AMELUZ geeli 78 mg/g

Yksi gramma (g) geeliä sisältää 5-aminolevuliinihappohydrokloridia määrän, joka vastaa 78 mg 5‑aminolevuliinihappoa .

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan

Yksi gramma geeliä sisältää 2,4 mg natriumbentsoaattia (E211), 3 mg soijapavun fosfatidyylikoliinia ja 10 mg propyleeniglykolia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Geeli.

Vaikeusasteeltaan lievän tai keskivaikean (Olsenin asteet 1–2, ks. kohta Farmakodynamiikka) aktiinisen keratoosin ja kenttäkarsinogeneesin hoito aikuisilla.

Aikusten sellaisen pinnallisen ja/tai nodulaarisen tyvisolusyövän (basaliooma, BCC) uusintahoito, jota ei voida leikata mahdollisen hoitoon liittyvän sairastuvuuden ja/tai huonon kosmeettisen tuloksen takia.

Valmistetta saa käyttää vain fotodynaamiseen hoitoon perehtyneen lääkärin, hoitajan tai muun hoitohenkilöstöön kuuluvan valvonnassa.

Ameluzia on käytettävä fotodynaamiseen hoitoon perehtyneen lääkärin, sairaanhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.

Aikuiset

Kasvojen tai päänahan alueen aktiinisten keratoosien (AK) hoito: yhden (päivänvalolla tai punavalolampulla annettavan) fotodynaamisen hoitokerran aikana hoidetaan yksi tai useampi leesio tai karsinogeneesikenttä (ihoalueet, jossa useampia AK-leesioita ympäröi aktiininen ja auringon aiheuttama vaurio). Vartalossa, kaulassa/niskassa ja raajoissa sijaitsevien aktiinisten keratoosien (AK) hoito: yksi hoitokerta, jolloin annetaan kapeaspektristä fotodynaamista hoitoa punavalolampulla. Aktiinisen keratoosin aiheuttamat leesiot tai kentät arvioidaan kolmen kuukauden kuluttua hoidosta. Hoidetut leesiot tai kentät, jotka eivät ole täysin parantuneet 3 kuukauden kuluttua, hoidetaan uudelleen.

Tyvisolusyövän (BCC, basaliooma) hoito: kahden punavalolampulla annettavan fotodynaamisen hoitokerran aikana hoidetaan yksi tai useampi leesiokohta siten, että hoitokertojen väli on noin yksi viikko. Tyvisolusyövän aiheuttamat leesiot arvioidaan kolmen kuukauden kuluttua viimeisestä hoitokerrasta. Hoidetut leesiokohdat, jotka eivät ole täysin parantuneet 3 kuukauden kuluttua, hoidetaan uudelleen.

Pediatriset potilaat

Ameluzin käytölle pediatristen potilaiden hoidossa ei ole merkittävää tarvetta. Tietoja valmisteen käytöstä tämän potilasryhmän hoidossa ei ole saatavilla.

Antotapa

Ameluz on tarkoitettu iholle.

AK:n, kenttäkarsinogeneesin ja BCC:n hoito punaista valoa tuottavan lampun avulla

• Leesiokohtien valmistelu: Ennen Ameluz-geelin levittämistä leesiot on pyyhittävä huolellisesti etanoliin tai isopropanoliin kastetulla vanulapulla ihon rasvan poistamiseksi. Hilseilevä iho ja pintakerrostumat on poistettava tarkasti ja leesioalueiden pinta karheutettava varovasti. Verenvuotojen aiheuttamista on vältettävä. Tyvisolusyövän nodulaarisia leesioita peittää usein kiinteä epidermiksen keratiinikerros, joka on poistettava. Paljaana oleva syöpäaines poistetaan varovaisesti mutta kasvaimen reuna-alueen ulkopuolella olevaa ainesta ei saa yrittää poistaa.
  
• Geelin levittäminen: Ameluzia levitetään leesion alueelle tai karsinogeneesikentille noin 20 cm²:n alueille 1 mm:n paksuisena kerroksena käsineillä suojatuilla sormenpäillä tai lastalla. Geeliä levitetään leesioille tai kentille ja noin viiden millimetrin alueelle leesioiden ympäri noin yhden millimetrin paksuisena kerroksena. Geelin on annettava kuivua noin 10 minuutin ajan, minkä jälkeen hoidettava alue peitetään tiiviillä valoa läpäisemättömällä siteellä kolmen tunnin ajaksi. Tämän jälkeen side poistetaan ja jäljellä oleva geeli pyyhitään pois. Geeliä voidaan levittää myös leesioita ympäröivälle terveelle iholle, mutta silmien, sierainten, suun, korvien tai limakalvojen aluetta on vältettävä (vähintään yhden cm:n etäisyyttä on noudatettava). Ameluzin joutumista silmiin tai limakalvoille on vältettävä. Vahingon sattuessa silmät ja limakalvot on huuhdeltava vedellä.
  
• Valohoito: Heti leesioalueiden puhdistamisen jälkeen hoidettava alue altistetaan punaiselle valolle, jonka valospektri on joko kapea 630 nm ja valoannos noin 37 J/cm², tai leveä ja yhtäjaksoinen 570–670 nm ja valoannos 75–200 J/cm². On tärkeää varmistaa, että annettava valoannos on oikea. Valoannos määritetään seuraavien tekijöiden mukaan: valokentän laajuus, lampun ja ihon pinnan välinen etäisyys sekä valaisuaika. Nämä tekijät vaihtelevat lampun tyypin mukaan. Annettavaa valoannosta on tarkkailtava, jos käytettävissä on sopiva annosilmaisin. Lamppu on asetettava hoidon ajaksi käyttöohjeen mukaisella etäisyydelle ihosta. Kapean spektrin lamppua suositellaan paremman hoitotuloksen saavuttamiseksi. Alueita, joilla ilmenee ohimeneviä haittavaikutuksia, voidaan hoitaa oireenmukaisesti. Leveämmän, yhtäjaksoisen spektrin valoa voidaan käyttää, jos potilas ei siedä kapeaspektrisiä valonlähteitä (ks. kohdat Haittavaikutukset ja Farmakodynamiikka). Katso myös kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet
  
  Huom! Ameluz-valmisteen teho vartalon, niskan/kaulan ja raajojen alueiden AK:n hoidossa on osoitettu vain kapeaspektrisen fotodynaamisen hoidon (PDT) yhteydessä. Näiden kehon alueiden osalta ei ole tietoja PDT-hoidoista, joissa käytetään leveämmän valospektrin lamppuja tai päivänvaloa.
  

AK:n ja kenttäkarsinogeneesin hoito päivänvalon avulla

• Ennen hoitoa huomioitavaa: Päivänvalohoitoa käytetään vain olosuhteissa, jotka ovat riittävän miellyttävät kaksi tuntia kestävään ulkona oleskeluun (kun lämpötila > 10 °C). Jos sää on sateinen tai todennäköisesti muuttuu sateiseksi, päivänvalohoitoa ei pidä käyttää.
  
• Leesiokohtien valmistelu: Auringolle altistuvan ihon suojaamiseksi iholle levitetään aurinkovoidetta 15 minuuttia ennen leesioiden esikäsittelyä. Tällöin käytetään vain sellaisia aurinkovoiteita, joissa on kemialliset suodattimet ja joiden suojakerroin on vähintään 30. Aurinkovoiteita, joissa on fysikaalisia suodattimia, esim. titaanidioksidi, sinkkioksidi jne., ei pidä käyttää, sillä ne estävät valon absorptiota ja voivat sen vuoksi vaikuttaa tehoon.
  Ennen Ameluz-geelin levittämistä leesiot on pyyhittävä huolellisesti etanoliin tai isopropanoliin kastetulla vanulapulla ihon rasvan poistamiseksi. Hilseilevä iho ja pintakerrostumat on poistettava huolellisesti ja leesioalueiden pinta karheutettava varovasti. Verenvuotojen aiheuttamista on vältettävä.
  
• Geelin levittäminen: Ameluzia levitetään leesion alueelle tai karsinogeneesikentille ohut kerros käsineillä suojatuilla sormenpäillä tai lastalla. Geeliä levitetään leesioille tai kentille ja noin viiden millimetrin alueelle leesioiden ympäri. Okkluusiosidettä ei tarvita. Geeliä voidaan levittää myös leesioita ympäröivälle terveelle iholle, mutta silmien, sierainten, suun, korvien tai limakalvojen aluetta on vältettävä (vähintään yhden cm:n etäisyyttä on noudatettava). Ameluzin joutumista silmiin tai limakalvoille on vältettävä. Vahingon sattuessa silmät ja limakalvot on huuhdeltava vedellä. Geeliä ei saa pyyhiä pois fotodynaamisen päivänvalohoitokerran aikana.
  
• Valohoito käytettäessä päivänvaloa AK:n hoitoon: Olosuhteiden ollessa sopivat (ks. kohta a. Ennen hoitoa huomioitavaa) potilaat siirtyvät ulos 30 minuutin kuluessa geelin levittämisen jälkeen ja pysyttelevät jatkuvasti 2 tunnin ajan täydessä päivänvalossa. Kuumalla ilmalla on sallittua hakeutua varjoon. Ulkonaoloajan keskeytyminen on korvattava pitemmällä valohoitoajalla. Jäljellä oleva geeli poistetaan valolle altistumisen päätyttyä.
  

Leesiot tulee arvioida uudelleen kolmen kuukauden kuluttua, jolloin jäljellä olevat leesiot tai kentät voidaan hoitaa uudelleen. On suositeltavaa vahvistaa tyvisolusyövän vaste koepalojen histologisella tutkimuksella, jos sitä pidetään tarpeellisena. Tämän jälkeen tyvisolusyövän tiivis kliininen tarkkailu pitkällä aikavälillä, tarvittaessa histologisin tutkimuksin, on suositeltavaa.

• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, porfyriineille, soijalle tai pähkinöille, tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
  
• Porfyria.
  
• Tunnetut patologialtaan ja yleisyydeltään vaihtelevat fotodermatoosit, esimerkiksi aineenvaihdunnan häiriöt, kuten aminohappojen erittyminen virtsaan, idiopaattiset tai immunologiset häiriöt, kuten monimuotoiset valoihottumat, geneettiset häiriöt, kuten kseroderma pigmentosum, tai sairaudet, joita auringonvalolle altistuminen kiihdyttää tai pahentaa, kuten lupus erythematosus tai pemphigus erythematosus.

Ohimenevän täydellisen muistinmenetyksen (TGA) riski
Hyvin harvoissa tapauksissa fotodynaaminen hoito (PDT) voi olla ohimenevän täydellisen muistinmenetyksen (transientti globaali amnesia, TGA) laukaiseva tekijä. Vaikka tarkkaa mekanismia ei tunneta, PDT-hoitoon liittyvä stressi ja kipu voivat lisätä ohimenevän muistinmenetyksen kehittymisen riskiä. Jos muistinmenetys havaitaan, PDT-hoito on lopetettava välittömästi (ks.kohta 4.8).

Immuunisalpaajien käyttö
Koska tulehdusvaste on tärkeä PDT-hoidon teholle, immuunisalpaajahoitoa saavat potilaat suljettiin pois Ameluz-valmisteen tehoa ja turvallisuutta koskevista kliinisistä tutkimuksista. Kokemusta Ameluz-valmisteen käytöstä immuunisalpaajia käyttävillä potilailla ei ole. Immuunisalpaajien käyttöä ei suositella Ameluz-hoidon aikana.

Ameluzia ei saa käyttää verta vuotaviin leesioihin
Mahdollinen verenvuoto on tyrehdytettävä ennen geelin levittämistä. Ameluzin käytöstä ei ole kokemuksia potilailla, joilla on perinnöllinen tai hankittu hyytymishäiriö. Näillä potilailla on noudatettava erityistä varovaisuutta verenvuodon välttämiseksi leesioiden hoitovalmistelujen yhteydessä (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Limakalvojen ja silmien ärsytyksen riski
Ameluz voi aiheuttaa limakalvojen tai silmien ärsytystä. Apuaineista natriumbentsoaatti voi aiheuttaa ihon, silmien ja limakalvojen lievää ärsytystä. Propyleeniglykoli voi aiheuttaa ärsytystä.
On noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta Ameluzia ei joudu silmiin tai limakalvoille. Jos niin tapahtuu vahingossa, alue on huuhdeltava vedellä.

Ameluzia ei saa käyttää ihoalueille, joilla on muita sairauksia tai tatuointeja.
Hoidettavan alueen ihosairaudet (ihotulehdus, paikallinen infektio, psoriasis, ihottuma sekä hyvän- tai pahanlaatuiset ihosyövät) ja tatuoinnit voivat vaikeuttaa hoidon onnistumista ja arviointia. Tällaisista tilanteista ei ole kokemuksia.

Ameluz lisää valotoksisuutta ohimenevästi
Kaikki UV-hoidot on lopetettava ennen valohoidon aloittamista. Hoidettujen leesioalueiden ja niitä ympäröivän ihon altistamista auringolle on yleisenä varotoimenpiteenä vältettävä noin 48 tunnin ajan hoidon jälkeen. Samanaikainen tunnettujen fototoksisten tai valoallergiaa aiheuttavien lääkevalmisteiden, kuten mäkikuisman, griseofulviinin, tiatsididiureettien, sulfonyyliureavalmisteiden, fentiatsiinien, sulfonamidien, kinolonien ja tetrasykliinien, käyttö saattaa lisätä fotodynaamisen hoidon aiheuttamia fototoksisia reaktioita.

Allergisen reaktion riski
Ameluz sisältää soijapavun fosfatidyylikoliinia, eikä sitä pidä käyttää potilailla, joiden tiedetään olevan allergisia pähkinälle tai soijalle (ks. kohta Vasta-aiheet).

Paikallisesti käytetty Ameluz ei lisää 5‑aminolevuliinihapon tai protoporfyriini IX:n pitoisuutta plasmassa.

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty.

Raskaus
Ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja (alle 300 raskaudesta) 5‑aminolevuliinihapon käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Varotoimenpiteenä Ameluzin käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys
Ei tiedetä, erittyvätkö 5‑aminolevuliinihappo/metaboliitit ihmisen rintamaitoon. Imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida poissulkea. Rintaruokinta on lopetettava 12 tunnin ajaksi Ameluz-hoidon jälkeen.

Hedelmällisyys
Ei ole olemassa tietoja 5‑aminolevuliinihapon vaikutuksesta hedelmällisyyteen.

Ameluz-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Yhteenveto turvallisuusprofiilista

Ameluzin kliinisissä tutkimuksissa useimmilla hoitoa aktiiniseen keratoosiin ja tyvisolusyöpään saaneilla tutkittavilla havaittiin paikallisia ihoreaktioita antopaikassa. Tämä on odotettavissa oleva vaikutus, sillä fotodynaaminen hoito perustuu vaikuttavana aineena käytetystä 5‑aminolevuliinihaposta syntetisoidun protoporfyriini IX:n fototoksisiin vaikutuksiin.

Yleisimmät oireet olivat ärsytys, punoitus, kipu ja turvotus antopaikassa. Vaikutusten voimakkuus määräytyy fotodynaamisessa hoidossa käytetyn valon tyypin mukaan. Vaikutusten voimakkuus korreloi myös kapealla valospektrillä saavutettavan paremman hoitotuloksen kanssa (ks. kohta Farmakodynamiikka). Haittavaikutusten, erityisesti kivun, voimakkuus oli vähäisempi kun Ameluz-valmistetta käytettiin yhdessä päivänvaloa käyttävän PDT-hoidon kanssa.
Useimmat haittavaikutukset ilmenevät valohoidon aikana tai pian sen jälkeen. Oireet ovat yleensä voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita (tutkijan neliportaisella asteikolla arvioituna) ja kestävät useimmiten 1–4 päivää. Joissakin tapauksissa ne voivat kuitenkin kestää 1–2 viikkoa ja jopa pidempään. Haittavaikutukset ovat harvoin vaatineet hoidon keskeyttämistä tai lopettamista.

Taulukoitu haittavaikutusluettelo

Haittavaikutusten esiintyvyyttä fotodynaamista Ameluz-hoitoa pivotaalisissa kliinisissä tutkimuksissa saaneilla 624 potilaalla on kuvattu seuraavassa taulukossa. Kaikki nämä haittavaikutukset eivät olleet vakavia. Taulukossa esitetään lisäksi vakavia haittavaikutuksia, jotka ilmoitettiin markkinoilletulon jälkeen. Haittavaikutusten yleisyys määritellään seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 1: Yhteenveto fotodynaamista 5‑aminolevuliinihappo-hoitoa saaneilla potilailla raportoiduista haittavaikutuksista

* Tiedot markkinoillaoloajalta.
¹ Tätä reaktiota esiintyy myös ennen valohoitoa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus on epätodennäköistä paikallisessa käytössä, eikä siitä ole raportoitu kliinisissä tutkimuksissa. Systeeminen toksisuus ei ole todennäköistä, jos Ameluzia niellään vahingossa. Suojausta auringonvalolta 48 tunnin ajan ja antopaikan tarkkailua kuitenkin suositellaan.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: antineoplastiset aineet, fotodynaamisessa/säteilyhoidossa käytettävät herkistäjät, ATC-koodi: L01XD04

Vaikutusmekanismi

Paikallisesti käytetty 5‑aminolevuliinihappo (ALA) metaboloituu protoporfyriini IX:ksi, joka on hoidettavien aktiinisen keratoosin ja tyvisolusyövän leesioiden solujen sisälle kertyvä fotoaktiivinen yhdiste. Protoporfyriini IX aktivoidaan punaisella valolla, jonka aallonpituus ja energia ovat tarkoitukseen sopivia. Hapen läsnä ollessa muodostuu reaktiivisia happilajeja. Nämä vaurioittavat solukomponentteja ja lopulta tuhoavat kohdesolut.

Kliininen teho ja turvallisuus

Aktiinisen keratoosin (AK) ja kenttäkarsinogeneesin hoito:

Ameluzin tehoa ja turvallisuutta aktiinisen keratoosin (AK) hoidossa on arvioitu kliinisissä tutkimuksissa, joihin osallistui 746 potilasta. Vaiheen III kliinisissä tutkimuksissa Ameluz-hoitoa sai kaikkiaan 486 potilasta. Kaikilla osallistuneilla oli vähintään 4 lievää tai keskivaikeaa aktiinisen keratoosin aiheuttamaa leesiota. Antopaikka valmisteltiin ja valmisteenannettiin vaikuttaa kohdassa Annostus ja antotapa kuvatulla tavalla. Jos leesiot tai karsinogeenikentät eivät olleet parantuneet täydellisesti 12 viikon kuluttua ensimmäisestä hoidosta, hoito toistettiin samanlaisena.

A) Punavalolampulla annettava kasvojen ja päänahan fotodynaaminen AK-hoito

ALA-AK-CT002-tutkimuksessa, joka oli satunnaistettu sokkoutettu kliininen 571 AK-potilasta käsittänyt tutkimus, ja seurannassa 6 tai 12 kuukautta tutkimuksen jälkeen, tutkittiin fotodynaamisen Ameluz-hoidon yhdenvertaisuutta kaupallisesti rekisteröidyn voiteen kanssa, joka sisältää 16-prosenttista metyyliaminolevulinaattia (MAL, metyyli-[5‑amino-4-oksopentanoaatti]), ja paremmuutta lumelääkkeeseen verrattuna. Punaisena valona oli joko kapean valospektrin lamppu (Aktilite CL 128 tai Omnilux PDT) tai lamppu, jonka valospektri oli leveämpi ja yhtäjaksoinen (Waldmann PDT 1200 L tai Hydrosun Photodyn 505 tai 750). Ensisijaisena päätetapahtumana oli täydellinen paraneminen 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen. Ameluz (78,2 %) oli merkitsevästi tehokkaampi kuin MAL (64,2 %, [97,5 %:n luottamusväli: 5,9; ∞]) ja lumelääke (17,1 %, [95 %:n luottamusväli: 51,2; 71,0]). Täydellisen paranemisen vaste oli parempi Ameluzilla (90,4 %) verrattaessa MAL:iin (83,2 %) ja lumelääkkeeseen (37,1 %). Paranemisvasteeseen ja siedettävyyteen vaikuttivat käytetyt valolähteet. Seuraavassa taulukossa on esitetty hoidon teho ja antopaikassa tilapäisesti esiintyneet haittavaikutukset (kipu ja punoitus) fotodynaamisen hoidon aikana eri valolähteitä käytettäessä:

Taulukko 2a: Fotodynaamisen hoidon teho ja antopaikassa tilapäisesti esiintyneet haittavaikutukset (kipu ja punoitus) eri valolähteitä käytettäessä AK:n hoidossa kliinisessä ALA-AK-CT002-tutkimuksessa.

Kliininen teho arvioitiin uudelleen seurantakäynneillä 6 ja 12 kuukautta viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen. Uusiutumisprosentti 12 kuukautta hoidon jälkeen oli hieman parempi Ameluzilla (41,6 %, [95 %:n luottamusväli: 34,4; 49,1]) kuin MAL-hoidolla (44,8 %, [95 %:n luottamusväli: 36,8; 53,0]). Siihen vaikutti käytetyn valon spektri siten, että kapean spektrin valolla saavutettiin paremmat tulokset. Ennen päätöstä aloittaa fotodynaaminen hoito olisi otettava huomioon, että tutkimushenkilön täydellisen paranemisen todennäköisyys 12 kuukautta viimeisen hoitokerran jälkeen oli kapean spektrin lampuilla 53,1 % ja kaikilla lampputyypeillä 47,2 % Ameluz-hoidossa. Vastaavat prosentit MAL-hoidossa olivat 40,8 % ja 36,3 %. Keskimääräinen todennäköisyys sille, että potilaat tarvitsisivat vain yhden hoidon ja olisivat täysin parantuneita 12 kuukautta fotodynaamisen hoidon jälkeen, oli 32,3 % Ameluz-hoidossa ja MAL-ryhmässä 22,4 % kaikkien lamppujen osalta.

Kosmeettinen tulos arvioitiin 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen (alkutilanteen 0-piste pois lukien) seuraavasti: erittäin hyvä tai hyvä 43,1 prosentilla Ameluz-ryhmässä, 45,2 prosentilla MAL-ryhmässä ja 36,4 prosentilla lumelääkeryhmässä ja epätyydyttävä tai heikentynyt 7,9 prosentilla, 8,1 prosentilla ja 18,2 prosentilla näissä ryhmissä.

Tutkimuksessa ALA-AK-CT003 Ameluz-valmistetta verrattiin myös lumelääkehoitoon. Tämä oli satunnaistettu kaksoissokkoutettu kliininen tutkimus, johon osallistui 122 AK-potilasta. Punaisen valon lähde antoi joko kapean 630 nm:n spektrin valoannoksella 37 J/cm² (Aktilite CL 128) tai leveämmän yhtäjaksoisen 570–670 nm:n spektrin annoksella 170 J/cm² (Photodyn 750). Ensisijaisena päätetapahtumana oli täydellinen paraneminen 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen. Fotodynaaminen Ameluz-hoito (66,3 %) oli merkitsevästi tehokkaampi kuin lumelääkehoito (12,5 %, p < 0,0001). Täydellisen paranemisen vaste oli parempi Ameluzilla (81,1 %) kuin lumelääkkeellä (20,9 %). Paranemisvaste ja siedettävyys määräytyivät valolähteen mukaan siten, että kapean spektrin valolla saavutettiin paremmat tulokset. Kliininen teho säilyi seuranta-aikana 6 ja 12 kuukautta viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen. Ennen päätöstä aloittaa fotodynaaminen hoito olisi otettava huomioon, että tutkimushenkilön täydellisen paranemisen todennäköisyys 12 kuukautta viimeisen hoitokerran jälkeen oli kapean spektrin lampuilla 67,5 prosenttia ja kaikilla lampputyypeillä annetun hoidon osalta 46,8 prosenttia Ameluz-hoidossa. Todennäköisyys sille, että potilaat tarvitsisivat vain yhden Ameluz-hoidon ja olisivat täysin parantuneita 12 kuukautta hoidon jälkeen, oli keskimäärin 34,5 prosenttia kaikilla lampputyypeillä annetun hoidon osalta.

Taulukko 2b: Fotodynaamisen hoidon teho ja antopaikassa tilapäisesti esiintyneet haittavaikutukset (kipu ja punoitus) eri valolähteitä käytettäessä AK:n hoidossa kliinisessä ALA-AK-CT003-tutkimuksessa.

Molemmissa AK-tutkimuksissa ALA-AK-CT002 ja -CT-003 paranemisvaste oli parempi kapean spektrin valohoidossa, mutta antopaikan haittavaikutusten esiintyvyys ja voimakkuus (esimerkiksi ohimenevä kipu, punoitus) lisääntyivät näillä laitteilla hoidetuilla potilailla (katso edellä olevat taulukot ja kohta Haittavaikutukset).

Kosmeettinen tulos arvioitiin erittäin hyväksi 47,6 prosentilla Ameluz-ryhmän tutkimushenkilöistä ja 25,0 prosentilla lumelääkeryhmän tutkimushenkilöistä. Kosmeettinen tulos arvioitiin epätyydyttäväksi tai huonoksi 3,8 prosentilla Ameluz-ryhmän tutkimushenkilöistä ja 22,5 prosentilla lumelääkeryhmän tutkimushenkilöistä.

Kenttäkarsinogeneesissa ihoalueella on useita AK-leesioita ja taustalla on todennäköisesti ympäröivän alueen aktiininen vaurio (tunnetaan kenttäkarsinogeneesina tai kenttämuutoksena); tämän alueen laajuus ei ole välttämättä havaittavissa silmin tai lääkärintarkastuksessa. Kolmannessa satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa kliinisessä tutkimuksessa (ALA-AK-CT007), johon otettiin 87 potilasta, verrattiin Ameluz-valmistetta ja lumelääkettä hoidettavilla kentillä, joilla jokaisella oli 4‑8 aktiinisen keratoosin aiheuttamaa leesiota (kenttäkarsinogeneesi, field cancerization), jotka olivat entintään 20 cm²:n kenttäalueella. Punainen valolähde tuotti kapean, noin 635 nm:n spektrin valoannoksella 37 J/cm² (BF-RhodoLED). Ameluz oli parempi kuin lumelääke tarkasteltaessa potilaan täydellistä paranemista (Amelux-valmisteella 90,9 % vs. lumelääkkeellä 21,9 %; p < 0,0001) ja leesioiden täydellistä häviämistä (Amelux-valmisteella 94,3% vs. lumelääkkeellä 32,9%; p < 0,0001), kun kontrollit tehtiin 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon (PDT-hoito) jälkeen. 96,9 %:lla potilaista, joilla oli aktiinisen keratoosin aiheuttamia leesioita kasvoilla tai otsassa, kaikki leesiot hävisivät, ja 81,8 %:lla potilaista, joilla oli aktiinisen keratoosin aiheuttamia leesioita päänahassa, leesiot hävisivät kokonaan. Lievän vaikeusasteen leesiot hävisivät 99,1 %:lla Amelux-hoitoa saaneista potilaista vs. 49,2 %:lla lumelääkettä saaneista potilaista, keskivaikean vaikeusasteen leesioiden hoidossa nämä luvut olivat vastaavasti 91,7 % vs. 24,1 %. Kun fotodynaamista terapiaa oli annettu vasta yhden kerran, potilaan täydellinen paraneminen saavutettiin 61,8 %:lla Ameluz-hoitoa saaneista vs. 9,4 %:lla lumelääkettä saaneista, ja leesioiden täydellinen paraneminen saavutettiin vastaavasti 84,2 %:lla vs. 22,0 %:lla.

Kliininen teho säilyi viimeisen PDT-hoitokerran jälkeen 6 ja 12 kuukauden seurantajaksojen ajan. Ameluz-hoidon jälkeen 6,2 % leesioista uusiutui 6 kuukauden jälkeen ja lisäksi 2,9 % uusiutui 12 kuukauden jälkeen (lumelääke: 1,9 % leesioista uusiutui 6 kuukauden ja lisäksi 0 % uusiutui 12 kuukauden jälkeen). Uusiutumisprosentit potilailla olivat Amelux-hoidossa 24,5 % ja lumelääkkeellä 14,3 % 6 kuukauden jälkeen ja lisäksi vastaavasti 12,2 % ja 0 % 12 kk:n hoidon jälkeen.

Tässä tutkimuksessa käytetty kenttähoito mahdollisti ihon laadun muutosten arvioinnin lähtötilanteessa ja 6 ja 12 kuukautta viimeisen fotodynaamisen hoidon (PDT-hoidon) jälkeen.Alla olevassa taulukossa esitellään niiden potilaiden prosenttiosuudet, joilla oli ihovaurioita ennen PDT- hoitoa ja 12 kuukautta PDT-hoidon jälkeen. Kaikki ihon laadun parametrit hoidetulla alueella paranevat jatkuvasti 12 kuukauden seuranta-ajankohtaan asti.

Taulukko 3a: Ihon laadun parametrit hoidetulla alueella 12 kuukautta kestäneen seurantajakson aikana (ALA-AK-CT007)

B) Punavalolampulla annettava fotodynaaminen AK-hoito vartalon, kaulan/niskan ja raajojen alueella

Kliinisessä ALA-AK-CT010-tutkimuksessa Ameluz-valmisteen tehoa aktiinisen keratoosin (AK) hoidossa muilla kehon alueilla (raajat, vartalo ja niska/kaula) verrattiin lumelääkehoitoon satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, yksilönsisäisessä faasin III kliinisessä tutkimuksessa, jossa vertailtavana oli 50 potilasta, joilla oli 4-10 AK:ta raajojen tai vartalon tai niskan/kaulan vastakkaisilla alueilla. Punaisen valon lähde antoi kapean 635 nm:n spektrin valoannoksella 37 J/cm² (BF-RhodoLED). Ensisijaisena päätetapahtumana oli täydellinen paraneminen 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen. Ameluz oli parempi kuin lumelääke tarkasteltaessa leesioiden keskimääräistä täydellistä häviämistä (Ameluz-valmisteella 86,0 % vs. lumelääkkeellä 32,9 %) ja potilaan täydellistä paranemista (Ameluz-valmisteella 67,3 % vs. lumelääkkeellä 12,2 %), kun kontrollit tehtiin 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon (PDT) jälkeen. Niiden leesioiden määrä, jotka tutkija oli arvioinut täysin parantuneiksi ja jotka samanaikaisesti olivat myös koepalan histologisen tutkimuksen mukaan parantuneet, oli pienempi molemmissa ryhmissä: 70,2 % Ameluz-ryhmässä ja 19,1 % lumelääkeryhmässä.

C) Päivänvalohoitona annettava kasvojen ja päänahan fotodynaaminen AK-hoito

Ameluzin tehoa ja turvallisuutta fotodynaamisessa päivänvalohoidossa tutkittiin satunnaistetussa, havainnoitsijan suhteen sokkoutetussa, yksilönsisäisessä faasin III tutkimuksessa (ALA-AK-CT009), johon osallistui 52 potilaista, joilla oli 3-9 AK:ta kummallakin puolella kasvoja ja/tai päänahkaa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin Ameluzin yhdenvertaisuutta voiteen kanssa, joka sisältää 16 % metyyli-aminolevulinaattia (MAL, metyyli-[5-amino-4-oksopentanoaatti])ja joka on kaupallisesti rekisteröity käytettäväksi PDT-päivänvalohoidossa. Kasvojen/päänahan kumpikin puoli hoidettiin yhdellä näistä kahdesta valmisteesta. PDT-päivänvalohoito toteutettiin ulkona olemalla täydessä päivänvalossa jatkuvasti 2 tunnin ajan. Aurinkoisina päivinä potilas sai hakeutua varjoon, jos hän tunsi olonsa epämukavaksi suorassa auringonvalossa. Sateiset jaksot tai sisätiloissa vietetty aika pidensivät altistusaikaa ulkona vastaavasti. Päivänvalo ei välttämättä ole riittävä Ameluz-päivänvalohoidon toteuttamiseen talvikuukausien aikana joissakin Euroopan osissa. Fotodynaaminen Ameluz-päivänvalohoito on toteutettavissa Etelä-Euroopassa vuoden ympäri, Keski-Euroopassa helmikuusta lokakuuhun ja Pohjois-Euroopassa maaliskuusta lokakuuhun.
Leesioiden täydelliset parantumisprosentit olivat yhteen PDT-päivänvalohoitokertaan yhdistetyllä Ameluz-valmisteella 79,8 % ja MAL-vertailuvalmisteella 76,5 %. Tutkimuksessa osoitettiin, että Ameluz-valmiste on yhdenvertainen MAL-voiteeseen verrattuna [alaraja 97,5 % - luottamusväli 0,0]. Hoitojen haittavaikutukset ja siedettävyys olivat keskenään vertailukelpoisia. Kliininen teho arvioitiin uudelleen seurantakäynneillä 6 ja 12 kuukautta viimeisen fotodynaamisen hoidon (PDT-päivänvalohoito) jälkeen. Leesioiden keskimääräiset uusiutumisprosentit 12 kuukauden jälkeen olivat Ameluzia käytettäessä lukumääräisesti pienemmät (19,5 %) kuin MAL-vertailuvalmisteella (31,2 %).

Taulukko 3b: Täydellinen paraneminen (Täysin parantuneiden yksittäisten leesioiden prosenttiosuus) kliinisessä ALA-AK-CT009-tutkimuksessa

Tyvisolusyövän (basaliooma, BCC) hoito:

Ameluzin tehoa ja turvallisuutta < 2 mm paksun tyvisolusyövän (basaliooma, BCC) hoidossa on arvioitu 281 potilaalla, jotka osallistuivat faasin III kliiniseen tutkimukseen (ALA-BCC-CT008). Tässä tutkimuksessa kaikkiaan 138 potilasta sai Ameluz-hoitoa. Kaikilla potilailla oli 1‑3 tyvisolusyöpäleesiota kasvoilla/otsalla, kaljussa päänahassa, raajoissa ja/tai kaulassa/niskassa/vartalossa. Tässä tutkimuksessa tutkittiin fotodynaamisen Amelux-hoidon yhdenvertaisuutta voiteen kanssa, joka sisältää 16 % metyyli-aminolevulinaattia (MAL, metyyli-[5-amino-4-oksopentanoaatti]). Punainen valolähde tuotti kapean, noin 635 nm:n spektrin valoannoksella 37 J/cm² (BF-RhodoLED). Ensisijaisena päätetapahtumana oli täydellinen paraneminen 12 viikkoa viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen.
Potilaiden leesioiden täydelliset parantumisprosentit olivat Ameluz-valmisteella 93,4 % ja MAL-vertailuvalmisteella 91,8 %. Tutkimuksessa osoitettiin, että Ameluz-valmiste on yhdenvertainen MAL-voiteen kanssa [97,5 % -luottamusväli -6,5]. Tyvisolusyövän leesioista 94,6 % parani Ameluz-valmisteella, 92,9 % MAL-voiteella. Nodulaarisessa tyvisolusyövässä (BCC) 89,3 % leesioista parani Ameluz-valmistetta käytettäessä, 78,6 % MAL-voidetta käytettäessä. Hoitojen haittavaikutukset ja siedettävyys olivat keskenään vertailukelpoisia.
Kliininen teho arvioitiin uudelleen seurantakäynneillä 6 ja 12 kuukautta viimeisen fotodynaamisen hoidon jälkeen. Leesion uusiutumisprosentit 6 ja 12 kuukauden jälkeen olivat Ameluzia käytettäessä 2,9% ja 6,7 % ja MAL-voiteella ´4,3% ja 8,2 %.

Taulukko 4: PDT-hoidon teho tyvisolusyövän hoidossa kaikilla potilailla ja valikoiduilla alaryhmillä kliinisessä tutkimuksessa ALA-BCC-CT008

Potilaiden jakautuminen eri alaryhmiin oli samankaltainen molempilla tuotteilla, ja se vastaa jakaumaa yleisväestössä, jossa yli 70 % tyvisolusyövistä sijaitsee pään/vartalon alueella. Tällä alueella sijaitsevat tyvisolusyövät kuuluvat pääasiassa pinnalliseen alatyyppiin. Vaikka alaryhmät ovat liian pieniä merkitsevien johtopäätösten tekemiseksi yksittäisistä ryhmistä, kahden tuotteen jakaumat eri alaryhmiin ovat hyvin samankaltaiset. Siten ei vaikuta todennäköiseltä, että ne voisivat vaikuttaa negatiivisesti yhdenvertaisuuteen tutkimuksen ensisijaisessa päätepisteessä tai kaikissa alaryhmissä havaittuihin yleisiin suuntauksiin.

Eräässä kliinisessä tutkimuksessa, jossa tarkoituksena oli tutkia aminolevuliinihapolle herkistymisen mahdollisuutta 216 terveellä henkilöllä, 13 henkilölle (6 %:lle) kehittyi allerginen kosketusihottuma henkilöiden altistuttua jatkuvasti 21 vuorokauden ajan aminolevuliinihappo-annoksille, jotka olivat suurempia kuin normaalisti aurinkokeratoosin hoitoon käytettävät annokset. Allergista kosketusihottumaa ei ole havaittu tavanomaisissa hoito-olosuhteissa.

Aktiinisen keratoosin aiheuttamien leesioiden vaikeusasteen arviointiin käytettiin Olsenin ja muiden vuonna 1991 julkaisemaa asteikkoa (J Am Acad Dermatol 1991; 24: 738–743):

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset Ameluzin -valmisteen käytöstä kaikkien pediatristen potilasryhmien hoidossa aktiinisen keratoosin. Tyvisolukarsinooman osalta on olemassa koko valmisteryhmää koskeva poikkeuslupa (ks. kohta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Imeytyminen

Imeytymistä ihmisen ihon kautta on tutkittu in vitro Ameluziin sisältyvän radioaktiivisesti merkityn 5‑aminolevuliinihapon (ALA) avulla. Keskimääräinen kumulatiivinen imeytyminen ihmisen ihon kautta (mukaan lukien kertyminen verinahkaan) 24 tunnin kuluttua oli 0,2 prosenttia annostellusta annoksesta. Vastaavia tutkimuksia ei ole aktiinisen keratoosin aiheuttamien leesioiden vaurioittamasta ja/tai karheutumia sisältävästä ihmisen ihosta.

Jakautuminen

Vaiheen II kliinisessä tutkimuksessa mitattiin 5‑aminolevuliinihapon ja protoporfyriini IX:n pitoisuudet seerumissa sekä ALA:n pitoisuudet virtsassa ennen Ameluzin annostelua fotodynaamista hoitoa varten sekä 3 ja 24 tuntia hoidon jälkeen. Annostelun jälkeiset pitoisuudet eivät olleet nousseet annostelua edeltävistä luonnollisista pitoisuuksista, mikä osoitti, ettei paikallisen annostelun systeeminen imeytyminen ole merkittävää.
Farmakokineettinen maksimikäyttötutkimus tehtiin 12 potilaalla, joilla oli vähintään 10 lievää tai kohtalaista aktiivisen keratoosin aiheuttamaa lleesiota kasvoilla tai otsalla. Kokonainen putkilo lumelääkettä ja Ameluz-valmistetta levitettiin iholle, minkä jälkeen annettiin fotodynaamista hoitoa (PDT) kiinteissä jaksoissa. Sitten seurasi 7 vuorokauden hoidoton (washout-) jakso, minkä jälkeen arvioitiin aminolevuliinihapon ja protoporfyriini IX:n pitoisuudet plasmassa lähtötilanteessa ja Ameluz-hoidon jälkeen. Useimmilla potilailla havaittiin enintään 2,5‑kertainen aminolevuliinihapon perusarvojen nousu Ameluz-valmisteen levittämisen jälkeen ensimmäisten 3 tunnin aikana, mikä on vielä aiemmin raportoitujen ja julkaistujen endogeenisten aminolevuliinihappopitoisuuksien normaaliarvojen rajoissa. Protoporfyriini IX -metaboliitin pitoisuudet plasmassa olivat yleensä kaikilla potilailla alhaiset, eikä protoporfyriini IX:n pitoisuuksien selvää nousua plasmassa havaittu yhdelläkään potilaalla Ameluz-valmisteen levittämisen jälkeen.

Ei-kliiniset tiedot eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille ihotoksisuustutkimusten tai tutkimuskirjallisuudessa raportoitujen toistuvan altistuksen toksisuuden, genotoksisuuden ja lisääntymistoksisuuden tutkimustulosten perusteella.

Aminolevuliinihapolla ei ole tehty karsinogeenisuustutkimuksia.

Ksantaanikumi, soijapavun fosfatidyylikoliini, polysorbaatti 80, keskipitkäketjuiset triglyseridit, isopropyylialkoholi, dinatriumfosfaattidihydraatti, natriumdivetyfosfaattidihydraatti, propyleeniglykoli, natriumbentsoaatti (E211), puhdistettu vesi

Ei oleellinen.

Avaamaton putki: 24 kuukautta
Avaamisen jälkeen: 12 viikkoa

Säilytys jääkaapissa (2 – 8 °C).
Pidä putki tiiviisti suljettuna avaamisen jälkeen.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

AMELUZ geeli
78 mg/g 2 g (217,71 €)

PF-selosteen tieto

Yksi ulkopakkaus, joka sisältää alumiiniputken, jonka sisäpinnalla on epoksi-fenolisuojalakka. Lateksitiiviste ja HDPE:stä valmistettu kierrekorkki. Yksi putki sisältää 2 g geeliä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai kellertävä geeli.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Lamppua on käytettävä käyttöohjeen mukaisesti. On käytettävä ainoastaan CE-merkittyjä, tarpeellisilla suodattimilla ja/tai heijastavilla peileillä varustettuja lamppuja, joiden avulla altistuminen lämmölle, siniselle valolle ja ultraviolettisäteilylle voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Ennen tietyn lampun käyttämistä laitteen tekniset tiedot on tarkistettava sen varmistamiseksi, että tarkoitetun valospektrin vaatimukset täyttyvät. Sekä potilaan että valohoitoa antavan hoitohenkilöstön on noudatettava käytettävän valolähteen mukana toimitettuja turvaohjeita. Potilaan ja hoitohenkilöstön on käytettävä tarkoitukseen sopivia suojalaseja valohoidon aikana. Hoidettavien leesioalueiden ulkopuolella olevaa tervettä ihoa ei tarvitse suojata.

AMELUZ geeli
78 mg/g 2 g

• Ei korvausta.

L01XD04

23.03.2022