Vertaa PF-selostetta

PADCEV kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 20 mg, 30 mg

Lääketurva

Riskienminimointimateriaalit

Yleinen

Huomioitavaa

Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Padcev 20 mg kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
Yksi injektiopullo kuiva-ainetta välikonsentraatiksi infuusionestettä, liuosta varten sisältää 20 mg enfortumabivedotiinia.

Padcev 30 mg kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
Yksi injektiopullo kuiva-ainetta välikonsentraatiksi infuusionestettä, liuosta varten sisältää 30 mg enfortumabivedotiinia.

Käyttökuntoon saattamisen jälkeen yksi millilitra liuosta sisältää 10 mg enfortumabivedotiinia.

Enfortumabivedotiini koostuu täysin ihmisperäisestä IgG1 kappa‑vasta-aineesta, joka on konjugoitu mikrotubulustoimintaan vaikuttavaan aineeseen, monometyyliauristatiini E:hen (MMAE), proteaasia pilkkovalla maleimidokaproyyli-valiini-sitrulliinilinkkerillä.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Padcev on monoterapiana tarkoitettu sellaisten aikuispotilaiden hoitoon, joilla on paikallisesti edennyt tai metastaattinen uroteelisyöpä ja jotka ovat aikaisemmin saaneet platinaa sisältävää kemoterapiaa ja ohjelmoituneen solukuoleman reseptori 1 tai ohjelmoituneen solukuoleman ligandi 1 ‑estäjää (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Ehto

Hoito tulee aloittaa ja hoitoa tulee jatkaa syöpähoitoihin perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Annostus ja antotapa

Padcev-hoidon saa aloittaa ja sitä saa valvoa vain lääkäri, jolla on kokemusta syöpähoidoista. Hyvä laskimoyhteys on varmistettava ennen hoidon aloittamista (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Annostus
Enfortumabivedotiinin suositeltu annos on 1,25 mg/kg (enintään 125 mg potilaille, jotka painavat ≥ 100 kg) annettuna infuusiona laskimoon 30 minuutin ajan jokaisen 28 päivän syklin päivinä 1, 8 ja 15, kunnes sairaus etenee tai ei-hyväksyttävään toksisuuteen asti.

Taulukko 1. Suositeltu annoksenpienennys haittavaikutusten vuoksi

 

Annostaso

Aloitusannos

1,25 mg/kg tai enintään 125 mg

Ensimmäinen annoksen pienennys

1,0 mg/kg tai enintään 100 mg

Toinen annoksen pienennys

0,75 mg/kg tai enintään 75 mg

Kolmas annoksen pienennys

0,5 mg/kg tai enintään 50 mg

Annoksen muutokset

Taulukko 2. Antamisen keskeytys, annoksen pienennys ja antamisen lopettaminen paikallisesti edennyttä tai metastaattista uroteelisyöpää sairastaville potilaille

Haittavaikutus

Vaikeusaste*

Annoksen muutos*

Ihoreaktiot

Epäilty Stevens‑Johnsonin oireyhtymä (SJS) tai toksinen epidermaalinen nekrolyysi (TEN) tai rakkulaiset ihovauriot

Keskeytä hoito välittömästi ja lähetä potilas erikoishoitoon

Vahvistettu SJS tai TEN; aste 4 tai toistuvasti aste 3

Hoito lopetettava pysyvästi.

Asteen 2 huononeminen

Kuumeinen aste 2

Aste 3

  • Hoidon keskeytys kunnes aste ≤ 1
  • Lähetettä erikoishoitoon on harkittava
  • Uudelleenaloitus samalla annostasolla tai harkitse annoksen pienentämistä yhdellä annostasolla (ks. taulukko 1)

Hyperglykemia

Veren glukoosi

> 13,9 mmol/l (> 250 mg/dl)

  • Keskeytä hoito, kunnes kohonnut veren glukoosi on parantunut arvoon ≤ 13,9 mmol/l (≤ 250 mg/dl)
  • Uudelleenaloitus samalla annostasolla

Perifeerinen neuropatia

Aste 2

  • Hoidon keskeytys kunnes aste ≤ 1
  • Ensimmäisellä esiintymiskerralla uudelleenaloitus samalla annostasolla
  • Jos oire toistuu, keskeytä hoito kunnes aste ≤ 1 ja jatka sitten hoitoa yhtä pienemmällä annostasolla (ks. taulukko 1)

Aste ≥ 3

Hoito lopetettava pysyvästi.

*Toksisuus luokiteltiin National Cancer Institue (Kansallinen syöpäinstituutti) Common Terminology Criteria for Adverse Events Version 5.0 (NCI-CTCAE v5.0) (Yleiset terminologiakriteerit haittavaikutuksille, versio 5.0) ‑luokituksen mukaan, missä aste 1 on lievä, aste 2 on keskivaikea, aste 3 on vaikea ja aste 4 on henkeä uhkaava

Erityisryhmät

Iäkkäät
Annosta ei tarvitse muuttaa ≥ 65-vuotiaille potilaille (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Munuaisten vajaatoiminta
Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joilla on lievä (kreatiniinipuhdistuma [CrCL] > 60–90 ml/min), keskivaikea (CrCL 30–60 ml/min) tai vaikea (CrCL 15–< 30 ml/min) munuaisten vajaatoiminta. Enfortumabivedotiinia ei ole arvioitu potilailla, joilla on loppuvaiheen munuaistauti (CrCL < 15 ml/min) (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Maksan vajaatoiminta
Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joilla on lievä maksan vajaatoiminta (kokonaisbilirubiini 1–1,5 × normaalin yläraja [ULN] ja ASAT mikä tahansa tai kokonaisbilirubiini ≤ ULN ja ASAT > ULN). Enfortumabivedotiinia on arvioitu vain pienellä määrällä potilaita, jolla oli keskivaikea maksan vajaatoiminta, eikä sitä ole arvioitu potilailla, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat
Enfortumabivedotiinilla ei ole asianmukaista käyttöaihetta pediatrisille potilaille paikallisesti edenneen tai metastaattisen uroteelisyövän hoitoon.

Antotapa
Padcev annetaan laskimoon. Suositeltu annos on annettava infuusiona laskimoon 30 minuutin ajan. Enfortumabivedotiinia ei saa antaa pikaboluksena tai bolusinjektiona.

Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ja laimentamisesta ennen lääkkeen antoa.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Jäljitettävyys
Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun valmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Ihoreaktiot
Enfortumabivedotiiniin liittyy ihoreaktioita enfortumabivedotiinin iholla ekspressoituvaan nektiini-4:ään sitoutumisen vuoksi. Kuume tai flunssan kaltaiset oireet voivat olla ensimmäinen merkki vakavasta ihoreaktiosta. Potilaita tulee tarkkailla, jos tällaisia oireita ilmenee.

Lieviä tai keskivaikeita ihoreaktioita, ensisijaisesti makulopapulaarista ihottumaa, on raportoitu (ks. kohta Haittavaikutukset). Myös kuolemaan johtaneita vaikeita ihoon liittyviä haittavaikutuksia, kuten SJS:ää ja TEN:ä, on esiintynyt enfortumabivedotiinilla hoidetuilla potilailla, pääasiassa ensimmäisen hoitojakson aikana. Kliinisissä tutkimuksissa mediaaniaika vaikeiden ihoreaktioiden alkamiseen oli 0,6 kuukautta (vaihteluväli: 0,1–6,4).

Potilaita on seurattava ihoreaktioiden varalta ensimmäisestä hoitojaksosta lähtien sekä koko hoidon keston ajan. Asianmukaista hoitoa, kuten paikallisesti käytettäviä kortikosteroideja ja antihistamiineja, voidaan harkita lieviin ja keskivaikeisiin ihoreaktioihin. Epäillyssä SJS:ssä tai TEN:ssä, tai jos potilaalle ilmaantuu rakkulaisia ihovaurioita, hoito on keskeytettävä välittömästi ja potilas lähetettävä erikoishoitoon. Histologinen varmistus, mukaan lukien useammat biopsiat, on ratkaisevan tärkeää ihoreaktion varhaisessa tunnistamisessa, sillä diagnoosi ja toimenpiteet voivat parantaa ennustetta. Padcev-hoito on lopetettava pysyvästi, jos SJS tai TEN varmistuu tai asteen 4 ihoreaktioita tai toistuvia vaikeita ihoreaktioita ilmenee. Asteen 2 huonontuessa, kuumeisessa asteessa 2 tai asteen 3 ihoreaktioissa, hoito on keskeytettävä, kunnes reaktiot ovat parantuneet asteeseen ≤ 1. Potilaan lähettämistä erikoishoitoon on harkittava. Hoito voidaan aloittaa uudelleen samalla annostasolla tai annoksen pienentämistä yhdellä annostasolla voidaan harkita (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Hyperglykemia
Enfortumabivedotiinilla hoidetuilla potilailla, joilla oli tai ei ollut aiempaa diabetes mellitusta, on ilmennyt hyperglykemiaa ja diabeettista ketoasidoosia (DKA), myös kuolemaan johtavana (ks. kohta Haittavaikutukset). Hyperglykemiaa ilmeni useammin potilailla, joilla oli aiemmin ollut hyperglykemiaa tai korkea painoindeksi (≥ 30 kg/m2). Kliinisiin tutkimuksiin ei otettu potilaita, joiden HbA1c oli lähtötilanteessa ≥ 8 %. Veren glukoositasoja on seurattava ennen valmisteen antamista ja säännöllisesti hoidon aikana kliinisen tarpeen mukaan potilailla, joilla on diabetes mellituksen tai hyperglykemian riski. Jos veren glukoositaso nousee arvoon > 13,9 mmol/l (> 250 mg/dl), Padcev-hoito on keskeytettävä, kunnes veren glukoosi on laskenut arvoon≤ 13,9 mmol/l (≤ 250 mg/dl), ja potilaalle on annettava asianmukaista hoitoa (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Perifeerinen neuropatia
Perifeeristä neuropatiaa, pääasiassa perifeeristä sensorista neuropatiaa, on ilmennyt enfortumabivedotiinihoidon yhteydessä, mukaan lukien asteen ≥ 3 reaktiot (ks. kohta Haittavaikutukset). Kliinisiin tutkimuksiin ei otettu potilaita, joilla oli ennestään asteen ≥ 2 perifeeristä neuropatiaa. Potilaita on seurattava uuden tai pahenevan perifeerisen neuropatian oireiden varalta, koska näiden potilaiden enfortumabivedotiinihoitoa on ehkä lykättävä, annosta pienennettävä tai hoito keskeytettävä (ks. taulukko 1). Padcev-hoito on lopetettava pysyvästi, jos potilaalla ilmenee asteen ≥ 3 perifeeristä neuropatiaa (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Silmät
Silmiin liittyviä haittavaikutuksia, pääasiassa silmien kuivumista, on esiintynyt enfortumabivedotiinihoitoa saaneilla potilailla (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilaita on seurattava silmiin liittyvien haittavaikutusten varalta. Jos silmäoireet eivät häviä tai pahenevat, on harkittava keinokyyneleitä silmien kuivumisen ennaltaehkäisyyn ja lähetettä silmälääkärin arviointiin.

Infuusiokohdan ekstravasaatio
Enfortumabivedotiinin antamisen jälkeen on havaittu ekstravasaatiosta johtuneita ihon ja pehmytkudoksen vaurioita (ks. kohta Haittavaikutukset). Ennen Padcev-hoidon aloittamista on tarkistettava, että laskimoyhteys on hyvä, ja antamisen aikana infuusion antokohtaa on tarkkailtava mahdollisen ekstravasaation varalta. Mikäli ekstravasaatiota ilmenee, infuusio on lopetettava ja potilasta seurattava haittavaikutusten varalta.

Alkio- ja sikiötoksisuus ja ehkäisy
Raskaana oleville naisille on kerrottava mahdollisesta sikiöön kohdistuvasta riskistä (ks. kohdat Raskaus ja imetys ja Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Hedelmällisessä iässä olevia naisia on neuvottava tekemään raskaustesti 7 päivän sisällä ennen enfortumabivedotiinihoidon aloittamista sekä käyttämään tehokasta ehkäisyä hoidon aikana ja vähintään 12 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen. Enfortumabivedotiinilla hoidettavia miehiä kehotetaan olemaan hankkimatta lapsia hoidon aikana ja vähintään 9 kuukauden ajan viimeisen Padcev-annoksen jälkeen.

Yhteisvaikutukset

Enfortumabivedotiinilla ei ole tehty virallisia lääkkeiden välisiä yhteisvaikutustutkimuksia. Samanaikaisella enfortumabivedotiinin ja CYP3A4-substraattien kautta metaboloituvien lääkevalmisteiden käytöllä ei ollut kliinisesti relevanttia riskiä aiheuttaa farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Muiden lääkevalmisteiden vaikutukset enfortumabivedotiiniin

CYP3A4:n estäjät, substraatit tai indusoijat
Fysiologiaan perustuvan farmakokineettisen (PBPK) mallinnuksen perusteella enfortumabivedotiinin ja ketokonatsolin (yhdistetty P‑gp:n ja vahva CYP3A:n estäjä) samanaikaisen käytön ennustetaan suurentavan konjugoitumattoman MMAE:n Cmax- ja AUC-arvoja vähäisesti ilman muutoksia vasta-aine-lääkekonjugaatin (ADC)-altistukseen. Varovaisuutta on noudatettava annettaessa samanaikaisesti CYP3A4-estäjiä. Samanaikaisesti vahvoja CYP3A4-estäjiä (esim. bosepreviiri, klaritromysiini, kobisistaatti, indinaviiri, itrakonatsoli, nefatsodoni, nelfinaviiri, posakonatsoli, ritonaviiri, sakinaviiri, telapreviiri, telitromysiini, vorikonatsoli) saavia potilaita on seurattava tarkemmin toksisuuden merkkien varalta.

Konjugoitumattoman MMAE:n ei ennusteta muuttavan samanaikaisesti käytettävien CYP3A4-subtraattivalmisteiden (esim. midatsolaami) AUC-arvoa.

Vahvat CYP3A4-indusoijat (esim. rifampisiini, karbamatsepiini, fenobarbitaali, fenytoiini, mäkikuisma [Hypericum perforatum]) voivat vähentää konjugoitumattoman MMAE:n altistusta kohtalaisesti (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Raskaus ja imetys

Naiset, jotka voivat tulla raskaaksi / miesten ja naisten ehkäisy
Raskaustestin tekemistä suositellaan naisille, jotka voivat tulla raskaaksi, 7 päivän sisällä ennen hoidon aloittamista. Naisten, jotka voivat tulla raskaaksi, on käytettävä tehokasta ehkäisyä hoidon aikana ja vähintään 12 kuukautta hoidon lopettamisen jälkeen. Enfortumabivedotiinilla hoidettavia miehiä kehotetaan olemaan hankkimatta lapsia hoidon aikana ja vähintään 9 kuukauden ajan viimeisen Padcev-annoksen jälkeen.

Raskaus
Eläinkokeiden löydösten perusteella Padcev voi aiheuttaa haittaa sikiölle, kun sitä annetaan raskaana oleville naisille. Naarasrotilla tehdyt alkio- ja sikiökehitystutkimukset ovat osoittaneet, että enfortumabivedotiinin antaminen laskimoon aiheutti elinkelpoisten sikiöiden määrän vähenemistä, poikuekoon pienenemistä ja lisääntynyttä varhaista resorboitumista (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Padcev-valmisteen käyttöä ei suositella raskauden aikana eikä sellaisten naisten hoitoon, jotka voivat tulla raskaaksi ja jotka eivät käytä tehokasta ehkäisyä.

Imetys
Ei tiedetä, erittyykö enfortumabivedotiini ihmisen rintamaitoon. Imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Imetys on keskeytettävä Padcev-hoidon ajaksi ja vähintään 6 kuukaudeksi viimeisen Padcev-annoksen jälkeen.

Hedelmällisyys
Rotilla havaittiin kivestoksisuutta toistuvassa annostelussa, mikä voi muuttaa miesten hedelmällisyyttä. MMAE:lla on osoitettu olevan aneugeenisiä ominaisuuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Sen vuoksi tällä lääkevalmisteella hoidettavia miehiä neuvotaan pakastuttamaan siemennestenäytteitä ja asettamaan ne säilytykseen ennen hoitoa. Padcev-valmisteen vaikutuksesta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole tietoa.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Padcev-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto
Yleisimpiä haittavaikutuksia enfortumabivedotiinihoidon yhteydessä olivat hiustenlähtö (48,8 %), väsymys (46,8 %), ruokahaluttomuus (44,9 %), perifeerinen sensorinen neuropatia (38,7 %), ripuli (37,6 %), pahoinvointi (36 %), kutina (33,4 %), makuhäiriöt (29,9 %), anemia (26,5 %), painon lasku (23,4 %), makulopapulaarinen ihottuma (22,9 %), ihon kuivuminen (21,6 %), oksentelu (18,4 %), aspartaattiaminotransferaasiarvon nousu (15,3 %), hyperglykemia (13,1 %), silmien kuivuminen (12,8 %), alaniiniaminotransferaasiarvon nousu (12,1 %) ja ihottuma (10,4 %).

Yleisimmät vakavat haittavaikutukset olivat ripuli (2 %) ja hyperglykemia (2 %). 9 % potilaista lopetti enfortumabivedotiinihoidon pysyvästi haittavaikutusten vuoksi; yleisimmät hoidon lopetukseen johtaneet haittavaikutukset (≥ 2 %) olivat perifeerinen sensorinen neuropatia (4 %). Hoidon keskeytykseen johtaneita haittavaikutuksia esiintyi 44 %:lla potilaista; yleisimmät hoidon keskeytykseen johtaneet haittavaikutukset (≥ 2 %) olivat perifeerinen sensorinen neuropatia (15 %), väsymys (7 %), makulopapulaarinen ihottuma (4 %), aspartaattiaminotransferaasiarvon nousu (4 %), alaniiniaminotransferaasiarvon nousu (4 %), anemia (3 %), ripuli (3 %) ja hyperglykemia (3 %). 30 % potilaista edellytti annoksen pienennystä haittavaikutuksen vuoksi; yleisimmät annoksen pienennykseen johtaneet haittavaikutukset (≥ 2 %) olivat perifeerinen sensorinen neuropatia (10 %), väsymys (5 %), makulopapulaarinen ihottuma (4 %) ja ruokahaluttomuus (2 %).

Haittavaikutustaulukko
Enfortumabivedotiinin turvallisuutta monoterapiana arvioitiin 680 potilaalla, joilla oli paikallisesti edennyt tai metastaattinen uroteelisyöpä ja jotka saivat 1,25 mg/kg 28 vuorokauden hoitojakson päivinä 1, 8 ja 15 kliinisissä tutkimuksissa (ks. taulukko 3). Potilaat saivat enfortumabivedotiinia ja hoitojakson mediaani oli 4,7 kuukautta (vaihteluväli: 0,3–34,8 kuukautta).

Kliinisissä tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset on esitetty tässä kohdassa yleisyysluokittain. Yleisyysluokat määritellään seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000); tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin). Kussakin esiintymistiheysryhmässä haittavaikutukset on esitetty laskevassa vakavuusjärjestyksessä.

Taulukko 3. Haittavaikutukset

Veri ja imukudos

Hyvin yleinen

Anemia

Tuntematon1

Neutropenia, kuumeinen neutropenia, neutrofiiliarvon lasku

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Hyvin yleinen

Hyperglykemia, ruokahaluttomuus

Hermosto

Hyvin yleinen

Perifeerinen sensorinen neuropatia, makuhäiriöt

Yleinen

Perifeerinen neuropatia, perifeerinen motorinen neuropatia, perifeerinen sensorimotorinen neuropatia, parestesia, hypoestesia, kävelyhäiriö, lihasheikkous

Melko harvinainen

Demyelinoiva polyneuropatia, polyneuropatia, neurotoksisuus, motorinen toimintahäiriö, dysestesia, lihasatrofia, neuralgia, peroneushermon halvaus, tuntohäiriö, polttelu, ihon kirvely

Silmät

Hyvin yleinen

Silmien kuivuminen

Ruoansulatuselimistö

Hyvin yleinen

Ripuli, oksentelu, pahoinvointi

Iho ja ihonalainen kudos

Hyvin yleinen

Hiustenlähtö, kutina, ihottuma, makulopapulaarinen ihottuma, ihon kuivuminen

Yleinen

Lääkkeen aiheuttama ihoreaktio, ihon kuoriutuminen, sidekalvotulehdus, rakkulaihottuma, rakkula, stomatiitti, palmoplantaarinen erytrodysestesiaoireyhtymä, ekseema, punoitus, punoittava ihottuma, makulaarinen ihottuma, papulaarinen ihottuma, kutiava ihottuma, rakkulaihottuma

Melko harvinainen

Yleistynyt eksfoliatiivinen ihotulehdus, erythema multiforme, eksfoliatiivinen ihottuma, pemfigoidi, makulovesikulaarinen ihottuma, ihottuma, allerginen ihottuma, kosketusihottuma, hiertymä, ihoärsytys, staasi-ihottuma, verirakkula

Tuntematon1

Toksinen epidermaalinen nekrolyysi, Stevens-Johnsonin oireyhtymä, epidermaalinen nekroosi, symmetrinen lääkkeeseen liittyvä ihopoimu- ja taive-eksanteema

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Hyvin yleinen

Väsymys

Yleinen

Infuusiokohdan ekstravasaatio

Tutkimukset

Hyvin yleinen

Alaniiniaminotransferaasiarvon nousu, aspartaattiaminotransferaasiarvon nousu, painon lasku

1Maailmanlaajuisen markkinoille tulon jälkeisen kokemuksen perusteella.

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Immunogeenisuus
Yhteensä 590 potilasta testattiin immunogeenisuuden varalta enfortumabivedotiinilla 1,25 mg/kg; 15 potilasta vahvistettiin lähtötilanteessa positiivisiksi lääkevasta-aineiden (ADA) osalta ja lähtötilanteessa negatiivisista potilaista (n = 575) yhteensä 16 (2,8 %) oli positiivisia lähtötilanteen jälkeen (13 ohimenevästi ja 3 pysyvästi). Koska sellaisia potilaita, joilla oli vasta-aineita Padcev-valmistetta vastaan, oli niukasti, immunogeenisuuden mahdollisesta vaikutuksesta tehoon, turvallisuuteen tai farmakokinetiikkaan ei voida tehdä johtopäätöksiä.

Ihoreaktiot
Kliinisissä tutkimuksissa ihoreaktioita ilmeni 55 %:lla (375) 680 potilaasta, jotka saivat enfortumabivedotiinia 1,25 mg/kg. Vaikeita (asteen 3 tai 4) ihoreaktioita ilmeni 13 %:lla (85) potilaista ja useimmat näistä reaktioista olivat makulopapulaarista ihottumaa, punoittavaa ihottumaa, ihottumaa tai lääkkeen aiheuttamia ihoreaktioita. Mediaaniaika vaikeiden ihoreaktioiden alkamiseen oli 0,62 kuukautta (vaihteluväli: 0,1–6,4 kuukautta). Vakavia ihoreaktioita esiintyi 3,8 %:lla (26) potilaista.

EV‑201 -kliinisessä tutkimuksessa (n = 214) ihoreaktioita saaneista potilaista 75 % parani täysin ja 14 % parani osittain (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Hyperglykemia
Kliinisissä tutkimuksissa hyperglykemiaa (veren glukoosi > 13,9 mmol/l) ilmeni 14 %:lla (98) 680 potilaasta, jotka saivat enfortumabivedotiinia 1,25 mg/kg. Vakavia hyperglykemiatapahtumia esiintyi 2,2 %:lla potilaista, 7 %:lle potilaista kehittyi vaikea (asteen 3–4) hyperglykemia ja 0,3 %:lla potilaista ilmeni kuolemaan johtanut haittavaikutus, toisella hyperglykemia ja toisella diabeettinen ketoasidoosi. Asteen 3–4 hyperglykemian ilmaantuvuus lisääntyi tasaisesti potilailla, joilla oli korkeampi painoindeksi, ja potilailla, joilla oli korkeampi hemoglobiini A1C (HbA1c) ‑arvo lähtötilanteessa. Mediaaniaika hyperglykemian alkamiseen oli 0,6 kuukautta (vaihteluväli: 0,1–20,3).

EV‑201 -nimisessä kliinisessä tutkimuksessa (n = 214) viimeisen arvioinnin hetkellä potilaista 61 % oli parantunut täysin ja 19 % oli parantunut osittain (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Perifeerinen neuropatia
Kliinisissä tutkimuksissa perifeeristä neuropatiaa ilmeni 52 %:lla (352) 680 potilaasta, jotka saivat enfortumabivedotiinia 1,25 mg/kg. Neljällä prosentilla potilaista ilmeni vaikeaa (asteen 3–4) perifeeristä neuropatiaa, mukaan luettuna sensorisia ja motorisia vaikutuksia. Mediaaniaika asteen ≥ 2 alkamiseen oli 4,6 kuukautta (vaihteluväli: 0,1–15,8).

EV‑201 -nimisessä kliinisessä tutkimuksessa (n = 214) viimeisen arvioinnin hetkellä potilaista 19 % oli parantunut täysin ja 39 % oli parantunut osittain (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Silmät
Kliinisissä tutkimuksissa 30 % potilaista koki silmien kuivuutta saadessaan hoitoa enfortumabivedotiiniannoksella 1,25 mg/kg. Potilaista 1,3 %:n hoito keskeytettiin ja 0,1 % potilaista lopetti hoidon pysyvästi silmien kuivuuden vuoksi. Vaikeaa (asteen 3) silmien kuivuutta esiintyi vain kolmella potilaalla (0,4 %). Mediaaniaika silmien kuivuuden alkamiseen oli 1,7 kuukautta (vaihteluväli: 0–19,1 kuukautta (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Enfortumabivedotiinin yliannostukseen ei ole tunnettua vasta-ainetta. Yliannostustapauksessa potilasta on seurattava tarkasti haittavaikutusten varalta ja tukihoitoa annettava tarpeen mukaan ottaen huomioon 3,6 vuorokauden (ADC) ja 2,6 vuorokauden (MMAE) puoliintumisaika.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Antineoplastiset lääkeaineet, muut antineoplastiset lääkeaineet, monoklonaaliset vasta-aineet, ATC-koodi: L01FX13

Vaikutusmekanismi
Enfortumabivedotiini on vasta-aineen ja lääkkeen konjugaatti (ADC), joka kohdistuu nektiini-4:ään, uroteelisyöpäsolujen pinnalla olevaan adheesioproteiiniin. Se koostuu täysin ihmisperäisestä IgG1 kappa‑vasta-aineesta, joka on konjugoitunut mikrotubulustoimintaan vaikuttavaan aineeseen, MMAE:hen, proteaasia pilkkovalla maleimidokaproyyli-valiini-sitrulliinilinkkerillä. Prekliinisten tietojen mukaan enfortumabivedotiinin syöpää torjuva vaikutus johtuu ADC:n sitoutumisesta nektiini-4:ää ilmentäviin soluihin, minkä jälkeen ADC:n ja nektiini-4:n muodostama kompleksi otetaan soluun sisään ja MMAE:ta vapautuu proteolyyttisen pilkkoutumisen kautta. MMAE:n vapautuminen häiritsee solun sisäistä mikrotubulusverkostoa, mikä aiheuttaa solusyklin pysähtymisen ja apoptoottisen solukuoleman. Enfortumabivedotiinin kohdesoluista vapautuva MMAE voi diffusoitua läheisiin nektiini-4:ää heikosti ilmentäviin soluihin, mikä aiheuttaa sytotoksisen solukuoleman.

Sydämen elektrofysiologia
Edennyttä uroteelisyöpää sairastavien potilaiden EKG-tietojen tutkimuksen perusteella suositellulla 1,25 mg/kg annoksella enfortumabivedotiini ei pidentänyt keskimääräistä QTc-väliä kliinisesti merkittävästi.

Kliininen teho ja turvallisuus

Metastaattinen uroteelisyöpä

EV‑301
Padcev-valmisteen tehoa arvioitiin tutkimuksessa EV‑301, avoimessa, satunnaistetussa, vaiheen 3 monikeskustutkimuksessa, johon otetuilla 608 potilaalla oli paikallisesti edennyt tai metastaattinen uroteelisyöpä ja jotka olivat aiemmin saaneet platinaa sisältävää kemoterapiaa ja ohjelmoituneen solukuoleman reseptori 1 (PD-1)- tai ohjelmoituneen solukuoleman ligandi 1 (PD-L1) ‑inhibiittoria. Tutkimuksen ensisijainen päätetapahtuma oli kokonaiselinaika (OS), ja toissijaisiin päätetapahtumiin kuuluivat elinaika ilman taudin etenemistä (PFS) ja objektiivinen vaste (ORR) [PFS ja ORR arvioitiin tutkijan arvion perusteella RECIST v1.1 -menetelmää käyttäen]. Potilaat satunnaistettiin suhteessa 1:1 saamaan joko enfortumabivedotiinia 1,25 mg/kg jokaisen 28 päivän jakson päivinä 1, 8 ja 15 tai yhtä seuraavista kemoterapioista tutkijan päätöksen mukaan: dosetakseli 75 mg/m2 (38 %), paklitakseli 175 mg/m2 (36 %) tai vinfluniini 320 mg/m2 (25 %) 21 päivän jakson päivänä 1.

Potilaat suljettiin pois tutkimuksesta, jos heillä oli aktiivisia keskushermoston metastaaseja, jatkuvaa asteen ≥ 2 sensorista tai motorista neuropatiaa, tunnetusti ihmisen immuunikatovirus (HIV) ‑infektio (HIV 1 tai 2), aktiivinen hepatiitti B tai C tai huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, kuten HbA1c ≥ 8 % tai HbA1c ≥ 7 % ja liittyviä diabetesoireita.

Mediaani-ikä oli 68 vuotta (vaihteluväli: 30–88 vuotta), 77 % oli miehiä ja useimmat potilaat olivat valkoihoisia (52 %) tai aasialaisia (33 %). Kaikilla potilailla Eastern Cooperative Oncology Group ‑toimintakyky oli lähtötilanteessa 0 (40 %) tai 1 (60 %). 95 %:lla potilaista oli metastaattinen sairaus ja 5 %:lla oli paikallisesti edennyt sairaus. 80 %:lla potilaista oli sisäelinmetastaaseja, mukaan lukien 31 %:lla maksametastaaseja. 76 %:lla potilaista oli histologisesti uroteelikarsinooma / transitiosellulaarinen karsinooma (TCC), 14 %:lla oli sekamuotoinen uroteelikarsinooma ja noin 10 %:lla oli muita histologisia variantteja. Yhteensä 76 (13 %) potilasta oli aiemmin saanut ≥ 3 linjan systeemistä hoitoa. 52 % (314) potilaista oli saanut aiempaa PD-1-estäjää, 47 % (284) aiempaa PD-L1-estäjää ja lisäksi 1 % (9) potilaista oli saanut sekä PD-1- että PD-L1-estäjähoitoa. Vain 18 %:lla (111) potilaista oli saavutettu vaste aiempaan PD-1- tai PD-L1-estäjähoitoon. 63 % (383) potilaista oli saanut aiempaa sisplatiinipohjaista hoitoa, 26 % (159) karboplatiinipohjaista hoitoa ja lisäksi 11 % (65) oli saanut sekä sisplatiini- että karboplatiinipohjaista hoitoa.

Taulukossa 4 on esitetty yhteenveto EV-301 -tutkimuksen tehotuloksista, kun seuranta-ajan mediaani oli 11,1 kuukautta (95 % CI: 10,6–11,6).

Taulukko 4. EV301 -tutkimuksen tehotulokset

 

Päätetapahtuma

Padcev

n=301

Kemoterapia

n=307

Kokonaiselinaika (OS)

Potilaiden määrä (%), joilla esiintyi tapahtumia

134 (44,5)

167 (54,4)

Mediaani kuukausina (95 %:n CI)

12,9 (10,6; 15,2)

9,0 (8,1; 10,7)

Riskisuhde (95 %:n CI)

0,702 (0,556, 0,886)

1‑puolinen p‑arvo

0,00142*

Elinaika ilman taudin etenemistä (PFS)

Potilaiden määrä (%), joilla esiintyi tapahtumia

201 (66,8)

231 (75,2)

Mediaani kuukausina (95 %:n CI)

5,6 (5,3; 5,8)

3,7 (3,5; 3,9)

Riskisuhde (95 %:n CI)

0,615 (0,505; 0,748)

1‑puolinen p‑arvo

< 0,00001

Objektiivinen vasteprosentti (CR + PR)

ORR (%) (95 %:n CI)

40,6 (35,0; 46,5)

17,9 (13,7; 22,8)

1‑puolinen p‑arvo

< 0,001§

Täydellinen vaste (%)

4,9

2,7

Osittainen vaste (%)

35,8

15,2

Vasteen kesto niillä, joilla esiintyi vaste

Mediaani kuukausina (95 %:n CI)

7,4 (5,6; 9,5)

8,1 (5,7; 9,6)

*etukäteen määritetty tehon raja = 0,00679, 1‑puolinen (mukautettuna havaituilla 301 kuolemalla)

†tutkijan arvioima RECIST v1.1 ‑kriteerien mukaan

etukäteen määritetty tehon raja = 0,02189, 1‑puolinen (mukautettuna havaituilla 432 PFS1-tapahtumalla)

§etukäteen määritetty tehon raja = 0,025, 1‑puolinen (mukautettuna 100 %:n informaatiofraktiolla)

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset enfortumabivedotiinin käytöstä uroteelisyövän hoidossa kaikissa pediatrisissa potilasryhmissä (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Farmakokinetiikka

Jakautuminen
Keskimääräinen arvio ADC:n vakaan tilan jakautumistilavuudesta oli 12,8 l, kun annettu enfortumabivedotiinia 1,25 mg/kg. MMAE:n sitoutuminen ihmisen plasmaproteiineihin in vitro vaihteli välillä 68 – 82 %. MMAE ei todennäköisesti syrjäytä voimakkaasti proteiiniin sitoutuvia lääkevalmisteita tai joudu niiden syrjäyttämäksi. In vitro ‑tutkimukset osoittavat, että MMAE on P-glykoproteiinin substraatti.

Biotransformaatio
Enfortumabivedotiinista vapautunut pieni MMAE-fraktio metaboloituu. In vitro ‑tiedot osoittavat, että MMAE:n metabolia tapahtuu ensisijaisesti CYP3A4:n oksidaation kautta.

Eliminaatio
ADC:n ja konjugoitumattoman MMAE:n keskimääräinen puhdistuma potilailla oli 0,11 l/h ja 2,11 l/h. ADC:n eliminaatiossa todettiin multieksponentiaalinen lasku puoliintumisajan ollessa 3,6 vuorokautta.

MMAE:n eliminoitumista vaikutti rajoittavan sen vapautumisnopeus enfortumabivedotiinista. MMAE:n eliminaatiossa todettiin multieksponentiaalinen lasku puoliintumisajan ollessa 2,6 vuorokautta.

Erittyminen
MMAE erittyy pääasiassa ulosteeseen ja vähäisemmässä määrin virtsaan. Toisen MMAE:ta sisältävän ADC:n kerta-annoksen jälkeen noin 24 % annetusta MMAE:n kokonaismäärästä erittyi ulosteeseen ja virtsaan muuttumattomana MMAE:na 1 viikon kuluessa. Suurin osa todetusta MMAE:sta erittyi ulosteeseen (72 %). MMAE:n erittymisprofiilin odotetaan olevan samankaltainen enfortumabivedotiinin antamisen jälkeen.

Erityisryhmät

Iäkkäät
Populaatiofarmakokineettinen analyysi osoittaa, että iällä (vaihteluväli: 24 – 90 vuotta; 60 % (450/748) > 65 vuotta, 19 % (143/748) > 75 vuotta) ei ole kliinisesti merkittävää vaikutusta enfortumabivedotiinin farmakokinetiikkaan.

Rotu ja sukupuoli
Populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella rodulla (69 % [519/748] valkoihoisia, 21 % [158/748] aasialaisia, 1 % [10/748] mustaihoisia ja 8 % [61/748] muita tai tuntemattomia) ja sukupuolella (73 % [544/748] miehiä) ei ole kliinisesti merkittävää vaikutusta enfortumabivedotiinin farmakokinetiikkaan.

Munuaisten vajaatoiminta
ADC:n ja konjugoitumattoman MMAE:n farmakokinetiikkaa arvioitiin, kun lievää (CrCL > 60 – 90 ml/min; n = 272), keskivaikeaa (CrCL 30 – 60 ml/min; n = 315) ja vaikeaa (CrCL 15 – 30 ml/min; n = 25) munuaisten vajaatoimintaa sairastaneille potilaille oli annettu 1,25 mg/kg enfortumabivedotiinia. ADC:n tai konjugoitumattoman MMAE:n AUC-altistuksessa ei havaittu merkittäviä eroja potilailla, joilla oli lievä, keskivaikea tai vaikea munuaisten vajaatoiminta, verrattuna potilaisiin, joiden munuaiset toimivat normaalisti. Enfortumabivedotiinia ei ole arvioitu potilailla, joilla on loppuvaiheen munuaistauti (CrCL < 15 ml/min).

Maksan vajaatoiminta
Kun käytettiin tietoja kliinisistä tutkimuksista, joihin osallistuneilla potilailla oli metastaattinen uroteelisyöpä, populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella ADC:lle altistumisessa ei ollut merkittäviä eroja ja konjugoitumattoman MMAE:n AUC-arvossa havaittiin 37 %:n nousu potilailla, joilla oli lievä maksan vajaatoiminta (kokonaisbilirubiini 1–1,5 × ULN ja ASAT mikä tahansa tai kokonaisbilirubiini ≤ ULN ja ASAT > ULN, n = 65) verrattuna potilaisiin, joiden maksa toimi normaalisti. Enfortumabivedotiinia on tutkittu vain pienellä määrällä potilaita, joilla oli keskivaikea maksan vajaatoiminta (n = 3), eikä sitä ole arvioitu potilailla, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta. Keskivaikean tai vaikean maksan vajaatoiminnan (kokonaisbilirubiini > 1,5 x ULN ja ASAT mikä tahansa) tai maksansiirron vaikutusta ADC:n tai konjugoitumattoman MMAE:n farmakokinetiikkaan ei tunneta.

Fysiologiaan perustuvan farmakokineettisen mallinnuksen ennusteet
Enfortumabivedotiinin ja ketokonatsolin (yhdistetty P‑gp:n estäjä ja vahva CYP3A:n estäjä) samanaikaisen käytön ennustetaan suurentavan konjugoitumattoman MMAE:n Cmax- ja AUC-altistusta vähäisesti ilman muutoksia ADC-altistukseen.

Enfortumabivedotiinin ja rifampisiinin (yhdistetty P‑gp:n indusoija ja vahva CYP3A:n indusoija) samanaikaisen käytön ennustetaan pienentävän konjugoitumattoman MMAE:n Cmax- ja AUC-altistusta kohtalaisesti ilman muutoksia ADC:n altistukseen. olla todellista pienempi. Fysiologiaan perustuva farmakokineettinen malli voi aliarvioida rifampisiinin täyttä vaikutusta MMAE:n Cmax-arvoon.

Samanaikaisen enfortumabivedotiinin käytön ei ennusteta vaikuttavan midatsolaamialtistukseen (herkkä CYP3A:n substraatti). In vitro ‑tutkimukset ihmisen maksan mikrosomeilla osoittavat, että MMAE estää CYP3A4/5:ä, mutta ei muita CYP450-isoformeja. MMAE ei indusoinut merkittäviä CYP450-entsyymejä ihmisen maksasoluissa.

In vitro ‑tutkimukset
In vitro
‑tutkimukset osoittavat, että MMAE on ulosvirtaustransportterin P‑glykoproteiinin (P‑gp) substraatti, ei estäjä. In vitro ‑tutkimuksissa on todettu, että MMAE ei ollut rintasyövän resistenssiproteiinin (BCRP), monilääkeresistenssiin liittyvän proteiinin 2 (MRP2), orgaanisia anioneja kuljettavan polypeptidi 1B1:n tai 1B3:n (OATP1B1 tai OATP1B3), orgaanisten kationien transportterin 2 (OCT2) tai orgaanisen anionitransportterin 1 tai 3 (OAT1 tai OAT3) substraatti. MMAE ei ollut sappisuolojen poistopumpun (BSEP), P‑gp:n, BCRP:n, MRP2:n, OCT1:n, OCT2:n, OAT1:n, OAT3:n, OATP1B1:n tai OATP1B3:n estäjä kliinisesti relevantteina pitoisuuksina.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Genotoksisuustutkimukset osoittivat, että MMAE:lla ei ollut havaittavaa genotoksisuuspotentiaalia bakteerien käänteismutaatiotestissä (Amesin testi) tai L5178Y TK+/‑ hiiren lymfoomamutaatiomäärityksessä. MMAE aiheutti kromosomipoikkeavuuksia rotille mikrotumatestissä, mikä on yhdenmukaista mikrotubuluksiin vaikuttavien aineiden farmakologisen toiminnan kanssa.

Iholeesioita havaittiin toistuvan annoksen tutkimuksissa rotilla (4- ja 13-viikkoiset) ja apinoilla (4-viikkoiset). Ihomuutokset hävisivät täysin 6 viikon toipumisjakson loppuun mennessä.

Kliinisissä tutkimuksissa raportoitua hyperglykemiaa ei ilmennyt rotilla ja apinoilla tehdyissä toksisuustutkimuksissa, eikä kummankaan lajin haimoissa ollut histopatologisia löydöksiä.

Sikiötoksisuutta (pienempi poikueen koko tai täydellinen poikueen menetys) havaittiin ja poikuekoon pieneneminen ilmeni varhaisten resorptioiden lisääntymisenä. Sikiön keskimääräinen ruumiinpaino annostasolla 2 mg/kg henkiin jääneillä sikiöillä oli pienempi kontrolliryhmään verrattuna.

Enfortumabivedotiiniin liittyvät sikiön luuston poikkeamat katsottiin kehitysviivästymisiksi. 2 mg/kg annos (suurin piirtein sama altistus kuin ihmisille suositellulla annoksella) aiheutti emoon kohdistuvia toksisia vaikutuksia, alkio- ja sikiökuolemia ja rakenteellisia epämuodostumia, kuten vatsahalkioita, takaraajojen kiertymishäiriöitä, etukäpälän puuttumista, sisäelinten virheasentoja ja kaularangan nikamien fuusioitumista. Lisäksi havaittiin luuston poikkeavuuksia (rintalastan osien epäsymmetrisyys, fuusioituminen, puutteellinen luutuminen ja epämuodostumat, kaularangan nikamien epämuodostumat ja rintakehän keskustan toispuoleinen luutuminen) ja sikiöiden painon pienenemistä.

Kivestoksisuutta havaittiin vain rotilla ja se korjaantui osittain 24 viikon toipumisjakson loppuun mennessä.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Histidiini
Histidiinihydrokloridimonohydraatti
Trehaloosidihydraatti
Polysorbaatti 20

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopivuustutkimuksia ei ole tehty, tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Kestoaika

Avaamaton injektiopullo
3 vuotta

Käyttökuntoon saatettu liuos injektiopullossa
Mikrobiologiselta kannalta käyttökuntoon saattamisen jälkeen injektiopullojen liuos on lisättävä välittömästi infuusiopussiin. Jos valmistetta ei käytetä välittömästi, käyttökuntoon saatettujen injektiopullojen säilytysajat ja käyttöä edeltävät olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla eivätkä normaalisti ole yli 24 tuntia jääkaapissa lämpötilassa 2 °C – 8 °C). Ei saa jäätyä.

Laimennettu liuos infuusiopussissa
Mikrobiologiselta kannalta infuusiopussiin laimennettu liuos on annettava potilaalle välittömästi laimentamisen jälkeen. Jos valmistetta ei käytetä välittömästi, laimennetun liuoksen säilytysajat ja käyttöä edeltävät olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla eivätkä normaalisti ole yli 16 tuntia jääkaapissa lämpötilassa 2 °C – 8 °C infuusioaika mukaan luettuna. Ei saa jäätyä.

Säilytys

Avaamattomat injektiopullot
Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).
Ei saa jäätyä.

Käyttökuntoon saatetun ja laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

PADCEV kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
20 mg 1 kpl (932,90 €)
30 mg 1 kpl (1380,72 €)

PF-selosteen tieto

Padcev 20 mg kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos, injektiopullossa

10 ml:n tyypin I lasinen injektiopullo, jossa on harmaa bromobutyylikumisuljin, 20 mm:n alumiinitiiviste ja vihreä rengas ja vihreä korkki. Yksi pahvikotelo sisältää yhden injektiopullon.

Padcev 30 mg kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos, injektiopullossa

10 ml:n tyypin I lasinen injektiopullo, jossa on harmaa bromobutyylikumisuljin, 20 mm:n alumiinitiiviste ja hopeanvärinen rengas ja keltainen korkki. Yksi pahvikotelo sisältää yhden injektiopullon.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai luonnonvalkoinen kylmäkuivattu kuiva-aine.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Valmistelu- ja anto-ohjeet

Käyttökuntoon saattaminen kerta-annosinjektiopullossa

1. Noudata syöpälääkevalmisteita koskevia asianmukaisia käsittely- ja hävitystoimenpiteitä.

2. Käytä käyttökuntoon saattamiseen ja annostusliuosten valmistelemiseen asianmukaista aseptista tekniikkaa.

3. Laske suositeltu annos potilaan painon perusteella, jotta voit määrittää tarvittavien injektiopullojen määrän ja vahvuuden (20 mg tai 30 mg).

4. Saata jokainen injektiopullo käyttökuntoon seuraavasti ja mikäli mahdollista ohjaa steriili injektionesteisiin käytettävä vesi injektiopullon seinämiä pitkin, ei suoraan kylmäkuivattuun kuiva-aineeseen:
a) 20 mg:n injektiopullo: Lisää 2,3 ml steriiliä injektionesteisiin käytettävää vettä, mikä tuottaa enfortumabivedotiinin vahvuudeksi 10 mg/ml.
b) 30 mg:n injektiopullo: Lisää 3,3 ml steriiliä injektionesteisiin käytettävää vettä, mikä tuottaa enfortumabivedotiinin vahvuudeksi 10 mg/ml.

5. Pyöritä jokaista injektiopulloa hitaasti, kunnes sisältö on liuennut kokonaan. Anna käyttökuntoon saatetun injektiopullon (saatettujen injektiopullojen) seistä vähintään 1 minuutin ajan, kunnes kuplat ovat hävinneet. Injektiopulloa ei saa ravistaa.

6. Liuos on tarkastettava visuaalisesti hiukkasten ja värimuutosten varalta. Käyttökuntoon saatetun liuoksen pitäisi olla kirkasta tai hieman opalisoivaa, väritöntä tai vaaleankeltaista eikä siinä saa olla näkyviä hiukkasia. Hävitä kaikki injektiopullot, joissa on näkyviä hiukkasia tai värimuutoksia.

Laimennus infuusiopussissa

7. Ota laskettu annosmäärä käyttökuntoon saatettua liuosta injektiopullo(i)sta ja siirrä se infuusiopussiin.

8. Laimenna enfortumabivedotiinia dekstroosilla 50 mg/ml (5 %), natriumkloridilla 9 mg/ml (0,9 %) tai Ringerin laktaattiliuoksella. Infuusiopussiin on mahduttava tarpeeksi liuotinta, jotta lopullinen pitoisuus on 0,3 – 4 mg/ml enfortumabivedotiinia.

Laimennettu enfortumabivedotiiniliuos on yhteensopiva polyvinyylikloridista (PVC), etyylivinyyliasetaatista tai polypropeenin (PP) kaltaisesta polyolefiinista valmistettujen infuusiopussien kanssa, polyeteenistä (PE) tai glykolimuokatusta polyeteenitereftalaatista valmistettujen infuusiopullojen kanssa, sellaisten PVC:stä valmistettujen infuusioletkustojen kanssa, joissa on käytetty pehmentimenä (bis(2-etyyliheksyyli)ftalaattia (DEHP) tai tris(2-etyyliheksyyli) trimellitaattia (TOTM)) ja polyeteeniä, sekä polyeetterisulfonista, polyvinylideenidifluoridista tai sekoitetuista selluloosaestereistä valmistettujen suodatinkalvojen (huokoskoko: 0,2–1,2 μm) kanssa.

9. Sekoita laimennettu liuos kääntelemällä varovasti. Pussia ei saa ravistaa.

10. Infuusiopussi on tarkastettava visuaalisesti hiukkasten ja värimuutosten varalta ennen käyttöä. Käyttökuntoon saatetun liuoksen pitäisi olla kirkasta tai hieman opalisoivaa, väritöntä tai vaaleankeltaista eikä siinä saa olla näkyviä hiukkasia. Infuusiopussia ei saa käyttää, jos siinä näkyy hiukkasia tai värimuutoksia.

11. Kerta-annosinjektiopulloihin jäänyt käyttämätön osuus on hävitettävä.

Antaminen

12. Anna infuusio 30 minuutin kuluessa laskimoletkulla. Valmistetta ei saa antaa pikaboluksena tai boluksena laskimoon.

Yhteensopimattomuuksia ei ole havaittu akryylinitriilibutadieenistyreenistä (ABS), akryylistä, aktiivihiilestä, etyleenipropyleenidieenimonomeeristä, metakrylaatti-ABS:stä, polykarbonaatista, polyisopreenistä, polyoksimetyleenistä, PP:stä, silikonista, ruostumattomasta teräksestä ja lämpömuovautuvasta elastomeeristä koostuvien suljetun järjestelmän siirtolaitteiden ja käyttökuntoon saatetun liuoksen välillä.

13. Ei saa antaa samanaikaisesti muiden lääkevalmisteiden kanssa samalla infuusioletkulla.

14. Antamisen aikana on suositeltavaa käyttää letkusuodattimia tai ruiskusuodattimia (huokoskoko: 0,2–1,2 µm, suositellut materiaalit: polyeetterisulfoni, polyvinyylideenidifluoridi, sekoitetut selluloosaesterit).

Hävittäminen
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on Euroopan lääkeviraston verkkosivulla http://www.ema.europa.eu.

Korvattavuus

PADCEV kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
20 mg 1 kpl
30 mg 1 kpl

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

L01FX13

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

13.04.2022

Yhteystiedot

ASTELLAS PHARMA
Hatsinanpuisto 8
02600 Espoo


09 8560 6000
www.astellas.fi