DITRIM DUPLO tabletti 160/500 mg

Yksi tabletti sisältää 160 mg:aa trimetopriimia ja 500 mg:aa sulfadiatsiinia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti

• Trimetopriimin ja sulfadiatsiinin yhteisvaikutukselle herkkien mikro-organismien aiheuttamat sairaudet, kuten otiitti, sinuiitti, virtsatieinfektiot ja Pneumocystis carinii -sienen aiheuttamat infektiot.
• Antibioottihoidon toteutuksessa on huomioitava antibioottiresistenssi ja antimikrobisen lääkehoidon tarkoituksenmukaista käyttöä koskevat viralliset ja paikalliset ohjeet (ks. myös kohta Farmakodynamiikka).

Annostus

Aikuisille yksi tabletti 2 kertaa vuorokaudessa.

Pediatriset potilaat

Valmiste ei ole tarkoitettu lapsille.

Munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä tulee seurata lääkeaineiden pitoisuutta ja pienentää annosta kansallisten suositusten mukaisesti esim. seuraavasti (ks. myös kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet):

• Yliherkkyys trimetopriimille, sulfadiatsiinille, muille sulfonamidiantibiooteille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
• Vaikea maksan tai munuaisten vajaatoiminta (glomerulusten suodatusnopeus alle 15 ml/min/1,73 m²).
• Veridyskrasiat, erityisesti megaloblastinen hematopoieesi.
• Akuutti porfyria, glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutos.
• Lääkettä ei pidä käyttää ensimmäisten elinviikkojen aikana eikä keskosilla (ks. myös kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Raskaus ja imetys).

Veren kaliumpitoisuutta on seurattava säännöllisesti potilailla, joilla on suurentunut riski hyperkalemiaan sairauden tai muun lääkityksen vuoksi. Tunnetusti hyperkalemiaa aiheuttavien lääkevalmisteiden esim. spironolaktonin käyttö samanaikaisesti trimetopriimin kanssa saattaa johtaa vaikeaan hyperkalemiaan (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Trimetopriimi vaikuttaa foolihappometaboliaan ja voi lamauttaa veren muodostusta erityisesti jos trimetopriimia annetaan pitkään tai suurina annoksina. Kurkkukipu, kuume, kalpeus tai purppura voivat olla varhaisia merkkejä vakavista verihaitoista.

Verenkuvaa on syytä seurata, jos lääkettä käytetään pitkään ja suurilla annoksilla etenkin, jos potilas on lapsi tai iäkäs tai kärsii folaatin puutteesta. Hoidon aikana voidaan harkita foolihappolisää.

Sulfadiatsiini ja sen metaboliitit saattavat saostua virtsateihin, minkä vuoksi Ditrim duplo ‑hoidon aikana on juotava riittävästi nestettä. Munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä on seurattava lääkeainepitoisuuksia ja tarvittaessa pienennettävä annosta (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Vasta-aiheet). Lääkkeen mahdollinen kumuloituminen elimistöön lisää riskiä haittavaikutuksiin.

Munuaisten toiminnan ja seerumin elektrolyyttipitoisuuksien seurantaa on harkittava etenkin pitkään jatkuvassa käytössä.

Jos potilas on saanut aiemmin allergisen reaktion jostakin sulfonamidi-ryhmän antibiootista, käyttö on vasta-aiheista. Varovaisuutta on noudatettava myös, jos potilas on saanut allergisen reaktion jostakin muusta sulfonamidiryhmän lääkkeestä kuin antibiootista, koska ristiallergia on mahdollinen.

Jos Ditrim duplo ‑hoidon aikana ilmaantuu allergiaoireita (esim. nokkosrokko, kuumeilua tai limakalvoturvotusta), on Ditrim duplo ‑tablettien käyttö lopetettava viipymättä, ja tarvittaessa annettava oireenmukaisesti esim. adrenaliinia, antihistamiineja tai kortikosteroideja. Erityistä varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita joilla on HIV-infektio, sillä heillä on merkittävästi suurentunut riski sulfonamidi-ryhmän antibioottien aiheuttamiin yliherkkyysreaktioihin.

Ditrim duplo ‑hoidon yhteydessä on raportoitu hengenvaarallisia ihoreaktioita, kuten Stevens-Johnsonin syndrooma (SJS) ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi (TEN). Potilaille on kerrottava ihoreaktioiden oireista ja heitä on seurattava huolellisesti ihoreaktioiden varalta. Suurin SJS ja TEN riski on ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Jos SJS- tai TEN-oireita (esim. paheneva ihottuma, johon usein liittyy rakkuloita tai limakalvovaurioita) ilmenee, Ditrim duplo‑hoito on lopetettava. Paras lopputulos SJS- ja TEN-oireiden hallinnassa saavutetaan varhaisella diagnoosilla ja epäillyn lääkehoidon välittömällä lopettamisella. Lääkkeen käytön nopea lopettaminen johtaa parempaan ennusteeseen. Jos potilaalle on kehittynyt SJS tai TEN Ditrim duplo‑hoidon yhteydessä, Ditrim duplo ‑tablettien käyttöä ei saa koskaan aloittaa uudelleen kyseiselle potilaalle.

Hengitysteihin kohdistuvat haitat

Sulfatrimetopriimilla annetun hoidon yhteydessä on ilmoitettu hyvin harvinaisista ja vaikeista hengityselintoksisista tapahtumista, jotka ovat joissakin tapauksissa kehittyneet akuutiksi hengitysvaikeusoireyhtymäksi (ARDS). Keuhko-oireiden kuten yskän, kuumeen ja hengenahdistuksen ilmeneminen yhdessä kuvantamistutkimuksessa havaittavien keuhkoinfiltraattien kanssa sekä keuhkojen toiminnan heikkeminen voivat olla ARDS:n ensioireita. Tällaisissa tilanteissa sulfatrimetopriimin käyttö on lopetettava ja potilaalle on annettava asianmukaista hoitoa.

Hemofagosyyttinen lymfohistiosytoosi (HLH)

Sulfatrimetopriimilla hoidetuilla potilailla on ilmoitettu esiintyvän hyvin harvoin hemofagosyyttistä lymfohistiosytoosia. HLH on hengenvaarallinen oireyhtymä, johon liittyy patologinen immuunijärjestelmän aktivaatio. Sen yhteydessä esiintyy voimakkaan systeemisen tulehduksen kliinisiä merkkejä ja oireita (esim. kuume, hepatosplenomegalia, hypertriglyseridemia, hypofibrinogeneemia, kohonnut seerumin ferritiinipitoisuus, sytopeniat ja hemofagosytoosi). Jos potilaalla esiintyy varhaisia immuunijärjestelmän patologisen aktivoitumisen merkkejä, potilaan tila on arvioitava viipymättä. Jos HLH todetaan, hoito sulfatrimetopriimilla on lopetettava.

Sulfatrimetopriimi voi pahentaa systeemisen lupus erythematosuksen (SLE) oireita.

Lääke voi aiheuttaa valoyliherkkyysreaktioita (ks. kohta Haittavaikutukset), joten auringonottoa on syytä välttää hoidon aikana.

Ripulia tai Clostridium difficilen aiheuttamaa pseudomembranoottista koliittia voi ilmetä. Potilaan vointia on seurattava, jos ripulia ilmenee.

Kohonneita seerumin kreatiniini- ja veren ureatyppipitoisuuksia on raportoitu trimetopriimihoidon yhteydessä, mutta on epäselvää liittyykö tämä todelliseen munuaisten vajaatoimintaan vai kreatiniinin tubulaarisen erittymisen estymiseen.

Pediatriset potilaat

Valmiste ei ole tarkoitettu lapsille. Trimetopriimia ei ylipäätänsä suositeta alle kolmen kuukauden ikäisille lapsille; mikäli sen käyttöä kuitenkin pidetään välttämättömänä, on foolihappolisästä huolehdittava (ks. myös kohdat Vasta-aiheet ja Raskaus ja imetys).

Apuaineet

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol (23 mg) natriumia per tabletti, eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Foolihapon puutteesta johtuvien haittojen, mm. megaloblastisen anemian, vaara voi lisääntyä samanaikaisen pyrimetamiini-, metotreksaatti-, fenytoiini- tai barbituraattihoidon aikana.

Samanaikainen luuytimen toimintaa lamaavien lääkkeiden käyttö lisää riskiä luuytimen aplasiaan.

Fenytoiinin metabolia hidastuu trimetopriimin vaikutuksesta. Munuaissiirtopotilailla siklosporiinin ja trimetopriimin samanaikainen käyttö saattaa johtaa munuaisten toiminnan heikentymiseen. Trimetopriimin on osoitettu vähentävän digoksiinin ja tsidovudiinin munuaisten kautta tapahtuvaa eritystä ja siten lisäävän niiden pitoisuutta plasmassa. Rifampisiini alentaa trimetopriimin pitoisuutta plasmassa.

Trimetopriimi voi lisätä kliinisesti merkityksellisen hyperkalemian riskiä, jos potilaalla on käytössä muita hyperkalemiaa aiheuttavia lääkkeitä (esim. kaliumia säästävät diureetit kuten spironolaktoni ja ACE:n estäjät). Trimetopriimi voi myös lisätä diureettien aiheuttamaa hyponatremian vaaraa.

Trimetopriimin ja dapsonin samanaikainen käyttö voi suurentaa molempien lääkeaineiden pitoisuuksia veressä.

Varfariinin vaikutus voi voimistua trimetopriimihoidon aikana.

Trimetopriimi saattaa häiritä seerumin kreatiniinimääritystä käytettäessä alkalista pikraattireaktiota.

Sulfadiatsiini estää maksan mikrosomaalisten entsyymien kautta varfariinin, fenytoiinin ja sulfonyyliureoiden metaboliaa. Seurauksena saattaa olla vastaavasti pidentynyt hyytymisaika, nystagmus ja ataksia sekä hypoglykemia. Askorbiinihappoa ja metenamiinia tulisi välttää yhdessä sulfadiatsiinin kanssa, koska ne happamoittavat virtsaa ja lisäävät virtsatiekiviriskiä. Sulfadiatsiini syrjäyttää metotreksaatin albumiinin sitoutumiskohdista ja lisää siten metotreksaattimyrkytyksen vaaraa.

Ditrim duplo ‑tabletteja ei pidä käyttää raskauden tai imetyksen aikana.

Raskaus

Sulfadiatsiinin ja trimetopriimin käyttö alkuraskauden aikana lisää sikiön kehityshäiriöiden, kuten esim. hermostoputken sulkeutumishäiriöiden, riskiä. Lisäksi sulfadiatsiinin käyttö loppuraskauden aikana voi aiheuttaa vastasyntyneelle vaikeaa keltaisuutta ja keskushermostohaittoja (kernikterus).

Trimetopriimin käyttöön ensimmäisten 20 raskausviikon aikana on liittynyt suurentunut spontaanin keskenmenon riski.

Imetys

Trimetopriimin pitoisuus ihmisen rintamaidossa on hieman korkeampi kuin seerumissa. Herkistynyt imeväinen voi saada rintamaidon trimetopriimista yliherkkyysreaktion. Sulfadiatsiinin erittymisestä ihmisen rintamaitoon ei ole tietoa.

Ditrim duplo ‑tableteilla ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Ditrim duplo ‑tablettien käyttöön saattaa liittyä lievää pahoinvointia, oksentelua ja ripulia sekä ihottumaa ja kuumeilua. Trimetopriimin käyttöön liittyvä megaloblastinen anemia on yleensä lievä ja esiintyy lähinnä potilailla, jotka ennestään kärsivät foolihapon puutteesta. Sulfadiatsiiniin liittyvänä on kuvattu vakavia maksavaurioita sekä hemolyyttistä anemiaa potilailla, joilla on glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutos. Anafylaksi on myös mahdollinen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Sulfadiatsiiniin liittyen on myös raportoitu vakavia ihoreaktioita, kuten Stevens-Johnsonin syndroomaa (SJS) ja toksista epidermaalista nekrolyysiä (TEN) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti: yleiset (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinaiset (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinaiset (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinaiset (< 1/10 000), esiintymistiheys tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

¹⁾ Esim. nokkosrokko, kuumeilu tai limakalvoturvotus (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

²⁾ Trimetopriimin aiheuttamaa hyperkalemiaa on raportoitu potilailla, joilla hyperkalemian riski on suurentunut sairauden tai muun lääkityksen vuoksi.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‑sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Oireet

80 trimetopriimitabletin yliannostuksen on kuvattu aiheuttaneen oksentelua, päänsärkyä, kasvojen turvotusta ja heikotusta. Sulfonamidien ja trimetopriimin yhdistelmävalmisteiden yliannostuksen oireina voi esiintyä lisäksi pahoinvointia, ripulia, huimausta, ihoreaktioita, kristalluriaa, hematuriaa, oliguriaa, anuriaa, methemoglobinemiaa, syanoosia, maksavaikutuksia ja keskushermosto-oireita.

Hoito

Aktiivihiili, vatsahuuhtelu, tehostettu diureesi, virtsan alkalisointi ja anurian yhteydessä hemodialyysi. Verenkuvaa, elektrolyytteja ja maksan toimintaa tulee seurata. Virtsamäärää mittaamalla voidaan todeta mahdollinen oliguria tai anuria. Kalsiumfolinaattia annetaan verenmuodostuksen häiriöiden ehkäisemiseksi. Methemoglobinemiatiloissa annetaan metyylitioniinia.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset bakteerilääkkeet; Sulfonamidien ja trimetopriimin yhdistelmävalmisteet, myös johdokset, ATC-koodi: J01EE02.

Ditrim duplo on bakteriostaattinen, suun kautta annettava trimetopriimin ja sulfadiatsiinin yhdistelmävalmiste. Ditrim duplo ‑tablettien antibakteerinen teho perustuu sen komponenttien synergistiseen (in vitro) kykyyn häiritä bakteerien tetrahydrofoolihapposynteesiä peräkkäisissä vaiheissa. Kuten muutkin sulfonamidit, sulfadiatsiini kilpailee para-aminobentsoehapon kanssa estäen dihydrofoolihapon synteesin. Trimetopriimi on foolihappoantagonisti, joka estää dihydrofoolihapon muuttumisen tetrahydrofoolihapoksi.

Trimetopriimi-sulfadiatsiinin antibakteerinen kirjo kattaa laajasti sekä grampositiivisia että gramnegatiivisia mikrobeja. Pseudomonakset, neisseriat, klostridit, enterokokit, kampylobakteerit ja Helicobacter pylori ovat resistenttejä. Resistenssin esiintyvyys voi vaihdella maantieteellisesti ja ajan myötä joidenkin lajien kohdalla. Siksi paikallinen resistenssitilanne olisi oltava selvillä, varsinkin silloin, kun hoidettava infektio on vakava.

Resistenssin keskimääräinen esiintyvyys Suomessa sulfatrimetopriimille bakteerilajeittain vuonna 2008:

Herkkyysrajat

Eräiden trimetopriimin-sulfadiatsiini yhdistelmän kannalta tärkeiden patogeenien MIC-arvot (CLSI:n [ent. NCCLS] mukaan) on luokiteltu herkäksi (S) tai resistentiksi (R) seuraavasti (trimetopriimikomponentin konsentraatio):

Sekä trimetopriimi että sulfadiatsiini imeytyvät suolistosta lähes täysin. Huippupitoisuus seerumissa saavutetaan trimetopriimilla 1–4 tunnin kuluessa ja sulfadiatsiinilla 3–4 tunnin oraalisen kerta-annoksen jälkeen. Sekä trimetopriimin että sulfadiatsiinin puoliintumisaika seerumissa on noin 10 tuntia. 42–46 % trimetopriimista ja 20–55 % sulfadiatsiinista sitoutuu seerumin proteiineihin.

Molemmat lääkeaineet tunkeutuvat kudoksiin hyvin, trimetopriimin pitoisuus mm. virtsassa ja hengitysteiden limakalvossa jopa ylittää samanaikaisen pitoisuuden seerumissa. Osa sulfadiatsiinista asetyloituu maksassa jo ennen kudoksiin tunkeutumista, ja sen pitoisuus selkäydinnesteessä on 70 % samanaikaisesta pitoisuudesta seerumissa, trimetopriimin vastaavasti 20–60 %. Sulfadiatsiinin pitoisuus on syljessä 25 % ja eturauhaseritteessä 10 % samanaikaisesta pitoisuudesta seerumissa.

20 % trimetopriimista metaboloituu maksassa, ja pieni osa erittyy sappeen. Suurin osa trimetopriimista erittyy sellaisenaan virtsaan. Sulfadiatsiinin pääasiallinen metabolia tapahtuu maksassa asetyloitumalla, minkä nopeus on geneettisesti määräytyvää. Sekä sulfadiatsiini että sen metaboliatuotteet erittyvät munuaisten kautta. Munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä on syytä välttää Ditrim duplo ‑tablettien käyttöä, ellei ole mahdollista seurata lääkeaineiden pitoisuuksia plasmassa.

Trimetopriimin on osoitettu olevan teratogeeninen rotilla mutta ei kaniineilla. Trimetopriimin on myös osoitettu häiritsevän apinoiden hematopoieesia, todennäköisesti foolihapon puutteen vuoksi. Sulfa‑trimetopriimin ei ole todettu olevan mutageeninen. Sulfa‑trimetopriimin karsinogeenisuudesta ei ole tietoa.

Maissitärkkelys

Povidoni

Piidioksidi, kolloidinen, vedetön

Magnesiumstearaatti

Natriumlauryylisulfaatti

Talkki

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Säilytä huoneenlämmössä (15–25 °C).

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

DITRIM DUPLO tabletti
160/500 mg (L:ei) 15 kpl (10,79 €), 20 kpl (13,59 €)

PF-selosteen tieto

HDPE-tölkki ja -kierrekorkki. 10, 15, 20, 30 ja 100 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai kellanvalkoinen kapselitabletti, pituus 19 mm, leveys 9 mm.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

DITRIM DUPLO tabletti
160/500 mg 15 kpl, 20 kpl

• Peruskorvaus (40 %).

J01EE02

28.01.2022