AMORION jauhe oraalisuspensiota varten 100 mg/ml
Vaikuttavat aineet ja niiden määrät
Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia määrän, joka vastaa 100 mg amoksisilliinia.
Apuaineet, joiden vaikutukset tunnetaan:
aspartaami 1,70 mg/ml oraalisuspensiota
natriumbentsoaatti 1,42 mg/ml oraalisuspensiota
natrium 1,25 mg/ml oraalisuspensiota.
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.
Lääkemuoto
Jauhe oraalisuspensiota varten.
Kliiniset tiedot
Käyttöaiheet
Amorion on tarkoitettu seuraavien infektioiden hoitoon aikuisille ja lapsille (ks. kohdat Annostus ja antotapa, Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakodynamiikka):
- Akuutti bakteeriperäinen sinuiitti
- Akuutti välikorvatulehdus
- Streptokokin aiheuttama akuutti tonsilliitti ja faryngiitti
- Kroonisen bronkiitin akuutit pahenemisvaiheet
- Avohoitosyntyinen keuhkokuume
- Akuutti kystiitti
- Raskaudenaikainen oireeton bakteriuria
- Akuutti pyelonefriitti
- Lavantauti ja pikkulavantauti
- Hammasperäinen märkäpesäke, johon liittyy etenevä selluliitti
- Tekonivelinfektiot
- Helicobacter pylorin häätö
- Lymen tauti
Amorion on tarkoitettu myös endokardiitin ehkäisyyn.
Bakteerilääkkeiden tarkoituksenmukaista käyttöä koskevat viralliset ohjeet on otettava huomioon.
Annostus ja antotapa
Annostus
Seuraavat asiat on otettava huomioon, kun valitaan Amorion -annosta tietyn infektion hoitoon:
- Oletetut patogeenit ja niiden todennäköinen herkkyys bakteerilääkkeille (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
- Infektion vaikeusaste ja sijainti
- Potilaan ikä, paino ja munuaisten toiminta, alla olevien ohjeiden mukaisesti.
Hoidon kesto on määritettävä infektion tyypin ja potilaan hoitovasteen mukaan, ja yleisesti hoitoajan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Jotkut infektiot vaativat pitempiä hoitojaksoja (ks. kohdasta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet pitkäkestoista hoitoa koskevat ohjeet).
Aikuiset ja vähintään 40 kg painavat lapset
Käyttöaihe* | Annos* |
Akuutti bakteeriperäinen sinuiitti | 250 mg – 500 mg 8 tunnin välein tai 750 mg – 1 g 12 tunnin välein Vaikeissa infektioissa 750 mg – 1 g 8 tunnin välein Akuuttiin kystiittiin voidaan antaa 3 g kaksi kertaa vuorokaudessa yhden vuorokauden ajan |
Raskaudenaikainen oireeton bakteriuria | |
Akuutti pyelonefriitti | |
Hammasperäinen märkäpesäke, johon liittyy etenevä selluliitti | |
Akuutti kystiitti | |
Akuutti välikorvatulehdus Streptokokin aiheuttama akuutti tonsilliitti ja faryngiitti Kroonisen bronkiitin akuutit pahenemisvaiheet | 500 mg 8 tunnin välein, 750 mg – 1 g 12 tunnin välein Vaikeissa infektioissa 750 mg – 1 g 8 tunnin välein 10 vuorokauden ajan |
Avohoitosyntyinen keuhkokuume | 500 mg – 1 g 8 tunnin välein |
Lavantauti ja pikkulavantauti | 500 mg – 2 g 8 tunnin välein |
Tekonivelinfektiot | 500 mg – 1 g 8 tunnin välein |
Endokardiitin ehkäisy | 2 g suun kautta, kerta-annoksena 30–60 minuuttia ennen toimenpidettä |
Helicobacter pylorin häätö | 750 mg – 1 g kaksi kertaa vuorokaudessa yhdessä protonipumpun estäjän (esim. omepratsolin, lansopratsolin) ja toisen antibiootin (esim. klaritromysiinin, metronidatsolin) kanssa 7 vuorokauden ajan |
Lymen tauti (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) | Varhaisvaihe: 500 mg – 1 g 8 tunnin välein, enintään 4 g/vrk jaettuina annoksina, 14 vuorokauden (10–21 vuorokauden) ajan Myöhäisvaihe (systeemisiä oireita): 500 mg – 2 g 8 tunnin välein, enintään 6 g/vrk jaettuina annoksina, 10–30 vuorokauden ajan |
*Kunkin käyttöaiheen viralliset hoitosuositukset on otettava huomioon. | |
Alle 40 kg painavat lapset
Lasten hoidossa voidaan käyttää Amorion –tabletteja tai oraalisuspensioita (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ”Apuaineet”).
Yli 40 kg painavien lasten hoidossa käytetään aikuisten annostusta.
Suositellut annokset:
Käyttöaihe+ | Annos+ |
Akuutti bakteeriperäinen sinuiitti | 20–90 mg/kg/vrk jaettuina annoksina* |
Akuutti välikorvatulehdus | |
Avohoitosyntyinen keuhkokuume | |
Akuutti kystiitti | |
Akuutti pyelonefriitti | |
Hammasperäinen märkäpesäke, johon liittyy etenevä selluliitti | |
Streptokokin aiheuttama akuutti tonsilliitti ja faryngiitti | 40–90 mg/kg/vrk jaettuina annoksina* |
Lavantauti ja pikkulavantauti | 100 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen |
Endokardiitin ehkäisy | 50 mg/kg suun kautta, kerta-annoksena 30–60 minuuttia ennen toimenpidettä |
Lymen tauti (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) | Varhaisvaihe: 25–50 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen 10–21 vuorokauden ajan Myöhäisvaihe (systeemisiä oireita): 100 mg/kg/vrk jaettuna kolmeen annokseen 10‑30 vuorokauden ajan |
+ Kunkin käyttöaiheen viralliset hoitosuositukset on otettava huomioon. *Kahteen annokseen vuorokaudessa perustuvia annostusohjelmia pitäisi harkita vain suositeltujen annosten suurimmilla annoksilla. | |
Amorion 100 mg/ml oraalisuspension annostus pediatrisille potilaille
Paino | 40 mg/kg/vrk 2 osa-annoksena | 40 mg/kg/vrk 3 osa-annoksena |
4–5 kg | 0,8–1 ml x 2 | 0,5–0,7 ml x 3 |
6–7 kg | 1,2–1,4 ml x 2 | 0,8–0,9 ml x 3 |
8–9 kg | 1,6–1,8 ml x 2 | 1,1–1,2 ml x 3 |
10–11 kg | 2–2,2 ml x 2 | 1,3–1,5 ml x 3 |
12–13 kg | 2,4–2,6 ml x 2 | 1,6–1,7 ml x 3 |
14–15 kg | 2,8–3,0 ml x 2 | 1,9–2 ml x 3 |
16–17 kg | 3,2–3,4 ml x 2 | 2,1–2,3 ml x 3 |
18–20 kg | 3,6–4,0 ml x 2 | 2,4–2,7 ml x 3 |
21–25 kg | 4,2–5,0 ml x 2 | 2,8–3,3 ml x 3 |
26–30 kg | 5,2–6,0 ml x 2 | 3,5–4,0 ml x 3 |
Paino | 50 mg/kg/vrk 2 osa-annoksena | 50 mg/kg/vrk 3 osa-annoksena |
4–5 kg | 1–1,3 ml x 2 | 0,7–0,8 ml x 3 |
6 –7 kg | 1,5–1,8 ml x 2 | 1–1,2 ml x 3 |
8–9 kg | 2–2,3 ml x 2 | 1,3–1,5 ml x 3 |
10–11 kg | 2,5–2,8 ml x 2 | 1,7–1,8 ml x 3 |
12–13 kg | 3–3,3 ml x 2 | 2–2,2 ml x 3 |
14–15 kg | 3,5–3,8 ml x 2 | 2,3–2,5 ml x 3 |
16–17 kg | 4–4,3 ml x 2 | 2,7–2,8 ml x 3 |
18–20 kg | 4,5–5,0 ml x 2 | 3–3,3 ml x 3 |
21–25 kg | 5,3–6,3 ml x 2 | 3,5–4,2 ml x 3 |
26–30 kg | 6,5–7,5 ml x 2 | 4,3–5,0 ml x 3 |
Iäkkäät potilaat
Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen.
Munuaisten vajaatoiminta
GFR (ml/min) | Aikuiset ja vähintään 40 kg painavat lapset | Alle 40 kg painavat lapset# |
yli 30 | annoksen muuttaminen ei ole tarpeen | annoksen muuttaminen ei ole tarpeen |
10‑30 | enintään 500 mg kaksi kertaa vuorokaudessa | 15 mg/kg kaksi kertaa vuorokaudessa (enintään 500 mg kaksi kertaa vuorokaudessa) |
alle 10 | enintään 500 mg/vrk | 15 mg/kg yhtenä annoksena vuorokaudessa (enintään 500 mg) |
# Parenteraalinen hoito on suositeltavin useimmissa tapauksissa.
Hemodialyysipotilaat
Amoksisilliini saattaa poistua verenkierrosta hemodialyysissä.
Hemodialyysi | |
Aikuiset ja vähintään 40 kg painavat lapset | 15 mg/kg/vrk yhtenä annoksena vuorokaudessa Ennen hemodialyysiä annetaan yksi 15 mg/kg lisäannos. Hemodialyysin jälkeen annetaan toinen 15 mg/kg annos veren lääkeainepitoisuuden palauttamiseksi ennalleen. |
Peritoneaalidialyysipotilaat
Amoksisilliinia enintään 500 mg/vrk.
Maksan vajaatoiminta
Annostuksessa on noudatettava varovaisuutta, ja maksan toimintaa on seurattava säännöllisin välein (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Haittavaikutukset).
Antotapa
Käyttövalmis oraaliliuos otetaan suun kautta käyttämällä pakkauksen mukana olevaa mittaruiskua.
Ruoka ei heikennä Amorionin imeytymistä.
Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ennen lääkkeen antoa.
Vasta-aiheet
- Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, mille tahansa penisilliinille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
- Jonkin muun beetalaktaamiantibiootin (esim. jonkin kefalosporiinin, karbapeneemin tai monobaktaamin) aiheuttama aikaisempi vaikea välitön yliherkkyysreaktio (esim. anafylaksia).
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Yliherkkyysreaktiot
Ennen amoksisilliinihoidon aloittamista on selvitettävä huolellisesti, onko potilaalla esiintynyt aikaisemmin penisilliinien, kefalosporiinien tai muiden beetalaktaamiantibioottien aiheuttamia yliherkkyysreaktioita (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Haittavaikutukset).
Penisilliinihoitoa saavilla potilailla on raportoitu vakavia ja toisinaan kuolemaan johtaneita yliherkkyysreaktioita (kuten anafylaktoidisia reaktioita ja vakavia ihoon kohdistuvia haittavaikutuksia). Yliherkkyysreaktio voi kehittyä Kounisin oireyhtymäksi, vakavaksi allergiseksi reaktioksi, joka voi johtaa sydäninfarktiin (ks. kohta Haittavaikutukset). Nämä reaktiot ovat todennäköisempiä potilailla, joilla on aiemmin todettu penisilliiniyliherkkyys, ja atooppisilla potilailla. Jos potilas saa allergisen reaktion, amoksisilliinihoito on lopetettava ja aloitettava sopiva vaihtoehtoinen hoito.
Lääkkeen aiheuttamaa enterokoliittista oireyhtymää (drug-induced enterocolitis syndrome, DIES) on raportoitu pääasiassa amoksisilliinia saavilla lapsilla (ks. kohta Haittavaikutukset). Lääkkeen aiheuttama enterokoliittinen oireyhtymä on allerginen reaktio, jonka pääoire on pitkittynyt oksentaminen (1–4 tuntia lääkkeen otosta) ilman allergisia iho- tai hengitystieoireita. Muita oireita voivat olla vatsakipu, ripuli, hypotensio tai leukosytoosi, johon liittyy neutrofilia. Vaikeita tapauksia on havaittu, mukaan lukien tapaukset, joissa oireyhtymä on johtanut sokkiin.
Resistentit mikrobit
Amoksisilliini ei sovellu joidenkin infektiotyyppien hoitoon, paitsi jos patogeeni on jo dokumentoitu ja tiedetään herkäksi tai kun on erittäin todennäköistä, että amoksisilliinihoito tehoaa kyseiseen patogeeniin (ks. kohta Farmakodynamiikka). Tämä on erityisesti otettava huomioon suunniteltaessa hoitoa virtsatietulehduksiin ja vaikeisiin korva-, nenä- ja kurkkuinfektioihin.
Kouristukset
Kouristuksia voi esiintyä potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt, suuria annoksia saavilla potilailla tai potilailla, joilla on altistavia tekijöitä (esim. aikaisempia kouristuskohtauksia, hoidossa oleva epilepsia tai aivo- tai selkäydinkalvojen sairaus) (ks. kohta Haittavaikutukset).
Munuaisten vajaatoiminta
Munuaisten vajaatoiminnassa annos on sovitettava vajaatoiminnan vaikeusasteen mukaan (ks. kohta Annostus ja antotapa).
Ihoreaktiot
Hoitoa aloitettaessa ilmaantuva kuumeinen yleistynyt punoitus, johon liittyy märkärakkuloita, saattaa olla akuutin yleistyneen eksantematoottisen pustuloosin (AGEP) oire (ks. kohta Haittavaikutukset). Tämä reaktio vaatii amoksisilliinihoidon lopettamista ja on jatkossa amoksisilliinihoidon vasta-aihe.
Amoksisilliinin käyttöä on vältettävä, jos epäillään mononukleoosia, koska sen yhteydessä on havaittu tuhkarokkoa muistuttavaa ihottumaa amoksisilliinin käytön yhteydessä.
Jarisch–Herxheimerin reaktio
Joillakin potilailla on todettu Jarisch–Herxheimerin reaktio, kun amoksisilliinia on annettu Lymen taudin hoitoon, (ks. kohta Haittavaikutukset). Se johtuu suoraan amoksisilliinin bakterisidisesta vaikutuksesta Lymen taudin aiheuttajaan, Borrelia burgdorferi -spirokeettaan. Potilaalle on kerrottava, että kyseessä on yleinen Lymen taudin antibioottihoidosta johtuva reaktio, joka paranee yleensä itsestään.
Resistenttien mikrobien liikakasvu
Pitkäkestoinen hoito voi toisinaan johtaa resistenttien mikrobien liikakasvuun.
Lähes kaikkien bakteerilääkkeiden käytön yhteydessä on raportoitu antibiootteihin liittyvää koliittia, jonka vaikeusaste voi vaihdella lievästä hengenvaaralliseen (ks. kohta Haittavaikutukset). Siksi on tärkeää, että tämä diagnoosi otetaan huomioon, jos potilaalla esiintyy ripulia minkä tahansa antibioottihoidon aikana tai sen jälkeen. Jos antibioottihoitoon liittyvää koliittia esiintyy, amoksisilliinihoito on lopetettava heti, neuvoteltava lääkärin kanssa ja aloitettava asianmukainen hoito. Suolen peristaltiikkaa heikentäviä lääkkeitä ei saa käyttää tässä tilanteessa.
Pitkäkestoinen hoito
Pitkään kestävän hoidon aikana elinjärjestelmien toimintaa, mukaan lukien munuaisten, maksan ja hematopoieettisen järjestelmän toimintaa, on syytä seurata määräajoin. Kohonneita maksaentsyymiarvoja ja veriarvojen muutoksia on raportoitu (ks. kohta Haittavaikutukset).
Antikoagulantit
Amoksisilliinia saavilla potilailla on raportoitu harvoin protrombiiniajan pitenemistä. Samanaikaisesti antikoagulantteja käyttävien potilaiden asianmukaisesta seurannasta on huolehdittava. Suun kautta annettavien antikoagulanttien annosta voidaan joutua muuttamaan halutun antikoagulaatiotason säilyttämiseksi (ks. kohdat Yhteisvaikutukset ja Haittavaikutukset).
Kidevirtsaisuus
Potilailla, joiden virtsaneritys on vähentynyt, on todettu hyvin harvoin kidevirtsaisuutta (mukaan lukien akuutti munuaisvaurio), pääasiassa parenteraalisen hoidon yhteydessä. Suuria amoksisilliiniannoksia käytettäessä on huolehdittava riittävästä nesteiden saannista ja virtsanerityksestä, jotta amoksisilliinin aiheuttaman kidevirtsaisuuden riski pienenee. Jos potilaalla on virtsakatetri, on tarkistettava säännöllisesti, ettei katetri ole tukkeutunut (ks. kohdat Haittavaikutukset ja Yliannostus).
Vaikutus diagnostisiin tutkimuksiin
Seerumin ja virtsan kohonneet amoksisilliinipitoisuudet vaikuttavat todennäköisesti tiettyihin laboratoriokokeisiin. Virtsan suurten amoksisilliinipitoisuuksien vuoksi väärät positiiviset tulokset ovat yleisiä kemiallisia menetelmiä käytettäessä.
Amoksisilliinihoidon aikana virtsan glukoosimäärityksissä tulisi käyttää entsymaattisia glukoosioksidaasiin perustuvia menetelmiä.
Amoksisilliini saattaa vääristää estriolimääritysten tuloksia raskaana olevilla naisilla.
Apuaineet
Valmiste sisältää aspartaamia 1,70 mg/ml oraalisuspensiota. Aspartaami hydrolysoituu ruoansulatuskanavassa suun kautta annettuna. Hydrolyysin yksi päätuotteista on fenyylialaniini. Nonkliinistä tai kliinistä tietoa aspartaamin käytöstä alle 12 viikon ikäisille vauvoille ei ole saatavana arviointia varten.
Valmiste sisältää natriumbentsoaattia 1,42 mg/ml oraalisuspensiota. Bilirubiinin albumiinista syrjäytymisestä johtuva bilirubinemian lisääntyminen voi lisätä vastasyntyneiden ikterusta, joka voi kehittyä kernikterukseksi (konjugoimattoman bilirubiinin kertyminen aivokudokseen).
Valmiste sisältää natriumia (ruokasuolan toinen ainesosa) 1,25 mg/ml oraalisuspensiota eli enintään 75 mg natriumia per suurin vuorokausiannos (60 ml oraalisuspensiota), joka vastaa 3,75 % WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille.
Yhteisvaikutukset
Probenesidi
Probenesidin samanaikainen käyttö ei ole suositeltavaa. Probenesidi heikentää amoksisilliinin erittymistä munuaistubuluksissa. Probenesidin samanaikainen käyttö voi johtaa veren amoksisilliinipitoisuuden suurenemiseen ja amoksisilliinin tavallista hitaampaan erittymiseen.
Allopurinoli
Allopurinolin ja amoksisilliinin samanaikainen käyttö voi lisätä allergisten ihoreaktioiden todennäköisyyttä.
Tetrasykliinit
Tetrasykliinit ja muut bakteriostaattiset lääkkeet voivat häiritä amoksisilliinin bakterisidisiä vaikutuksia.
Oraaliset antikoagulantit
Oraalisia antikoagulantteja ja penisilliiniantibiootteja on käytetty laajalti käytännön työssä ilman raportoituja yhteisvaikutuksia. Kirjallisuudessa on kuitenkin kuvattu tapauksia, joissa INR-arvo on noussut, kun asenokumarolia tai varfariinia käyttäville potilaille on määrätty amoksisilliinikuuri. Jos samanaikainen käyttö on välttämätöntä, protrombiiniaikaa tai INR-arvoa on seurattava tarkoin, kun amoksisilliini lisätään hoitoon tai sen käyttö lopetetaan. Lisäksi oraalisten antikoagulanttien annosta voidaan joutua muuttamaan (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Haittavaikutukset).
Metotreksaatti
Penisilliinit voivat vähentää metotreksaatin erittymistä, jolloin sen toksisuus saattaa voimistua.
Raskaus ja imetys
Raskaus
Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia. Vähäiset tiedot amoksisilliinin käytöstä raskaana olevien naisten hoidossa eivät viittaa siihen, että amoksisilliini lisäisi riskiä synnynnäisiin epämuodostumiin. Amoksisilliinia voidaan käyttää raskauden aikana, kun hoidon mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin siihen mahdollisesti liittyvät riskit.
Imetys
Pieniä määriä amoksisilliinia erittyy rintamaitoon, mikä voi aiheuttaa herkistymistä. Imetetylle lapselle voi kehittyä ripuli tai limakalvojen sieni-infektio, jolloin imetys voidaan joutua lopettamaan. Amoksisilliinia voidaan käyttää imetyksen aikana vain hoitavan lääkärin tekemän hyöty-riskiarvion jälkeen.
Hedelmällisyys
Amoksisilliinin vaikutuksista ihmisen hedelmällisyyteen ei ole tietoja. Eläinten lisääntymistutkimuksissa ei ole havaittu hedelmällisyyteen kohdistuvia vaikutuksia.
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
Lääkkeen vaikutuksia ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tutkittu. Ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn vaikuttavia haittavaikutuksia (esim. allergisia rektioita, huimausta, kouristuskohtauksia) saattaa kuitenkin esiintyä (ks. kohta Haittavaikutukset).
Haittavaikutukset
Yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia ovat ripuli, pahoinvointi ja ihottuma.
Alla luetellaan amoksisilliinin kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeisessä seurannassa esiin tulleet haittavaikutukset elinryhmittäin MedDRA -luokituksen mukaan.
Hyvin yleinen (≥ 1/10)
Yleinen (≥ 1/100, < 1/10)
Melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100)
Harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000)
Hyvin harvinainen (< 1/10 000)
Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).
Yleinen | Melko harvinainen | Harvinainen | Hyvin harvinainen | Tuntematon | |
Infektiot | Mukokutaani-nen kandidiaasi | ||||
Veri ja imukudos | Korjautuva leukopenia (myös vaikea neutropenia tai agranulosytoo-si), korjautuva trombosyto-penia ja hemolyyttinen anemia, vuoto- ja protrom-biiniajan piteneminen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) | ||||
Immuunijärjes-telmä | Vaikeat allergiset reaktiot, mukaan lukien angioneuroot-tinen edeema, anafylaksia, seerumitauti ja yliherkkyys-vaskuliitti (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) | Jarisch–Herxheimerin reaktio (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) | |||
Hermosto | Hyperkinesia, huimaus ja kouristukset (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) | Aseptinen aivokalvontu-lehdus | |||
Sydän | Kounisin oireyhtymä | ||||
Ruoansulatuselimistö | Pahoinvointi*, ripuli* | Oksentelu* | Markkinoille tulon jälkeen raportoituja haittoja: Antibioottihoi-toon liittyvä koliitti (mukaan lukien pseudomemb-ranoottinen koliitti ja hemorraginen koliitti, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), musta karvakieli, hampaiden pinnan värjäytyminen# | Lääkkeen aiheuttama enterokoliitti-nen oireyhtymä | |
Maksa ja sappi | Hepatiitti ja kolestaattinen keltaisuus, kohtalainen ASAT- ja/tai ALAT-arvojen nousu | ||||
Iho ja ihonalainen kudos | Ihottuma* | Kutina*, urtikaria* | Markkinoille tulon jälkeen raportoituja haittoja: Ihoreaktiot, kuten erythema multiforme, Stevens–Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaali-nen nekrolyysi, rakkulainen ja kesivä dermatiitti, akuutti yleistynyt eksantema-toottinen pustuloosi (AGEP) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet) ja lääkkeeseen liittyvä yleisoireinen eosinofiilinen reaktio (DRESS). | Lineaarinen IgA-sairaus | |
Munuaiset ja virtsatiet | Interstitiaali-nefriitti | Kidevirtsaisuus (mukaan lukien akuutti munuaisvaurio) (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yliannostus) |
* Näiden haittatapahtumien ilmaantuvuudet perustuvat kliinisiin tutkimuksiin, joissa oli mukana yhteensä noin 6000 amoksisilliinia saanutta aikuis- ja lapsipotilasta.
# Lapsilla on esiintynyt hampaiden pinnan värjäytymistä. Hyvä suuhygienia voi auttaa ehkäisemään hampaiden värjäytymistä, sillä yleensä hampaiden harjaaminen poistaa värjäytymät.
Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Yliannostus
Yliannostuksen oireet ja löydökset
Ruoansulatuskanavan oireita (kuten pahoinvointi, oksentelu ja ripuli) sekä neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöitä voi ilmetä. Amoksisilliinista johtuvaa kidevirtsaisuutta, joka on joissakin tapauksissa johtanut munuaisten vajaatoimintaan, on havaittu. Kouristuksia voi esiintyä potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt tai jotka saavat suuria annoksia (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Haittavaikutukset).
Amoksisilliinista johtuvaa kidevirtsaisuutta on havaittu, joka on joissain tapauksissa johtanut munuaisten vajaatoimintaan (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
Myrkytyksen hoito
Ruoansulatuskanavan oireet voidaan hoitaa oireenmukaisesti kiinnittäen huomiota neste‑/elektrolyyttitasapainoon.
Amoksisilliini voidaan poistaa verenkierrosta hemodialyysillä.
Farmakologiset ominaisuudet
Farmakodynamiikka
Farmakoterapeuttinen ryhmä: Laajaspektriset penisilliinit, ATC-koodi: J01CA04.
Vaikutusmekanismi
Amoksisilliini on puolisynteettinen penisilliini (beetalaktaamiantibiootti), joka estää yhden tai useamman entsyymin toimintaa (näitä kutsutaan usein penisilliiniä sitoviksi proteiineiksi eli PBP penicillin-binding proteins) bakteerin peptidoglykaanin biosynteesissä. Peptidoglykaani on bakteerin soluseinämän keskeinen rakenneosa. Peptidoglykaanin synteesin esto johtaa bakteerin soluseinämän heikkenemiseen, jota yleensä seuraa solun hajoaminen ja kuolema.
Amoksisilliini on herkkä resistenttien bakteerien tuottamien beetalaktamaasien hajottavalle vaikutukselle. Siksi amoksisilliinin vaikutuskirjo ei yksinään kata näitä entsyymejä tuottavia mikrobeja.
Farmakokinetiikan ja farmakodynamiikan suhde
Aikaa, jonka pitoisuus pysyy pienimmän bakteerien kasvua estävän lääkepitoisuuden yläpuolella (T>MIC), pidetään tärkeimpänä amoksisilliinin tehon mittarina.
Resistenssimekanismit
Amoksisilliiniresistenssin tärkeimmät mekanismit ovat:
- bakteerien tuottamien beetalaktamaasien aiheuttama inaktivaatio.
- penisilliiniä sitovien proteiinien muutokset, jotka vähentävät antibakteerisen lääkeaineen affiniteettia kohteeseen.
Bakteerien läpäisemättömyys tai effluksimekanismit voivat aiheuttaa tai edistää resistenssin kehittymistä bakteereissa, erityisesti gram -negatiivisissa bakteereissa.
Raja-arvot
Amoksisilliinin MIC-raja-arvot ovat EUCAST:n (The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing) version 5.0 mukaiset.
Mikrobi | MIC-raja-arvo (mg/l) | |
Herkkä ≤ | Resistentti > | |
Enterobacteriaceae | 81 | 8 |
Staphylococcus-lajit | Huomautus 2 | Huomautus 2 |
Enterococcus-lajit3 | 4 | 8 |
A-, B-, C- ja G-ryhmän streptokokit | Huomautus 4 | Huomautus 4 |
Streptococcus pneumoniae | Huomautus 5 | Huomautus 5 |
Viridans-ryhmän streptokokit | 0,5 | 2 |
Haemophilus influenzae | 26 | 26 |
Moraxella catarrhalis | Huomautus7 | Huomautus7 |
Neisseria meningitidi | 0,125 | 1 |
Gram-positiiviset anaerobit, paitsi Clostridium difficile8 | 4 | 8 |
Gram-negatiiviset anaerobit8 | 0,5 | 2 |
Helicobacter pylori | 0,1259 | 0,1259 |
Pasteurella multocida | 1 | 1 |
Lajista riippumattomat raja-arvot10 | 2 | 8 |
1Villin tyypin Enterobacteriaceae -lajit luokitellaan herkiksi aminopenisilliineille. Joissakin maissa villin tyypin E. coli ja P. mirabilis -isolaatit luokitellaan yleensä kohtalaisen herkiksi. Tällaisessa tapauksessa käytetään MIC-raja-arvoa S ≤0,5 mg/l. 2Useimmat stafylokokit ovat beetalaktamaasin tuottajia, jotka ovat resistenttejä amoksisilliinille. Metisilliinille resistentit isolaatit ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta resistenttejä kaikille beetalaktaamiantibiooteille. 3Herkkyys amoksisilliinille voidaan päätellä ampisilliiniherkkyyden perusteella. 4A-, B-, C- ja G-ryhmän streptokokkien herkkyys penisilliineille päätellään bentsyylipenisilliiniherkkyyden perusteella. 5Raja-arvot koskevat vain muita kuin meningiitti-isolaatteja. Jos isolaatit on luokiteltu kohtalaisen herkiksi ampisilliinille, suun kautta annettavaa amoksisilliinihoitoa on vältettävä. Herkkyys päätellään ampisilliinin MIC-arvojen perusteella. 6Raja-arvot perustuvat laskimonsisäiseen annosteluun. Beetalaktamaasipositiiviset isolaatit on raportoitava resistenteiksi. 7Beetalaktamaasin tuottajat on raportoitava resistenteiksi. 8Herkkyys amoksisilliinille voidaan päätellä bentsyylipenisilliiniherkkyyden perusteella. 9Raja-arvot perustuvat epidemiologisiin raja-arvoihin (ECOFF), jotka erottavat villin tyypin isolaatit sellaisista isolaateista, joiden herkkyys on alentunut. 10Lajista riippumattomat raja-arvot perustuvat annoksiin, jotka ovat vähintään 0,5 g x 3 tai 4 annosta vuorokaudessa (1,5–2 g/vrk). | ||
Resistenssin esiintyvyys saattaa vaihdella tietyissä lajeissa maantieteellisesti ja ajallisesti, joten paikallisen resistenssitilanteen tunteminen on toivottavaa, varsinkin vaikeita infektioita hoidettaessa. Tarvittaessa on syytä kysyä neuvoa asiantuntijoilta, jos paikallinen resistenssitilanne on sellainen, että lääkkeen hyöty on kyseenalainen ainakin joidenkin infektiotyyppien hoidossa.
Mikrobien herkkyys amoksisilliinille in vitro |
Yleisesti herkät lajit |
Gram-positiiviset aerobit: Enterococcus faecalis Beetahemolyyttiset streptokokit (A-, B-, C- ja G-ryhmä) Listeria monocytogenes |
Lajit, joiden hankittu resistenssi voi aiheuttaa ongelmia |
Gramnegatiiviset aerobit: Escherichia coli Haemophilus influenza Helicobacter pylori Proteus mirabilis Salmonella typhi Salmonella paratyphi Pasteurella multocida |
Gram-positiiviset aerobit: Koagulaasinegatiivinen stafylokokki Staphylococcus aureus£ Streptococcus pneumoniae Viridans-ryhmän streptokokki |
Grampositiiviset anaerobit: Clostridium-lajit |
Gramnegatiiviset anaerobit: Fusobacterium-lajit |
Muut: Borrelia burgdorferi |
Luontaisesti resistentit mikrobit† |
Grampositiiviset aerobit: Enterococcus faecium† |
Gramnegatiiviset aerobit: Acinetobacter-lajit Enterobacter-lajit Klebsiella-lajit Pseudomonas-lajit |
Gramnegatiiviset anaerobit: Bacteroides-lajit (monet Bacteroides fragilis -kannat ovat resistenttejä) |
Muut: Chlamydia-lajit Mycoplasma-lajit Legionella-lajit |
£ Lähes kaikki S. aureus -kannat ovat resistenttejä amoksisilliinille tuottamansa beetalaktamaasin vuoksi. Lisäksi kaikki metisilliinille resistentit kannat ovat resistenttejä amoksisilliinille.
† Luontaisesti kohtalaisen herkkä kun hankittua resistenssimekanismia ei ole.
Farmakokinetiikka
Imeytyminen
Amoksisilliini hajoaa täysin vesiliuokseen fysiologisessa pH:ssa. Se imeytyy nopeasti ja hyvin suun kautta annettaessa. Suun kautta annetun amoksisilliinin biologinen hyötyosuus on noin 70 %. Huippupitoisuuden saavuttamiseen kuluva aika (tmax) on noin yksi tunti.
Seuraavassa taulukossa ovat farmakokineettiset tulokset tutkimuksesta, jossa terveiden tutkittavien ryhmille annettiin amoksisilliinia 250 mg kolme kertaa vuorokaudessa tyhjään mahaan.
Cmax | Tmax * | AUC(0-24h) | t½ |
(mikrog/ml) | (h) | (mikrog.h/ml) | (h) |
3,3 ± 1,12 | 1,5 (1,0–2,0) | 26,7 ± 4,56 | 1,36 ± 0,56 |
*Mediaani (vaihteluväli) | |||
Annosalueella 250–3000 mg biologinen hyötyosuus on lineaarinen suhteessa annokseen (Cmax- ja AUC -arvojen perusteella). Samanaikainen ruoan nauttiminen ei vaikuta imeytymiseen.
Hemodialyysiä voidaan käyttää amoksisilliinin poistamiseen elimistöstä.
Jakautuminen
Noin 18 % plasman koko amoksisilliinimäärästä on sitoutuneena proteiineihin, ja näennäinen jakautumistilavuus on noin 0,3–0,4 l/kg.
Laskimonsisäisen annon jälkeen amoksisilliinia on todettu sappirakossa, vatsan kudoksissa, ihossa, rasva- ja lihaskudoksessa, nivel- ja peritoneaalinesteessä, sapessa ja märkäeritteessä. Amoksisilliini ei kulkeudu riittävässä määrin aivo-selkäydinnesteeseen.
Eläinkokeissa lääkkeen aineosien ei ole havaittu kertyvän merkittävässä määrin kudoksiin. Amoksisilliinia, kuten useimpia penisilliinejä, voidaan havaita rintamaidossa (ks. kohta Raskaus ja imetys).
Amoksisilliinin on osoitettu läpäisevän istukan (ks. kohta Raskaus ja imetys).
Biotransformaatio
Osa amoksisilliinista erittyy virtsaan inaktiivisena penisilloiinihappona määrinä, jotka vastaavat 10‑25 % alkuannoksesta.
Eliminaatio
Amoksisilliini eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta.
Terveillä tutkittavilla amoksisilliinin eliminaation puoliintumisajan keskiarvo on noin yksi tunti ja kokonaispuhdistuman keskiarvo noin 25 l/h. Noin 60–70 % amoksisilliinista erittyy muuttumattomana virtsaan kuuden ensimmäisen tunnin aikana, kun amoksisilliinia annetaan kerta-annoksena 250 mg tai 500 mg. Useissa tutkimuksissa on todettu, että 50–85 % amoksisilliinista erittyy virtsaan 24 tunnin kuluessa.
Probenesidin samanaikainen käyttö hidastaa amoksisilliinin erittymistä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
Ikä
Amoksisilliinin eliminaation puoliintumisaika on noin 3 kuukauden – 2 vuoden ikäisillä lapsilla samanlainen kuin vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla. Vastasyntyneiden (myös ennenaikaisesti syntyneiden) lasten ensimmäisen elinviikon aikana annostiheys ei saisi ylittää kahta kertaa vuorokaudessa poistumistienä toimivien munuaisten kypsymättömyyden vuoksi. Koska munuaistoiminnan heikkeneminen on todennäköisempää iäkkäillä potilailla, annoksen valinnassa on noudatettava varovaisuutta, ja munuaisten toimintaa voi olla hyvä seurata.
Sukupuoli
Kun amoksisilliinia annettiin suun kautta terveille miehille ja naisille, sukupuolella ei ollut merkittävää vaikutusta amoksisilliinin farmakokinetiikkaan.
Munuaisten vajaatoiminta
Amoksisilliinin kokonaispuhdistuma seerumista pienenee suoraan suhteessa munuaistoiminnan heikkenemiseen (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
Maksan vajaatoiminta
Maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille lääkettä on annettava varovaisuutta noudattaen, ja maksan toimintaa on seurattava säännöllisin välein.
Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.
Amoksisilliinilla ei ole tehty karsinogeenisuustutkimuksia.
Farmaseuttiset tiedot
Apuaineet
Sitruuna-aromi
Persikka-aprikoosiaromi
Sitruunahappo
Natriumbentsoaatti (E211)
Aspartaami (E951)
Talkki
Natriumsitraatti
Appelsiiniaromi
Guar
Piidioksidi
Yhteensopimattomuudet
Ei oleellinen.
Kestoaika
Jauhe oraalisuspensiota varten: 3 vuotta.
Valmis oraalisuspensio: 14 vrk.
Säilytys
Jauhe oraalisuspensiota varten
Säilytä alle 25 °C alkuperäispakkauksessa.
Pidä pakkaus tiiviisti suljettuna.
Valmis oraalisuspensio
Säilytä jääkaapissa (2 ºC–8 ºC). Käyttökuntoon saatetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.
Pakkaukset ja valmisteen kuvaus
Markkinoilla olevat pakkaukset
Resepti
AMORION jauhe oraalisuspensiota varten
100 mg/ml (L:ei) 50 ml (13,55 €)
PF-selosteen tieto
Ruskea lasipullo (tyyppi III), jossa sinettikalvo ja turvasuljin (polypropyleeni/polyetyleeni).
30 ml ja 50 ml.
Pakkaukseen kuuluu muovinen (PE/PP) mittaruisku.
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
Valmisteen kuvaus:
Valkoinen tai kellertävä jauhe.
Käyttö- ja käsittelyohjeet
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.
Toimitusohje apteekille
Tarkista ennen käyttöä, että pullon sinettikalvo on ehjä. Ravista jauhe kuivana irti pohjasta. Hylkää pullo, jos jauheessa näkyy hajoamattomia paakkuja ravistelun jälkeen. Jos jauhe on tasarakenteista, lisää pulloon kullekin pakkauskoolle tarvittava määrä puhdistettua vettä alla olevan taulukon mukaisesti. Paina pakkauksessa oleva adapteri pullonsuuhun käsin (ei ruiskulla) ja kierrä korkki kiinni. Ravista hyvin.
Pakkauskoot, vastaava jauheen määrä sekä lisättävän veden että valmiin Amorion 100 mg/ml oraalisuspension määrä on esitetty seuraavassa taulukossa:
Pakkauskoko | Jauheen määrä | Lisättävän veden määrä | Valmiin oraalisuspension määrä |
30 ml | 6,0 g | 25,5 ml | 30 ml |
50 ml | 10 g | 42,5 ml | 50 ml |
Käyttövalmis oraalisuspensio: Valkoinen tai kellertävä suspensio. Käyttövalmista oraalisuspensiota ei saa käyttää, jos sen väri poikkeaa edellä kuvatusta.
Korvattavuus
AMORION jauhe oraalisuspensiota varten
100 mg/ml 50 ml
- Peruskorvaus (40 %).
ATC-koodi
J01CA04
Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä
23.02.2023
Yhteystiedot
ORION OYJ ORION PHARMA Orionintie 1, PL 65
02101 Espoo
010 4261
www.orion.fi
etunimi.sukunimi@orionpharma.com