ONDEXXYA infuusiokuiva-aine, liuosta varten 200 mg

Huomioitavaa

Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi injektiopullo sisältää 200 mg andeksaneetti alfaa*.

Käyttökuntoon saattamisen jälkeen yksi ml liuosta sisältää 10 mg andeksaneetti alfaa.

* Andeksaneetti alfa tuotetaan yhdistelmä-DNA-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjasoluissa (CHO-soluissa).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Infuusiokuiva-aine, liuosta varten.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Tekijän Xa (FXa:n) suoraa estäjää (apiksabaania tai rivaroksabaania) saaville aikuisille potilaille, kun antikoagulaatio on kumottava hengenvaarallisen tai hallitsemattoman verenvuodon takia.

Ehto

Vain sairaalakäyttöön.

Annostus ja antotapa

Rajoitettu vain sairaalakäyttöön.

Annostus
Andeksaneetti alfa annetaan boluksena laskimoon tavoitenopeudella noin 30 mg/min 15 minuutin aikana (pieni annos) tai 30 minuutin aikana (suuri annos), minkä jälkeen antamista jatketaan jatkuvana infuusiona, jonka nopeus on 4 mg/min (pieni annos) tai 8 mg/min (suuri annos), 120 minuutin ajan (ks. taulukko 1). Andeksaneetti alfan annostus perustuu farmakokineettiseen/farmakodynaamiseen mallinnukseen ja simulaatioihin (ks. kohdat Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka).

Taulukko 1: Annostusohjeet

 

Aloitusbolus laskimoon

Jatkuva infuusio laskimoon

Tarvittavien 200 mg:n injektiopullojen kokonaismäärä

Pieni annos

400 mg tavoitenopeudella 30 mg/min

4 mg/min 120 minuutin ajan (480 mg)

5

Suuri annos

800 mg tavoitenopeudella 30 mg/min

8 mg/min 120 minuutin ajan (960 mg)

9


Apiksabaanin vaikutuksen kumoaminen
Ondexxya-valmisteen suositeltu annostus perustuu siihen apiksabaaniannokseen, jota potilas käyttää antikoagulaation kumoamisajankohtana, sekä aikaan, joka potilaan viimeisen apiksabaaniannoksen ottamisesta on kulunut (ks. taulukko 2). Tilanteisiin, joissa viimeisimmän antikoagulanttiannoksen vahvuus tai viimeisimmän lääkkeenannon ja verenvuototapahtuman välinen aika ei ole tiedossa, ei ole saatavilla annossuositusta. Lähtötilanteen anti-FXa-tason mittauksen tulee tukea kliinistä päätöstä aloittaa hoito (jos taso on saatavana hyväksyttävällä aikavälillä).

Taulukko 2: Yhteenveto apiksabaanin vaikutusten kumoamiseksi käytettävästä annostuksesta

FXa:n estäjä

Viimeinen annos

Viimeisen annoksen ottamisesta kulunut aika ennen Ondexxya-hoidon aloittamista

< 8 tuntia

≥ 8 tuntia

Apiksabaani

≤ 5 mg

Pieni annos

Pieni annos

> 5 mg

Suuri annos


Rivaroksabaanin vaikutuksen kumoaminen
Ondexxya-valmisteen suositeltu annostus perustuu siihen rivaroksabaaniannokseen, jota potilas käyttää antikoagulaation kumoamisajankohtana, sekä aikaan, joka potilaan viimeisen rivaroksabaaniannoksen ottamisesta on kulunut (ks. taulukko 3). Tilanteisiin, joissa viimeisimmän antikoagulanttiannoksen vahvuus tai viimeisimmän lääkkeenannon ja verenvuototapahtuman välinen aika ei ole tiedossa, ei ole saatavilla annossuositusta. Lähtötilanteen anti-FXa-tason mittauksen tulee tukea kliinistä päätöstä aloittaa hoito (jos taso on saatavana hyväksyttävällä aikavälillä).

Taulukko 3: Yhteenveto rivaroksabaanin vaikutusten kumoamiseksi käytettävästä annostuksesta

FXa:n estäjä

Viimeinen annos

Viimeisen annoksen ottamisesta kulunut aika ennen Ondexxya-hoidon aloittamista

< 8 tuntia

≥ 8 tuntia

Rivaroksabaani

≤ 10 mg

Pieni annos

Pieni annos

> 10 mg

Suuri annos


Antitromboottisen hoidon aloittaminen uudelleen
Sen jälkeen, kun Ondexxya-valmiste on annettu ja suuri verenvuoto tyrehtynyt, on harkittava antikoagulaatiohoidon aloittamista uudelleen potilaan perussairauteen liittyvien tromboottisten tapahtumien ehkäisemiseksi. Antitromboottinen hoito voidaan aloittaa uudelleen heti, kun se on hoidon jälkeen lääketieteellisesti aiheellista, jos potilaan tila on kliinisesti vakaa ja riittävä hemostaasi on saavutettu. Lääkärin on hoitopäätöksessään otettava huomioon antikoagulaatiohoidon edut ja uuden verenvuodon riskit (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Erityisryhmät
Iäkkäät potilaat (65-vuotiaat ja sitä vanhemmat):
Annoksen muuttaminen iäkkäillä potilailla ei ole tarpeen (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Munuaisten vajaatoiminta: Munuaisten vajaatoiminnan vaikutusta altistuksiin andeksaneetti alfalle ei ole tutkittu. Nykyisten puhdistumatietojen perusteella annoksen muuttamista ei suositella.

Maksan vajaatoiminta: Andeksaneetti alfan nykyisten puhdistumatietojen perusteella annoksen muuttamista ei suositella. Lääkkeen tehoa ja turvallisuutta ei ole tutkittu maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat: Andeksaneetti alfan turvallisuutta ja tehoa lasten ja nuorten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa

Anto laskimoon
Sen jälkeen kun sopiva määrä Ondexxya-injektiopulloja on saatettu käyttökuntoon, käyttökuntoon saatettu liuos (10 mg/ml) siirretään ilman jatkolaimennusta suuritilavuuksisiin steriileihin ruiskuihin, jos antamisessa käytetään ruiskupumppua, tai sopiviin, polyolefiinista (PO) tai polyvinyylikloridista (PVC) valmistettuihin tyhjiin infuusiopusseihin (ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet). Ennen valmisteen antoa infuusiona laskimoon on käytettävä 0,2 tai 0,22 mikronin polyeetterisulfonista (PES) tai vastaavasta valmistettua, heikosti proteiineja sitovaa kiinteää (in-line) suodatinta.

Ondexxya annetaan boluksena laskimoon tavoitenopeudella noin 30 mg/min 15 minuutin (pieni annos) tai 30 minuutin (suuri annos) aikana, minkä jälkeen antamista jatketaan jatkuvana infuusiona, jonka nopeus on 4 mg (pieni annos) tai 8 mg (suuri annos), minuutissa 120 minuutin ajan (ks. taulukko 1).

Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet. ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet. mainituille apuaineille.

Aiemmin todettu allerginen reaktio hamsterin proteiineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Käytön rajoitukset
Tämän lääkkeen kliininen teho perustuu anti-FXa-aktiivisuuden kumoutumiseen terveillä vapaaehtoisilla ja verenvuotopotilailla, joille oli annettu apiksabaania tai rivaroksabaania. Andeksaneetti alfa ei sovellu kiireellisten leikkausten esihoidoksi. Tietojen puuttumisen vuoksi käyttöä edoksabaanin tai enoksapariinin vaikutuksen kumoamiseen ei suositella. Andeksaneetti alfa ei kumoa muiden estäjien kuin FXa:n estäjien vaikutuksia (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Hoidon seurannan pitää perustua pääasiassa kliinisiin parametreihin, jotka kuvaavat asianmukaista vastetta (ts. hemostaasin saavuttaminen), tehon puutetta (ts. verenvuodon uusiutuminen) ja haittatapahtumia (ts. tromboemboliset tapahtumat). Andeksaneetti alfalla annetun hoidon seurannan ei tule perustua anti-FXa-aktiivisuuteen. Kaupalliset anti-FXA-aktiivisuuden määrittämiseen käytettävät testit eivät sovellu anti-FXa-aktiivisuuden mittaamiseen andeksaneetti alfan antamisen jälkeen, koska näillä testeillä tulokseksi saatavat anti-FXa-aktiivisuuden arvot ovat virheellisesti liian suuria, minkä vuoksi andeksaneetti alfan kumoava aktiivisuus arvioidaan merkittävästi liian pieneksi.

Annossuositus perustuu terveistä vapaaehtoisista saatujen tietojen mallintamiseen. Validointi ei ole toistaiseksi onnistunut. Verenvuotopotilaita koskevia tietoja on niukasti. Tiedot viittaavat suurempaan tromboosiriskiin potilailla, jotka saavat hoitoa suuremmalla andeksaneettiannoksella, jotka ovat aiemmin saaneet hoitoa anti-FXa:n estäjän pienemmällä annoksella tai jotka saavat rivaroksabaanihoitoa.

Tutkimukseen 14-505 osallistui potilaita, joilla oli kallonsisäinen verenvuoto (ICH) (GCS > 7 ja hematooman tilavuus < 60 ml). Andeksaneetti alfa -hoitoa ei ole tutkittu potilailla, joiden ICH on tätä vaikeampi.

Tromboottiset tapahtumat
Tromboottisia tapahtumia on raportoitu esiintyneen andeksaneetti alfa -hoidon jälkeen (ks. kohdat Haittavaikutukset ja Farmakodynamiikka). FXa:n estäjiä saavilla potilailla on perussairauksia ja -tiloja, jotka altistavat heidät tromboottisille tapahtumille. FXa:n estäjällä annetun hoidon vaikutuksen kumoaminen altistaa potilaat heidän perussairauteensa liittyvälle tromboosiriskille. Lisäksi andeksaneetti alfalla on osoitettu olevan riippumaton, kudostekijätien estäjän (TFPI) estoon perustuva prokoagulanttivaikutus, joka voi muodostaa tromboosiriskin. Tämän vaikutuksen kestoa verenvuotopotilailla ei tunneta. Laboratorioarvot, kuten anti-FXa-aktiivisuus, endogeeninen trombiini potentiaali (ETP) tai tromboosin markkerit, eivät välttämättä anna luotettavia tietoja. Tämän riskin vähentämiseksi on antikoagulaatiohoidon uudelleen aloittamista harkittava hoidon päätyttyä heti, kun se on lääketieteellisesti asianmukaista.

Terveillä vapaaehtoisilla havaittiin koagulaation markkereiden (F1+2, TAT ja D-dimeeri) annosriippuvaista nousua, ja TFPI:n annosriippuvaista laskua, andeksaneetti alfan antamisen jälkeen, mutta tromboembolisia tapahtumia ei ilmoitettu. Näitä markkereita ei mitattu tutkimukseen14-505 osallistuneilla potilailla, mutta tromboembolisia tapahtumia on havaittu (ks. kohdat Haittavaikutukset ja Farmakodynamiikka). Tämän vuoksi tromboosin merkkien ja oireiden tarkkailu on erittäin suositeltavaa.

Andeksaneetti alfan käyttö yhdessä muiden tukitoimenpiteiden kanssa
Andeksaneetti alfaa voidaan käyttää yhdessä tavanomaisten, lääketieteellisesti asianmukaisina pidettävien hemostaattisten tukitoimenpiteiden kanssa.

Andeksaneetti alfan turvallisuutta ei ole arvioitu potilailla, jotka saivat protrombiinikompleksikonsentraatteja, rekombinantti tekijä VIIa -valmistetta tai kokoverta verenvuototapahtumaa edeltävien seitsemän päivän aikana, sillä nämä potilaat suljettiin pois kliinisistä tutkimuksista. Prokoagulanttihoitoja (esim. kolmea tai neljää tekijää sisältävä protrombiinikompleksikonsentraatti [PCC] / aktivoitu PCC, rekombinantti tekijä VIIa, jääplasma) ja kokoverta on vältettävä, ellei niiden käyttö ole ehdottomasti tarpeen, koska andeksaneetti alfan käytöstä yhdessä näiden hoitojen kanssa ei ole tietoja.

Yhteisvaikutukset hepariinin kanssa
Andeksaneetin käyttöä ennen heparinisaatiota esimerkiksi leikkauksen aikana pitää välttää, sillä andeksaneetti aiheuttaa reagoimattomuuden hepariinille. Andeksaneetin käyttöä hepariinin tai pienimolekyylisen hepariinin vastalääkkeenä ei ole arvioitu eikä sitä suositella (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Infuusioon liittyvät reaktiot
Jos potilaalla esiintyy lieviä tai kohtalaisia infuusioon liittyviä reaktioita, tarkka seuranta voi riittää. Kohtalaisten oireiden kohdalla voidaan harkita infuusion lyhytkestoista keskeyttämistä tai hidastamista, kunnes oireet lievittyvät, minkä jälkeen hoitoa jatketaan. Difenhydramiinia voidaan antaa.

Jäljitettävyys
Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun valmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Yhteisvaikutukset

Andeksaneetti alfalla ei ole tehty yhteisvaikutustutkimuksia.

In vitro‑tiedot viittaavat andeksaneetti alfan yhteisvaikutukseen hepariini - antitrombiini III (ATIII) ‑kompleksin kanssa sekä hepariinin antikoagulanttivaikutuksen neutralisoitumiseen. Andeksaneetti alfan käyttöaiheista poikkeavaan (off-label) käyttöön ennen leikkausta, kun antikoagulaatio on tarkoitus toteuttaa hepariinilla, on raporttien mukaan liittynyt reagoimattomuutta hepariinille (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Andeksaneetin käyttöä hepariinin tai pienimolekyylisen hepariinin vastalääkkeenä ei ole arvioitu eikä sitä suositella.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Ei ole olemassa tietoja andeksaneetti alfan käytöstä raskaana oleville naisille. Ei ole tehty riittäviä eläinkokeita lisääntymistoksisuuden selvittämiseksi (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Andeksaneetti alfan käyttöä ei suositella raskauden aikana eikä sellaisten naisten hoitoon, jotka voivat tulla raskaaksi ja jotka eivät käytä ehkäisyä.

Imetys
Ei tiedetä, erittyykö andeksaneetti alfa ihmisen rintamaitoon. Vastasyntyneeseen/imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Rintaruokinta on lopetettava andeksaneetti alfa -hoidon ajaksi.

Hedelmällisyys
Ei ole olemassa tietoja andeksaneetti alfan vaikutuksista ihmisen hedelmällisyyteen.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Andeksaneetti alfalla ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Yhteenveto turvallisuusprofiilista
Andeksaneetti alfan turvallisuutta on arvioitu kliinisissä tutkimuksissa, mukaan lukien 417 terveellä tutkimushenkilöllä, joille annettiin FXa:n estäjää, sekä faasin IIIb/IV tutkimuksessa (14-505) 419 potilaalla, joilla oli akuutti suuri verenvuoto ja joita hoidettiin jollakin FXa:n estäjällä (apiksabaanilla tai rivaroksabaanilla).

Kliinisissä tutkimuksissa, joissa terveille tutkittaville annettiin jotakin FXa:n estäjää ja sitten andeksaneetti alfaa, haittavaikutusten esiintymistiheydet olivat samankaltaiset andeksaneetti alfaa saaneiden ryhmässä (16,8 %) ja lumelääkettä saaneiden ryhmässä (12,2 %). Useimmin havaittuja haittavaikutuksia olivat lievät tai kohtalaiset infuusioon liittyvät reaktiot kuten punoitus, kuumotus, yskä, dysgeusia ja dyspnea, ja niitä ilmaantui infuusion jälkeen aikavälillä, joka vaihteli muutamasta minuutista muutamaan tuntiin. Tutkituista terveistä tutkittavista naisilla ilmeni enemmän haittavaikutuksia (lähinnä infuusioon liittyviä reaktioita) kuin miehillä.

Terveillä tutkittavilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin usein D-dimeeripitoisuuden sekä protrombiinin fragmenttien F1+2 pitoisuuden suurenemista yli kaksinkertaiseksi viitealueen ylärajaan (ULN) nähden. Nämä arvot pysyivät koholla valmisteen antamisen jälkeen muutamista tunneista muutamiin päiviin, mutta tromboottisia tapahtumia ei raportoitu.

Tromboosin markkereita ei ole tutkittu potilailla, joilla on suuria verenvuotoja, koska verenvuoto voi vaikuttaa tromboosin markkerien tuloksiin. Trombooseja ja tromboembolisia tapahtumia on yleisesti kuvattu.

Taulukoitu luettelo haittavaikutuksista
Taulukossa 4 esitetään luettelo haittavaikutuksista, joita on todettu tutkimuksessa 14-505 andeksaneetti alfalla hoidetuilla potilailla, joilla oli suuria verenvuotoja, mukaan lukien 419 potilasta, jotka käyttivät apiksabaania ja rivaroksabaania ja joilla oli akuutti suuri verenvuoto. Haittavaikutukset on luokiteltu elinjärjestelmäluokkien (SOC) ja esiintymistiheyden perusteella seuraavan käytännön mukaisesti: hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10000); tai tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Taulukko 4: Luettelo esiintyneistä haittavaikutuksista potilailla, joilla on suuria verenvuotoja

Elinjärjestelmäluokka

Hyvin yleinen

≥ 1/10

Yleinen

≥ 1/100, < 1/10

Melko harvinainen

≥ 1 / 1 000, < 1/100

Hermosto

 

Aivoverisuonitapahtuma

 

Iskeeminen aivohalvaus

Aivoinfarkti

 

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)

Sydän

 

Akuutti sydäninfarkti

 

Sydäninfarkti

Sydänpysähdys

Verisuonisto

 

Syvä laskimotukos

Lonkkavaltimon tukos

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

 

Keuhkoembolia

 

 

 

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

 

Kuume

 

Vammat, myrkytykset ja hoitokomplikaatiot

 

 

Infuusioon liittyvä reaktioa

ailmoitetut merkit ja oireet (vilunpuistatukset, vilunväristykset, kohonnut verenpaine, happidesaturaatio, kiihtyneisyys ja sekavuus) olivat ohimeneviä ja vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia.


Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus
Perustuen niihin tietoihin, joita saatiin faasin IIIb/IV 14-505-tutkimukseen osallistuneista, apiksabaanilla ja rivaroksabaanilla hoidetusta 419 potilaasta, joilla ilmeni akuutti suuri verenvuotokohtaus, infuusioon liittyvä reaktio ilmeni kahdella potilaalla (0,5 %). Reaktion ei arvioitu olevan kummallakaan vaikea (1 kohtalainen; 1 lievä).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‐sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Andeksaneetti alfan yliannostuksesta ei ole kliinistä kokemusta. Kliinisten tutkimusten aikana ei ole havaittu annosta rajoittavia toksisia vaikutuksia.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut lääkevalmisteet, myrkytysten hoitoon käytettävät lääkeaineet. ATC‑koodi: V03AB38

Vaikutusmekanismi
Andeksaneetti alfa on ihmisen FXa-proteiinin rekombinantti muoto, jota on muokattu siten, että siitä puuttuu FXa:n entsyymiaktiivisuus. Aktiivisen kohdan seriini on korvattu alaniinilla, joten molekyyli ei pysty pilkkomaan ja aktivoimaan protrombiinia, ja gamma-karboksiglutamiinihapon (Gla) domeeni on poistettu, jotta proteiini ei pysty kasautumaan protrombinaasikompleksiksi, eli kaikki antikoaguloivat vaikutukset on poistettu.

Andeksaneetti alfa on spesifinen aine FXa:n estäjien vaikutuksen kumoamiseen. Sen pääasiallinen vaikutusmekanismi on FXa:n estäjän sitominen ja sekvestraatio. Lisäksi andeksaneetti alfan on havaittu sitoutuvan kudostekijätien estäjään (TFPI) ja estävän sitä. TFPI-aktiivisuuden esto voi lisätä kudostekijän käynnistämää trombiinimuodostusta, millä on veren hyytymistä edistävä vaikutus.

Farmakodynaamiset vaikutukset
Andeksaneetti alfan vaikutusten mittareina voidaan käyttää farmakodynaamisia markkereita, muun muassa käytettävissä olevan FXa:n estäjän vapaata fraktiota, samoin kuin trombiinimuodostuksen palautumista. Lisäksi andeksaneetti alfan on osoitettu estävän TFPI-aktiivisuutta.

Kaupalliset anti-FXa-aktiivisuuden määrittämiseen käytettävät testit eivät sovellu anti-FXa-aktiivisuuden mittaamiseen andeksaneetti alfan antamisen jälkeen. Koska andeksaneetti alfan sitoutuminen FXa:n estäjään on palautuvaa, näissä testeissä nykyään käytetty näytteen suuri laimennus johtaa siihen, että estäjä dissosioituu andeksaneetti alfasta. Tämä puolestaan johtaa siihen, että anti-FXa-aktiivisuuden arvojen havaitaan olevan virheellisesti liian suuria. Tämän vuoksi andeksaneetti alfan kumoava aktiivisuus arvioidaan merkittävästi liian pieneksi.

Terveillä tutkimushenkilöillä tehdyissä prospektiivisissa, satunnaistetuissa, lumekontrolloiduissa annosmääritystutkimuksissa määritettiin FXa:n estäjien (apiksabaani tai rivaroksabaani) anti-FXa-aktiivisuuden kumoamiseen ja trombiinimuodostuksen palauttamiseen tarvittava andeksaneetti alfan annos ja annostusohjelma muunnelluilla testeillä, jotka eivät ole kaupallisesti saatavilla.

Anti-FXa-aktiivisuuden maksimaalinen kumoutuminen saavutettiin kahden minuutin kuluessa boluksen annon lopettamisesta. Kun andeksaneetti alfaa annettiin boluksena ja sen jälkeen jatkuvana infuusiona, tuloksena oli, että anti-FXa-aktiivisuus pysyi vähentyneenä. Anti-FXa-aktiivisuus palautui lumeryhmän tuloksia vastaaville tasoille ja niiden yläpuolelle noin kahden tunnin kuluttua boluksen annon tai infuusion lopettamisen jälkeen annostuksesta riippuen.

Kun andeksaneetti alfaa annettiin boluksena, minkä jälkeen antoa jatkettiin jatkuvana infuusiona, sitoutumattomien FXa:n estäjien määrä pieneni minimiin nopeasti (kahden minuutin kuluessa boluksen annon lopettamisesta), pysyi pienentyneenä infuusion aikana ja nousi sitten vähittäin ajan myötä, saavuttaen maksimimäärän noin kaksi tuntia infuusion päättymisen jälkeen.

Trombiinimuodostuksen palautuminen annon jälkeen riippui annoksesta ja annostusohjelmasta eikä korreloinut anti-FXa-aktiivisuuden kanssa enää noin neljän tunnin jälkeen (ks. jäljempänä kohta ”Trombiinimuodostuksen palautuminen”).

Plasman TFPI-aktiivisuuden on osoitettu estyvän terveillä koehenkilöillä täysin ajanjaksolla 2 minuuttia – 14,5 tuntia andeksaneetti alfan boluksena annon jälkeen ja palautuvan lähtötilanteen tasolle 3 vuorokauden kuluessa. Kudostekijän käynnistämä trombiinimuodostus lisääntyi välittömästi lähtötilanteen tasoa (ennen antikoagulaatiota) korkeammaksi ja pysyi kohonneena > 20 tunnin ajan, toisin kuin lumelääkettä annettaessa. D-dimeeri-, TAT- ja F1+2-pitoisuuksien peräkkäinen suureneminen ja pysyminen koholla tukee TFPI:n eston prokoagulanttivaikutuksen todennäköisyyttä.

Populaatiofarmakokineettinen/farmakodynaaminen mallinnus ja simulaatio
Farmakokineettinen/farmakodynaaminen mallinnus ja simulaatiot perustuvat andeksaneetti alfan ja FXa:n estäjän farmakokinetiikan vuorovaikutuksiin sekä biomarkkerien, eli anti-FXa-aktiivisuuden, TFPI-aktiivisuuden ja endogeenisen trombiinin potentiaalin, välisiin suhteisiin. Eri antikoagulanttien apiksabaanin ja rivaroksabaanin vaikutuksesta TFPI-aktiivisuuden estoon perustuvan kumoamisvaikutuksen kestosta ja jatkuvan infuusion tarpeellisuudesta on vielä epävarmuutta. Yksilöiden välisen suuren vaihtelun vuoksi simulaatioiden tarkkuus on verenvuotopotilailla heikompi kuin terveillä vapaaehtoisilla.

Kliininen teho ja turvallisuus
Andeksaneetti alfan kliinistä tehoa ja turvallisuutta on arvioitu seuraavissa tutkimuksissa: 1) satunnaistetut, lumekontrolloidut faasin II annosmääritystutkimukset, joissa terveille vapaaehtoisille annettiin FXa:n estäjiä vaikutuksen kumoamiseen tarvittavien annosten selvittämiseksi; 2) kaksi faasin III tutkimusta, joista toisessa käytettiin apiksabaania ja toisessa rivaroksabaania, tavoitteena vahvistaa suuren ja pienen annoksen annostusohjelmien teho; ja 3) maailmanlaajuinen, prospektiivinen, avoin faasin IIIb/IV monikeskustutkimus 14-505 potilailla, joilla oli akuutti suuri verenvuotokohtaus, joka edellytti FXa-antikoagulaation kiireellistä kumoamista.

Antikoagulaation kumoaminen 50-75-vuotiailla terveillä tutkittavilla (tutkimukset 14‑503 ja 14-504)
Prospektiivisessa, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa terveille tutkittaville, joiden mediaani-ikä oli 56,5 vuotta ja jotka saivat apiksabaania 5 mg kahdesti vuorokaudessa, annettiin andeksaneetti alfaa (n = 24) 400 mg:n boluksena laskimoon ja välittömästi sen jälkeen 4 mg minuutissa 120 minuutin ajan (480 mg) infuusiona laskimoon tai lumelääkettä (n = 8).

Samanlaisessa tutkimuksessa tutkittaville, joiden mediaani-ikä oli 57 vuotta ja jotka saivat rivaroksabaania 20 mg kerran vuorokaudessa, annettiin andeksaneetti alfaa (n = 26) 800 mg:n boluksena laskimoon ja välittömästi sen jälkeen 8 mg minuutissa 120 minuutin ajan (960 mg) infuusiona laskimoon tai lumelääkettä (n = 13).

Anti-FXa-aktiivisuuden väheneminen
Sekä tutkimuksen 14‑503 (apiksabaani) että tutkimuksen 14‑504 (rivaroksabaani) ensisijainen päätetapahtuma oli anti-FXa-aktiivisuuden prosentuaalinen muutos lähtötilanteesta infuusion jälkeiseen nadiiriin.

Potilailla, joita oli tutkimuksessa 14‑503 hoidettu apiksabaanilla, anti-FXa-aktiivisuuden prosentuaalinen muutos (± keskihajonta) oli ‑92,34 % (± 2,809 %) andeksaneetti alfaa saaneiden ryhmässä ja ‑32,70 % (± 5,578 %) lumelääkeryhmässä (p < 0,0001), jälkimmäisen kuvastaessa antikoagulantin luontaista puhdistumaa.

Potilailla, joita oli tutkimuksessa 14‑504 hoidettu rivaroksabaanilla, anti-FXa-aktiivisuuden prosentuaalinen muutos (± keskihajonta) oli ‑96,72 % (± 1,838 %) andeksaneetti alfaa saaneiden ryhmässä ja ‑44,75 % (± 11,749 %) lumelääkeryhmässä (p < 0,0001), jälkimmäisen kuvastaessa antikoagulantin luontaista puhdistumaa.

Anti-FXa-aktiivisuus eri ajankohtina ennen andeksaneetti alfan antoa ja sen jälkeen esitetään kuvassa 1. Anti-FXa-aktiivisuuden väheneminen korreloi trombiinimuodostuksen palautumisen kanssa. Anti-FXa-aktiivisuuden kynnysarvojen trombiinimuodostuksen normalisoitumisen suhteen (keskimääräisen ETP:n ja keskihajontojen avulla määriteltynä) arvioitiin olevan 44,2 ng/ml (yhden keskihajonnan sisällä normaalista ETP:stä) tutkimuksista 14‑503 ja 14‑504 saatujen yhdistettyjen tietojen perusteella, kuten kuva osoittaa.

Kuva 1: Anti-FXa-aktiivisuuden (ng/ml) muutos terveillä tutkittavilla, jotka oli antikoaguloitu apiksabaanilla (A) tai rivaroksabaanilla (B)


Trombiinimuodostuksen palautuminen
Sekä tutkimuksessa 14‑503 että tutkimuksessa 14‑504 andeksaneetti alfa -hoito johti myös tilastollisesti merkitsevään trombiinimuodostuksen nousuun terveillä, apiksabaanilla tai rivaroksabaanilla antikoaguloiduilla tutkittavilla lumeeseen verrattuna (p < 0,0001). Trombiinimuodostuksen palautuminen normaaliarvojen alueelle (määritelmän mukaan yksi keskihajonta lähtötilanteen pitoisuuksista) kahden minuutin kuluessa ja sen säilyminen 20 tunnin ajan saavutettiin pelkällä boluksella sekä boluksen ja infuusion yhdistelmällä pieniannoksisella andeksaneetti alfalla potilailla, jotka saivat apiksabaanihoitoa. Rivaroksabaanihoitoa saaneilla potilailla suuriannoksinen andeksaneetti alfa (bolus + infuusio) sai trombiinimuodostuksen, suurenemaan yli kahden keskihajonnan tasolle. Apiksabaanilla hoidetuille tutkittaville, jotka saivat suuriannoksista andeksaneetti alfaa, ei näissä tutkimuksissa tehty kliinistä arviointia. Rivaroksabaanilla hoidetuille tutkittaville, jotka saivat pieniannoksista andeksaneetti alfaa, ei näissä tutkimuksissa tehty arviointia.

Vapaan FXa:n estäjän pitoisuuden muutos lähtötilanteesta nadiirissa havaittuun pitoisuuteen
Apiksabaanin keskimääräinen sitoutumaton pitoisuus oli < 3,5 ng/ml ja rivaroksabaanin vastaavasti 4 ng/ml sen jälkeen, kun andeksaneetti alfa oli annettu boluksena, ja nämä pitoisuudet säilyivät koko jatkuvan infuusion ajan. Nämä FXa:n estäjän pitoisuudet saavat aikaan vähäisen tai olemattoman antikoagulanttivaikutuksen.

FXa:n estäjällä saavutetun antikoagulaation kumoaminen potilailla, joilla on akuutti suuri verenvuoto (tutkimus 14-505)
Faasin IIIb/IV monikansallisessa, prospektiivisessa, yksihaaraisessa avoimessa tutkimuksessa 14‑505 (ANNEXA‑4) Ondexxya-valmistetta annettiin 477:lle FXa:n estäjähoitoa saavalle potilaalle, joista 419 saivat apiksabaania ja rivaroksabaania ja joilla oli akuutti suuri verenvuoto. Kaksi rinnakkaista ensisijaista päätetapahtumaa olivat seuraavat: a) anti-FXa-aktiivisuuden prosentuaalinen muutos lähtötilanteesta nadiiriin aikavälillä, joka alkoi viisi minuuttia boluksen annon päättymisen jälkeen ja loppui infuusion lopussa; ja b) ”hyvän” tai ”erinomaisen” (verrattuna ”heikkoon” tai "olemattomaan") hemostaattisen tehon osuus 12 tunnin sisällä infuusion jälkeen päätetapahtumien riippumattoman arviointitoimikunnan arvioimana.

Noin puolet potilaista oli miespuolisia ja keski-ikä oli 77,9 vuotta. Useimmat potilaat olivat aiemmin saaneet joko apiksabaania (245/477; 51,4 %) tai rivaroksabaania (174/477; 36,5 %) tai edoksabaania (36/477; 7,5 %) tai enoksapariinia (22/477; 4,6 %), ja heillä ilmeni joko kallonsisäinen verenvuoto (ICH) (329/477; 69 %) tai maha-suolikanavan (GI) verenvuoto (109/477; 22,9 %). 381/477 (79,9 %) sai pieniä andeksaneettiannoksia ja 96/477 potilasta (20,1 %) sai suuria annoksia kohdan Annostus ja antotapa mukaisesti.

Tutkimukseen otetuista 477 potilaasta 347 (73 %) oli arviointikelpoisia tehon suhteen, koska he saivat andeksaneettia vahvistettuun suureen verenvuotoon ja heidän lähtötilanteen anti-FXa-aktiivisuus oli yli 75 ng/ml. Tässä joukossa lähtötilanteen anti-FXa-aktiivisuus (mediaani) oli apiksabaania saaneilla potilailla 147 ng/ml ja rivaroksabaania saaneilla potilailla 214 ng/ml. Anti-FXa-aktiivisuuden osalta mediaani (95 %:n luottamusväli) lasku lähtötilanteesta nadiiriin oli apiksabaanilla ‑93,3 % (‑94,2 %; ‑92,5 %) ja rivaroksabaanilla ‑94,1 % (‑95,1 %; ‑93,0 %).

Hemostaattinen teho oli hyvä tai erinomainen 79 %:lla 169 potilaasta, jotka saivat apiksabaania, ja 80 %:lla 127 potilaasta, jotka saivat rivaroksabaania.

Anti-TFPI-vaikutus
Välitön ja pysyvä (noin 3 päivää infuusion jälkeen) TFPI:n eston prokoagulanttivaikutus vahvistettiin potilailla, joilla oli suuri verenvuoto. Tämä oli yhdenmukainen terveille vapaaehtoisille tehdyistä tutkimuksista saatujen vastaavien tulosten kanssa (14-503, 14-504, 16-508, 19-514).

Tutkimuksen 14-505 analyysi osoitti, että anti-FXa-aktiivisuuden muutos (korvikemuuttuja) ei ennustanut hemostaattisen tehon saavuttamista.

Kuolemat
Turvallisuuspopulaatioon kuuluvista (N = 419) potilaista 75 potilasta (18 %) kuoli. Kuolleista 75 tutkittavasta 55 tutkittavalla (73 %) oli kallonsisäinen verenvuoto, 14 tutkittavalla (19 %) maha-suolikanavan vuoto ja 6 tutkittavalla (8 %) muuntyyppinen verenvuoto. Kuolleisuusluvut olivat 19,0 % (55/289) potilailla, joilla ilmeni kallonsisäinen verenvuoto (ICH); 14,7 % (14/95) potilailla, joilla ilmeni maha-suolikanavan vuoto; ja 17,1 % (6/35) potilailla, joilla oli muuntyyppistä verenvuotoa. Kuolleisuusluvut olivat 23,0 % (64/278) > 75-vuotiailla potilailla ja 7,8 % (11/141) ≤ 75-vuotiailla potilailla. Kuolleisuusluvut olivat alueesta riippuen seuraavat: 24,9 % (53/213) potilailla, jotka otettiin mukaan tutkimukseen Euroopan unionin alueella, ja 11,3 % (22/194) potilailla, jotka otettiin tutkimukseen Pohjois-Amerikassa. Euroopan korkeampi kuolleisuusluku ilmeni vain iäkkäämmillä potilailla tai potilailla, joilla oli sydämen vajaatoiminta. Verrattuna Pohjois-Amerikassa tutkimukseen otettuihin potilaisiin EU-maiden potilaat olivat merkitsevästi vanhempia (81,0 vuotta vs. 79,0 vuotta), heillä oli indeksitapahtumana useammin kallonsisäinen verenvuoto (ICH) (75,1 % vs. 60,3 %) ja ICH-tapahtumista suurempi osuus oli intraparenkymaalisia (69,3 % vs. 42,7 %). Kuoleman kardiovaskulaarisia syitä (n = 36) olivat mm. seuraavat: verenvuodosta johtuva aivohalvaus (n = 6), iskeeminen aivohalvaus (n = 10), äkillinen sydänkuolema (myös todistamaton) (n = 6), sydämen mekaaninen vajaatoiminta/pumppausvajaus (n = 4), sydäninfarkti (n = 2), muu verenvuoto kuin aivohalvaukseen liittyvä (n = 2) ja muut kardiovaskulaariset syyt (n = 6). Muita kuin kardiovaskulaarisia syitä (n = 39) olivat mm. seuraavat: infektio/sepsis (n = 11), hengitysvajaus (n = 6), onnettomuus/trauma (n = 2), syöpä (n = 2) ja jokin muu syy / muu kuin vaskulaarinen syy (n = 18).

Keskimääräinen aika kuolemaan oli 15 päivää hoidon jälkeen. Kaikki kuolemat tapahtuivat ennen päivää 44.

Tromboemboliset tapahtumat
14-505-tutkimuksessa 45/419 potilaalla (11 %) esiintyi yksi tai useampi seuraavista tromboembolisista tapahtumista: aivoverisuonitapahtuma (CVA) (19/45; 42 %), syvä laskimotukos (11/45; 24 %), sydäninfarkti, mukaan lukien äkillinen sydäninfarkti ja sydänlihasiskemia (9/45; 20 %), keuhkoembolia (5/45; 11 %) ja ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) (1/45; 2 %). Mediaaniaika ensimmäiseen tromboemboliseen tapahtumaan oli kymmenen vuorokautta. Kaikista potilaista, joilla esiintyi tromboembolisia tapahtumia, 38 %:lla (17/45) tromboembolinen tapahtuma ilmeni ensimmäisten kolmen päivän aikana. Andeksaneetti alfaa saaneesta 419 tutkittavasta 266 sai vähintään yhden antikoagulaatioannoksen 30 päivän kuluessa hoidon jälkeen ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Näistä 266 tutkittavasta 14 tutkittavalla (5 %) oli tromboottinen tapahtuma antikoagulaation uudelleen aloittamisen jälkeen. Niistä 153 tutkittavasta, jotka eivät saaneet antikoagulaatiota ennaltaehkäisevänä hoitona, 31 tutkittavalla (20,3 %) oli tromboottinen tapahtuma (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Protromboottiset laboratoriomarkkerit
Andeksaneetti alfan annon jälkeen havaittiin koagulaatiomarkkereiden (F1+2, TAT ja D-dimeerit) pitoisuuksien annosriippuvaista suurenemista 223 terveellä vapaaehtoisella, jotka saivat FXa:n estäjiä ja joita hoidettiin andeksaneetti alfalla, mutta näillä terveillä vapaaehtoisilla ei ilmennyt tromboembolisia tapahtumia. Näitä markkereita (F1+2, TAT ja D-dimeerit) ei mitattu 14-505-tutkimukseen otetuilla potilailla, eikä niiden merkitystä verenvuotopotilailla tunneta.

Immunogeenisuus
345:ltä andeksaneetti alfalla hoidetulta terveeltä tutkittavalta testattiin andeksaneetti alfan kanssa ristireagoivat vasta-aineet sekä vasta-aineet tekijää X ja FXa:ta kohtaan. Hoidon myötä ilmaantuneita ei-neutraloivia vasta-aineita andeksaneetti alfaa kohtaan havaittiin noin 10 %:lla (35/345). Näiden vasta-aineiden titteri oli yleensä matala eikä kliinisiä seurauksia havaittu. Neutraloivia vasta-aineita tai vasta-aineita tekijä X:lle tai FXa:lle ei havaittu. Andeksaneetti alfan ei-neutraloivien vasta-aineiden hoidonjälkeinen esiintyvyys 14-505-tutkimuksen potilailla (8 %:lla eli 22/276 potilaalla) on ollut samanlainen kuin terveillä tutkittavilla havaittu esiintyvyys.

Pediatriset potilaat
Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset andeksaneetti alfan käytöstä FXA:n -estäjään liittyvien verenvuotojen hoidossa ja ehkäisyssä yhdessä tai useammassa pediatrisessa potilasryhmässä (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Ehdollinen myyntilupa
Tämä lääkevalmiste on saanut ns. ehdollisen myyntiluvan. Se tarkoittaa, että lääkevalmisteesta odotetaan uutta tietoa. Euroopan lääkevirasto arvioi vähintään kerran vuodessa tätä lääkevalmistetta koskevat uudet tiedot, ja tarvittaessa tämä valmisteyhteenveto päivitetään.

Farmakokinetiikka

Andeksaneetti alfan tutkimukset terveillä tutkittavilla FXa:n suorien estäjien käytön yhteydessä osoittivat farmakokinetiikan olevan suhteessa annokseen aiotuilla terapeuttisilla annoksilla, kun arvioitiin sekä Cmax että käyrän alle jäävä pinta-ala (AUC). Toteutettavuuteen liittyvistä syistä andeksaneetti alfan farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu verenvuotopotilailla.

Taulukko 5. Farmakokineettiset parametrit 400 mg:n ja 800 mg:n andeksaneetti-bolusinjektioiden jälkeen

Farmakokineettinen parametri400 mg:n bolus800 mg:n bolus
AUC0-∞ (h*mikrog/ml)61,3
[43,8; 94,9]
127
[57,5; 209]
Cmax (mikrog/ml)61,0
[40,3; 98,5]
118
[50,2; 191]
Puhdistuma (l/h)6,52
[4,21; 9,13]
6,29
[3,83; 13,9]
t1/2 (h)3,78
[2,59; 6,39]
4,24
[2,47; 6,52]
Vss (vakaan tilan jakautumistilavuus) (l)9,47
[6,08; 15,3]
8,94
[5,36; 23,1]

Lähde: tutkimus 19-514
Esitetyt luvut ovat geometrisia keskiarvoja [pienin, suurin]

Farmakokinetiikka erityisryhmillä

Iäkkäät
Tutkimuksessa, jossa verrattiin andeksaneetti alfan farmakokinetiikkaa apiksabaania saaneilla iäkkäillä (65‑69-vuotiailla) ja nuoremmilla (26‑42-vuotiailla) terveillä tutkittavilla, andeksaneetti alfan farmakokinetiikassa ei ollut tilastollisia eroja iäkkäiden ja nuorempien tutkittavien välillä.

Munuaisten vajaatoiminta
Tutkimuksia andeksaneetti alfan farmakokinetiikasta munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ei ole tehty. Käytettävissä olevien farmakokineettisten tietojen perusteella andeksaneetti alfan munuaispuhdistuma on pieni tai olematon, joten annosta ei tarvitse muuttaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

Maksan vajaatoiminta
Tutkimuksia andeksaneetti alfan farmakokinetiikasta maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla ei ole tehty. Eliminaatio sapen ja/tai ulosteen mukana ei ole tunnettu proteiinilääkevalmisteiden eliminaatioreitti. Sen vuoksi annoksen muuttamista maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille ei pidetä tarpeellisena.

Sukupuoli
Populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella sukupuolella ei ole kliinisesti merkittävää vaikutusta andeksaneetti alfan farmakokinetiikkaan.

Pediatriset potilaat
Andeksaneetti alfan farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu pediatrisilla potilailla.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Rotilla ja apinoilla tehtyjen, enintään kaksi viikkoa kestäneiden farmakologista turvallisuutta ja toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Andeksaneetti alfan mahdollista mutageenisuutta tai karsinogeenisuutta selvittäviä tutkimuksia ei ole tehty. Sen vaikutusmekanismin ja proteiineille tyypillisten ominaisuuksien perusteella karsinogeenisia tai genotoksisia vaikutuksia ei ole odotettavissa.

Andeksaneetti alfalla ei ole tehty lisääntymis- tai kehitystoksisuuteen liittyviä eläintutkimuksia.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Tris-emäs
Trishydrokloridi
L-arginiinihydrokloridi
Sakkaroosi
Mannitoli
Polysorbaatti 80

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopivuustutkimuksia ei ole tehty, tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Kestoaika

Injektiopullo (avaamaton)
4 vuotta varastoituna 2‑8 °C:ssa.

Käyttökuntoon saatettu lääkevalmiste
Valmisteen on osoitettu säilyvän kemiallisesti ja fysikaalisesti stabiilina käytön aikana 16 tunnin ajan 2-8°C:n lämpötilassa alkuperäisessä injektiopullopakkauksessa. Käyttökuntoon saatettua liuosta, joka on siirretty infuusiopussiin, voidaan tarvittaessa säilyttää vielä 8 tunnin ajan huoneenlämmössä. Mikrobiologiselta kannalta valmiste on käyttökuntoon saattamisen jälkeen käytettävä välittömästi. Jos valmistetta ei käytetä välittömästi, käytönaikaiset säilytysajat ja käyttöä edeltävät olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla.

Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).
Ei saa jäätyä.
Käyttökuntoon saatetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

ONDEXXYA infuusiokuiva-aine, liuosta varten
200 mg 4 kpl (14282,31 €), 4 kpl (14282,31 €), 5 kpl (17802,31 €)

PF-selosteen tieto

Kuiva-aine 20 ml:n injektiopullossa (tyypin I lasia), joka on varustettu tulpalla (butyylikumia).
Pakkauskoko: neljä tai viisi injektiopulloa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai luonnonvalkoinen kylmäkuivattu jauhe.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Käyttökuntoon saattaminen

Välineet, jotka on otettava esiin ennen käyttökuntoon saattamisen aloittamista:

  • laskettu määrä injektiopulloja (ks. kohta Annostus ja antotapa)
  • sama määrä 20 ml:n (tai suurempia) liuotinruiskuja, jotka on varustettu 20 G:n (tai suuremmalla) neulalla
  • alkoholilla kostutettuja puhdistuslappuja
  • iso (50 ml:n tai suurempi) steriili ruisku. Jos antamisessa käytetään ruiskupumppua, käyttökuntoon saatetun valmisteen lopullinen tilavuus on jaettava useampaan kuin yhteen ruiskuun.
  • polyolefiinista (PO) tai polyvinyylikloridista (PVC) valmistettuja infuusiopusseja (150 ml tai suurempia), joihin käyttökuntoon saatetun valmisteen lopullinen tilavuus mahtuu (jos annossa käytetään infuusiopussia)
  • injektionesteisiin käytettävää vettä
  • 0,2 tai 0,22 mikronin polyeetterisulfonista (PES) tai vastaavasta valmistettu, heikosti proteiineja sitova kiinteä (in-line) suodatin.

Andeksaneetti alfan ei tarvitse lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen käyttökuntoon saattamista tai potilaalle antamista. Käyttökuntoon saattamisen aikana on noudatettava aseptisia tekniikoita.

Kukin injektiopullo saatetaan käyttökuntoon seuraavia ohjeita noudattaen:

  1. Poista repäisykansi jokaisesta injektiopullosta.
  2. Pyyhi jokaisen injektiopullon kumitulppa alkoholilla kostutetulla puhdistuslapulla.
  3. Käyttäen 20 ml:n (tai suurempaa) ruiskua ja 20 G:n (tai suurempaa) neulaa vedä ruiskuun 20 ml injektionesteisiin käytettävää vettä.
  4. Työnnä ruiskun neula kumitulpan läpi tulpan keskeltä.
  5. Paina mäntä alas ja ruiskuta injektiopulloon hitaasti 20 ml injektionesteisiin käytettävää vettä siten, että suuntaat virtauksen injektiopullon sisäseinämää kohti vaahtoamisen välttämiseksi.
  6. Pyörittele jokaista injektiopulloa varovasti, kunnes kuiva-aine on täysin liuennut. Injektiopulloja EI SAA RAVISTAA, koska se voi aiheuttaa vaahtoamista. Liukenemisaika kunkin injektiopullon kohdalla on noin kolmesta viiteen minuuttia.
  7. Käyttökuntoon saatettu liuos on ennen antoa tarkistettava hiukkasmuodostuksen ja/tai värimuutosten varalta. Ei saa käyttää, jos liuoksessa havaitaan läpikuultamattomia hiukkasia tai värimuutoksia.
  8. Jotta tarvittavan annoksen käyttökuntoon saattaminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja virheiltä vältyttäisiin, ruiskuta jokaiseen tarvittavaan injektiopulloon 20 ml injektionesteisiin käytettävää vettä ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä.
  9. Käytä kahdeksan tunnin kuluessa käyttökuntoon saattamisesta, jos säilytys tapahtuu huoneenlämmössä.

Anto ruiskupumppua käyttäen

  1. Kun kaikki tarvittavat injektiopullot on saatettu käyttökuntoon, käyttökuntoon saatettu liuos vedetään jokaisesta injektiopullosta käyttäen suuritilavuuksista (50 ml:n tai suurempaa) ruiskua, joka on varustettu 20 G:n (tai suuremmalla) neulalla.
  2. Bolus ja infuusio valmistetaan erillisissä suuritilavuuksisissa ruiskuissa.
  3. Suuriannoksinen bolus ja infuusio on niiden suuremmasta tilavuudesta johtuen jaettava vielä ylimääräisiin ruiskuihin (sekä bolusta että infuusiota varten tarvitaan kaksi ruiskua).
  4. Jotta ilmaa ei tahattomasti pääsisi ruiskuihin, toimi huolellisesti pitäen ruiskun neulaa ylhäällä. Ruiskua ei saa laskea alas injektiopulloista vedettävien määrien ottamisen välillä.
  5. Kiinnitä lisävarusteet (esim. jatkoletku, 0,2 tai 0,22 mikronin polyeetterisulfonista (PES) tai vastaavasta valmistettu, heikosti proteiineja sitova kiinteä (in-line) suodatin, ruiskupumppu) ennen antamisen aloittamista.
  6. Anna käyttökuntoon saatettu liuos asianmukaisella nopeudella.
  7. Hävitä kaikki käytetyt ruiskut, neulat ja injektiopullot, myös mahdollinen käyttökuntoon saatetun liuoksen käyttämättä jäänyt osuus.

Anto infuusiopusseja käyttäen

  1. Kun kaikki tarvittavat injektiopullot on saatettu käyttökuntoon, vedä käyttökuntoon saatettu liuos jokaisesta injektiopullosta käyttäen suuritilavuuksista (50 ml:n tai suurempaa) ruiskua, joka on varustettu 20 G:n (tai suuremmalla) neulalla.
  2. Siirrä käyttökuntoon saatettu liuos ruiskusta asianmukaiseen infuusiopussiin.
  3. Toista tarvittaessa vaiheet 1 ja 2, jotta saat siirrettyä koko bolus- ja infuusiotilavuuden PO- tai PVC-infuusiopusseihin.
  4. On suositeltavaa jakaa bolus ja infuusio kahteen eri pussiin oikean antonopeuden takaamiseksi. Bolukseen ja infuusioon on sallittua käyttää myös yhtä PO- tai PVC-infuusiopussia, mutta siirryttäessä boluksesta infuusioon on varmistettava oikea infuusionopeus.
  5. Kiinnitä lisävarusteet (esim. jatkoletku, 0,2 tai 0,22 mikronin polyeetterisulfonista (PES) tai vastaavasta valmistettu, heikosti proteiineja sitova kiinteä (in-line) suodatin, infuusiopumppu) ennen antamisen aloittamista.
  6. Anna käyttökuntoon saatettu liuos asianmukaisella nopeudella.

Hävittäminen
Kaikki käytetyt ruiskut, neulat ja injektiopullot, mukaan lukien mahdollinen käyttökuntoon saatetun liuoksen käyttämättä jäänyt osuus, on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

ONDEXXYA infuusiokuiva-aine, liuosta varten
200 mg 4 kpl, 4 kpl, 5 kpl

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

V03AB38

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

11.12.2023

Yhteystiedot

ASTRAZENECA OY
Keilaranta 18
02150 Espoo


010 23 010
www.astrazeneca.fi

Etsi vertailtava PF-seloste.