai hoitoresistentti follikulaarinen lymfooma (FL) kahden tai useamman hoitolinjan jälkeen

 

Tutkimukseen otetut

N = 98

Tehon analyysipopulaatio*

N = 94

Täydellisen vasteen saavuttaneiden osuus(CRR)1, riippumattoman arviointitoimikunnan arvio

n (%) 

95 % lv

67 (68,4)

(58,2; 77,4)

65 (69,1)

(58,8; 78,3)

Kokonaisvasteprosentti (ORR)2, riippumattoman arviointitoimikunnan arvio

n (%)

84 (85,7)

81 (86,2)

Vasteen kesto (DOR)3, riippumattoman arviointitoimikunnan arvio

N = 84

N = 81

Mediaani (kk) (95 % lv)

Ei arv. (20,9; ei arv.)

Ei arv. (15,6; ei arv.)

Tapahtumavapauden todennäköisyys (%) 9 kk:n kohdalla (95 % lv)

75,9 (64,8; 83,9)

76,2 (64,9; 84,3)

lv = luottamusväli, Ei arv. = ei arvioitavissa

* Infuusion saaneet potilaat, joilla oli lähtötilanteessa riippumattoman arviointitoimikunnan arvion mukaan mitattavissa oleva tauti ja jotka on otettu mukaan tehon analyysipopulaatioon.

1 Ensisijainen päätetapahtuma oli CRR, jonka määritti riippumaton arviointitoimikunta Lugano‑vastekriteerien perusteella (Cheson 2014). CRR oli niiden potilaiden osuus, joiden saavuttama paras kokonaisvaste (BOR) oli täydellinen vaste (CR). Potilaan, joka ei saanut infuusiota, ei katsottu saavuttaneen vastetta.

2 ORR oli niiden potilaiden osuus, joiden saavuttama BOR oli joko CR tai PR (osittainen vaste). Potilaan, joka ei saanut infuusiota, ei katsottu saavuttaneen vastetta.

3 DOR määriteltiin ajaksi CR‑ tai PR‑vasteen saavuttamisesta taudin uusiutumiseen tai FL:sta johtuvaan kuolemaan (ensin tapahtuva valittiin).

Kaikki vasteen saaneet saavuttivat ensimmäisen vasteen (CR tai PR) ensimmäisenä infuusion jälkeisenä taudin arviointiajankohtana, 3 kuukauden kohdalla. CR‑vasteen lopulta saavuttaneista 65 potilaasta 15 potilaalla (16 %) oli aluksi PR‑vaste. Valtaosalla potilaista PR‑vaste muuttui CR‑vasteeksi 6 kk:n kuluessa infuusiosta. Yhdellekään Kymriah‑infuusion saaneelle potilaalle ei tehty transplantaatiota vasteen (CR tai PR) aikana.

Todennäköisyys potilaan vasteen säilymiselle (DOR) ≥ 9 kuukauden ajan oli 76 % (95 % lv: 64,9; 84,3), kun taas todennäköisyys potilaan CR‑vasteen säilymiselle ≥ 9 kuukauden ajan oli 87 % (95 % lv: 75,6; 93,3).

Alaryhmäanalyysit osoittivat, että CRR oli yleisesti ottaen yhdenmukainen kaikissa alaryhmissä, mukaan lukien seuraavat suuren riskin ennusteen alaryhmät: suuri FLIPI‑pistemäärä (CRR 63 %), aiempi hematopoieettinen kantasolusiirto (CRR 66 %), POD24 (CRR 59 %) ja kaksinkertaisesti hoitoresistentti (CRR 66 %).

Erityisryhmät

Ei ole riittävästi tietoja määrittämään, onko tehossa ja turvallisuudessa eroja ei ikäalaryhmien välillä, vaikkakin kliininen hyöty ja turvallisuuskokemukset iäkkäillä yli 65-vuotiailla DLBCL- ja FL‑potilailla (23 % DLBCL‑tutkimuspopulaatiosta ja 24,7 % FL‑tutkimuspopulaatiosta) olivat vertailukelpoisia kokonaispopulaation kanssa.

Pediatriset potilaat

B2401-tutkimus

Havainnoivassa B2401-tutkimuksessa kerättiin tisagenlekleuseeli-infuusion saaneita potilaita koskevia pitkäaikaisturvallisuus ja -tehokkuustietoja Center for International Blood and Marrow Transplant Research’in (CIBMTR) ja European Society for Blood and Marrow Transplantation’in (EBMT) rekistereistä. Tiedonkeruun katkaisuhetkellä tutkimuksessa oli mukana 617 (570 CIBMTR-rekisteristä ja 47 EBMT-rekisteristä) uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solu-ALL:aa sairastavaa pediatrista tai nuorta aikuispotilasta. Kymriah-valmisteen valmistaminen onnistui alle 3-vuotiaille pienipainoisille potilaille. Potilaista 43 (CIBMTR: 40, EBMT: 3) oli alle 3-vuotiaita infuusion antohetkellä. Mediaaniaika Kymriah-infuusion antamisen ja uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solu-ALL:aa sairastavia pediatrisia tai nuoria aikuispotilaita koskevan tietojenkeruun katkaisuhetken välillä oli CIBMTR-rekisterissä 11,8 kk ja EBMT-rekisterissä 9,0 kk.

Tehotarkastelussa oli mukana 33 alle 3-vuotiasta potilasta, joista 26 potilasta (78,8 %) (95 % lv: 61,1; 91,0) saavutti parhaana kokonaisvasteena (BOR) CR‑vasteen (sisältäen CRi‑vasteen). Seurantatiedoissa jäännöstauti oli minimaalinen (MRD) kaikilla niillä CR-vasteen (sisältäen CRi-vasteen) saavuttaneella 15 potilaalla, joiden jäännöstautitiedot oli raportoitu. Arvioitu osuus potilaista, joilla remissio jatkui (DOR rate) 12 kk:n kohdalla, oli 62,7 % (95 % lv: 35,0; 81,3).

Kaiken kaikkiaan alle 3-vuotiaita uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solu-ALL:aa sairastavia potilaita koskevat turvallisuushavainnot olivat tisagenlekleuseelin tunnetun turvallisuusprofiilin mukaisia.

C2202-tutkimus

Vaiheen II tutkimuksessa (C2202, BIANCA) annettiin tisagenlekleuseeli-infuusio 33:lle uusiutunutta tai hoitoresistenttiä kypsien B-solujen non-Hodgkin-lymfoomaa sairastavalle lapselle ja nuorelle aikuiselle. Tisagenlekleuseeli-infuusion saaneista 33 potilaasta 28:lla (24 potilaista olivat iältään 3‑17-vuotiaita ja 4 potilaista 20–22-vuotiaita) oli mitattavissa oleva tauti ennen infuusiota ja he ovat mukana tehon analyysipopulaatiossa.

Tehon analyysipopulaatio sisälsi Burkittin lymfoomaa (n = 15), diffuusia suurisoluista B-solulymfoomaa (n = 8), primääriä välikarsinan B-solulymfoomaa (n = 3), harmaan alueen lymfoomaa (n = 1) ja korkean asteen lymfoomaa, jossa on BCL2- ja MYC-uudelleenjärjestymät (n = 1) sairastavia potilaita. Potilaiden mediaani-ikä oli 14 vuotta (vaihteluväli 3–22 vuotta). Potilaista 9 (32,1 %) oli naispuolisia ja 19 (67,9 %) miespuolisia. Edeltävien hoitolinjojen lukumäärien mediaani oli 1 (vaihteluväli 1–3) ja 17,9 %:lle potilaista oli aiemmin tehty yksi hematopoieettinen kantasolusiirto. Kaikille paitsi yhdelle potilaalle (96,4 %) annettiin siltahoitona kemoterapiaa heidän odottaessaan tisagenlekleuseelihoitoa. Potilaat saivat pediatriseen ALL-käyttöaiheeseen hyväksytyn annoksen tisagenlekleuseelia.

Tehoanalyysin tuloksissa ORR oli 32,1 % (95 % lv: 15,9; 52,4) ja CR 7,1 %. Alaryhmäanalyysin tulosten perusteella Burkittin lymfoomaa sairastavien potilaiden joukossa ORR oli alhaisempi (20 %, 95 % lv: 4,3; 48,1) kuin diffuusia suurisoluista B-solulymfoomaa sairastavien (37,5 %, 95 % lv: 8,5; 75,5) tai muun tutkimuksessa mukana olevan diagnoosin omaavien potilaiden joukossa (60,0 %, 95 % lv: 14,7; 94,7).

Kaiken kaikkiaan turvallisuushavainnot tutkimuksessa C2202 tisagenlekleuseeli-infuusion saaneiden CD19-positiivista uusiutunutta tai hoitoresistenttiä kypsien B-solujen non-Hodgkin-lymfoomaa sairastavien pediatristen ja nuorten aikuispotilaiden joukossa olivat tisagenlekleuseelin tunnetun turvallisuusprofiilin mukaisia. Uusia turvallisuussignaaleja ei havaittu.

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset Kymriah-valmisteen käytöstä B-solujen lymfoblastisen lymfooman hoidossa yhdessä tai useammassa pediatrisessa potilasryhmässä (ks. kohta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Farmakokinetiikka

Kun uusiutunutta tai hoitoresistenttiä B-solu-ALL-leukemiaa sairastaneille lapsipotilaille ja nuorille aikuispotilaille, uusiutunutta tai hoitoresistenttiä DLBCL-lymfoomaa sairastaneille potilaille ja uusiutunutta tai hoitoresistenttiä FL-lymfoomaa sairastaneille potilaille annettiin tisagenlekleuseeli-infuusio, todettiin tyypillisesti nopea alkuvaiheen ekspansio ja sen jälkeen hitaampi kaksivaiheinen väheneminen. In vivo ‑altistusmittauksissa (AUC0‑28d ja Cmax) esiintyi suurta tutkittavien välistä vaihtelua kaikissa käyttöaiheissa.

Solujen kinetiikka pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B-solu-ALL-potilailla

Tisagenlekleuseelin solukinetiikan parametrien yhteenveto B-solu-ALL-leukemiaa sairastaneilla lapsipotilailla ja nuorilla aikuispotilailla esitetään taulukossa 9. qPCR-tekniikalla mitattu suurin ekspansio (Cmax) oli CR/CRi-potilailla (n = 103) noin 1,6-kertainen verrattuna potilaisiin, jotka eivät saavuttaneet vastetta (NR) (n = 10). NR-potilailla havaittiin hitaampi ja vähäisempi ekspansio kuin CR/CRi-potilailla.

Taulukko 9 Tisagenlekleuseelin solukinetiikan parametrit pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla potilailla, joilla oli uusiutunut tai hoitoresistentti B-solu-ALL (tutkimukset B2202 ja B2205J)

Parametri

Yhteenvetotiedot

Vasteen saavuttaneet (CR/CRi)

N = 105

Ei vastetta (NR)

N = 12

Cmax (kopiota/mikrog)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

35 300 (154,0), 103

21 900 (80,7), 10

Tmax (vrk)

Mediaani [min; max], n

9,83 [5,70; 27,8], 103

20,1 [12,6; 62,7], 10

AUC0–28d (kopiota/mikrog*vrk)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

309 000 (178,1), 103

232 000 (104,5), 8

T½ (vrk)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

25,2 (307,8), 71

3,80 (182,4), 4

Tlast

Mediaani [min; max], n

166 [20,9; 916], 103

28,8 [26,7; 742], 9

Solujen kinetiikka aikuisilla DLBCL-potilailla

Tisagenlekleuseelin solukinetiikan parametrien yhteenveto DLBCL-potilailla esitetään taulukossa 10.

Taulukko 10 Tisagenlekleuseelin solukinetiikan parametrit potilailla, joilla oli uusiutunut tai hoitoresistentti DLBCL

Parametri

Yhteenvetotiedot

Vasteen saavuttaneet

(CR ja PR)

N = 43

Ei vastetta

(SD/PD/vastestatus tuntematon)

N = 72

Cmax (kopiota/mikrog)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

5 840 (254,3), 43

5 460 (326,89), 65

Tmax (vrk)

Mediaani [min; max], n

9,00 [5,78; 19,8], 35

8,84 [3,04; 27,7], 65

AUC0–28d (kopiota/mikrog*vrk)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

61 200 (177,7), 40

67 000 (275,2), 56

T½ (vrk)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

129 (199,2), 33

14,7 (147,1), 44

Tlast

Mediaani [min; max], n

551 [17,1; 1 030], 43

61,4 [19,8; 685], 56

Solujen kinetiikka FL‑potilailla

Tisagenlekleuseelin solukinetiikan parametrien yhteenveto FL‑potilailla parhaan kokonaisvasteen (BOR) mukaisesti eriteltynä esitetään taulukossa 11.

Vasteen saavuttaneiden geometrinen AUC0‑28d‑keskiarvo oli 2,9-kertainen vastetta saavuttamattomiin verrattuna, ja geometrinen Cmax‑keskiarvo oli vasteen saavuttaneilla 2,1-kertainen vastetta saavuttamattomiin verrattuna.

Taulukko 11 Tisagenlekleuseelin solukinetiikan parametrit potilailla, joilla oli uusiutunut tai hoitoresistentti FL

Parametri

Yhteenvetotiedot

Vasteen saavuttaneet

(CR ja PR)

N = 81

Ei vastetta

(SD/PD)

N = 12

Cmax (kopiota/mikrog)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

6 280 (331), 67

3 000 (1 190), 8

Tmax (vrk)

Mediaani [min;max], n

9,92 [2,62; 28,0], 67

13,0 [7,73; 16,0], 8

AUC0‑28d (kopiota/mikrog*vrk)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

57 500 (261), 66

20 100 (18 100), 7

T½ (vrk)

Geometrinen keskiarvo (CV%), n

43,8 (287), 43

24,4 (180), 6

Tlast (vrk)

Mediaani [min;max], n

191 [19,9; 558], 73

107 [18,7; 366], 10

Jakautuminen

Pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B-solu-ALL-potilailla tisagenlekleuseelia on todettu esiintyvän veressä ja luuytimessä yli 2 vuoden ajan. Tisagenlekleuseelin vereen ja luuytimeen jakautumista arvioitaessa todettiin, että tisagenlekleuseelin määrä luuytimessä oli päivän 28 kohdalla 47,2 % sen määrästä veressä, 3 kk kohdalla 68,3 % ja 6 kk kohdalla 69 % (tutkimukset B2202 ja B2205J). Tisagenlekleuseeli kulkeutuu myös aivo-selkäydinnesteeseen ja säilyy siellä pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B-solu-ALL-potilailla (tutkimus B2101J) 1 vuoteen asti.

Aikuisilla DLBCL-potilailla (tutkimus C2201) tisagenlekleuseelia on todettu ääreisveressä 3 vuoteen asti ja luuytimessä 9 kuukauteen asti täydellisen vasteen saavuttaneilla potilailla. Valmisteen vereen ja luuytimeen jakautumista arvioitaessa todettiin, että tisagenlekleuseelin määrä luuytimessä oli päivän 28 kohdalla lähes 70 % sen määrästä veressä ja 3 kk kohdalla 50 % sekä vasteen saavuttaneilla että vastetta saavuttamattomilla potilailla.

Aikuisilla FL‑potilailla (tutkimus E2202) tisagenlekleuseelia on todettu ääreisveressä 18 kuukauteen asti ja luuytimessä 3 kuukauteen asti täydellisen vasteen saavuttaneilla potilailla. Tisagenlekleuseelin vereen ja luuytimeen jakautumista arvioitaessa todettiin, että tisagenlekleuseelin määrä luuytimessä oli lähes 54 % sen määrästä veressä 3 kk:n kohdalla sekä vasteen saavuttaneilla että vastetta saavuttamattomilla potilailla.

Eliminaatio

Kymriah-valmisteen eliminaatioprofiilissa valmisteen määrä ääreisveressä ja luuytimessä pienenee kaksivaiheisesti.

Lineaarisuus/ei-lineaarisuus

Annoksen ja AUC0–28d- tai Cmax-arvojen välillä ei ole selvää yhteyttä.

Erityisryhmät

Iäkkäät

Solukinetiikan parametrien hajontakuvioissa ei todettu oleellista yhteyttä solukinetiikan parametrien (AUC0–28d ja Cmax) ja iän (22–76 vuotta DLBCL‑potilailla ja 29–73 vuotta FL‑potilailla) välillä.

Sukupuoli

Sukupuolen ei ole havaittu vaikuttavan merkitsevästi tisagenlekleuseelin ekspansioon B-solu-ALL-, DLBCL- eikä FL‑potilailla. Kymriah-hoitoa saaneista potilaista tutkimuksessa B2202 43 % oli naisia ja 57 % miehiä, tutkimuksessa C2201 38 % oli naisia ja 62 % miehiä ja tutkimuksessa E2202 34 % oli naisia ja 66 % miehiä. Tutkimuksessa E2202 altistusparametrien geometriset keskiarvot olivat naisilla suuremmat kuin miehillä (naisilla Cmax 111-prosenttinen ja AUC0‑28d 106-prosenttinen miesten arvoihin verrattuna). Ekspansion tulkinta suhteessa sukupuoleen on tosin vaikeaa päällekkäisten vaihteluvälien ja suuren tutkittavien välisen vaihtelun takia.

Rotu / etninen tausta

Rodun / etnisen taustan vaikutuksesta Kymriah-valmisteen ekspansioon pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla ALL-potilailla, DLBCL- ja FL‑potilailla on niukasti näyttöä. B2202-tutkimuksessa 73,4 % tutkittavista oli valkoihoisia, 12,7 % aasialaisia ja 13,9 % muuta etnistä alkuperää. C2201-tutkimuksessa 85 % tutkittavista oli valkoihoisia, 9 % aasialaisia, 4 % mustia tai afroamerikkalaisia ja kolmen potilaan (3 %) rotu oli tuntematon. E2202‑tutkimuksessa 75 % tutkittavista oli valkoihoisia, 13 % aasialaisia, 1 % mustia tai afroamerikkalaisia ja 10 %:n rotu oli tuntematon.

Paino

ALL-, DLBCL- ja FL‑potilailla ei todettu selvää yhteyttä solukinetiikan parametrien ja painon välillä, kun asiaa arvioitiin qPCR-tekniikalla mitattujen solukinetiikan parametrien ja painon hajontakuvioiden perusteella (painoalue ALL:ssa 14,4–137 kg, DLBCL:ssa 38,4–186,7 kg ja FL:ssa 44,3–127,7 kg).

Kantasolusiirtoanamneesi

Kantasolusiirtoanamneesi ei vaikuttanut Kymriah-valmisteen ekspansioon/persistenssiin pediatrisilla ja nuorilla aikuisilla B-solu-ALL-potilailla, aikuisilla DLBCL-potilailla tai aikuisilla FL‑potilailla.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Kymriah-valmisteen ei-kliinisissä turvallisuusarvioinneissa selvitettiin transdusoitujen T-solujen mahdolliseen hallitsemattomaan kasvuun liittyviä turvallisuusriskejä in vitro ja in vivo sekä annokseen liittyvää toksisuutta, jakautumista elimistössä ja persistenssiä. Näissä tutkimuksissa valmisteeseen ei todettu liittyvän kyseisiä riskejä.

Karsinogeenisuus ja mutageenisuus

Genotoksisuuskokeet ja karsinogeenisuustutkimukset jyrsijöillä eivät sovellu geenimuokattuihin soluhoitovalmisteisiin liittyvän insertionaalisen mutageneesin riskin arviointiin. Sopivia vaihtoehtoisia eläinmalleja ei ole saatavilla.

In vitro ‑ekspansiotutkimuksissa terveiden vapaaehtoisten ja potilaiden soluista muokatuilla CAR-positiivisilla T-soluilla (Kymriah) ei todettu näyttöä T-solujen transformaatiosta ja/tai immortalisaatiosta. In vivo ‑tutkimuksissa immuunipuutteisilla hiirillä ei todettu merkkejä poikkeavasta solukasvusta eikä merkkejä kloonisolujen ekspansiosta 7 kuukauteen mennessä, mikä on immuunipuutteisissa hiirimalleissa pisin mielekäs tarkasteluaika. Lentivirusvektorin insertiokohdasta tehtiin genomianalyysi 14 eri luovuttajalta (12 potilaalta ja 2 terveeltä vapaaehtoiselta) saatuja Kymriah-valmisteita käyttäen. Tutkimuksessa ei todettu suosivaa integroitumista lähelle huolta aiheuttavia geenejä eikä kasvua, joka suosisi soluja, joissa on huolta aiheuttavia integraatiokohtia.

Lisääntymistoksisuus

Lisääntymisturvallisuutta arvioivia ei-kliinisiä tutkimuksia ei tehty, sillä sopivaa eläinmallia ei ole saatavilla.

Tutkimukset nuorilla eläimillä

Nuoriin eläimiin kohdistuvaa toksisuutta arvioivia tutkimuksia ei ole tehty.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Glukoosi

Natriumkloridi

Ihmisen albumiiniliuos

Dekstraani 40 injektioita varten

Dimetyylisulfoksidi

Natriumglukonaatti

Natriumasetaatti

Kaliumkloridi

Magnesiumkloridi

Natrium-N-asetyylitryptofanaatti

Natriumkaprylaatti

Alumiini

Injektionesteisiin käytettävä vesi

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopivuustutkimuksia ei ole tehty, tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Kestoaika

9 kuukautta.

Valmiste on käytettävä heti sulattamisen jälkeen. Sulattamisen jälkeen valmistetta on säilytettävä huoneenlämmössä (20 °C–25 °C) ja se on annettava infuusiona 30 minuutin kuluessa, jotta valmisteen elinkyky säilyy mahdollisimman hyvänä. Mahdolliset infuusiotauot lasketaan mukaan tähän aikaan.

Säilytys

Kuljeta ja säilytä alle ‑120 °C:n lämpötilassa, esimerkiksi kryogeenisessa säilytysastiassa nestetypen kaasufaasissa.

Katso kohdasta Kestoaika lääkevalmisteen säilytysolosuhteet sulattamisen jälkeen.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

KYMRIAH infuusioneste, dispersio
1,2 x 1 000 000 - 6 x 100 000 000 solua 1 annos (10-50 ml, yksilöllinen hoitoannos) (352202,31 €)

PF-selosteen tieto

Etyleenivinyyliasetaatista (EVA) valmistettu infuusiopussi, jossa on polyvinyylikloridista (PVC) valmistettu letkusto ja Luer-piikkiliitin, joka suljetaan Luer-Lock-korkilla. Infuusiopussi sisältää joko 10–30 ml (50 ml pussit) tai 30–50 ml (250 ml pussit) soludispersiota.

Kukin infuusiopussi on asetettu toisen pakkauskerroksen sisään.

Yhteen yksilölliseen hoitoannokseen kuuluu 1 tai useampi infuusiopussi.

Valmisteen kuvaus:

Väritön tai hieman kellertävä dispersio.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Infuusiopussi(e)n tarkastus ja sulatus

Älä sulata valmistetta ennen kuin sen käyttöön ollaan valmiina.

Infuusiopussi pannaan toisen, steriilin pussin sisään sulatuksen ajaksi porttien suojaamiseksi kontaminaatiolta ja leviämisen estämiseksi, jos infuusiopussi vuotaisi, mikä on epätodennäköistä. Kymriah sulatetaan 37 °C:n lämpötilassa joko vesihauteessa tai kuivasulattaen, kunnes infuusiopussissa ei näy jäätä. Pussi poistetaan heti sulatuslaitteesta, ja sitä säilytetään huoneenlämmössä (20 °C–25 °C) infuusion antoon saakka. Jos hoitoannosta varten on vastaanotettu useampia kuin yksi pussi, seuraava pussi sulatetaan vasta kun edellisen pussin sisältö on infusoitu.

Kymriah-valmistetta ei saa manipuloida. Kymriah-valmistetta ei siis saa esimerkiksi pestä (sentrifugoida ja suspensoida uuteen elatusaineeseen) ennen infuusion antoa.

Infuusiopussi(t) tutkitaan murtumien ja halkeamien varalta ennen sulatusta. Jos infuusiopussi näyttää vahingoittuneen tai vuotavan, sitä ei saa infusoida ja se on hävitettävä paikallisten biologisen jätteen käsittelyä koskevien ohjeiden mukaisesti (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Varotoimet lääkevalmisteen kuljettamiseen ja hävittämiseen

Kymriah-valmistetta on kuljetettava toimipaikan sisällä suljetussa, rikkoutumattomassa, vuotamattomassa säiliössä.

Kymriah sisältää geenimuokattuja ihmisen verisoluja. Paikallisia biologisen jätteen käsittelyä koskevia ohjeita on noudatettava käyttämättömän lääkevalmisteen tai jätteen käsittelyssä. Kaikkea Kymriah-valmisteen kanssa kosketuksissa ollutta materiaalia (kiinteä ja nestemäinen jäte) on käsiteltävä ja se on hävitettävä paikallisten biologisen jätteen käsittelyä koskevien ohjeiden mukaisesti.

Korvattavuus

KYMRIAH infuusioneste, dispersio
1,2 x 1 000 000 - 6 x 100 000 000 solua 1 annos

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

L01XL04

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

28.10.2022

Yhteystiedot

NOVARTIS FINLAND OY
Metsänneidonkuja 10
02130 Espoo


010 613 3200
www.novartis.fi

Lääkeinformaatiopalvelu 010 6133 210,
medinfo.nordics@novartis.com