FOSFOMYCIN INFECTOPHARM infuusiokuiva-aine, liuosta varten 40 mg/ml

Yksi ml infuusioliuosta sisältää 40 mg fosfomysiiniä.

Jokainen pullo, jossa on 2,69 g kuiva-ainetta, sisältää 2,64 g fosfomysiininatriumia, joka vastaa 2 g fosfomysiiniä ja 0,64 g natriumia. Pullon sisältö on tarkoitettu liuotusta varten 50 ml:aan liuotinta.

Jokainen pullo, jossa on 5,38 g kuiva-ainetta, sisältää 5,28 g fosfomysiininatriumia, joka vastaa 4 g fosfomysiiniä ja 1,28 g natriumia. Pullon sisältö on tarkoitettu liuotusta varten 100 ml:aan liuotinta.

Jokainen pullo, jossa on 10,76 g kuiva-ainetta, sisältää 10,56 g fosfomysiininatriumia, joka vastaa 8 g fosfomysiiniä ja 2,56 g natriumia. Pullon sisältö on tarkoitettu liuotusta varten 200 ml:aan liuotinta.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Infuusiokuiva-aine liuosta varten.

Fosfomycin Infectopharm on tarkoitettu kaikissa ikäryhmissä seuraavien infektioiden hoitoon silloin, kun hoidon aloitukseen näissä infektioissa yleisesti suositeltavien bakteerilääkkeiden käyttöä pidetään epäasianmukaisena (ks. kohdat Annostus ja antotapa, Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakodynamiikka):

• komplisoituneet virtsatieinfektiot
• infektiivinen endokardiitti
• luu- ja nivelinfektiot
• sairaalakeuhkokuume, mukaan lukien ventilaattoriin liittyvä keuhkokuume
• komplisoituneet iho- ja pehmytkudosinfektiot
• bakteerimeningiitti
• komplisoituneet vatsansisäiset infektiot
• bakteremia, joka ilmenee minkä tahansa edellä luetellun infektion yhteydessä tai jonka epäillään olevan yhteydessä siihen.

Antibakteeristen lääkeaineiden asianmukaista käyttöä koskevat viralliset ohjeet on huomioitava.

Annostus

Fosfomysiinin päivittäinen annos määräytyy käyttöaiheen, infektion vaikeusasteen ja infektiokohdan, patogeeni(e)n fosfomysiiniherkkyyden ja munuaisten toiminnan perusteella. Lapsilla se määritellään myös iän ja painon mukaan.

Aikuiset ja nuoret (≥ 12-vuotiaat) (≥ 40 kg):

Yleisohjeet annostuksesta aikuisille ja nuorille, joiden arvioitu kreatiniinipuhdistuma on > 80 ml/min:

Taulukko 1 – annostus aikuisille ja nuorille, joiden kreatiniinipuhdistuma on > 80 ml/min

Yksittäiset annokset eivät saa ylittää 8 g:aa.
^a Korkean annoksen hoito-ohjelmaa, joka on jaettu kolmeen (3) annokseen, on käytettävä vaikea-asteisissa infektioissa, joiden odotetaan tai tiedetään johtuvan vähemmän herkistä bakteereista.
On vain vähän turvallisuutta koskevia tietoja erityisesti yli 16 g/vrk:n annoksista. Erityistä varovaisuutta suositellaan tällaisia annoksia määrättäessä.

Hoidon kesto

Hoidon kestossa on otettava huomioon infektion tyyppi, infektion vaikeusaste sekä potilaan kliininen vaste.

Iäkkäät potilaat

Aikuisten suositeltuja annoksia on käytettävä iäkkäille potilaille. Varovaisuutta suositellaan, kun harkitaan annosten käyttöä suositellun annosalueen yläpäässä (ks. myös annostusta koskevat suositukset potilaille, joilla on munuaisten vajaatoiminta).

Munuaisten vajaatoiminta

Annoksen muuttamista ei suositella potilaille, joiden arvioitu kreatiniinipuhdistuma on 40–80 ml/min. Näissä tapauksissa on kuitenkin noudatettava varovaisuutta, erityisesti jos harkitaan suositellun annosalueen yläpäässä olevien annosten käyttöä.

Potilaille, joilla on munuaisten vajaatoiminta, fosfomysiinin annosta on muutettava munuaisten vajaatoiminnan asteen mukaisesti.

Annoksen titrauksen on perustuttava kreatiniinipuhdistuman arvoihin.

Taulukossa 2 esitetään suositellut annosmuutokset potilaille, joiden kreatiniinipuhdistuma on alle 40 ml/min:

Taulukko 2 – Annosmuutokset potilaille, joiden kreatiniinipuhdistuma on alle 40 ml/min

^a Annos ilmaistaan suhteellisena määränä annoksesta, joka katsottaisiin sopivaksi, jos potilaan munuaisten toiminta olisi normaalia Cockgroft-Gaultin kaavan mukaisesti laskettuna.

Ensimmäisen annoksen (kyllästysannos) on oltava kaksinkertainen, mutta se ei saa ylittää 8 g:aa.

Potilaat, joilla on meneillään keinomunuaishoito

Potilaat, joilla on meneillään pitkäaikainen ajoittainen dialyysihoito (48 tunnin välein), saavat 2 g fosfomysiiniä jokaisen dialyysikerran lopussa.

Jatkuvan laskimosta laskimoon -hemofiltraation aikana (laimennuksen jälkeinen jatkuva laskimosta laskimoon -hemofiltraatio, CVVHF) fosfomysiini eliminoituu tehokkaasti. Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joille tehdään laimennuksen jälkeinen jatkuva laskimosta laskimoon -hemofiltraatio (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Maksan vajaatoiminta

Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta.

Pediatriset potilaat

Annosta koskevat suositukset perustuvat hyvin vähäisiin tietoihin.

Vastasyntyneet, imeväiset ja alle 12-vuotiaat lapset (< 40 kg)

Lapsille annettavan fosfomysiinin annoksen on perustuttava ikään ja kehonpainoon:

Taulukko 3 – Annostus lapsille ja vastasyntyneille

^a Gestaatio- ja postnataali-iän summa
^b Korkean annoksen hoito-ohjelmaa voidaan harkita vaikea-asteisten infektioiden ja/tai vakavien infektioiden (kuten meningiitti) hoitoon, erityisesti silloin, kun niiden tiedetään tai epäillään johtuvan organismeista, joiden herkkyys on kohtalainen.

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien lasten osalta ei voida antaa annosta koskevia suosituksia.

Antotapa

Fosfomycin Infectopharm on tarkoitettu annettavaksi laskimoon.

Infuusion keston on oltava vähintään 15 minuuttia 2 g:n pakkauskokoa käytettäessä, vähintään 30 minuuttia 4 g:n pakkauskokoa käytettäessä ja vähintään 60 minuuttia 8 g:n pakkauskokoa käytettäessä.

On erittäin tärkeää varmistaa, että fosfomysiini annetaan laskimoon. Sellaisten valmisteiden tahaton annostelu valtimoon, joille tätä antoreittiä ei ole suositeltu, voi johtaa vahingollisiin seuraamuksiin.

Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ja laimentamisesta ennen lääkkeen antoa.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Valikoituvan resistenssin riski ja yhdistelmähoidon tarve

Fosfomysiinin on todettu valikoivan nopeasti resistenttejä mutantteja in vitro. Myös pelkän laskimoon annetun fosfomysiinin käyttö on ollut yhteydessä resistenssin valikoitumiseen kliinisissä tutkimuksissa. Aina mahdollisuuksien mukaan on suositeltavaa, että fosfomysiini annetaan osana antibakteerista yhdistelmälääkehoitoa, jotta valikoituvan resistenssin riskiä voidaan vähentää.

Kliinisten tietojen rajoitukset

Kliiniset tiedot, jotka tukevat laskimoon annettavan fosfomysiinin käyttöä joidenkin lueteltujen käyttöaiheiden hoitoon, ovat rajallisia riittävien satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten osalta. Tämän lisäksi on käytetty useita annostusohjelmia ja kliinisten tutkimusten tiedot eivät tue vahvasti mitään yksittäistä laskimoon annettavaa hoito-ohjelmaa. On suositeltavaa, että fosfomysiini valitaan lueteltujen käyttöaiheiden hoitoon vain silloin, kun yleisesti alkuvaiheen hoitoon suositeltavien antibakteeristen lääkeaineiden käyttöä pidetään sopimattomana.

Yliherkkyysreaktiot

Vakavia ja toisinaan kuolemaan johtavia yliherkkyysreaktioita, mukaan lukien anafylaksia ja anafylaktinen sokki, voi ilmetä fosfomysiinihoidon aikana (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Haittavaikutukset). Jos tällaisia reaktioita ilmenee, fosfomysiinihoito on keskeytettävä välittömästi ja asianmukaiset hätätoimenpiteet on aloitettava.

Clostridioides difficileen liittyvä ripuli

Clostridioides difficileen liittyvää koliittia ja pseudomembraanista koliittia on raportoitu fosfomysiinin käytön yhteydessä. Ne voivat vaihdella vaikeusasteeltaan lievästä hengenvaaralliseen (ks. kohta Haittavaikutukset). Näin ollen on tärkeää harkita tätä diagnoosia potilailla, joilla ilmenee ripuli fosfomysiinin annon aikana tai sen jälkeen. Fosfomysiinihoidon keskeyttämistä ja Clostridioides difficile-spesifisen hoidon antoa on harkittava. Peristaltiikkaa estäviä lääkevalmisteita ei pidä antaa.

Natrium- ja kaliumpitoisuudet sekä natriumylikuormituksen riski

Natrium- ja kaliumpitoisuuksia on seurattava säännöllisesti fosfomysiiniä saavilla potilailla, erityisesti pitkäaikaisen hoidon aikana. Ottaen huomioon suuri fosfomysiinigrammassa oleva natriumpitoisuus (0,32 grammaa), hypernatremian ja nesteylikuormituksen riski on arvioitava ennen hoidon aloittamista. Arviointi on tehtävä erityisesti potilailla, joilla on ollut aiemmin kongestiivinen sydämen vajaatoiminta tai taustalla olevia komorbiditeetteja kuten nefroottinen oireyhtymä, maksakirroosi, hypertensio, hyperaldosteronismi, keuhkoedeema tai hypoalbuminemia, sekä vastasyntyneillä, joilla on ruokavalion natriumrajoitus. Hoidon aikana suositellaan vähänatriumista ruokavaliota. Infuusion keston pidentämistä ja/tai yksittäisen annoksen pienentämistä (tiheämmin annosteltuna) voidaan myös harkita. Fosfomysiini saattaa vähentää kaliumin pitoisuuksia seerumissa tai plasmassa, joten kaliumlisiä on aina harkittava.

Hematologiset reaktiot (mukaan lukien agranulosytoosi)

Fosfomysiiniä laskimoon saavilla potilailla on ilmennyt hematologisia reaktioita, mukaan lukien neutropenia tai agranulosytoosi (ks. kohta Haittavaikutukset). Sen vuoksi leukosyyttien määrää on seurattava säännöllisin väliajoin ja jos tällaisia reaktioita ilmenee, on aloitettava riittävä lääketieteellinen hoito.

Munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kohdalla annosta on muutettava munuaisten vajaatoiminnan asteen mukaan (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Apuaineet
1 g fosfomysiiniä (vastaa 1,32 g fosfomysiininatriumia) sisältää 14 mmol (320 mg) natriumia, mikä vastaa 16 % WHO:n suosituksen mukaisesta aikuisen päivittäisestä natriumin maksimiannoksesta, joka on 2 g. Yksi pullo, jossa on 2 g fosfomysiiniä, sisältää 28 mmol (640 mg) natriumia, yksi pullo, jossa on 4 g fosfomysiiniä, sisältää 56 mmol (1280 mg) natriumia ja yksi pullo, jossa on 8 g fosfomysiiniä, sisältää 111 mmol (2560 mg) natriumia.

INR-epätasapainoon liittyvät erityiset huolenaiheet:

Antibioottihoitoa saavilla potilailla on raportoitu useita tapauksia, joissa suun kautta otettavien antikoagulanttien teho on lisääntynyt. Infektion tai tulehduksen vakavuus, potilaan ikä ja yleinen terveydentila vaikuttavat olevan riskitekijöiltä. Näissä olosuhteissa on vaikea määrittää, missä määrin itse infektiolla tai sen hoidolla on merkitystä INR-epätasapainon kannalta. Tietyillä antibioottiluokilla on kuitenkin enemmän vaikutusta, erityisesti seuraavilla: fluorokinolonit, makrolidit, sykliinit, kotrimoksatsoli ja tietyt kefalosporiinit.

Raskaus:

Ei ole olemassa tietoja laskimoon annettavan fosfomysiinin käytöstä raskaana oleville naisille. Fosfomysiini läpäisee istukan. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Fosfomysiiniä ei näin ollen pidä määrätä raskaana oleville naisille, ellei hyöty ole suurempi kuin riski.

Imetys:

Fosfomysiinin annon jälkeen sitä havaittiin pieniä määriä ihmisen rintamaidossa. Saatavilla on vain vähän fosfomysiinin käyttöä koskevia tietoja imetyksen aikana. Näin ollen tätä hoitoa ei suositella ensimmäiseksi vaihtoehdoksi imettävälle naiselle, erityisesti jos hän imettää ennenaikaisesti syntynyttä tai vastasyntynyttä lasta. Mitään erityistä imetettävään lapseen kohdistuvaa riskiä ei ole havaittu, mutta muiden antibioottien tapaan on otettava huomioon mahdollinen riski lapsen suolistoflooran muutoksiin.

Hedelmällisyys:

Ihmisiä koskevia tietoja ei ole saatavilla. Fosfomysiinin enintään 1 000 mg/kg/vrk annolla suun kautta uros- ja naarasrotille ei ollut vaikutusta hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Erityisiä tutkimuksia ei ole tehty, mutta potilaille tulisi kertoa, että sekavuutta ja asteniaa on raportoitu. Tämä voi vaikuttaa joidenkin potilaiden ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn (ks. kohta Haittavaikutukset).

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Yleisimmin ilmoitettuja hoidon aikaisia haittavaikutuksia ovat punoittava iho-oire, ioniepätasapainot (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), injektiokohdan reaktiot, dysgeusia ja ruoansulatuskanavan häiriöt. Muita tärkeitä haittavaikutuksia ovat anafylaktinen sokki, antibiootteihin liittyvä koliitti ja valkosolujen määrän väheneminen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Taulukoitu luettelo haittavaikutuksista

Haittavaikutukset on lueteltu elinjärjestelmän ja esiintymistiheyden mukaan seuraavaa käytäntöä käyttäen:

Hyvin yleinen: ≥1/10
Yleinen: ≥1/100, <1/10
Melko harvinainen: ≥1/1 000, <1/100
Harvinainen: ≥1/10 000, <1/1 000
Hyvin harvinainen: <1/10 000
Tuntematon: saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin

Haittavaikutukset järjestetään kussakin esiintymistiheyden ryhmässä vakavuuden mukaan vakavimmasta vähiten vakavaan.

* ks. alla oleva kohta (Valittujen haittavaikutusten kuvaus)

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus:

Hypokalemia voi aiheuttaa diffuuseja oireita, kuten heikkoutta, väsymystä tai turvotusta ja/tai lihasten nykimistä. Vaikea-asteiset muodot voivat aiheuttaa hyporefleksiaa ja sydämen rytmihäiriöitä. Hypernatremia voi olla yhteydessä janoon, hypertensioon ja nesteylikuormituksen merkkeihin, kuten turvotukseen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Vaikea-asteiset muodot voivat aiheuttaa sekavuutta, hyperrefleksiaa, kouristuskohtauksia ja kooman.

Pediatriset potilaat

Pediatrisesta populaatiosta on saatavilla vain vähän turvallisuutta koskevia tietoja. Haittavaikutusten esiintymistiheyden, tyypin ja vaikeusasteen voidaan odottaa olevan samankaltaisia kuin aikuispopulaatiossa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Fosfomysiinin yliannostuksesta on vain vähän kokemuksia. Hypotonia-, uneliaisuus-, elektrolyyttihäiriö-, trombosytopenia- ja hypoprotrombinemiatapauksia on raportoitu fosfomysiinin parenteraalisen käytön yhteydessä. Yliannostustapauksessa potilasta on seurattava (erityisesti plasman/seerumin elektrolyyttipitoisuuksien osalta) ja hoidon on oltava oireenmukaista ja supportiivista. Rehydraatiota suositellaan vaikuttavan aineen virtsaan eliminoitumisen edistämiseksi. Fosfomysiini poistuu tehokkaasti kehosta hemodialyysilla noin 4 tunnin keskimääräisellä eliminaation puoliintumisajalla.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset bakteerilääkkeet; Muut bakteerilääkkeet
ATC-koodi: J01XX01

Vaikutusmekanismi

Fosfomysiini aiheuttaa bakteereja tuhoavan vaikutuksen proliferoituviin patogeeneihin estämällä bakteerisoluseinämän entsyymaattisen synteesin. Fosfomysiini estää solunsisäisen bakteerisoluseinämän synteesin ensimmäisen vaiheen estämällä peptidoglykaanin synteesin.

Fosfomysiini kuljetetaan aktiivisesti bakteerisoluun kahden eri kuljetusjärjestelmän kautta (sn-glyseroli-3-fosfaatti- ja heksoosi-6 -kuljetusjärjestelmät).

Farmakokineettiset/farmakodynaamiset suhteet

Rajalliset tiedot viittaavat siihen, että fosfomysiini vaikuttaa aikariippuvaisesti.

Resistenssimekanismi

Resistenssin päämekanismina on kromosomimutaatio, joka aiheuttaa bakteerin fosfomysiinin kuljetusjärjestelmien muutoksen. Muut resistenssimekanismit, jotka ovat plasmidi- tai transposoninivälitteisiä, aiheuttavat fosfomysiinin entsymaattista inaktivaatiota sitomalla molekyylin glutationiin tai pilkkomalla fosfomysiinimolekyylissä olevan hiili-fosfori-sidoksen.

Ristiresistenssi

Fosfomysiinin ja muiden antibioottiluokkien välistä ristiresistenssiä ei tunneta.

Herkkyystestauksen raja-arvot

Mikrobilääkeherkkyyttä käsittelevä eurooppalainen komitea (EUCAST) on vahvistanut
mikrobilääkeherkkyyden testausta koskevat MIC-arvon (pienin bakteerin kasvun estävä
pitoisuus) tulkintakriteerit aineelle laskimoon annettavalle fosfomysiinille, ja ne luetellaan
täällä:

https://www.ema.europa.eu/documents/other/minimum-inhibitory-concentration-micbreakpoints_
en.xlsx

Herkkyys

Yksittäisten lajien hankitun resistenssin vallitsevuus voi vaihdella maantieteellisesti ja ajan myötä. Tämän vuoksi paikalliset tiedot resistenssitilanteesta ovat tarpeen, erityisesti jotta voidaan varmistaa vaikea-asteisten infektioiden asianmukainen hoito.

Alla olevat tiedot ovat vain ohjeellinen arvio sen todennäköisyydestä, onko mikro-organismi herkkä fosfomysiinille.

Yleisesti herkät lajit
Aerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Staphylococcus aureus
Aerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Citrobacter freundii
Citrobacter koseri
Escherichia coli
Haemophilus influenzae
Neisseria meningitidis
Salmonella enterica
Anaerobiset mikro-organismit
Fusobacterium spp.
Peptococcus spp.
Peptostreptococcus spp.
Lajit, joiden osalta hankittu resistenssi voi olla ongelma
Aerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Staphylococcus epidermidis
Streptococcus pneumoniae
Enterococcus spp.
Aerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Enterobacter cloacae
Klebsiella aerogenes
Klebsiella oxytoca
Klebsiella pneumonia
Proteus mirabilis
Pseudomonas aeruginosa
Serratia marcescens
Anaerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Clostridium spp.
Sisäsyntyisesti resistentit lajit
Aerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Staphylococcus saprophyticus
Streptococcus pyogenes
Aerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Legionella pneumophila
Morganella morganii
Stenotrophomonas maltophilia
Anaerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Bacteroides spp.
Muut mikro-organismit
Chlamydia spp.
Chlamydophila spp.
Mycoplasma spp.

Farmakokinetiikka

Yksittäinen 4 g:n ja 8 g:n fosfomysiini-infuusio laskimoon nuorilla terveillä miehillä johti maksimipitoisuuksiin seerumissa (C_max), jotka olivat noin 200 ja 400 μg/ml. Puoliintumisaika seerumissa oli noin 2 tuntia. Iäkkäillä ja/tai kriittisesti sairailla mies- ja naispuolisilla tutkittavilla 8 g:n fosfomysiinin anto laskimoon johti keskimääräiseen C_max-pitoisuuteen 350–380 μg/ml ja puoliintumisaikaan plasmassa, joka oli keskimäärin 3,6–3,8 h.

Jakautuminen

Fosfomysiinin ilmeinen jakautumistilavuus on noin 0,30 l/kg kehonpainoa. Fosfomysiini jakautuu hyvin kudoksiin. Suuret pitoisuudet saavutetaan silmissä, luissa, haavaeritteissä, lihaksistossa, ihossa, ihonalaiskudoksessa, keuhkoissa ja sapessa. Potilailla, joilla on aivokalvontulehdus, selkäydinnesteen pitoisuudet ovat noin 20–50 % vastaavista pitoisuuksista seerumissa. Fosfomysiini läpäisee istukan. Vähäisiä määriä havaittiin ihmisen rintamaidossa (noin 8 % pitoisuuksista seerumissa). Plasmaproteiinin sitoutuminen on merkityksetöntä.

Metabolia

Maksa ei metaboloi fosfomysiiniä eikä fosfomysiini käy läpi enterohepaattista kiertoa. Kumulaatiota ei näin ollen ole odotettavissa potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta.

Eliminaatio

80–90 % terveelle aikuiselle annetusta laskimonsisäisestä fosfomysiinikerta-annoksesta eliminoituu munuaisten kautta 12 tunnin sisällä. Pieni määrä antibioottia löytyy ulosteista (0,075 %). Fosfomysiini ei metaboloidu, eli biologisesti aktiivinen yhdiste erittyy. Potilailla, joilla munuaisten toiminta on normaalia tai lievästi tai kohtalaisesti heikentynyttä (kreatiniinipuhdistuma ≥ 40 ml/min), noin 50–60 % kokonaisannoksesta erittyy ensimmäisten 3–4 tunnin kuluessa.

Lineaarisuus

Fosfomysiini noudattaa lineaarista farmakokinetiikkaa terapeuttisilla laskimonsisäisillä annoksilla.

Erityiset potilasryhmät

Erityisistä potilasryhmistä on saatavilla vain vähän tietoja.

Iäkkäät potilaat

Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen pelkästään iän perusteella. Munuaisten toiminta on kuitenkin arvioitava, ja annosta on pienennettävä, jos on merkkejä munuaisten vajaatoiminnasta (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Pediatriset potilaat

Fosfomysiinin farmakokinetiikka 3–15-vuotiailla lapsilla ja nuorilla sekä täysiaikaisena syntyneillä vastasyntyneillä, joilla munuaisten toiminta on normaalia, on yleensä samanlaista kuin terveillä aikuisilla. Munuaisten toiminnan osalta terveillä vastasyntyneillä ja enintään 12 kuukauden ikäisillä imeväisillä glomerulussuodosnopeus on kuitenkin fysiologisesti alentunut vanhempiin lapsiin ja aikuisiin verrattuna. Tämä liittyy fosfomysiinin eliminaation puoliintumisajan pidentymiseen riippuen munuaisten maturaation vaiheesta.

Munuaisten vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla eliminaation puoliintumisaika pidentyy suhteessa munuaisten vajaatoiminnan asteeseen. Annosta on muutettava potilaille, joiden kreatiniinipuhdistuma-arvot ovat 40 ml/min tai vähemmän (ks. myös lisätietoja kohdasta Annostus ja antotapa ”Munuaisten vajaatoiminta”).

Tutkimuksessa, jossa oli mukana 12 potilasta, jotka saivat jatkuvaa laskimosta laskimoon -hemofiltraatiota, käytettiin tavanomaisia polyeteenisulfonihemofilttereitä, joiden kalvon pinta-ala oli 1,2 m² ja keskimääräistä ultrafiltraationopeutta 25 ml/min. Tässä kliinisessä ympäristössä keskimääräinen plasmapuhdistuma oli 100 ml/min ja keskimääräinen eliminaation puoliintumisaika plasmassa oli 12 h.

Maksan vajaatoiminta

Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille, koska fosfomysiinin farmakokinetiikka on samanlaista tässä potilasryhmässä.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Meripihkahappo

Vaikka kemiallisia/farmaseuttisia yhteensopimattomuuksia ei ole todettu, Fosfomycin Infectopharm -liuoksia ei pidä sekoittaa muiden parenteraalisten valmisteiden kanssa lukuunottamatta niitä, jotka on lueteltu kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

4 vuotta.

Aseptisisissa olosuhteissa lopullisen laimennetun liuoksen on osoitettu säilyvän kemiallisesti ja fysikaalisesti stabiilina 24 tunnin ajan 25 °C:n lämpötilassa, jos liuos on säilytetty valolta suojassa.

Mikrobiologiselta kannalta valmiste on käytettävä välittömästi. Jos sitä ei käytetä välittömästi, käytönaikaiset säilytysajat ja käyttöä edeltävät säilytysolosuhteet ovat käyttäjän vastuulla, ja normaalisti ne saavat olla enintään 24 tuntia 2‑8 °C:n lämpötilassa, ellei valmistaminen ole tapahtunut kontrolloiduissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Infuusioliuoksen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FOSFOMYCIN INFECTOPHARM infuusiokuiva-aine, liuosta varten
40 mg/ml (L:ei) 10 x 2 g (224,04 €), 10 x 4 g (432,76 €)

PF-selosteen tieto

Kirkkaat tyypin I lasipullot, joissa on kumitulppa (bromobutyylikumia) ja irti vedettävä korkki, ja jotka sisältävät

• 2 g (30 ml:n pullossa), pakattu 10 pulloa sisältäviin pakkauksiin
• 4 g (30 ml:n pullossa), pakattu 10 pulloa sisältäviin pakkauksiin
• 8 g (50 ml:n pullossa), pakattu 1 pullon tai 10 pulloa sisältäviin pakkauksiin.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai kermanvärinen jauhe.

Vain kertakäyttöön.

Käyttämätön lääkevalmiste on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Infuusioliuoksen valmistaminen
Fosfomycin Infectopharm on saatettava käyttökuntoon ja laimennettava ennen antoa. Käyttökuntoon saattamisessa ja laimentamisessa voidaan käyttää liuottimena injektionesteisiin käytettävää vettä ja glukoosiliuosta 50 ml/mg (5-prosenttista) tai glukoosiliuosta 100 mg/ml (10-prosenttista). Natriumkloridia sisältäviä liuottimia ei pidä käyttää (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Käyttökuntoon saattaminen

Ravista injektiopulloa ennen käyttökuntoon saattamista kuiva-aineen irrottamiseksi pullon seinämistä. Saata 2 g:n tai 4 g:n injektiopullot käyttökuntoon 20 ml:lla liuotinta ja 8 g:n injektiopullo 40 ml:lla liuotinta. Ravista hyvin, jotta kuiva-aine liukenee. Liuos lämpenee hieman kun kuiva-aine liukenee siihen.
Varoitus: Tämä välituotteena saatu liuos ei ole tarkoitettu suoraan infusoitavaksi. Vedä liuos kokonaan alkuperäisestä injektiopullosta. Siirrä injektiopullosta vedetty liuos infuusiopussiin tai infuusiopulloon ja laimenna sitä edelleen seuraavasti:

Laimentaminen

Siirrä 2 g:n injektiopullojen käyttökuntoon saatettu sisältö infuusiopussiin tai -pulloon ja lisää siihen vielä 30 ml liuotinta.
Siirrä 4 g:n injektiopullojen käyttökuntoon saatettu sisältö infuusiopussiin tai -pulloon ja lisää siihen vielä 80 ml liuotinta.
Siirrä käyttökuntoon saatettu 8 g:n injektiopullojen sisältö infuusiopussiin tai -pulloon ja lisää siihen vielä 160 ml liuotinta.

Lopputuloksena saatu infuusioliuos on kirkas ja väritön tai hieman kellertävä.

Korvausarvot

Korvausarvot liuoksille ovat seuraavat: 1 ml / 2 g:n pakkauskoko, 2 ml / 4 g:n pakkauskoko ja 4 ml / 8 g:n pakkauskoko.

Nämä tilavuudet vastaavat tilavuuden lisääntymistä 2 %:lla. Tämä on otettava huomioon silloin kun lopullisen laimennetun liuoksen koko tilavuutta ei käytetä.

FOSFOMYCIN INFECTOPHARM infuusiokuiva-aine, liuosta varten
40 mg/ml 10 x 2 g, 10 x 4 g

• Ei korvausta.

J01XX01

24.07.2024