ZYRTEC tipat, liuos 10 mg/ml

Yksi millilitra tippaliuosta sisältää 10 mg setiritsiinidihydrokloridia, yksi tippa liuosta sisältää 0,5 mg setiritsiinidihydrokloridia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

• yksi millilitra liuosta sisältää 1,35 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E218)
• yksi millilitra liuosta sisältää 0,15 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E216)
• yksi millilitra liuosta sisältää 350 mg propyleeniglykolia (E1520)

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tipat, liuos

Zyrtec 10 mg/ml tipat, liuos on tarkoitettu aikuisille ja vähintään 2‑vuotiaille lapsille

• lievittämään kausiluontoiseen ja ympärivuotiseen allergiseen nuhaan liittyviä nenä- ja silmäoireita
• kroonisen idiopaattisen urtikarian oireiden hoitoon.

Annostus

Aikuiset
10 mg kerran vuorokaudessa (20 tippaa).

Erityisryhmät
Iäkkäät
Tiedot viittaavat siihen, ettei iäkkäiden potilaiden annostusta tarvitse pienentää, jos heidän munuaisensa toimivat normaalisti.

Munuaistenvajaatoiminta
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavista potilaista ei ole tietoja teho–turvallisuussuhteen dokumentoimiseksi. Koska setiritsiini erittyy lähinnä munuaisten kautta (ks. kohta Farmakokinetiikka), antoväliä on muutettava yksilöllisesti munuaisten toiminnan mukaisesti, jollei potilaalle voida käyttää jotakin muuta vaihtoehtoista hoitoa. Katso annostusohjeet seuraavasta taulukosta ja muuta annosta sen mukaisesti.

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien aikuispotilaiden annoksen muuttaminen

Maksan vajaatoiminta
Annosta ei tarvitse muuttaa, jos potilaalla on pelkästään maksan vajaatoimintaa. Jos potilaalla on sekä munuaisten että maksan vajaatoiminta, annoksen muuttamista suositellaan (ks. munuaisten vajaatoiminta).

Pediatriset potilaat
2‒6‑vuotiaat lapset: 2,5 mg (5 tippaa) kaksi kertaa vuorokaudessa.
6‒12‑vuotiaat lapset: 5 mg (10 tippaa) kaksi kertaa vuorokaudessa.
Yli 12‑vuotiaat nuoret: 10 mg (20 tippaa) vuorokaudessa.
Jos lapsipotilaalla on munuaisten vajaatoiminta, annostusta on muutettava yksilöllisesti potilaan munuaispuhdistuman, iän ja painon perusteella.

Antotapa
Tipat annostellaan lusikkaan tai sekoitetaan veteen ja otetaan suun kautta.
Jos lääke laimennetaan, tipat on etenkin lapselle annettaessa sekoitettava sellaiseen vesimäärään, jonka lapsi kykenee juomaan. Liuos, johon tipat on sekoitettu, on juotava heti.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, hydroksitsiinille, piperatsiinijohdoksille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Loppuvaiheen munuaissairaus, jossa glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR) on alle 15 ml/min.

Kun valmistetta on käytetty hoitoannoksina, alkoholin (veren alkoholipitoisuus 0,5 g/l) käytön yhteydessä ei ole osoitettu kliinisesti merkitseviä yhteisvaikutuksia. Tästä huolimatta alkoholin samanaikaisessa käytössä suositellaan varovaisuutta.

Potilaiden, joilla on virtsaummelle altistavia tekijöitä (esim. selkäydinvaurio, prostatahyperplasia), tulee noudattaa varovaisuutta, sillä setiritsiini voi lisätä virtsaumpiriskiä.

Varovaisuutta suositellaan hoidettaessa epilepsiapotilaita ja potilaita, joilla on kouristusriski.

Antihistamiinien käyttö estää vasteen ihoon tehtäville allergiatesteille, joten ennen niiden tekemistä on oltava lääkkeetön jakso (3 vuorokautta) lääkkeen poistumiseksi elimistöstä.

Kutinaa ja/tai nokkosihottumaa saattaa ilmetä, kun setiritsiinihoito lopetetaan, vaikka näitä oireita ei olisikaan ollut ennen hoidon aloittamista. Joissakin tapauksissa oireet saattavat olla voimakkaita ja vaatia hoidon aloittamisen uudelleen. Oireiden pitäisi tällöin hävitä.

Apuaineet

Tämä lääkevalmiste sisältää metyyliparahydroksibentsoaattia (E218) ja propyyliparahydroksibentsoaattia (E216), jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä).

Tämä lääkevalmiste sisältää 350 mg propyleeniglykolia (E1520) per ml.

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per annos eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Pediatriset potilaat
Valmistetta ei suositella käytettäväksi alle 2‑vuotiaille lapsille.

Setiritsiinin farmakokineettisten, farmakodynaamisten ja siedettävyysominaisuuksien perusteella tämän antihistamiinin käytön yhteydessä ei odoteta esiintyvän yhteisvaikutuksia. Tehdyissä lääkeaineiden yhteisvaikutustutkimuksissa ei itse asiassa raportoitu farmakodynaamisia eikä merkitseviä farmakokineettisiä yhteisvaikutuksia, etenkään pseudoefedriinin tai teofylliinin (400 mg/vrk) kanssa.

Ruokailu ei pienennä setiritsiinin imeytymisastetta mutta hidastaa imeytymisnopeutta.

Alkoholin ja muiden keskushermoston toimintaa vaimentavien aineiden samanaikainen käyttö voi entisestään heikentää herkkien potilaiden tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä, vaikka setiritsiini ei voimistakaan alkoholin vaikutusta (veren alkoholipitoisuus 0,5 g/l).

Raskaus
Prospektiivisesti kerätyt tiedot raskauksien lopputuloksesta eivät viittaa siihen, että setiritsiini aiheuttaisi äitiin tai sikiöön/alkioon kohdistuvaa toksisuutta esiintyvyyden taustatasoa enemmän.
Prekliinisissä tutkimuksissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia tiineyteen, alkion tai sikiön kehitykseen, synnytykseen tai postnataaliseen kehitykseen. Valmisteen määräämisessä raskaana oleville naisille on kuitenkin oltava varovainen.

Imetys
Setiritsiini erittyy rintamaitoon. Imeväiseen kohdistuvien haittavaikutusten riskiä ei voida poissulkea.
Setiritsiini erittyy rintamaitoon pitoisuuksina, jotka ovat 25‒90 % plasmasta mitatuista pitoisuuksista, riippuen lääkkeenoton ja näytteenoton välisestä ajasta. Setiritsiinin määräämisessä imettäville naisille on siksi oltava varovainen.

Hedelmällisyys
Ihmisen hedelmällisyyteen kohdistuvista vaikutuksista on rajoitetusti tietoa, mutta turvallisuuteen liittyviä ongelmia ei ole havaittu.
Prekliiniset tiedot eivät ole tuoneet esiin turvallisuutta koskevia huolenaiheita ihmisen lisääntymisen kannalta.

Ajokyvyn, univiiveen ja kokoonpanolinjalla tehdyn työsuorituksen objektiiviset mittaukset eivät osoittaneet suositellulla annoksella 10 mg olevan kliinisesti merkityksellisiä vaikutuksia.

Jos potilaalla kuitenkin ilmenee uneliaisuutta, hänen on pidättäydyttävä auton ajamisesta, mahdollisesti vaaraa aiheuttavista toimista ja koneiden käytöstä. Suositusannosta ei saa ylittää, ja potilaan vaste lääkehoitoon on huomioitava.

Kliiniset tutkimukset

• Yhteenveto

Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että setiritsiini aiheuttaa suositusannoksina käytettäessä vähäisiä haitallisia keskushermostovaikutuksia, kuten uneliaisuutta, uupumusta, heitehuimausta ja päänsärkyä. Muutamissa tapauksissa on ilmoitettu paradoksista keskushermoston stimulaatiota.

Vaikka setiritsiini on selektiivinen perifeeristen H₁‑reseptorien antagonisti eikä sillä ole juuri lainkaan antikolinergisiä vaikutuksia, yksittäisinä tapauksina on raportoitu virtsaamisvaikeuksia, silmän mukautumiskyvyn häiriöitä ja suun kuivumista.

Maksan toiminnan poikkeavuuksia, joihin on liittynyt maksaentsyymipitoisuuden suurenemista ja bilirubiiniarvojen suurenemista, on raportoitu. Tällaiset vaikutukset häviävät useimmiten setiritsiinidihydrokloridihoidon lopettamisen jälkeen.

• Haittavaikutusten luettelo

Kaksoissokkoutetuissa kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa verrattiin setiritsiiniä (10 mg vuorokaudessa) lumelääkkeeseen tai muihin antihistamiineihin sellaisina suositeltuina annoksina, joista on kvantifioituja turvallisuustietoja saatavissa. Tutkimuksissa yli 3 200 potilasta altistettiin setiritsiinille.
Näiden yhdistettyjen tietojen perusteella lumekontrolloiduissa tutkimuksissa 10 mg:n setiritsiiniannoksia saaneilla potilailla raportoitiin esiintyneen seuraavia haittavaikutuksia 1,0 %:lla potilaista tai yleisemmin:

Vaikka uneliaisuus oli tilastollisesti yleisempää kuin lumelääkityksen aikana, se oli useimmiten lievää tai keskivaikeaa. Toisten tutkimusten perusteella objektiivisiksi osoitetut testit viittasivat siihen, etteivät suositellut vuorokausiannokset vaikuttaneet nuorten terveiden vapaaehtoisten koehenkilöiden tavanomaisiin päivittäisiin toimiin.

Pediatriset potilaat
Seuraavassa on lueteltu haittavaikutukset, joita ilmeni vähintään 1 %:lla lumekontrolloituihin kliinisiin tutkimuksiin osallistuneista 6 kuukaudesta 12 vuoteen ikäisistä lapsista:

Myyntiin tulon jälkeinen käyttökokemus

Kliinisissä tutkimuksissa raportoitujen ja edellä lueteltujen haittavaikutusten lisäksi myyntiin tulon jälkeen on raportoitu seuraavia haittavaikutuksia.

Haittavaikutukset on kuvattu MedDRA-elinjärjestelmäluokituksen mukaan, ja arviot niiden esiintymistiheydestä perustuvat valmisteen myyntiin tulon jälkeen tehtyihin havaintoihin.

Esiintymistiheydet ovat hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Veri ja imukudos
Hyvin harvinainen: trombosytopenia.

Immuunijärjestelmä
Harvinainen: yliherkkyys.
Hyvin harvinainen: anafylaktinen sokki.

Aineenvaihdunta ja ravitsemus
Tuntematon: lisääntynyt ruokahalu.

Psyykkiset häiriöt
Melko harvinainen: agitaatio.
Harvinainen: aggressiivisuus, sekavuus, masennus, aistiharhat, unettomuus.
Hyvin harvinainen: nykimisoireet.
Tuntematon: itsemurha-ajatukset, painajaisunet.

Hermosto
Melko harvinainen: parestesiat.
Harvinainen: kouristukset.
Hyvin harvinainen: makuhäiriö, pyörtyminen, vapina, dystonia, dyskinesia.
Tuntematon: muistinmenetys, muistin heikkeneminen.

Silmät

Hyvin harvinainen: mukautumishäiriöt, näön sumeneminen, okulogyyrinen kriisi.

Kuulo ja tasapainoelin
Tuntematon: huimaus.

Sydän
Harvinainen: takykardia.

Ruoansulatuselimistö
Melko harvinainen: ripuli.

Maksa ja sappi
Harvinainen: maksan toiminnan poikkeavuudet (kohonneet transaminaasi-, alkalisen fosfataasin, gammaglutamyylitransferaasi- ja bilirubiiniarvot).
Tuntematon: hepatiitti.

Iho ja ihonalainen kudos
Melko harvinainen: kutina, ihottuma.
Harvinainen: nokkosihottuma.
Hyvin harvinainen: angioneuroottinen edeema, toistopunoittuma (erythema fixum).
Tuntematon: akuutti yleistynyt eksantematoottinen pustuloosi.

Luusto, lihakset ja sidekudos
Tuntematon: nivelkipu, lihaskipu.

Munuaiset ja virtsatiet
Hyvin harvinainen: dysuria, kastelu.
Tuntematon: virtsaumpi.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat
Melko harvinainen: voimattomuus, huonovointisuus.
Harvinainen: turvotus.

Tutkimukset
Harvinainen: painonnousu.

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus
Setiritsiinihoidon lopettamisen jälkeen on ilmoitettu voimakasta kutinaa ja/tai nokkosihottumaa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‑haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Oireet
Setiritsiinin yliannoksen jälkeen havaitut oireet ovat liittyneet lähinnä keskushermostovaikutuksiin tai antikolinergiseen vaikutukseen viittaaviin oireisiin.
Suositeltuun vuorokausiannokseen nähden vähintään viisinkertaisen annoksen ottamisen jälkeen raportoituja haittatapahtumia ovat sekavuus, ripuli, heitehuimaus, uupumus, päänsärky, huonovointisuus, silmän mustuaisen laajentuminen, kutina, levottomuus, sedaatio, uneliaisuus, tokkuraisuus, takykardia, vapina ja virtsaumpi.

Hoito
Setiritsiinille ei tunneta spesifistä antidoottia.
Yliannostuksen yhteydessä suositellaan oireenmukaista tai elimistön toimintaa tukevaa hoitoa. Mahahuuhtelua voidaan harkita, jos lääkkeen nielemisestä on kulunut vasta vähän aikaa.
Setiritsiini ei poistu elimistöstä tehokkaasti hemodialyysin avulla.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: systeemiset antihistamiinit, piperatsiinijohdokset, ATC-koodi R06AE07

Vaikutusmekanismi
Setiritsiini on hydroksitsiinin metaboliitti ihmisellä. Se on voimakas ja selektiivinen perifeeristen H₁‑reseptorien salpaaja. Tutkimukset in vitro lääkeaineen sitoutumisesta reseptoreihin eivät ole osoittaneet mitattavissa olevaa affiniteettia muihin kuin H₁‑reseptoreihin.

Farmakodynaamiset vaikutukset
Setiritsiinillä on osoitettu olevan sen H₁‑antagonistisen vaikutuksen lisäksi allergiaa lievittäviä vaikutuksia: kerran tai kaksi kertaa vuorokaudessa annettuina 10 mg:n annoksina se estää eosinofiilien loppuvaiheen aktivoitumista atooppisten potilaiden ihossa ja silmän sidekalvossa, kun heidät altistettiin allergeenille.

Kliininen teho ja turvallisuus
Terveille vapaaehtoisille tehdyt tutkimukset osoittivat, että annoksina 5 mg ja 10 mg annettu setiritsiini estää huomattavasti paukamien muodostumista ja ihon punoitusreaktioita, jotka aiheutuvat ihon hyvin suuresta histamiinipitoisuudesta, mutta vastaavuussuhdetta tehoon ei ole osoitettu.

Kuusi viikkoa kestäneessä lumekontrolloidussa tutkimuksessa, joka tehtiin 186:lle allergista nuhaa ja samanaikaista lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastaneelle potilaalle, kerran vuorokaudessa annettu 10 mg:n setiritsiiniannos lievitti nuhaoireita, mutta ei muuttanut keuhkojen toimintaa. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat sitä, että setiritsiini on turvallinen lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastaville allergiapotilaille.

Lumekontrolloidussa tutkimuksessa seitsemän vuorokauden ajan annettu suuri setiritsiiniannos 60 mg vuorokaudessa ei aiheuttanut tilastollisesti merkitsevää QT‑ajan pidentymistä.

Suositeltuina annostuksina annetun setiritsiinin on osoitettu parantavan kausittaista tai ympärivuotista allergista nuhaa sairastavien potilaiden elämänlaatua.

Pediatriset potilaat
Lapsille (5–12‑vuotiaille) tehdyssä 35 vuorokauden mittaisessa tutkimuksessa lapsille ei havaittu kehittyneen toleranssia setiritsiinin antihistamiinivaikutukselle (paukamien ja ihon punoituksen häviäminen). Kun setiritsiinihoito lopetetaan usean antokerran jälkeen, ihon normaalit reaktiot histamiinille palautuvat kolmen vuorokauden kuluessa.

Imeytyminen
Plasman vakaan tilan pitoisuus on noin 300 ng/ml, ja se saavutetaan 1,0±0,5 tunnin kuluessa. Farmakokineettisten muuttujien, kuten plasman huippupitoisuuden (C_max) ja plasman lääkeainepitoisuuden aikakäyrän alle jäävän pinta-alan (AUC-arvon), jakautuminen oli yksihuippuista.
Ruokailu ei pienennä setiritsiinin imeytymisastetta mutta hidastaa imeytymisnopeutta. Liuoksena, kapseleina ja tabletteina annetun setiritsiinin biologinen hyötyosuus on samankaltainen.

Jakautuminen
Näennäinen jakautumistilavuus on 0,50 l/kg. Setiritsiinistä 93±0,3 % sitoutuu plasman proteiineihin. Setiritsiini ei muuta varfariinin sitoutumista proteiineihin.

Biotransformaatio
Setiritsiini ei käy läpi laajaa alkureitin metaboliaa.

Eliminaatio
Terminaalinen puoliintumisaika on noin 10 tuntia, eikä setiritsiinin havaita kertyvän elimistöön, kun sitä annetaan 10 mg/vrk kymmenen päivän ajan. Noin kaksi kolmasosaa annoksesta erittyy muuttumattomana aineena virtsaan.

Lineaarisuus/ei-lineaarisuus
Setiritsiinin kinetiikka on lineaarinen annoksilla 5‒60 mg.

Munuaisten vajaatoiminta: Lääkkeen farmakokinetiikka oli samankaltainen sekä lievää munuaisten vajaatoimintaa sairastavien (kreatiniinipuhdistuma yli 40 ml/min) että terveiden vapaaehtoisten elimistössä. Keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien elimistössä puoliintumisaika oli pidentynyt kolminkertaiseksi ja puhdistuma oli vähentynyt 70 % terveisiin vapaaehtoisiin verrattuna.
Hemodialyysihoitoa saaneille potilaille (kreatiniinipuhdistuma alle 7 ml/min) kerta-annoksena suun kautta annetun 10 mg:n setiritsiiniannoksen puoliintumisaika oli kolminkertaistunut ja puhdistuma oli vähentynyt 70 % terveisiin vapaaehtoisiin verrattuna. Setiritsiini poistuu elimistöstä heikosti hemodialyysin avulla. Keskivaikeaa tai vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavien annostusta on muutettava (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Maksan vajaatoiminta: Kroonista maksasairautta (hepatosellulaarinen, kolestaattinen ja biliaarinen kirroosi) sairastaville annetun 10 mg:n tai 20 mg:n setiritsiinikerta-annoksen puoliintumisaika piteni 50 % ja puhdistuma pieneni 40 % terveisiin vapaaehtoisiin verrattuna.
Annosmuutos on tarpeen vain, jos maksan vajaatoimintaa sairastavalla potilaalla on samanaikaisesti myös munuaisten vajaatoimintaa.

Iäkkäät: Kun 16 iäkkäälle henkilölle annettiin suun kautta 10 mg:n kerta-annos, puoliintumisaika oli noin 50 % pitempi ja puhdistuma 40 % pienempi nuorempiin tutkittaviin verrattuna. Setiritsiinipuhdistuman heikkeneminen näillä iäkkäillä tutkittavilla näytti olevan yhteydessä munuaistoiminnan heikkenemiseen.

Pediatriset potilaat: Setiritsiinin puoliintumisaika oli 6‒12‑vuotiailla lapsilla noin 6 tuntia ja 2‒6‑vuotiailla lapsilla 5 tuntia. 6–24 kuukauden ikäisillä imeväisillä ja pikkulapsilla se oli 3,1 tuntia.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Glyseroli (E422); propyleeniglykoli (E1520); sakkariininatrium; metyyliparahydroksibentsoaatti (E218); propyyliparahydroksibentsoaatti (E216); natriumasetaatti; etikkahappo, väkevä; puhdistettu vesi.

Ei oleellinen.

Avaamaton pakkaus: 5 vuotta. Ensimmäisen avaamisen jälkeen: 3 kuukautta.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Itsehoito

ZYRTEC tipat, liuos
10 mg/ml (L:ei) 20 ml (21,16 €)

PF-selosteen tieto

Meripihkanvärinen lasipullo (tyyppi III, Ph. Eur.), jossa on valkoinen LDPE‑muovinen tiputin ja joka on suljettu valkoisella lapsiturvallisella polypropeenikorkilla.

Pakkauskoot: 10, 15 ja 20 ml.
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Kirkas ja väritön neste, joka maistuu hieman makealta ja karvaalta.

Ei erityisvaatimuksia.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

ZYRTEC tipat, liuos
10 mg/ml 20 ml

• Ei korvausta.

R06AE07

31.08.2023