Vertaa PF-selostetta

ADRENALIN ETHYPHARM injektioneste, liuos 1 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

1 ml sisältää adrenaliinitartraattia määrän, joka vastaa 1 mg:aa adrenaliinia.
Yksi 0,5 ml:n ampulli sisältää 0,5 mg adrenaliinia.
Yksi 1 ml:n ampulli sisältää 1 mg adrenaliinia.
Yksi 2 ml:n ampulli sisältää 2 mg adrenaliinia.
Yksi 5 ml:n ampulli sisältää 5 mg adrenaliinia.
Yksi 10 ml:n ampulli sisältää 10 mg adrenaliinia.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per millilitra eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.
Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:
Sisältää 1 mg/ml natriummetabisulfiittia.
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Steriili injektioneste, liuos (injektioneste)

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Adrenalin Ethypharm 1 mg/ml ‑injektionestettä voidaan käyttää ensiapuna

  • anafylaksiaan
  • akuutteihin allergisiin reaktioihin.

Annostus ja antotapa

Asianmukaisen koulutuksen saanut terveydenhuollon ammattilainen antaa tämän lääkevalmisteen.

Euroopan elvytysneuvosto (EU Resuscitation Council, ERC) suosittelee antoa lihakseen useimmille potilaille sopivimmaksi antotavaksi annettaessa adrenaliinia anafylaktisen reaktion hoitoon. Potilaan seuranta on aloitettava mahdollisimman pian (syke, verenpaine, EKG, pulssioksimetria). Sen avulla voidaan seurata adrenaliiniin saatavaa vastetta.

Lihakseen annettavan injektion paras pistoskohta on etureiden keskimmäisen kolmanneksen sivu.
Injektioneulan pitää olla riittävän pitkä, jotta adrenaliini menee varmasti lihakseen asti.

Adrenaliinin antoa ihon alle anafylaktisen reaktion hoitoon ei suositella, koska teho ei ole yhtä hyvä.

Aikuiset:
Tavanomainen annos on 0,5 mg (0,5 ml injektionestettä, joka sisältää adrenaliinia 1 mg/ml). Annos voidaan toistaa tarpeen mukaan useita kertoja 5 minuutin välein verenpaineen, sykkeen ja hengityksen tilan mukaan.

Iäkkäät:
Iäkkäille potilaille ei ole erillistä adrenaliini-injektion annostusohjelmaa. Adrenaliinia on käytettävä hyvin varoen näille potilaille, sillä he saattavat olla tavallista herkempiä adrenaliinin sydämeen ja verisuoniin kohdistuville haittavaikutuksille.

Pediatriset potilaat:

Adrenalin Ethypharm 1 mg/ml ‑injektionesteen suositusannokset ovat seuraavat:

Ikä

Annos

Yli 12 vuotta

0,5 mg lihakseen (0,5 ml injektionestettä, jonka vahvuus on 1 mg/ml)

0,3 mg lihakseen (0,3 ml injektionestettä, jonka vahvuus on 1 mg/ml), jos kyseessä on pienikokoinen tai esimurrosikäinen lapsi)

6–12 vuotta

0,3 mg lihakseen (0,3 ml injektionestettä, jonka vahvuus on 1 mg/ml)

6 kuukautta – 6 vuotta

0,15 mg lihakseen (0,15 ml injektionestettä, jonka vahvuus on 1 mg/ml)

Alle 6 kuukautta

0,01 mg/kg lihakseen (0,01 ml/kg injektionestettä, jonka vahvuus on 1 mg/ml)


Näitä annoksia voidaan antaa toistuvasti tarpeen mukaan 5–15 minuutin välein verenpaineen, sykkeen ja hengityksen tilan mukaan.

Valmisteen annossa on käytettävä pienitilavuuksista ruiskua.

Adrenalin Ethypharm 1 mg/ml ‑injektionestettä ei saa antaa laskimoon.

Annettaessa adrenaliinia laskimoon anafylaksian hoitoon on käytettävä adrenaliini-injektionestettä, jonka vahvuus on 0,1 mg/ml (käyttö laskimoon, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Vasta-aiheet ovat suhteellisia, koska valmiste on tarkoitettu käytettäväksi henkeä uhkaavissa hätätilanteissa.

  • Käyttö sormien, varpaiden, korvien, nenän, sukupuolielinten tai pakaroiden alueelle iskeemisen kudosnekroosin riskin vuoksi.
  • Älä käytä, jos liuos on värjääntynyt.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Tämä valmiste on tarkoitettu vain hätätilanteisiin, ja valmisteen annon jälkeen potilaita on seurattava lääketieteellisesti.

Adrenalin Ethypharm 1 mg/ml injektioneste, liuos ei sovellu annettavaksi laskimoon.

Anafylaksian hoidossa käytetään yleensä ensisijaisesti lihakseen annettua injektiota. Kun potilasta hoidetaan teho-osastolla tai ensiapupoliklinikalla, on laskimoon annettava injektio yleensä sopivampi antoreitti. Adrenalin Ethypharm 1 mg/ml injektioneste, liuos ei sovellu annettavaksi laskimoon. Jos saatavilla ei ole adrenaliini-injektionestettä, jonka vahvuus on 0,1 mg/ml, Adrenalin Ethypharm 1 mg/ml injektioneste, liuos on ennen laskimoon antoa laimennettava vahvuuteen 0,1 mg/ml. Adrenaliinin injisoinnissa laskimoon on oltava äärimmäisen varovainen, ja se on mieluiten jätettävä adrenaliinin laskimoon antoon perehtyneen spesialistin tehtäväksi.

Adrenaliinia on käytettävä varoen, jos potilaalla on kilpirauhasen liikatoiminta, diabetes mellitus, ahdaskulmaglaukooma, feokromosytooma, kohonnut verenpaine, hypokalemia, hyperkalsemia, vaikea munuaisten vajaatoiminta, prostata-adenooma, joka aiheuttaa jäännösvirtsan jäämistä rakkoon, jos potilas on iäkäs tai jos potilaalla on aivoverisuonisairaus, sokki (muu kuin anafylaktinen sokki), elimellinen sydänsairaus tai sydämen laajentuma (vaikea angina pectoris, ahtauttava kardiomyopatia, hypertensio), kuten myös useimmille sellaisille potilaille, joilla on rytmihäiriöitä, elimellinen aivovamma tai aivoverisuonten arterioskleroosi. Sepelvaltimoiden vajaatoiminta voi aiheuttaa rasitusrintakipua.

Adrenaliinin käytössä synnytyksen ponnistusvaiheen aikana on oltava varovainen (ks. kohdat Raskaus ja Imetys).

Adrenaliini voi aiheuttaa tai pahentaa hyperglykemiaa. Verensokeria on seurattava, etenkin jos potilaalla on diabetes.
Toistuva anto samaan kohtaan voi aiheuttaa nekroosin pistoskohdassa.

Pitkäkestoinen anto voi aiheuttaa metabolista asidoosia, munuaisten nekroosia sekä takyfylaksian.

Adrenaliinin käyttöä pitää välttää tai käytössä pitää olla erityisen varovainen, jos potilaan anestesia toteutetaan halotaanilla tai muilla halogenoiduilla anestesia-aineilla, sillä adrenaliinin käyttöön liittyy tällöin kammiovärinän riski.

Tahaton injektio verisuoneen voi aiheuttaa aivoverenvuodon, kun verenpaine nousee äkillisesti.

Adrenaliinivasteen arvioimiseksi potilaan seuranta on aloitettava mahdollisimman pian (syke, verenpaine, EKG, pulssioksimetria).

Lihakseen annettavan injektion paras pistoskohta on etureiden keskimmäisen kolmanneksen sivu. Injektioneulan pitää olla riittävän pitkä, jotta adrenaliini menee varmasti lihakseen asti.

Adrenaliini-injektioneste sisältää natriummetabisulfiittia, joka voi aiheuttaa herkille yksilöille allergistyyppisiä reaktioita, mukaan lukien anafylaksiaa sekä henkeä uhkaavia tai lievempiä astmakohtauksia

Parenteraalisen adrenaliinivalmisteen sisältämä natriummetabisulfiitti ja allergistyyppisten reaktioiden mahdollisuus eivät saa olla este valmisteen käytölle, jos se on tarpeen vakavan allergisen reaktion hoitoon tai muussa hätätapauksessa.

Yhteisvaikutukset

Sympatomimeetit/oksitosiini: Adrenaliinia ei pidä antaa samanaikaisesti oksitosiinin tai muiden sympatomimeettien kanssa, koska tällöin voi ilmetä additiivisia vaikutuksia ja toksisuus voi lisääntyä.

Alfa-adrenergisten reseptorien salpaajat:
Alfasalpaajat, kuten fentolamiini, estävät adrenaliinin aiheuttamaa vasokonstriktiota ja verenpaineen kohoamista.

Beeta-adrenergisten reseptorien salpaajat:
Vaikeaa kohonnutta verenpainetta ja siihen liittyvää refleksibradykardiaa voi ilmetä ei-selektiivisten beetasalpaajien käytön (kuten propranololin) yhteydessä alfavälitteisen vasokonstriktion vuoksi.

Beetasalpaajat, erityisesti muut kuin kardioselektiiviset lääkeaineet, estävät myös adrenaliinin bronkodilatoivia ja sydämen toimintaan kohdistuvia vaikutuksia. Potilaat, joilla on vaikea anafylaksia ja jotka käyttävät ei-selektiivisiä beetasalpaajia, eivät välttämättä vastaa adrenaliinihoitoon.

Yleisanestesia-aineet:
Adrenaliinin anto potilaille, jotka saavat halogenoituja hiilivetyjä sisältäviä yleisanestesia-aineita, jotka lisäävät sydämen ärtyvyyttä ja vaikuttavat herkistävän sydänlihasta adrenaliinille, saattaa aiheuttaa rytmihäiriöitä, mukaan lukien ennenaikaisia kammiosupistuksia, kammiotakykardiaa tai kammiovärinää (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Masennuslääkkeet:
Trisykliset masennuslääkkeet, kuten imipramiini, saattavat voimistaa adrenaliinin vaikutusta, etenkin vaikutusta sydämen rytmiin ja sykkeeseen.

Ei-selektiiviset MAO:n estäjät:
Adrenaliinin pressorivaikutus voimistuu, useimmiten kohtalaisesti.

Selektiiviset MAO-A:n estäjät:
Linetsolidi (ekstrapoloimalla ei-selektiivisistä MAO:n estäjistä): pressorivaikutuksen voimistumisen riski.

Verenpainelääkkeet:
Adrenaliini kumoaa spesifisesti adrenergisten neuronien salpaajien, kuten guanetidiinin, verenpainetta alentavan vaikutuksen, mihin liittyy vaikean hypertension riski. Adrenaliini nostaa verenpainetta ja saattaa heikentää verenpainetta alentavien lääkkeiden vaikutusta.

Fentiatsiinit:
Adrenaliinia ei pidä käyttää kumoamaan fentiatsiinin aiheuttamaa verenkierron romahtamista tai hypotensiota: adrenaliinin pressorivaikutus voi kumoutua, mikä alentaa verenpainetta entisestään.

Muut lääkevalmisteet:
Adrenaliinia ei saa käyttää potilaille, jotka saavat suurina annoksina muita lääkkeitä (esim. sydänglykosideja), jotka saattavat herkistää sydämen rytmihäiriöille. Jotkin antihistamiinit (esim. difenhydramiini) ja kilpirauhashormonit saattavat voimistaa adrenaliinin vaikutusta, etenkin vaikutusta sydämen rytmiin ja sykkeeseen.

Hypokalemia:
Muut kaliumhukkaa aiheuttavat lääkkeet, kuten kortikosteroidit, kaliumhukkaa aiheuttavat diureetit, aminofylliini ja teofylliini, saattavat voimistaa adrenaliinin veren kaliumpitoisuutta pienentävää vaikutusta.

Hyperglykemia:
Adrenaliinin indusoima hyperglykemia voi johtaa verensokerin hallinnan heikkenemiseen potilailla, joilla on diabetes ja joita hoidetaan insuliinilla tai suun kautta otettavilla verensokeria alentavilla lääkkeillä.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Eläinkokeissa on havaittu teratogeenisiä vaikutuksia.

Adrenaliini läpäisee istukan. Synnynnäisten poikkeavuuksien lievästä lisääntymisestä on jonkin verran näyttöä. Adrenaliinin anto voi aiheuttaa hapenpuutetta, sikiön takykardiaa, sykevaihtelua, lisälyöntejä ja sydänäänten voimistumista. Adrenaliini estää tavallisesti normaaleja tai oksitosiinin aiheuttamia kohdun supistuksia ja saattaa viivästyttää ponnistusvaiheen käynnistymistä. Annoksina, jotka voivat vähentää kohdun supistuksia, adrenaliini voi aiheuttaa kohdun atonian pitkittymisen, johon liittyy verenvuotoa. Tästä syystä parenteraalista adrenaliinia ei pidä käyttää ponnistusvaiheessa.

Adrenaliinia saa käyttää raskauden aikana vain, jos mahdollinen hyöty on sikiölle aiheutuvia riskejä suurempi.

Imetys
Adrenaliini kulkeutuu rintamaitoon. Adrenaliinia saavien äitien pitää välttää imettämistä.

Hedelmällisyys
Adrenaliinin vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole tietoa.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Ei merkityksellinen tavanomaisessa käytössä.

Haittavaikutukset

Adrenaliinin haittavaikutukset liittyvät pääasiassa sekä alfa- että beeta-adrenergisten reseptoreiden stimulaatioon. Haittavaikutusten ilmenemiseen vaikuttavat kunkin potilaan yksilöllinen herkkyys ja annettu annos.

Aineenvaihdunta ja ravitsemus:
Yleisyys tuntematon: hyperglykemia, hypokalemia, metabolinen asidoosi.

Psyykkiset häiriöt:
Yleisyys tuntematon: ahdistuneisuus, hermostuneisuus, pelkotilat, aistiharhat.

Hermosto:
Yleisyys tuntematon: päänsärky, vapina, huimaus, pyörtyminen.

Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla adrenaliini lisää jäykkyyttä ja vapinaa.

Silmät:
Yleisyys tuntematon: mydriaasi.

Sydän:
Yleisyys tuntematon: sydämentykytys, takykardia. Suurina annoksina tai adrenaliinille herkillä potilailla: sydämen rytmihäiriöt (sinustakykardia, kammiovärinä/sydämenpysähdys), äkilliset rasitusrintakipukohtaukset ja äkillisen sydäninfarktin riski.

Verisuonisto:
Yleisyys tuntematon: kalpeus, raajojen kylmyys. Suurina annoksina tai adrenaliinille herkillä potilailla: kohonnut verenpaine (johon liittyy aivoverenvuodon riski), vasokonstriktio (esimerkiksi ihossa, raajoissa tai munuaisissa).

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina:
Yleisyys tuntematon: hengenahdistus.

Ruoansulatuselimistö:
Yleisyys tuntematon: pahoinvointi, oksentelu.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat:
Yleisyys tuntematon: hikoilu, heikkous.

Toistuvat samaan kohtaan annetut injektiot voivat aiheuttaa nekroosin pistoskohdassa verisuonten supistumisen seurauksena.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Adrenaliinin yliannostus tai tahaton anto laskimoon voi aiheuttaa vaikea-asteisen verenpaineen nousun, mikä voi aiheuttaa myös mahdollisesti kuolemaan johtavan aivoja, sydäntä tai verenkiertoa vahingoittavan tapahtuman (aivoverenvuoto, rytmihäiriöt kuten tilapäinen bradykardia ja sitä seuraava takykardia, josta voi seurata rytmihäiriö, sydänlihaksen nekroosi, akuutti keuhkoödeema, munuaisten vajaatoiminta).

Adrenaliinin vaikutukset voidaan kumota (potilaan tilasta riippuen) antamalla nopeavaikutteisia vasodilaattoreita, nopeavaikutteisia alfa-adrenergisten reseptorien salpaajia (esim. fentolamiinia) tai beeta-adrenergisten reseptorien salpaajia (esim. propranololia). Adrenaliinin lyhyen puoliintumisajan vuoksi hoito näillä lääkkeillä ei kuitenkaan välttämättä ole tarpeen. Matalan verenpaineen pitkittyessä saattaa toisen vasopressiivisen lääkeaineen, kuten noradrenaliinin, anto olla tarpeen.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: adrenergiset ja dopaminergiset lääkeaineet, adrenaliini.

ATC-koodi: C01CA 24
Adrenaliini on luontaisesti esiintyvä lisämunuaisytimen vasteena rasitukseen tai stressiin erittämä katekoliamiini.
Se on sympatomimeettinen amiini, joka stimuloi voimakkaasti sekä alfa- että beeta-adrenergisia reseptoreja ja vaikuttaa siksi kohde-elimiin monin eri tavoin. Sitä käytetään allergisten yliherkkyysreaktioiden tai idiopaattisen tai rasituksesta aiheutuvan anafylaksian nopeaan hoitoon. Adrenaliinin vaikutuksesta glukoosia vapautuu verenkiertoon ja hapenkulutus lisääntyy. Veren virtaus munuaisiin, limakalvoille ja ihoon vähenee.

Adrenaliini supistaa voimakkaasti verisuonia alfa-adrenergisten reseptorien stimulaation kautta. Tämä vaikutus kumoaa verisuonten laajentumisen ja verisuonten läpäisevyyden lisääntymisen, jotka johtavat suonensisäiseen nestehukkaan ja siten hypotensioon. Verisuonten laajentumista ja verisuonten läpäisevyyden lisääntymistä estävä vaikutus on keskeinen farmakologinen piirre anafylaktisen sokin hoidossa.

Adrenaliini stimuloi keuhkoputkien beeta-adrenergisia reseptoreja, ja sillä on voimakas keuhkoputkia laajentava vaikutus. Adrenaliini vähentää myös anafylaksiaan liittyvää kutinaa, nokkosihottumaa ja angioedeemaa.
Adrenaliinin vaikutus riippuu käytetystä annoksesta, ja siihen voivat vaikuttaa homeostaattiset refleksireaktiot.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen
Lihakseen annetun adrenaliinin vaikutus alkaa nopeasti, ja sokkitilassa olevalla potilaalla imeytyminen lihaksesta on nopeampaa ja luotettavampaa kuin ihon alta. Puoliintumisaika plasmassa on noin 2–3 minuuttia. Ihon alle tai lihakseen injektiona tapahtuneen annon jälkeen verisuonten paikallinen supistuminen saattaa kuitenkin hidastaa imeytymistä, joten vaikutus saattaa kestää pidempään kuin mihin puoliintumisaika viittaa.

Biotransformaatio
Adrenaliini inaktivoituu nopeasti elimistössä, pääosin maksan entsyymien katekoli-O-metyylitransferaasin (COMT) ja monoamiinioksidaasin (MAO) vaikutuksesta.

Eliminaatio
Suuri osa adrenaliiniannoksesta erittyy metaboliitteina virtsaan. Injektion annon jälkeen vaikutus alkaa ja sen huippukohta saavutetaan nopeasti, ja vaikutuksen kesto on lyhyt (1–2 tuntia). Adrenaliini eliminoituu pääasiassa maksassa ja sympaattisen hermoston hermopäätteissä tapahtuvan metabolian kautta. Pieni määrä erittyy muuttumattomana virtsaan.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Oleellisia prekliinisiä tietoja ei ole tämän valmisteyhteenvedon muissa kohdissa kuvatun lisäksi.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Natriummetabisulfiitti, natriumkloridi, injektionesteisiin käytettävä vesi, kloorivetyhappo tai natriumhydroksidi pH:n säätämiseen.

Yhteensopimattomuudet

Adrenaliini denaturoituu nopeasti hapettavien aineiden ja emästen, kuten natriumbikarbonaatin, halogeenien, nitraattien, nitriittien sekä raudan, kuparin ja sinkin suolojen vaikutuksesta.

Kestoaika

2 vuotta.

Säilytys

Pidä ampullit ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.
Ei saa jäätyä.
Säilytä alle 25 ºC.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Ei markkinoilla olevia pakkauksia.

PF-selosteen tieto

0,5 ml, 1 ml, 2 ml, 5 ml tai 10 ml värittömässä neutraalissa OPC (one point cut) ‑lasiampullissa (tyypin 1 lasia). Sulattamalla suljettu.
Pahvikotelossa on 10 ampullia.
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Kirkas, väritön, steriili liuos, jossa ei ole näkyviä hiukkasia.
pH 2,8–3,6
Osmolaarisuus: noin 300 mOsm/kg

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Vain kertakäyttöön. Jos ampulli on käytetty vain osittain, hävitä käyttämättä jäänyt liuos.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

ATC-koodi

C01CA24

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

24.04.2019

Yhteystiedot

Unimedic Pharma AB
Box 6216
102 34 Stockholm
Sweden

+46 10 130 99 50
medinfo@unimedicpharma.se