Vertaa PF-selostetta

MORPHINE UNIMEDIC injektioneste, liuos 1 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

1 ml injektionestettä sisältää 1 mg:n morfiinihydrokloriditrihydraattia, mikä vastaa 0,76 mg:aa morfiinia.

10 ml injektionestettä sisältää 10 mg morfiinihydrokloriditrihydraattia, mikä vastaa 7,6 mg:aa morfiinia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Morfiini on tarkoitettu vaikean leikkauksenjälkeisen ja vammanjälkeisen kivun sekä vaikean opioidiherkän kivun, kuten syöpäkivun, hoitoon.

Annostus ja antotapa

Anto ja annostus on määritettävä yksilöllisesti kivun luonteen ja vaikeusasteen sekä potilaan yleisen tilan mukaan. Annos määräytyy potilaan iän, painon, kivun vaikeusasteen, sairaushistorian ja aikaisemman kipulääkkeiden käytön mukaan.

Aikuiset:
Laskimoon: 2,5–15 mg 4–5 minuutin aikana.

Epiduraalitilaan: Aluksi enintään 5 mg; tarvittaessa 1–2 mg tunnin kuluttua. Toistetaan tarvittaessa.

Infuusiona epiduraalitilaan: Aluksi 3,5–7,5 mg/vrk; tarvittaessa annosta suurennetaan 1–2 mg/vrk.

Lapset ja nuoret:
Laskimoon: Ainoastaan, kun vaikutuksen pitää alkaa erityisen nopeasti: 0,05–0,1 mg/kg, annetaan hyvin hitaasti (suositellaan laimentamista isotoniseen natriumkloridiliuokseen).
Epiduraalitilaan: 0,03–0,05 mg/kg 1–2 kertaa vuorokaudessa.
Ihon alle, lihakseen: 0,05–0,2 mg/kg, tarvittaessa enintään neljän tunnin välein.

Vastasyntyneet
Laskimoon: Ainoastaan, kun vaikutuksen pitää alkaa erityisen nopeasti: 0,025-0,05 mg/kg, annetaan hyvin hitaasti (suositellaan laimentamista isotoniseen natriumkloridiliuokseen).
Epiduraalitilaan: 0,03–0,05 mg/kg 1–2 kertaa vuorokaudessa.
Ihon alle, lihakseen: 0,025-0,05 mg/kg, tarvittaessa enintään neljän tunnin välein. Hyvin pieniä tilavuuksia vastaavat Morphine Unimedic ‑annokset suositellaan laimennettavaksi isotoniseen natriumkloridiliuokseen oikean annostuksen varmistamiseksi.

Vaikeassa syöpäkivussa annosta voidaan suurentaa niin kauan kuin morfiinilla saadaan aikaan aito farmakologinen kivunlievitys, ts. vaikutus ei ole sedatiivinen.

Hengityslamaa ilmenee melko harvoin, kun morfiinia annetaan toistuvasti epiduraalitilaan syöpäpotilaiden kivun hoitoon.

Intratekaalisen morfiinin ekvianalgeettinen annos on noin yksi viidesosa epiduraalitilaan annettavan morfiinin annoksesta, mutta tiedot kliinisistä tutkimuksista puuttuvat.

Hoidon seuranta
Hengityksen tukeminen ja naloksonin anto saattavat olla tarpeen hengityslaman yhteydessä. Koska hengitystä lamaava vaikutus saattaa kestään pitkään, naloksonin toistuva anto saattaa olla tarpeen.
Hengityslaman riskin vuoksi potilaita, joille on annettu morfiinia epiduraalitilaan leikkauksenjälkeisen tai traumaattisen kivun hoitoon, on seurattava tarkkaan 8–12 tunnin ajan viimeisen injektion jälkeen. Seurannan tarve on arvioitava tapauskohtaisesti.
Morfiinin aiheuttama virtsaumpi voidaan tarvittaessa hoitaa naloksonilla.

Erityiset potilasryhmät
Iäkkäiden potilaiden sekä maksan ja munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa on noudatettava varovaisuutta, ja aluksi on käytettävä pienempää annosta. Ks. myös kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Pediatriset potilaat
Pediatristen potilaiden alueelliset anestesiatoimenpiteet tekee pätevä ammattilainen, jolla on kokemusta tästä potilasryhmästä ja tekniikasta.

Antotapa
Annettaessa Morphine Unimedic ‑valmistetta vastasyntyneelle ihon alle tai lihakseen annoksina, joiden tilavuus on hyvin pieni, suositellaan valmisteen laimentamista ennen antoa annostusvirheiden välttämiseksi. Laimentamiseen käytetään isotonista natriumkloridiliuosta. Antotilavuuden 2 ml ylittäviä laimennoksia pitää välttää.

Annettaessa morfiinia epiduraalitilaan on oikea sijainti (epiduraalitila) aiheellista varmistaa asianmukaisella tekniikalla. Morphine Unimedic ‑valmisteen vaikutus ja haittavaikutusten riski suurenevat huomattavasti, jos valmiste annetaan vahingossa intratekaalisesti.

Vasta-aiheet

  • Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
  • Liman kertyminen hengitysteihin.
  • Hengityslama.
  • Akuutti maksasairaus.
  • Alkoholin tai unilääkkeiden aiheuttamat levottomuustilat.
  • Epiduraaliseen antoon liittyvät yleiset vasta-aiheet on otettava huomioon.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Aiheuttaa riippuvuutta. Lääkettä on määrättävä erittäin varoen.

Pitkäaikaisessa käytössä voi kehittyä toleranssi, jolloin toivotun analgeettisen vaikutuksen saavuttamiseen tarvitaan jatkuvasti suurempia annoksia. Myös ristitoleranssia muiden opioidien kanssa voi ilmetä.

Morfiinin käyttö voi johtaa fyysisen riippuvuuteen, ja hoidon äkillinen lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Kun potilas ei enää tarvitse opioidihoitoa, vuorokausiannosta on suotavaa pienentää vähitellen vieroitusoireiden estämiseksi.

Morfiinia voidaan käyttää väärin. Tämä on otettava huomioon morfiinia määrättäessä tai annettaessa tilanteissa, joissa haitallisen käytön, väärinkäytön tai laittomaan käyttöön luovuttamisen riski voi olla suurentunut.

Annosta voi olla tarpeen pienentää, jos potilaalla on astma, päävamma, hypotensio ja siihen liittyvä hypovolemia, hypotyreoosi, heikentynyt maksan tai munuaisten toiminta, tulehduksellinen suolistosairaus, haimatulehdus, sappiteiden kouristus tai virtsateiden kouristus tai jos potilas on iäkäs.

Morfiinia ei saa käyttää idiopaattisiin tai psykopatologisiin kiputiloihin.

Monoamiinioksidaasin estäjähoito (MAO:n estäjähoito), ks. kohta Yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset.

Iäkkäiden potilaiden hoitoon liittyy suurentunut hengityslaman riski.

Ummetus
Ummetus on yleinen morfiinin haittavaikutus. Laksatiivien käyttöä on harkittava Morphine Unimedic ‑hoidon aikana.

Pediatriset potilaat
Kaikilla lapsilla on hengityslaman riski. Vastasyntyneet (etenkin spontaanisti hengittävät) saattavat olla erityisen herkkiä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava annettaessa morfiinia laskimoon alle 1‑vuotiaille lapsille.

Yhteisvaikutukset

Vältettäviä lääkeyhdistelmiä

Barbituraatit
Barbituraatit voimistavat opiaattien ja opioiden hengitystä lamaavaa vaikutusta. Tätä yhdistelmää on vältettävä.

Pienet alkoholimäärät
Pienet alkoholimäärät voivat voimistaa huomattavasti morfiinin vähäistä hengitystä lamaavaa vaikutusta. Samanaikaista käyttöä on vältettävä.

MAO:n estäjät
MAO:n estäjät voivat vahvistaa morfiinin vaikutusta (hengityslamaa ja hypotensiota).
Petidiinin ja MAO:n estäjien samanaikaisen käytön kanssa on ilmoitettu serotonergistä oireyhtymää, eikä sitä siksi voida sulkea pois käytettäessä morfiinia ja MAO:n estäjiä samanaikaisesti.

Seuraavia yhdistelmiä käytettäessä annosten muuttaminen voi olla tarpeen

Rifampisiini
Rifampisiini vähentää suun kautta annetun morfiinin pitoisuutta plasmassa siinä määrin, että analgeettisen vaikutuksen aikaansaamiseen vaaditaan tavallista suurempia annoksia.

Diklofenaakki
Tutkimuksessa, jossa 120 naiselle annettiin morfiinia epiduraalitilaan, diklofenaakin todettiin saattavan lisätä morfiinin analgeettista vaikutusta.

Gabapentiini
Keskushermosto-oireiden riski on otettava huomioon hoitoa valittaessa. Jos gabapentiinia ja morfiinia annetaan samanaikaisesti, potilasta on seurattava tarkkaan uneliaisuuden ja muiden keskushermostolaman oireiden varalta, ja gabapentiinin tai morfiinin annosta on pienennettävä vastaavasti.

Amitriptyliini, klomipramiini ja nortriptyliini
Amitriptyliini, klomipramiini ja nortriptyliini voimistavat morfiinin analgeettista vaikutusta. Annosta saattaa olla syytä muuttaa.

Yhdistetyt morfiiniagonisti-antagonistit
Yhdistetyt morfiiniagonisti-antagonistit (buprenorfiini, nalbufiini, pentatsosiini) vähentävät analgeettista vaikutusta sitoutumalla kilpailevasti reseptoreihin ja lisäävät siten vieroitusoireiden vaaraa.

Seuraavien yhdistelmien kliininen merkitys on epäselvä.

Baklofeeni
Morfiinin ja intratekaalisen baklofeenin yhdistelmä aiheutti potilaalle verenpaineen laskun. Tästä yhdistelmästä johtuvan apnean tai muiden keskushermosto-oireiden mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Bentsodiatsepiinit
Yhdistelmä voi lisätä potilaan sedaatiota. Bentsodiatsepiinit saattavat voimistaa opiaattien hengitystä lamaavaa vaikutusta, mikä on otettava huomioon.

Hydroksitsiini
Additiivisen vaikutuksen vuoksi hydroksitsiinin ja morfiinin samanaikainen anto voi lisätä keskushermostolamaa ja uneliaisuutta. Harkitse vaihtamista väsyttämättömään antihistamiiniin.

Metyylifenidaatti
Metyylifenidaatti saattaa lisätä morfiinin analgeettista vaikutusta. Jos valmisteita käytetään samanaikaisesti, harkitse morfiinin annoksen pienentämistä.

Nimodipiini
Nimodipiini saattaa lisätä morfiinin analgeettista vaikutusta. Jos valmisteita käytetään samanaikaisesti, harkitse morfiinin annoksen pienentämistä.

Ritonaviiri
Antiretroviraalisena lääkkeenä tai muiden proteaasin estäjien farmakokinetiikan tehostajana käytetyn ritonaviirin samanaikainen anto indusoi morfiinin glukuronidaatiota, mikä saattaa pienentää morfiinipitoisuuksia.

Raskaus ja imetys

Naiset, jotka voivat tulla raskaaksi, ja miehet, jotka voivat siittää lapsen
Morfiinia ei sen mutageenisten ominaisuuksien vuoksi saa antaa naisille, jotka voivat tulla raskaaksi, eikä miehille, jotka voivat siittää lapsen, ellei tehokkaasta ehkäisystä ole huolehdittu (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Raskaus
On vain vähän tietoja morfiinin käytöstä raskaana oleville naisille. Morfiini läpäisee istukan. Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).
Morfiinia saa käyttää raskauden aikana vain, jos hyöty äidille on selvästi suurempi kuin lapselle aiheutuva riski.
Morfiinin pitkäaikaiskäyttö raskauden aikana voi aiheuttaa vastasyntyneelle opioidivieroitusoireyhtymän. Morfiini voi pidentää tai lyhentää synnytyksen kestoa. Synnytyksen aikana annettu morfiini voi aiheuttaa vastasyntyneen hengityslamaa. Jos äiti on saanut opioidianalgeetteja raskauden myöhäisvaiheessa tai synnytyksen aikana, vastasyntynyttä on seurattava hengityslaman tai vieroitusoireiden varalta, ja (tarvittaessa) on annettava spesifistä opioidiantagonistia. Etenkin 2–3 tunnin aikana ennen synnytyksen oletettua ajankohtaa morfiinia saa antaa vain käyttöaiheen mukaisesti ja äidille odotettavissa olevaa hyötyä ja lapselle aiheutuvaa riskiä koskevan hyöty–haitta-arvion jälkeen.

Imetys
Morfiini erittyy rintamaitoon, jossa sen pitoisuudet kasvavat suuremmiksi kuin äidin plasmassa.
Koska morfiinin pitoisuudet vastasyntyneessä voivat suurentua kliinisesti oleellisiksi, imetystä ei suositella (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Hedelmällisyys
Morfiinin vaikutuksesta naisten tai miesten hedelmällisyyteen ei ole kliinistä tietoa.
Morfiinilla oli haitallinen vaikutus eläinten hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Morphine Unimedic ‑valmisteella on huomattava vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Morphine Unimedic ‑hoito voi heikentää reaktiokykyä.

Haittavaikutukset

Noin 20 %:lla potilaista ilmenee pahoinvointia ja oksentelua. Haittavaikutukset ovat useimmiten sidoksissa annokseen.

Haittavaikutukset on lueteltu jäljempänä esiintymistiheyden ja elinjärjestelmän mukaan. Esiintymistiheydet on määritetty seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Umpieritys:
Yleinen: lisääntynyt antidiureettisen hormonin vapautuminen

Psyykkiset häiriöt:
Melko harvinainen: dysforia
Tuntematon: euforia, uni-, muisti- ja keskittymishäiriöt, aistiharhat, sekavuus

Hermosto:
Yleinen: suurentunut hiilidioksidiosapaine (PaCO2), sedaatio
Melko harvinainen: hengityslama, desorientaatio, uneliaisuus, huimaus, päänsärky, tokkuraisuus, dysforia
Tuntematon: kouristukset

Silmät:
Yleinen: mioosi

Sydän:
Harvinainen: sydämentykytys, takykardia

Verisuonisto:
Harvinainen: ortostaattinen hypotensio, hypertensio, hypotensio, ääreisturvotus, pyörtyminen

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina:
Melko harvinainen: keuhkoputkien supistuminen

Ruoansulatuselimistö:
Yleinen: pahoinvointi, oksentelu, ummetus
Tuntematon: suun kuivuminen

Maksa ja sappi:
Melko harvinainen: sappiteiden kouristus

Iho ja ihonalainen kudos:
Yleinen: kutina
Tuntematon: nokkosihottuma

Luusto, lihakset ja sidekudos:
Tuntematon: myoklonus

Munuaiset ja virtsatiet:
Yleinen: virtsaumpi
Melko harvinainen: virtsateiden kouristus

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat:
Melko harvinainen: pyörrytys

Hengityslama alkaa hitaasti, ja se on ilmeisin 5–8 tunnin kuluttua injektiosta.
Parenteraalisesti annettujen narkoottisten aineiden samanaikainen käyttö voi suurentaa haittavaikutusten esiintymistiheyttä ja voimistaa hengitystä lamaavaa vaikutusta. Leikkauksenjälkeisessä käytössä on seurattava erityisesti viivästyneen hengitysvajeen riskiä. Syöpää sairastavilla potilailla, joita on aiemmin hoidettu morfiinilla, hengitysvajeen riski on hyvin pieni.

Kun morfiinia annetaan epiduraalitilaan, hoidon aikana havaitaan haittavaikutuksena kutinaa, mutta epiduraalitilaan annossa pahoinvointi ja oksentelu, sappiteiden ja virtsateiden kouristukset ja sedaatio eivät vaikuta olevan yhtä yleisiä kuin annettaessa ekvianalgeettisia annoksia lihakseen. Epiduraalitilaan annettu morfiini kuitenkin lisää virtsaummen esiintymistiheyttä relaksoimalla detrusorlihasta, mikä lisää virtsarakon tilavuutta.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‑sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‑ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Yliannostuksen oireet:
Yliannostuksen oireita ovat voimakkaasti supistuneet mustuaiset, hengityslama ja hypotensio. Vaikeissa tapauksissa voi esiintyä verenkiertohäiriöitä ja kooma.

Tyypillinen oirekolmikko: matala tajunnantaso, vaikea hengityslama, maksimaalisen mioottiset mustuaiset. Hypotensio. Kalpea, nihkeä iho. Suuren annoksen yhteydessä syanoosi, heijasteettomuus, hengityspysähdys, tajuttomuus, verenkiertokollapsi, keuhkopöhö. Asidoosi, kouristukset (etenkin lapsilla), mahdollisesti hypokalemia ja hypokalsemia. Pahoinvointi, oksentelu, ummetus. Vaikeaan myrkytystilaan liittyy sydänlihasvaurion, rabdomyolyysin ja munuaisten vajaatoiminnan riski.

Yliannostuksen hoito:
Morfiinimyrkytyksen aiheuttama hengitysvaje voidaan kumota naloksonilla, jota annetaan aikuisille aluksi 0,4 mg (lapsille 0,01 mg/kg) hitaasti laskimoon. Tarvittaessa annosta suurennetaan vähitellen. Jatkuva naloksoni-infuusio voi joskus olla käytännöllinen vaihtoehto. Hengityshoito tarpeen mukaan (positiivinen uloshengityspaine keuhkopöhössä). Naloksoni ei korvaa hengityshoitoa vakavassa myrkytyksessä. Nesteitä laskimoon (elektrolyyttejä, glukoosia), verikaasuarvot, asidoosin korjaaminen. Oireenmukainen hoito.

Toksisuus:
Aikuisille toksinen annos (ei toleranssin alkamista) on yleensä 40–60 mg suun kautta ja 30 mg parenteraalisesti. Skopolamiini, unilääkkeet ja alkoholi voimistavat toksisia vaikutuksia.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: luonnolliset opiumalkaloidit, ATC-koodi: N02AA01

Viive ja kesto
Analgeettinen vaikutus alkaa noin 10 minuutin kuluttua ja maksimivaikutus noin 45–60 minuutin kuluttua injektiosta. Morfiinin anto epiduraalitilaan, lannealueelle ja rintakehän tasolle on pitkävaikutteinen analgeettinen menetelmä. Tällä saadaan rintakehän, vatsan ja alaraajojen kiputiloissa aikaan tehokkaampi ja pidempään kestävä kivunlievitys verrattuna parenteraalisesti annettuun morfiiniin. Leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa epiduraalitilaan annetun 4 mg:n morfiiniannoksen keskimääräinen vaikutusaika on noin 10–12 tuntia. Hoitovaikutus ja analgesian kesto vaihtelevat leikkauksen tyypin mukaan. Vaikean opioidiherkän kivun, kuten syöpäkivun, hoidossa edellä mainitun annoksen vaikutus voi olla heikompi ja sen kesto lyhyempi.

Vaikutusmekanismi
Morfiinilla on antagonistinen vaikutus opioidireseptoreihin. Voimakas analgeettinen vaikutus perustuu muuntuneeseen kivun tuntemiseen ja osittain kipukynnyksen kohoamiseen.

Epiduraalitilaan annettu morfiini todennäköisesti vaikuttaa pääasiassa suoraan selkäytimen opioidireseptoreihin ja estää selektiivisesti kipuimpulssien etenemistä keskushermostoon. Analgeettinen vaikutus on segmentaalinen, joskaan ei täysin, eikä siihen liity liike- ja tuntohermojen salpausta tai sympatikussalpausta.

Metaboliitit
Morfiini metaboloituu konjugoitumalla kahdeksi päämetaboliitiksi, morfiini-6-glukuronidiksi ja morfiini-3-glukuronidiksi. Myös pieniä määriä morfiini-3,6-diglukuronidia saattaa muodostua. Morfiini-3-glukuronidilla on heikko affiniteetti opioidireseptoreihin, ts. sillä ei ole dokumentoitua analgeettista vaikutusta, mutta se saattaa osaltaan lisätä eksitatorista vaikutusta. Systeemisesti annettuna morfiini-6-glukuronidi on kaksi kertaa voimakkaampi kuin morfiini, ja sen farmakologiset vaikutukset ovat samanlaiset kuin morfiinin. Pitkäaikaisessa käytössä se vastaa huomattavasta osasta morfiinin analgeettisesta vaikutuksesta.

Hengityslama
Morfiinin hengitystä lamaava vaikutus johtuu sekä hiilidioksidin stimuloivan vaikutuksen estymisestä ydinjatkeessa sijaitsevassa hengityskeskuksessa että siitä, että hengitysvaste pienentyneeseen happiosapaineeseen on heikentynyt. Epiduraalitilaan annetun morfiinin hengitystä lamaava vaikutus perustuu pääasiassa sen kulkeutumiseen injektiokohdasta kallon sisälle aivo-selkäydinnesteen mukana. Lääkeaine tavoittaa siten ydinjatkeessa sijaitsevat peruselintoimintoja säätelevät keskukset. Jos potilaan keuhkotuuletus on normaali, epiduraalitilaan annetun 2–5 mg:n morfiiniannoksen vaikutus siihen on vähäinen. Iäkkäiden potilaiden hoitoon liittyy suurentunut hengityslaman riski, etenkin jos morfiinia käytetään samanaikaisesti muiden narkoottisten analgeettien kanssa ja toistuvina epiduraalisina annoksina. Hengityslaman riski koskee myös potilaita, joilla on krooninen hengityselinsairaus tai kohonnut kallonsisäinen paine.
Morfiinin vaikutus voi voimistua enkefaliitin jälkeen.

Jos hengitys on vaikeutunut, hengityksen tukeminen ja naloksonin anto voivat olla tarpeen. Koska hengitystä lamaava vaikutus saattaa kestään pitkään, naloksonin toistuva anto saattaa olla tarpeen.

Toleranssi
Analgesian koe-eläinmalleissa epiduraalisen morfiinin tehon havaittiin heikkenevän toistetussa annossa. Toleranssin kehittymisestä ihmisellä on vielä vähän tietoa, mutta toleranssia voi ilmetä. Se ei kuitenkaan yleensä ole ongelma vaikean syöpäkivun hoidossa.
Intratekaalisen morfiinin ekvianalgeettinen annos on noin yksi viidesosa epiduraalitilaan annettavan morfiinin annoksesta, mutta kliinisiä tutkimuksia ei ole saatavilla.

Farmakokinetiikka

Morfiinin kinetiikka ei ole riippuvainen annoksesta.

Imeytyminen
Maksimipitoisuudet veressä saavutetaan 10–20 minuutissa. Epiduraalitilaan annettu morfiini imeytyy merkittävästi systeemiseen verenkiertoon. Morfiinin biologinen hyötyosuus voi suurentua potilailla, joilla on maksasyöpä.

Vastasyntyneen elimistö metaboloi morfiinia heikommin kuin aikuisen. Vanhemmilla lapsilla morfiinin ja metaboliittien pitoisuudet ovat todennäköisesti huomattavasti pienempiä kuin verrannollisen annoksen kiloa kohti saaneilla aikuisilla.

Jakautuminen
Jakautumistilavuus on noin 3 l/kg, ja sitoutuminen plasman proteiineihin on noin 35 %. Puhdistuma on noin 24 ml/min * kg, ja puoliintumisaika plasmassa ja selkäydinnesteessä on 2–4 tuntia epiduraalitilaan annon jälkeen.

Metabolia, eliminaatio
Morfiini metaboloituu maksassa kahdeksi päämetaboliitiksi, morfiini-3-glukuronidiksi (ei analgeettista vaikutusta, mutta voi osaltaan lisätä eksitatoristavaikutusta) ja morfiini-6-glukuronidiksi (voimakkaampi kuin itse morfiini). Myös pieniä määriä morfiini-3,6-diglukuronidia saattaa muodostua. Morfiini ja sen metaboliitit läpikäyvät enterohepaattisen kierron. Morfiini eliminoituu pääasiassa glukuronidoitumalla, ja alle 0,1 % morfiinista erittyy muuttumattomana virtsaan. Morfiini-6-glukoronidi erittyy virtsaan, joten sen kertymistä voi ilmetä munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä. Maksan ja munuaisten vajaatoiminta vaikuttavat aineen eliminaatioon.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Farmakologista turvallisuutta ja toistuvan altistuksen toksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. Morfiinin mahdollista tuumorigeenista vaikutusta ei ole tutkittu pitkäaikaisissa tutkimuksissa. Prekliinisissä tutkimuksissa selvitettiin genotoksisuutta sekä lisääntymiseen ja kehitykseen kohdistuvia vaikutuksia.

Mutageenisuus ja tuumorigeenisuus
Saatavissa olevat mutageenisuutta koskevat havainnot ovat selkeästi positiivisia, mikä osoittaa, että morfiinilla on klastogeeninen vaikutus, jonka vuoksi se lisäksi vaikuttaa sukusoluihin. Näin ollen morfiinia on pidettävä mutageenisena aineena, ja sillä voidaan olettaa olevan vastaava vaikutus ihmiseen.

Lisääntymistoksisuus
Eläinkokeet osoittivat, että jälkeläisten vammautuminen on mahdollista koko gestaation ajan (keskushermoston epämuodostumat, kasvuviiveet, kivesatrofia, hermovälittäjäainejärjestelmän ja käyttäytymisen muutokset, riippuvuus). Morfiini vaikutti myös uroksen sukupuolikäyttäytymiseen ja hedelmällisyyteen eri eläinlajeilla.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Natriumkloridi
Vesi

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Kestoaika

2 vuotta.

Valmiste on käytettävä heti pakkauksen avaamisen jälkeen.

Säilytys

Pidä ampulli ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

MORPHINE UNIMEDIC injektioneste, liuos
1 mg/ml 10 x 10 ml (116,25 €)

PF-selosteen tieto

Kirkas lasiampulli, 10 x 10 ml.

Valmisteen kuvaus:

Kirkas neste.

pH 4–6,5

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Roiskeet iholle tai silmiin voivat aiheuttaa kipua, punoitusta ja kutinaa. Vältä suoraa kosketusta valmisteen kanssa.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

MORPHINE UNIMEDIC injektioneste, liuos
1 mg/ml 10 x 10 ml

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

N02AA01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

18.07.2019

Yhteystiedot

Unimedic Pharma AB
Box 6216
102 34 Stockholm
Sweden

+46 10 130 99 50
medinfo@unimedicpharma.se