JORVEZA tabletti, suussa hajoava 0,5 mg, 1 mg

Jorveza 0,5 mg suussa hajoavat tabletit

Yksi suussa hajoava tabletti sisältää 0,5 mg budesonidia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan
Yksi 0,5 mg:n suussa hajoava tabletti sisältää 26 mg natriumia

Jorveza 1 mg suussa hajoavat tabletit

Yksi suussa hajoava tabletti sisältää 1 mg budesonidia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan
Yksi 1 mg:n suussa hajoava tabletti sisältää 26 mg natriumia

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti, suussa hajoava

Jorveza on tarkoitettu aikuisten (yli 18 vuoden ikäisten) eosinofiilisen esofagiitin hoitoon.

Hoidon aloittavalla lääkärillä on oltava kokemusta eosinofiilisen esofagiitin diagnosoinnista ja hoidosta.

Jorveza-hoidon aloittavalla gastroenterologilla tai lääkärillä on oltava kokemusta eosinofiilisen esofagiitin diagnosoinnista ja hoidosta.

Annostus

Remission induktio

Suositusannos on 2 mg budesonidia vuorokaudessa, yhtenä 1 mg:n tablettina aamuisin ja yhtenä 1 mg:n tablettina iltaisin.

Induktiohoidon tavanomainen kesto on 6 viikkoa. Jos riittävää vastetta ei saavuteta 6 viikossa, potilaan hoitoa voidaan jatkaa enintään 12 viikkoon asti.

Remission ylläpito

Suositusannos on 1 mg budesonidia vuorokaudessa, yhtenä 0,5 mg:n tablettina aamuisin ja yhtenä 0,5 mg:n tablettina iltaisin tai 2 mg budesonidia yhtenä 1 mg:n tablettina aamuisin ja yhtenä 1 mg:n tablettina iltaisin, potilaan yksilöllisestä kliinisestä tarpeesta riippuen.

Ylläpitoannosta, joka on 1 mg budesonidia kahdesti vuorokaudessa, suositellaan potilaille, joilla on pitkä sairaushistoria ja/tai runsaasti esofageaalista tulehdusta taudin akuuttivaiheessa, ks. myös kohta Farmakodynamiikka.

Hoitava lääkäri tekee päätöksen ylläpitohoidon kestosta.

Erityisryhmät

Munuaisten vajaatoiminta
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita koskevia tietoja ei tällä hetkellä ole. Koska budesonidi ei erity munuaisten kautta, lievää tai keskivaikeaa vajaatoimintaa sairastavia potilaita voidaan hoitaa varovaisuutta noudattaen samoilla annoksilla kuin potilaita, joilla ei ole munuaisten vajaatoimintaa. Budesonidin käyttöä ei suositella vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille.

Maksan vajaatoiminta
Hoidettaessa maksan vajaatoimintaa sairastavia potilaita muilla budesodinia sisältävillä lääkevalmisteilla budesonidiarvot kohosivat. Maksan vajaatoiminnan eri asteita systemaattisesti selvittävää tutkimusta ei kuitenkaan ole suoritettu. Maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille ei pidä antaa Jorveza-hoitoa (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat
Jorvezan turvallisuutta ja tehoa alle 18 vuoden ikäisten lasten ja nuorten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa

Suun kautta.

Suussa hajoava tabletti on käytettävä heti kun se on otettu läpipainopakkauksesta.

Suussa hajoava tabletti otetaan aterian jälkeen.

Se asetetaan kielen kärjelle, ja sitä painetaan kielellä kevyesti kitalakea vasten, jolloin se hajoaa. Hajoamiseen kuluu tavallisesti vähintään kaksi minuuttia, mutta siihen voi kulua enintään 20 minuuttia. Jorveza-tabletti alkaa liueta joutuessaan kontaktiin syljen kanssa, ja liukeneminen stimuloi syljentuotantoa lisää. Budesonidia sisältävää sylkeä niellään vähitellen suussa hajoavan tabletin hajotessa. Suussa hajoavaa tablettia ei saa ottaa nesteen tai ruoan kanssa.

Tabletin oton jälkeen on odotettava vähintään 30 minuuttia ennen syömistä, juomista tai suuhygieniatoimien suorittamista. Oraaliliuoksia, oraalisuihkeita ja pureskelutabletteja on käytettävä vähintään 30 minuuttia ennen Jorveza-valmisteen ottamista tai vähintään 30 minuuttia Jorveza-valmisteen ottamisen jälkeen.

Suussa hajoavaa tablettia ei saa pureskella tai niellä liukenemattomana. Noudattamalla näitä ohjeita varmistetaan, että ruokatorven limakalvo altistuu vaikuttavalle aineelle optimaalisesti käyttämällä syljen sisältävien musiinien sidontaominaisuuksia.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Infektiot

Tulehdusvasteen ja immuunitoiminnan heikentyminen lisää infektioalttiutta ja pahentaa infektioiden vaikeusastetta. Infektioiden oireet voivat olla epätyypillisiä tai ne saattavat peittyä.

Jorvezalla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa on havaittu suun, nielun ja ruokatorven candida-infektioita esiintyvän hyvin yleisesti (ks. kohta Haittavaikutukset).

Tarvittaessa suun ja nielun oireista kandidiaasia voidaan hoitaa paikallisella tai systeemisellä antifungaalisella lääkkeellä samaan aikaan kuin Jorveza-hoitoa jatketaan.

Glukokortikosteroideilla hoidetuilla potilailla vesirokon, vyöruusun ja tuhkarokon taudinkulku voi olla vaikeampi. Näitä tauteja sairastamattomien potilaiden rokotusten voimassaolo on tarkastettava ja altistumista on vältettävä erityisen huolellisesti.

Rokotteet

Elävien rokotteiden ja glukokortikosteroidien samanaikaista antamista on vältettävä, sillä se todennäköisesti heikentää immuunivastetta rokotteille. Muilla rokotteilla saavutettava vasta-ainevaste voi olla tavallista heikompi.

Erityisryhmät

Potilailla, joilla on tuberkuloosi, hypertensio, diabetes, osteoporoosi, peptinen haavauma, glaukooma tai kaihi tai joilla on suvussaan diabetesta tai glaukoomaa, voi olla suurempi riski saada glukokortikoidien aiheuttamia systeemisiä haittavaikutuksia (ks. alla ja kohta Haittavaikutukset), ja heitä on siksi tarkkailtava tällaisten vaikutuksen varalta.

Heikentynyt maksan toiminta voi vaikuttaa budesonidin eliminaatioon johtaen suurempaan systeemiseen altistukseen. Haittavaikutusten (glukokortikoidien systeemisten vaikutusten) kasvaa. Systemaattisia tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole saatavilla. Maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille ei siksi pidä antaa Jorveza-hoitoa.

Glukokortikoidien systeemiset vaikutukset

Glukokortikoidien aiheuttamia systeemisiä vaikutuksia (esim. Cushingin oireyhtymä, lisämunuaistoiminnan lamaantuminen, kasvun hidastuminen, kaihi, glaukooma, luuntiheyden pieneneminen ja monenlaiset psyykeen/käyttäytymiseen kohdistuvat vaikutukset) voi esiintyä (ks. myös kohta Haittavaikutukset). Nämä haittavaikutukset riippuvat hoidon kestosta, samanaikaisesta ja aiemmasta glukokortikoidihoidosta ja yksilöllisestä herkkyydestä.

Angioedeema

Angioedeemaa on raportoitu Jorveza-valmisteen käytön yhteydessä useimmiten osana allergisia reaktioita, joita olivat ihottuma ja kutina. Jos angioedeeman merkkejä havaitaan, hoito on lopetettava.

Näköhäiriöt

Systeemisesti tai topikaalisesti käytettävien kortikosteroidien käytön yhteydessä saatetaan ilmoittaa näköhäiriöistä. Jos potilaalla esiintyy oireita, kuten näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, potilas on ohjattava silmälääkärille, joka arvioi oireiden mahdolliset syyt. Niitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosi korioretinopatia, joita on ilmoitettu systeemisten tai topikaalisten kortikosteroidien käytön jälkeen.

Muut

Glukokortikoidit voivat lamata hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA-akselin) toimintaa ja heikentää vastetta stressiin. Systeemisen glukokortikoidilisän käyttö on siksi suositeltavaa, jos potilas leikataan tai joutuu muuhun stressitilanteeseen.

Ketokonatsolin ja muiden CYP3A4-estäjien samanaikaista käyttöä on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Serologisten kokeiden häiriintyminen

Koska budenosidihoito voi johtaa lisämunuaistoiminnan heikentymiseen, aivolisäkkeen vajaatoiminnan diagnosoinnissa tehtävän ACTH-rasituskokeen tulokset saattavat vääristyä (alhaiset arvot).

Natriumpitoisuus

Jorveza 0,5 mg ja 1 mg suussa hajoavat tabletit sisältävät 52 mg natriumia per vuorokausiannos, joka vastaa 2,6 %:a WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille.

CYP3A4:n estäjät

Yhteiskäyttö voimakkaiden CYP3A:n estäjien, kuten ketokonatsolin, ritonaviirin, itrakonatsolin, klaritromysiinin, kobisistaatin ja greippimehun, kanssa voi suurentaa plasman budesonidipitoisuutta huomattavasti ja sen odotetaan suurentavan systeemisten haittavaikutusten riskiä. Siksi samanaikaista käyttöä on vältettävä, ellei hyöty ole suurempi kuin suurentunut systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten riski, jolloin potilaita on seurattava systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten varalta.

Ketokonatsolin (200 mg kerran vuorokaudessa suun kautta) samanaikainen käyttö yhdessä budesonidin (3 mg:n kerta-annos) kanssa suurensi plasman budesonidipitoisuutta noin 6-kertaiseksi. Kun ketokonatsoli annettiin noin 12 tuntia budesonidin jälkeen, plasman budesonidipitoisuus suureni noin kolminkertaiseksi.

Estrogeenit, ehkäisytabletit

Plasman glukokortikoidipitoisuuden suurenemista ja glukokortikoidien vaikutusten tehostumista on ilmoitettu naisilla, jotka käyttivät myös estrogeenia tai ehkäisytabletteja. Budesonidia ja samanaikaisesti pieniannoksisia yhdistelmäehkäisytabletteja käytettäessä tällaista vaikutusta ei kuitenkaan ole havaittu.

Sydänglukosidit

Kaliumvaje saattaa voimistaa glykosidien vaikutusta. Tämä on glukokortikoidien mahdollinen ja tunnettu haittavaikutus.

Salureettiset aineet

Glukokortikoidien samanaikainen käyttö saattaa voimistaa kaliumin erittymistä virtsaan ja pahentaa hypokalemiaa.

Raskaus

Raskausaikaista käyttöä on vältettävä, ellei Jorveza-hoitoon ole painavia syitä. Suun kautta otetun budesonidin vaikutuksesta raskauden lopputulokseen ihmisillä on vain vähän tietoa. Tiedot suuresta määrästä raskauksia inhaloitavan budesonidin käytön aikana eivät viittaa haittavaikutuksiin, mutta budesonidin huippupitoisuus plasmassa on todennäköisesti suurempi käytettäessä Jorvezaa kuin inhaloitavaa budesonidia. Budesonidin ja muiden glukokortikoidien käytön eläinten tiineyden aikana on osoitettu aiheuttavan sikiönkehityksen häiriöitä (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Ilmiön merkitystä ihmiselle ei ole varmistettu.

Imetys

Budesonidi erittyy rintamaitoon (saatavilla olevat tiedot koskevat inhaloitavaa budesonidia). Hoitoannoksina suun kautta otettava Jorveza vaikuttaa imetettävään lapseen todennäköisesti kuitenkin vain vähäisessä määrin. On päätettävä lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko Jorveza-hoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys

Budesonidin vaikutuksesta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole tietoa. Budesonidihoito ei vaikuttanut hedelmällisyyteen eläintutkimuksissa (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Jorvezalla ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Suussa, nielussa ja ruokatorvessa esiintyvät sieni-infektiot olivat useimmin havaittu haittavaikutus Jorvezalla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa. Kliinisissä BUL‑1/EEA ja BUL-2/EER -tutkimuksissa Jorvezalle altistetuista 268 potilaasta kaikkiaan 44:llä (16,4 %) ilmeni kliinisiin oireisiin liittyviä, epäiltyjä sieni-infektioita, jotka olivat kaikki voimakkuudeltaan lieviä tai keskivaikeita. Infektioita ilmeni yhteensä 92 (mukaan lukien endoskooppisesti ja histologisesti todetut oireettomat infektiot) ja niitä havaittiin 72 potilaalla yhteensä 268 potilaasta (26,9 %). Enintään 3 vuoden pitkäkestoinen Jorveza-hoito (48 viikkoa BUL-2/EER-tutkimuksessa ja sen jälkeen 96 viikkoa avointa hoitoa) ei lisännyt haittavaikutusten määrää, kuten paikallista kandidiaasia.

Taulukoitu luettelo haittavaikutuksista

Jorvezalla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset on lueteltu alla olevassa taulukossa MedDRA-elinjärjestelmän ja yleisyyden mukaan. Yleisyysluokkia ovat hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) ja tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviontiin).

Seuraavia saman luokan muiden lääkkeiden (kortikosteroidit, budesonidi) tunnettuja haittavaikutuksia voi myös esiintyä Jorvezaa käytettäessä (yleisyys = tuntematon).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‑haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 Fimea

Lyhytaikaisen yliannostuksen sattuessa ensihoito ei ole tarpeen. Spesifistä vastalääkettä ei ole. Tämän jälkeen hoidon pitää olla oireenmukaista tukihoitoa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Ripulin ja suolistotulehdusten lääkkeet, paikallisesti vaikuttavat kortikosteroidit, ATC-koodi: A07EA06

Vaikutusmekanismi

Budesonidi on halogeeniton glukokortikosteroidi, joka toimii pääasiassa tulehdusta vähentävänä aineena sitoutumalla glukokortikoidireseptoriin. Hoidettaessa eosinofiilista esofagiittia Jorvezalla budesonidi estää monia tulehdusta edistäviä signaalimolekyylejä (kuten esimerkiksi kateenkorvan strooman lymfopoietiini (thymic stromal lymphopoietin, TSLP), interleukiini-13 ja eotaksiini-3) erittymästä antigeenien vaikutuksesta ruokatorven epiteeliin, mikä johtaa ruokatorven eosinofiilisen tulehduksellisen infiltraatin merkitsevään vähenemiseen.

Kliininen teho ja turvallisuus

Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa vaiheen III kliinisessä tutkimuksessa (BUL-1/EEA), johon osallistui 88 aktiivista eosinofiilistä esofagiittia sairastavaa aikuispotilasta (satunnaistamissuhde 2:1), budesonidia annettiin 1 mg kahdesti vuorokaudessa suussa hajoavana tablettina 6 viikon ajan. Potilaista 34:lle 59:stä (57,6 %) kehittyi kliinispatologinen remissio (määritettiin sekä ruokatorven biopsioista mitatuksi eosinofiilien huippuarvoksi < 16 eosinofiiliä/mm² HPF:ssä että dysfagia- tai nielemiskipuoireiden puuttumiseksi tai äärimmäiseksi vähäisyydeksi), kun lumeryhmässä remissio kehittyi 0 potilaalle 29:stä (0 %). Avoin jatkotutkimus, jossa budesonidia annettiin 1 mg kahdesti vuorokaudessa suussa hajoavana tablettina vielä 6 viikon ajan potilaille, jotka eivät olleet saavuttaneet remissiota tutkimuksen kaksoissokkoutetussa osassa, nosti kliinispatologisen remission osuuden 84,7 prosenttiin. Tietoja havaituista haittavaikutuksista on kohdassa Haittavaikutukset.

Satunnaistetussa, lumelääkekontrolloidussa, kaksoissokkoutetussa vaiheen III kliinisessä tutkimuksessa (BUL 2/EER), johon osallistui 204 eosinofiilistä esofagiittia sairastavaa aikuispotilasta, joiden sairaus oli kliinis-patologisessa remissiossa, satunnaistettiin saamaan 0,5 mg budesonidia kahdesti vuorokaudessa, 1 mg budesonidia kahdesti vuorokaudessa tai lumelääkettä (kaikki suussa hajoavina tabletteina annettuna) 48 viikon ajan. Ensisijainen päätetapahtuma oli niiden potilaiden osuus, joiden hoito ei epäonnistunut, ja hoidon epäonnistuminen määriteltiin seuraavasti: kliininen relapsi (dysfagian vaikeusaste tai nieltäessä esiintyvä kipu ≥ 4 pistettä arviointiasteikolla 1–10) ja/tai histologinen relapsi (huippupitoisuus ≥ 48 eosinofiiliä/mm² näkökentässä) ja/tai endoskooppista toimenpidettä vaativa ravinnon pakkautuminen, ja/tai endoskooppisen dilataation tarve ja/tai mistä tahansa syystä johtuva ennenaikainen keskeyttäminen. Merkitsevästi useamman potilaan hoito ei ollut epäonnistunut budesonidia 0,5 mg kahdesti vuorokaudessa (73,5 %) ja 1 mg kahdesti vuorokaudessa (75,0 %) saaneiden ryhmässä viikon 48 kohdalla lumelääkkeeseen (4,4 %) verrattuna.

Tiukin toissijainen päätetapahtuma, taudin syvä remissio (eli syvä kliininen, syvä endoskooppinen ja histologinen remissio), osoitti kliinisesti oleellisesti suurempaa tehoa 1 mg kahdesti vuorokaudessa -ryhmässä (52,9 %) verrattuna 0,5 mg kahdesti vuorokaudessa -ryhmään (39,7 %), mikä viittaa siihen, että suurempi budesonidiannos on hyödyllinen sairauden syvän remission saavuttamisessa ja ylläpitämisessä.

Kaksoissokkoutettua jaksoa seurasi vapaaehtoinen 96 viikon avoin hoito, jossa suositeltu annos oli 0,5 mg budesonidia kahdesti vuorokaudessa tai enintään 1 mg budesonidia kahdesti vuorokaudessa. Yli 80 % potilaista pysyi kliinisessä remissiossa (määriteltynä viikoittaiseksi eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen oireiden aktiivisuusindeksi-pron arvoksi ≤ 20) 96 viikon aikana, kun vain 2/166 potilaalla (1,2 %) esiintyi ravinnon pakkautumista. Lisäksi 40/49 potilasta (81,6 %) pysyi syvässä histologisessa remissiossa (0 eosinofiiliä/mm² näkökentässä kaikissa biopsioissa) tutkimuksen BUL-2/EER lähtötilanteesta 96 viikon avoimen hoitojakson loppuun asti. Enintään 3 vuoden ajanjaksolla (ts. 96 viikon avoimen Jorveza-hoidon aikana 48 viikon kaksoissokkoutetun Jorveza-ylläpitohoidon jälkeen) tehon heikkenemistä ei havaittu.

Lisätietoa havaituista haittavaikutuksista ks. kohta Haittavaikutukset.

Imeytyminen

Budesonidi imeytyy nopeasti Jorvezan antamisen jälkeen. Kun terveille koehenkilöille annettiin kahdessa eri tutkimuksessa budesonidia tyhjään mahaan 1 mg:n kerta-annoksena, farmakokineettisistä tiedoista ilmeni 0,17 tunnin mediaaniviivästymä (vaihteluväli 0,00 – 0,52 tuntia) ja 1,00 – 1,22 tunnin (vaihteluväli 0,50 – 2,00 tuntia) mediaaniaika huippupitoisuuden saavuttamiseen plasmassa. Keskimääräinen plasman huippupitoisuus oli 0,44 – 0,49 ng/ml (vaihteluväli 0,18 – 1,05 ng/ml) ja pitoisuuskäyrän alle jäävä pinta-ala (AUC_0-∞) oli 1,50 – 2,23 hr*ng/ml (vaihteluväli 0,81 - 5,14 hr*ng/ml.

Kun eosinofiilista esofagiittia sairastaville potilaille annettiin budesonidia tyhjään mahaan 4 mg:n kerta-annoksena, farmakokineettiset tiedot olivat seuraavat: mediaaniviivästymä oli 0,00 tuntia (vaihteluväli 0,00 – 0,17), mediaaniaika huippupitoisuuden saavuttamiseen plasmassa oli 1,00 tuntia (vaihteluväli 0,67 –2,00 tuntia); huippupitoisuus plasmassa oli 2,56 ± 1,36 ng/ml ja AUC_0-12 oli 8,96 ± 4,21 hr*ng/ml.

Potilaiden huippupitoisuudet plasmassa suurenivat 35 % ja heidän AUC_0-12–arvonsa suureni 60 % verrattuna terveisiin koehenkilöihin.

Systeemisen altistuksen (C_max ja AUC) on osoitettu vastaavan annosta 0,5 mg:n ja 1 mg:n suussa hajoavilla tableteilla.

Jakautuminen

Kun terveille koehenkilöille oli annettu suun kautta 1 mg budesonidia, näennäinen jakautumistilavuus oli 35,52 ± 14,94 l/kg ja kun eosinofiilistä esofagiittia sairastaville potilaille oli annettu 4 mg budesonidia, jakautumistilavuus oli 42,46 ± 23,90 l/kg. Sitoutuminen plasman proteiineihin on keskimäärin 85–90-prosenttista.

Biotransformaatio

Budesonidin metabolia on eosinofiilistä esofagiittia sairastavilla potilailla heikentynyt terveisiin koehenkilöihin nähden, mikä johtaa budesonidin lisääntyneisiin pitoisuuksiin plasmassa.

Budesonidi läpikäy voimakkaan metabolian CYP3A4:n välityksellä ohutsuolen limakalvossa ja maksassa. Sen metaboliittien glukokortikoidivaikutus on vähäinen. Tärkeimpien metaboliittien eli 6β-hydroksibudesonidin ja 16α‑hydroksiprednisolonin glukokortikoidivaikutus on alle 1 % budesonidin vaikutuksesta. CYP3A5 ei vaikuta merkittävästi budesonidin metaboliaan.

Eliminaatio

Eliminaation puoliintumisajan mediaani on 2 – 3 tuntia terveillä koehenkilöillä (jotka saavat 1 mg budesonidia) ja 4 – 5 tuntia eosinofiilistä esofagiittia sairastavilla potilailla (jotka saavat 4 mg budesonidia). Budesonidin puhdistuma terveillä koehenkilöillä on noin 13 – 15 l/tunti/kg ja eosinofiilistä esofagiittia sairastavilla potilailla 6,54 ± 4,4 l/tunti/kg. Budesonidi erittyy munuaisteitse vain vähäisissä määrin, jos lainkaan. Virtsassa ei havaittu lainkaan budesonidia, ainoastaan budesonidin metaboliitteja.

Maksan vajaatoiminta

Budesonidi metaboloituu merkittävissä määrin maksassa CYP3A4:n välityksellä. Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla systeeminen budesonidialtistus suurentuu huomattavasti. Jorveza-valmisteen käyttöä ei ole tutkittu potilailla, jotka sairastavat maksan vajaatoimintaa.

Akuuttia, subkroonista ja kroonista toksisuutta koskeneissa prekliinisissä budesoniditutkimuksissa havaittiin kateenkorvan ja lisämunuaiskuoren atrofiaa ja etenkin lymfosyyttien määrän vähenemistä.

Budesonidilla ei ollut mutageenistä vaikutusta useissa in vitro- ja in vivo -tutkimuksissa.

Budesonidin pitkäaikaistutkimuksissa rotalla havaittiin basofiilisten maksapesäkkeiden vähäistä lisääntymistä. Karsinogeenisuustutkimuksissa taas havaittiin primaaristen maksakasvainten, astrosytoomien (urosrotilla) ja nisäkasvainten (naarasrotilla) lisääntymistä. Nämä kasvaimet johtuvat todennäköisesti lääkkeen spesifisestä vaikutuksesta steroidireseptoreihin, maksan metaboliakuorman suurenemisesta ja anabolisista vaikutuksista. Myös muilla glukokortikoideilla on havaittu olevan samoja vaikutuksia rottakokeissa, joten kyseessä on luokkavaikutus tällä eläinlajilla.

Budesonidi ei vaikuttanut rotan hedelmällisyyteen. Kuten muidenkin glukokortikoidien, budesonidin on osoitettu aiheuttavan tiineillä eläimillä sikiökuolemia ja sikiön kehityspoikkeavuuksia (pesueiden pienentymistä, sikiöiden kasvuhidastumaa ja luustopoikkeavuuksia). Joidenkin glukokortikoidien on ilmoitettu aiheuttavan suulakihalkiota eläimillä. Löydöksien kliinistä merkitystä ihmiselle ei kuitenkaan ole varmistettu (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Jorveza 0,5 mg ja 1 mg suussa hajoavat tabletit

Dinatriumvetysitraatti
Dokusaattinatrium
Makrogoli (6000)
Magnesiumstearaatti
Mannitoli (E 421)
Vedetön mononatriumsitraatti
Povidoni (K25)
Natriumvetykarbonaatti
Sukraloosi

Ei oleellinen.

2 vuotta

Säilytä alle 25 °C. Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle ja kosteudelle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

JORVEZA tabletti, suussa hajoava
0,5 mg 90 fol (371,71 €)
1 mg 90 fol (434,61 €)

PF-selosteen tieto

Alu/Alu läpipainopakkaus.

Jorveza 0,5 mg suussa hajoavat tabletit

Pakkauskoot ovat 20, 60, 90, 100 tai 200 suussa hajoavaa tablettia.

Jorveza 1 mg suussa hajoavat tabletit

Pakkauskoot ovat 20, 30, 60, 90, 100 tai 200 suussa hajoavaa tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Jorveza 0,5 mg suussa hajoavat tabletit

Valkoisia, pyöreitä, kaksoiskuperia suussa hajoavia tabletteja, joiden halkaisija on 7,1 mm ja korkeus 2,2 mm. Niiden toiselle puolelle on kaiverrettu ”0.5”.

Jorveza 1 mg suussa hajoavat tabletit

Valkoisia, pyöreitä, kaksoiskuperia suussa hajoavia tabletteja, joiden halkaisija on 7,1 mm ja korkeus 2,2 mm.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

JORVEZA tabletti, suussa hajoava
0,5 mg 90 fol
1 mg 90 fol

• Rajoitettu peruskorvaus lääkärin lausunnolla (40 %). Budesonidi-tabletti, suussa hajoava: Eosinofiilisen ruokatorvitulehduksen hoito erityisin edellytyksin (3032).

A07EA06

10.12.2022