FOMEPIZOLE SERB infuusiokonsentraatti, liuosta varten 5 mg/ml

1 ml sisältää 8 mg fomepitsolisulfaattia, mikä vastaa 5 mg:aa fomepitsolia. Yksi 20 ml:n ampulli sisältää 160 mg fomepitsolisulfaattia, mikä vastaa 100 mg:aa fomepitsolia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi 20 ml:n ampulli sisältää 2,4 mmol natriumia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Infuusiokonsentraatti, liuosta varten.

Fomepizole SERB on antidootti, jota käytetään akuutin etyleeniglykolimyrkytyksen ja akuutin metanolimyrkytyksen hoidossa.

Annostus

Hoito on aloitettava heti kun etyleeniglykoli- tai metanolimyrkytystä epäillään, niin pian kuin mahdollista etyleeniglykolin tai metanolin nauttimisen jälkeen, vaikka myrkytyksen oireita ei esiintyisi.

Jos etyleeniglykolipitoisuuden määritystä ei ole käytettävissä, etyleeniglykolimyrkytystä voidaan epäillä anamnestisten tietojen perusteella, ja jos myrkytys on vaikea, sen oireita ovat metabolinen asidoosi (anionivaje > 16 mmol/l), konvulsiivinen kooma ja munuaisten vajaatoiminta (mukaan lukien kalsiumoksalaattikiteet virtsassa).

Jos metanolipitoisuuden määritystä ei ole käytettävissä, metanolimyrkytystä voidaan epäillä anamnestisten tietojen perusteella, ja jos myrkytys on vaikea, sen oireita ovat metabolinen asidoosi (anionivaje > 16 mmol/l), mydriaasi ja näköhäiriöt, joita seuraa kooma.

Jos potilaan osmolaarinen vaje on suurentunut eikä tätä voida selittää etanolilla, tietoa voidaan hyödyntää plasman etyleeniglykoli- tai metanolipitoisuudeen arviointiin, kunnes käytettävissä on tarkkoja määrityksiä.

Plasman etyleeniglykoli- tai metanolipitoisuus tulisi määrittää sairaalaan tultaessa, mutta tämä ei saa viivyttää fomepitsolihoidon aloitusta. Plasman etyleeniglykolipitoisuutta tai plasman metanolipitoisuutta seurataan 12–24 tunnin välein.

Fomepitsolin annostus riippuu plasman etyleeniglykolipitoisuudesta tai plasman metanolipitoisuudesta sekä munuaisten toiminnasta.

Etyleeniglykolimyrkytys

Potilaat, joilla on normaali tai vain vähän tai kohtalaisesti huonontunut munuaisten toiminta (seerumin kreatiniini < 265 mikromol/l) ja jotka eivät vaadi hemodialyysiä
Aloitusannos 15 mg/kg infuusiona, minkä jälkeen ylläpitoannokset 12 tunnin välein alla olevan taulukon mukaisesti. Hoitoa jatketaan, kunnes etyleeniglykolipitoisuus on laskenut alle tason 0,2 g/l (3,2 mmol/l).

Ylläpitoannosten määrä ja annos 48 tunnin jälkeen riippuu etyleeniglykolin alkuperäisestä pitoisuudesta ja sen muuttumisesta hoidon aikana.

Yleensä on suositeltavaa antaa 4–5 ylläpitoannosta etyleeniglykolipitoisuuden ollessa hoidon alkuvaiheessa välillä 3–6 g/l (48–96 mmol/l) ja 1–3 ylläpitoannosta välillä 0,35–1,5 g/l (5,6–24 mmol/l).

Potilaat, joilla on selvästi huonontunut munuaisten toiminta (seerumin kreatiniini > 265 mikromol/l) tai seerumin kreatiniinipitoisuus on kohonnut > 90 mikromol:lla/l (1 mg/dl)
Hemodialyysi yhdistetään fomepitsolihoitoon.

Aloitusannoksena annetaan 15 mg/kg (infuusiona 30–45 minuutin aikana), minkä jälkeen hoitoa jatketaan 1 mg/kg/tunti jatkuvana infuusiona koko hemodialyysin ajan.

Käytettäessä toista kehon ulkopuolista eliminaatiomenetelmää, jatkuvaa venovenöösia hemodiafiltraatiota, fomepitsolin annostusta ei tunneta.

Hemodialyysi on syytä aloittaa yhdessä fomepitsolihoidon kanssa myös silloin, jos jokin alla olevista ehdoista täyttyy:

• arteriaalinen pH < 7,10

• arteriaalinen pH laskee yli 0,05 yksikköä johtaen normaalialueen ulkopuoliseen pH-arvoon huolimatta bikarbonaatti-infuusiosta

• arteriaalinen pH-arvo ei pysy yli arvon 7,30 bikarbonaatihoidosta huolimatta

• seerumin bikarbonaattipitoisuuden lasku enemmän kuin 5 mmol/l huolimatta bikarbonaattihoidosta.

Hoito (fomepitsolisulfaatin anto hemodialyysin kanssa tai ilman hemodialyysiä) on lopetettava, kun metabolinen asidoosi on korjautunut ja plasman etyleeniglykolipitoisuus on laskenut alle tason 0,2 g/l (3,2 mmol/l).

Metanolimyrkytys

Potilaat, joilla on normaali tai vain vähän tai kohtalaisesti heikentynyt munuaisten toiminta (seerumin kreatiniini < 265 mikromol/l) ja jotka eivät vaadi hemodialyysiä
Aloitusannos 15 mg/kg infuusiona, minkä jälkeen ylläpitoannokset 12 tunnin välein alla olevan taulukon mukaisesti. Hoitoa jatketaan, kunnes metanolipitoisuus on laskenut alle tason 0,20 g/l (6,2 mmol/l).

Potilaat, joilla on selvästi huonontunut munuaisten toiminta (seerumin kreatiniini > 265 mikromol/l) tai seerumin kreatiniinipitoisuus on kohonnut > 90 mikromol:lla/l (1 mg/dl)
Aloitusannoksena annetaan 15 mg/kg (infuusiona 30–45 minuutin aikana), minkä jälkeen hoitoa jatketaan annoksella 1 mg/kg/tunti jatkuvana infuusiona koko hemodialyysin ajan. Vaihtoehtoisesti jaksoittaisen hemodialyysin (IHD) aikana voidaan antaa ylläpitoannos 10 mg/kg 4 tunnin välein tai jatkuvan munuaiskorvaushoidon (CRRT) aikana 10 mg/kg 8 tunnin välein.

Hemodialyysi on syytä aloittaa yhdessä fomepitsolihoidon kanssa myös silloin, jos jokin alla olevista ehdoista täyttyy:

• näköhäiriöitä ja/tai neurologisia häiriöitä

• elintoimintojen heikkeneminen intensiivisestä tukihoidosta huolimatta

• kooma, joka saattaa johtua metanolista

• seerumin metanolipitoisuus yli 0,5 g/l

• arteriaalinen pH < 7,10 hoitoon tultaessa

• arteriaalinen pH laskee yli 0,05 yksikköä tai seerumin bikarbonaattipitoisuus laskee enemmän kuin 5 mmol/l huolimatta bikarbonaattihoidosta

• arteriaalinen pH ei pysy arvossa 7,30 tai sen yläpuolella

• seerumin metanolipitoisuus laskee hitaammin kuin 0,1 g/l 24 tunnin aikana.

Hoidon alussa on tehtävä seuraavat laboratoriotutkimukset: laskimoveren elektrolyytit anionivajeen määrittämiseksi sekä verikaasuanalyysi (asidoosin arvioimiseksi). Nämä tutkimukset on toistettava hoidon aikana 8–12 tunnin välein anionivajeen muutosten ja happo‑emästasapainon seuraamiseksi. Hoito (fomepitsolisulfaattin anto hemodialyysin kanssa tai ilman hemodialyysiä) lopetetaan, kun metanolipitoisuus on laskenut alle 0,20 g:aan/l (6,2 mmol/l), metabolinen asidoosi on korjautunut ja kliiniset oireet ovat parantuneet (neurologisia häiriöitä tai näköhäiriöitä ei ole).

Iäkkäät potilaat
Kliinistä kokemusta iäkkäiden potilaiden hoidosta on vähän. Annostus on sopeutettava munuaisten toiminnan mukaiseksi (katso yllä).

Lapset
Fomepitsolin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu lapsilla. Kliininen kokemus on vähäistä, ja samaa painoon suhteutettua annostusta kuin aikuisilla on käytetty myös lapsilla.

Potilaat, joiden maksan toiminta on huonontunut
Kliiniset tiedot puuttuvat.

Antotapa
Fomepizole SERB 5 mg/ml infuusiokonsentraatti laimennetaan ennen käyttöä (ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet). Laimennos annetaan hitaana laskimonsisäisenä infuusiona 30–45 minuutin aikana. Potilaille, jotka tarvitsevat hemodialyysiä, harkitaan fomepitsolin antamista jatkuvana infuusiona (ks. kohta Annostus ja antotapa)

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai muille pyratsoleille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Jo aloitettu etyleeniglykoli- tai metanolimyrkytyksen hoito etanolilla ei estä fomepitsolin käyttöä. Fomepitsolin ja etanolin kombinointi ei kuitenkaan ole suositeltavaa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Vähäisiä allergisia reaktioita on havaittu muutamalla potilaalla (ihottumaa, hypereosinofiliaa). Näitä oireita tulee seurata.

Hoitoa tulee muuttaa voimakkaan allergiareaktion tapauksessa (angioödeema, bronkospasmi, anafylaktinen sokki). Näissä tapauksissa fomepitsolisulfaatti-infuusio tulee lopettaa välittömästi muun tunnetun syyn puuttuessa; oireenmukainen hoito tulee aloittaa eikä fomepitsolisulfaattia enää saa antaa potilaalle. Hoito etanolilla tulee aloittaa ja hemodialyysiä harkita.

Etyleeniglykolimyrkytyksen hoito koostuu

• myrkyllisten metaboliittien muodostuksen estämisestä

• metabolisen asidoosin korjaamisesta

• riittävästä nesteytyksestä (suun kautta tai tarvittaessa laskimoon), jolla estetään nestevajaus ja hypernatremia ja jolla lisätään etyleeniglykolin puhdistumaa virtsaan

• tarvittaessa toksisten metaboliittien poistamisesta hemodialyysillä.

Potilaan seurannassa määritetään riittävän usein plasman etyleeniglykolipitoisuus, verikaasuanalyysi, elektrolyyttiarvot, seerumin kreatiniini, tutkitaan virtsa ja siinä mahdollisesti olevat oksalaattikiteet.

On suositeltavaa seurata maksan transaminaasiarvoja ja verenkuvaa ennen hoitoa ja kuukausi hoidon jälkeen hypereosinofilian havaitsemiseksi.

Jos potilaalla on jo ennestään huonontunut maksan toiminta, maksan transaminaaseja on tarkkaan seurattava.

Fomepizole SERB 5 mg/ml infuusiokonsentraattia ei saa antaa laimentamattomana. Laimennosta ei saa antaa bolusinjektiona.

Fomepizole SERB sisältää natriumia
Tämä lääkevalmiste sisältää 55 mg (2,4 mmol) natriumia per ampulli, mikä vastaa 2,8 %:a WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille. Suositellaan, että Fomepizole SERB ‑valmiste laimennetaan glukoosiliuoksella potilaille, joilla on ruokavalion natriumrajoitus (ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet).

Yhteisvaikutus etanolin kanssa:
Alkoholin nauttiminen samanaikaisesti fomepitsolin kanssa heikentää kummankin aineen eliminointia. Vaikka fomepitsolin kliininen teho ei näytä heikentyvän, alkoholin ja fomepitsolin samanaikainen käyttö ei ole suositeltavaa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskaus
Fomepitsolin käytöstä raskauden aikana ei ole kliinistä tietoa. Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa on on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Mahdollinen riski ihmisellä on tuntematon. Fomepitsolia ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei se ole välttämätöntä.

Imetys
Fomepitsolin erittymisestä äidinmaitoon ei ole tietoa. Rintaruokinta on syytä lopettaa fomepitsolihoidon ajaksi.

Hedelmällisyys
Hedelmällisyystutkimuksia ei ole tehty.

Fomepizole SERB ‑valmisteella on kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.
Hoitoon mahdollisesti liittyvä huimaus on syytä mainita potilaalle. Ei ole suositeltavaa ajaa tai käyttää koneita muutaman päivän aikana hoidon lopettamisen jälkeen.

Ilmoitetut haittavaikutukset on lueteltu seuraavassa taulukosssa elinjärjestelmäluokan ja yleisyyden mukaan. Yleisyydet ovat: hyvin yleinen (≥ 1/10) ja yleinen (≥ 1/100, < 1/10).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Pyörrytyksen tunnetta, juopumuksen tunnetta, pahoinvointia, huimausta, päänsärkyä, nystagmusta ja puhehäiriöitä on havaittu terveillä vapaaehtoisilla annoksen ollessa 50–100 mg/kg.

Huomattavan yliannostuksen tapahtuessa hemodialyysiä voidaan harkita, koska fomepitsolisulfaatti on dialysoituva.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Myrkytysten hoitoon käytettävät lääkeaineet
ATC-koodi: V03AB34

Vaikutusmekanismi
Fomepitsoli on alkoholidehydrogenaasin (ADH) kompetitiivinen estäjä. ADH katalysoi etyleeniglykolin ja metanolin ensimmäisen vaiheen metaboliaa maksassa. Fomepitsolihoito estää etyleeniglykolin ja metanolin myrkyllisten metaboliittien muodostumista ja pidentää niiden puoliintumisaikaa plasmassa. Etyleeniglykoli eliminoituu tällöin muuttumattomana virtsaan ja saa aikaan osmoottisen polyurian. Metanoli eliminoituu muuttumattoman keuhkojen ja munuaisten kautta.

Etyleeniglykolin 4 tunnin puoliintumisaika plasmassa pitenee 10–16 tuntiin fomepitsolin vaikutuksesta.

Metanolin puoliintumisaika plasmassa (14–20 tuntia keskivaikeassa myrkytyksessä ja 24–30 tuntia vaikeassa myrkytyksessä) pitenee 54–70 tuntiin fomepitsolin vaikutuksesta.

Fomepitsolihoidon tehokkuus etyleeniglykolimyrkytyksen hoidossa on osoitettu koirilla (20 mg/kg) ja apinoilla (50 mg/kg).

Fomepitsolihoidon tehokkuus akuutin metanolimyrkytyksen hoidossa on osoitettu apinoilla vuorokausiannoksilla 10, 20 ja 50 mg/kg.

Terveillä vapaaehtoisilla fomepitsolin farmakologiset vaikutukset on osoitettu epäsuorasti osoittamalla metabolinen interaktio etanolin kanssa, joka on myös ADH:n substraatti. Fomepitsoliannokset 7–20 mg/kg ovat tehokkaita sekä suun kautta että laskimoon annosteltuna.

Jakautuminen
Fomepitsolin jakaantumistilavuus on noin 0,7 l/kg.

Biotransformaatio
Fomepitsoli metaboloituu elimistössä lähes kokonaan. Päämetaboliitilla, joka on 4-karboksipyratsoli, ei ole inhiboivaa vaikutusta ihmisen ADH:n aktiivisuuteen in vitro.

Fomepitsolin metaboliaan vaikuttavia entsyymejä ei ole tunnistettu. Prekliinisissä tutkimuksissa fomepitsolilla on osoitettu olevan sekä inhiboivaa että indusoivaa vaikutusta sytokromi P-450 ‑isoentsyymeihin. Vastaavia tutkimuksia ei ole tehty ihmisellä, ja sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että sytokromi P-450:n metaboloimien lääkkeiden farmakokinetiikka voi muuttua.

Eliminaatio
Fomepitsoli ja sen metaboliitit poistuvat pääasiassa virtsan kautta. Vain 2–3 % annetusta fomepitsolista poistuu muuttumattomana virtsassa.

Fomepitsoli on dialysoituva. Ekstraktiosuhde on noin 0,75, ja dialyysin aikainen ekstraktio on 0,41–1,15 mg/kg/h.

Lineaarisuus/ei-lineaarisuus
Fomepitsolin eliminoituminen on epälineaarista ja saturoituvaa annoksilla 7–20 mg/kg.

Eläimillä tehdyt toksisuustutkimukset eivät ole osoittaneet, että fomepitsolilla olisi mitään erityistä toksisuutta.
Fomepitsolisulfaatilla ei ole voitu osoittaa mutageenisiä tai klastogeenisiä ominaisuuksia.
Sen mahdollisia karsinogeenisiä vaikutuksia tai lisääntymistoksisuutta ei ole tutkittu.
Konventionaalisia lisääntymistoksikologisia tutkimuksia ei ole tehty. Kirjallisuudesta tiedetään, että fomepitsoli – annosteltuna intraperitoneaalisesti hiiriin raskauden 11. päivänä annoksella (mg/kg/vrk), joka on 6,5 kertaa suurempi kuin suositeltu terapeuttinen aloitusannos – sai aikaan embryotoksisia (suurentunut resorboituneiden sikiöiden lukumäärä) ja teratogeenisiä (eturaajojen lisääntyneet epämuodostumat) vaikutuksia.

Natriumkloridi, injektionesteisiin käytettävä vesi.

Tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

3 vuotta.
Laimennuksen jälkeen (ks. kohta Säilytys.): 24 tuntia.

Ei saa jäätyä.

Laimennuksen jälkeen (ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet): liuoksen fysikokemiallinen säilyvyys on osoitettu 24 tunnin ajan 25 °C:n lämpötilassa. Mikrobiologiselta kannalta laimennos on kuitenkin syytä käyttää välittömästi. Jos sitä ei heti käytetä, ovat säilytysaika ja olosuhteet ennen käyttöä käsittelijän vastuulla. Säilytysaika ei saisi ylittää 24:ää tuntia 2–8 °C:ssa, ellei laimennusta ole tehty kontrolloiduissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FOMEPIZOLE SERB infuusiokonsentraatti, liuosta varten
5 mg/ml (L:ei) 5 x 20 ml (963,75 €)

PF-selosteen tieto

20 ml ampullissa (tyypin I väritön lasi); 5 ampullia pakkauksessa.

Valmisteen kuvaus:

Fomepizole SERB on kirkas ja väritön liuos.

Vain kirkasta ja väritöntä liuosta, jossa ei ole näkyviä hiukkasia, saa käyttää.
Vain kertakäyttöön. Käyttämättä jäänyt liuos on hävitettävä.

Fomepizole SERB 5 mg/ml infuusiokonsentraatti liuosta varten laimennetaan ennen käyttöä.
Liuoksen valmistuksen tulee tapahtua aseptisissa olosuhteissa.

Konsentraatti laimennetaan laskimonsisäiseen käyttöön tarkoitetuilla 0,9-prosenttisella natriumkloridiliuoksella tai 5-prosenttisella glukoosiliuoksella.

Potilaat, joiden munuaisten toiminta on normaali:
Jokainen annos laimennetaan edellä mainituilla liuoksilla 250 ml:n tilavuuteen ja infusoidaan 30–45 minuutin aikana, kuten on mainittu kohdassa Annostus ja antotapa.

Potilaat, joiden munuaisten toiminta on huonontunut:
Käytettäessä hemodialyysin yhteydessä jatkuvaa infuusiota annos voidaan poikkeuksellisesti laimentaa pienempään nestemäärään edellä mainituista liuoksista, jotta vältyttäisiin potilaan liialta nesteytykseltä.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

FOMEPIZOLE SERB infuusiokonsentraatti, liuosta varten
5 mg/ml 5 x 20 ml

• Ei korvausta.

V03AB34

17.06.2026