IKERVIS silmätipat, emulsio, kerta-annospakkaus 1 mg/ml

Yksi ml emulsiota sisältää 1 mg siklosporiinia (ciclosporin).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi ml emulsiota sisältää 0,05 mg setalkoniumkloridia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Silmätipat, emulsio.

Vaikean sarveiskalvotulehduksen (keratiitin) hoitoon aikuispotilaille, jotka kärsivät kuivasilmäisyydestä keinokyynelhoidosta huolimatta (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Hoidon saa aloittaa vain silmätautien erikoislääkäri tai silmätautioppiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen.

Hoidon saa aloittaa vain silmätautien erikoislääkäri tai silmätautioppiin perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen.

Annostus

Suositeltava annos on yksi silmätippa kerran päivässä hoidettavaan silmään (hoidettaviin silmiin) nukkumaan mennessä.
Hoitovaste on arvioitava uudelleen vähintään 6 kuukauden välein.
Jos annos jää väliin, hoitoa on jatkettava seuraavana päivänä tavanomaiseen tapaan. Potilasta on neuvottava tiputtamaan vain yksi tippa hoidettavaan silmään (hoidettaviin silmiin).

Erityiset potilasryhmät

Iäkkäät potilaat
Iäkkäitä potilaita on tutkittu kliinisissä tutkimuksissa. Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen.

Munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavat potilaat
Siklosporiinin vaikutusta ei ole tutkittu maksan tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Erityinen harkinta ei kuitenkaan ole tarpeen hoidettaessa tällaisia potilaita.

Pediatriset potilaat

Ei ole asianmukaista käyttää siklosporiinia alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten vaikean sarveiskalvotulehduksen hoitoon potilaille, jotka kärsivät kuivasilmäisyydestä keinokyynelhoidosta huolimatta.

Antotapa

Silmään.

Ennen lääkkeen antoa huomioon otettavat varotoimet
Potilasta on neuvottava pesemään ensin kätensä.

Kerta-annospakkausta on ravistettava kevyesti ennen antoa.

Vain kertakäyttöön. Yksi kerta-annospakkaus riittää molempien silmien hoitoon. Käyttämätön emulsio on hävitettävä heti.

Potilasta on kehotettava painamaan sormella silmän sisänurkkaa kyynelkanavan tukkimiseksi ja sulkemaan silmänsä 2 minuutin ajaksi tiputtamisen jälkeen. Näin vähennetään systeemistä imeytymistä. Tämä voi vähentää systeemisiä haittavaikutuksia ja lisätä paikallista vaikutusta.

Käytettäessä useampaa kuin yhtä paikallisesti annosteltavaa silmälääkettä pitää kunkin lääkkeen annostelun väliin jättää vähintään 15 minuuttia. Ikervis-valmiste annostellaan viimeisenä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
Silmien tai silmän ympärysten maligniteetit tai maligniteetteja edeltävät tilat.
Aktiivinen tai epäilty silmän tai silmänympäryksen infektio.

Ikervis-valmistetta ei ole tutkittu potilailla, joilla on aiemmin ollut silmäherpes, ja siksi valmistetta tulee käyttää varoen sellaisille potilaille.

Piilolinssit
Piilolinssejä käyttäviä potilaita ei ole tutkittu. Vaikeaa sarveiskalvotulehdusta sairastavien potilaiden huolellinen seuranta on suositeltavaa. Piilolinssit on poistettava ennen silmätippojen laittamista nukkumaan mennessä, mutta ne voidaan asettaa takaisin herätessä.

Samanaikainen hoito
Kokemukset siklosporiinista glaukoomapotilailla ovat vähäisiä. Säännöllinen kliininen tarkkailu on välttämätöntä annettaessa IKERVIS-hoitoa tällaisille potilaille samanaikaisesti, varsinkin kun käytetään beetasalpaajia, joiden tiedetään vähentävän kyynelten eritystä.

Vaikutukset immuunijärjestelmään
Silmälääkkeet, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmään, siklosporiini mukaan lukien, voivat vaikuttaa isännän paikallisten infektioiden ja maligniteettien vastaisiin puolustusmekanismeihin. Siksi silmän (silmien) säännöllinen tarkastus on suositeltavaa, esim. vähintään kuuden kuukauden välein, kun Ikervis-valmistetta käytetään useiden vuosien ajan.

Valmiste sisältää setalkoniumkloridia
IKERVIS sisältää setalkoniumkloridia. Piilolinssit poistetaan ennen tämän lääkevalmisteen käyttöä ja ne voidaan asettaa takaisin herätessä. Setalkoniumkloridi voi aiheuttaa silmä-ärsytystä. Pitkäaikaisessa käytössä potilaita pitää seurata.

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty IKERVIS-valmisteella.

Yhdistelmäkäyttö muiden immuunijärjestelmään vaikuttavien lääkevalmisteiden kanssa

IKERVIS-valmisteen samanaikainen anto kortikosteroideja sisältävien silmätippojen kanssa voi voimistaa siklosporiinin vaikutusta immuunijärjestelmään (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Naiset, jotka voivat tulla raskaaksi / naisten ehkäisy
Ikervis-valmistetta ei suositella sellaisten naisten hoitoon, jotka voivat tulla raskaaksi mutta jotka eivät käytä tehokasta ehkäisyä.

Raskaus
Ei ole olemassa tietoja Ikervis-valmisteen käytöstä raskaana oleville naisille.

Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta siklosporiinin systeemisen annon jälkeen altistuksella, joka ylittää suurimman ihmisille käytettävän annostuksen niin huomattavasti, että asialla on Ikervis-valmisteen kliinisen käytön kannalta vain vähäinen merkitys.

Ikervis-valmisteen käyttöä ei suositella raskauden aikana, ellei äidin hoidosta mahdollisesti saama hyöty ole suurempi kuin siitä sikiölle mahdollisesti aiheutuva riski.

Imetys
Suun kautta annon jälkeen siklosporiini erittyy rintamaitoon. Ei ole riittävästi tietoa siklosporiinin vaikutuksista vastasyntyneisiin/imeväisiin. Silmätippojen hoitoannoksilla on kuitenkin epätodennäköistä, että siklosporiinipitoisuus rintamaidossa olisi riittävä. On päätettävä lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko Ikervis-hoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys
Ei ole tietoja Ikervis-valmisteen vaikutuksista ihmisten hedelmällisyyteen.
Hedelmällisyyden heikkenemistä ei ole havaittu eläimillä, joille on annettu siklosporiinia laskimoon (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Ikervis-valmisteella on kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Tämä lääkevalmiste saattaa kuitenkin aiheuttaa tilapäistä näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, jotka saattavat vaikuttaa ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilasta on neuvottava olemaan ajamatta tai käyttämättä koneita, ennen kuin hänen näkönsä on kirkastunut.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Yleisimmät haittavaikutukset ovat silmäkipu (19,0 %), silmä-ärsytys (17,5 %), silmän hyperemia (5,5 %), lisääntynyt kyynelnesteen eritys (4,9 %) ja silmäluomen eryteema (1,7 %). Nämä ovat yleensä ohimeneviä ja ilmenivät tiputtamisen aikana. Nämä haittavaikutukset vastaavat myyntiintulon jälkeisestä käytöstä raportoituja haittavaikutuksia.

Haittavaikutukset taulukkomuodossa

Seuraavia alla lueteltuja haittavaikutuksia havaittiin kliinisissä tutkimuksissa tai myyntiintulon jälkeisessä käytössä. Ne on esitetty elinjärjestelmittäin ja niiden ilmaantuvuus on esitetty seuraavan käytännön mukaan: hyvin yleinen (≥1/10); yleinen (≥1/100, <1/10); melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100); harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000); hyvin harvinainen (<1/10 000); tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaukset

Silmäkipu

Usein ilmoitettu IKERVIS-valmisteen käyttöön liittynyt paikallinen haittavaikutus kliinisten tutkimusten aikana. Se johtuu todennäköisesti siklosporiinista.

Yleistyneet ja paikalliset infektiot

Immunosuppressiivisia hoitoja, kuten siklosporiinia, saavilla potilailla on suurentunut infektioriski. Sekä yleistyneitä että paikallisia infektioita voi esiintyä. Olemassa olevat infektiot voivat myös pahentua (ks. kohta Vasta-aiheet). IKERVIS-valmisteen käyttöön liittyviä infektiotapauksia on raportoitu melko harvoin.

Varotoimena on vähennettävä systeemistä imeytymistä (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Paikallinen yliannostus on epätodennäköistä silmään annon jälkeen. Ikervis-valmisteen yliannostustapauksessa annetaan oireenmukaista ja elintoimintoja tukevaa hoitoa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: silmätautien lääkkeet, muut silmätautien lääkkeet, ATC-koodi: S01XA18.

Vaikutusmekanismi ja farmakodynaamiset vaikutukset

Siklosporiini (tunnetaan myös siklosporiini A:na) on syklinen polypeptidi ja immunomodulaattori, jolla on immunosuppressiivisia ominaisuuksia. Sen on osoitettu pitkittävän allogeenisten siirteiden menestymistä eläimillä ja parantavan merkittävästi siirteiden menestymistä kaikentyyppisissä kiinteän elimen siirroissa ihmisillä.

Siklosporiinilla on myös osoitettu olevan anti-inflammatorinen vaikutus. Eläinkokeet viittaavat siihen, että siklosporiini estää soluvälitteisten reaktioiden kehittymistä. Siklosporiinin on osoitettu estävän proinflammatoristen sytokiinien, kuten interleukiini-2:n (IL-2) eli T-solujen kasvutekijän (TCGF), tuotantoa ja/tai vapautumista. Sen tiedetään myös tehostavan anti-inflammatoristen sytokiinien vapautumista. Siklosporiini näyttää estävän lepovaiheen lymfosyytteja solukierron G0- tai G1‑vaiheessa. Kaikki saatavilla oleva näyttö viittaa siihen, että siklosporiini vaikuttaa spesifisesti ja palautuvasti lymfosyytteihin eikä se lamaa hematopoeesia eikä vaikuta fagosyyttien toimintaan.

Kun siklosporiinia annetaan silmään potilaalle, joka kärsii kuivasilmäisyydestä (sairaus, jolla voidaan katsoa olevan tulehduksellinen immunologinen mekanismi), siklosporiini imeytyy passiivisesti sarveiskalvon ja sidekalvon T-lymfosyyttien infiltraatteihin ja inaktivoi kalsineuriinifosfataasia. Siklosporiinin aiheuttama kalsineuriinin inaktivaatio estää NF-AT-transkriptiotekijän defosforylaation ja NF-AT:n translokaation tumaan, mikä näin estää proinflammatoristen sytokiinien, kuten IL-2:n, vapautumisen.

Kliininen teho ja turvallisuus

Ikervis-valmisteen tehoa ja turvallisuutta arvioitiin kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, vehikkelikontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa kuivasilmäisyydestä (keratoconjunctivitis sicca) kärsivillä aikuispotilailla, jotka täyttivät kansainvälisen DEWS (International Dry Eye Workshop) -työryhmän kriteerit.

Kaksitoista kuukautta kestäneessä kaksoissokkoutetussa, vehikkelikontrolloidussa kliinisessä avaintutkimuksessa (SANSIKA-tutkimus) 246 kuivasilmäisyydestä ja vaikeasta sarveiskalvotulehduksesta (määritelmänä sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksen pistemäärä 4 modifioidulla Oxfordin asteikolla) kärsivää potilasta satunnaistettiin saamaan yksi Ikervis- tai vehikkelitippa päivittäin nukkumaan mennessä 6 kuukauden ajan. Vehikkeliryhmään satunnaistettujen potilaiden hoidoksi vaihdettiin Ikervis-valmiste 6 kuukauden kuluttua. Ensisijaisena päätetapahtumana oli niiden potilaiden osuus, joiden sarveiskalvotulehdus lieveni vähintään kahdella asteella (sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksellä mitattuna) ja joiden oireet paranivat 30 %:lla OSDI (Ocular Surface Disease Index) -indeksillä mitattuna kuukauteen 6 mennessä. Vasteen saaneiden osuus oli 28,6 % Ikervis-ryhmässä ja 23,1 % vehikkeliryhmässä. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p = 0,326).

Sarveiskalvotulehduksen vaikeusaste sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksellä mitattuna lieveni merkittävästi lähtötilanteesta kuukauden 6 kohdalla, kun Ikervis-valmistetta verrattiin vehikkeliin (keskimääräinen muutos lähtötilanteesta oli –1,764 Ikervis-valmisteella ja –1,418 vehikkelillä, p = 0,037). Niiden Ikervis-hoitoa saaneiden potilaiden osuus, joiden fluoreseiinivärjäyksen pistemäärä parani 3 asteella (4:stä 1:een) kuukauden 6 kohdalla, oli 28,8 %, kun taas vehikkelihoitoa saaneiden osuus oli 9,6 %. Tämä oli kuitenkin post hoc -analyysi, mikä rajoittaa tuloksen varmuutta. Myönteinen vaikutus sarveiskalvotulehdukseen säilyi tutkimuksen avoimessa vaiheessa, kuukaudesta 6 kuukauteen 12 asti.

Keskimääräinen muutos lähtötilanteesta 100-pisteisessä OSDI-pistemäärässä oli –13,6 Ikervis-valmisteella ja –14,1 vehikkelillä kuukauden 6 kohdalla (p = 0,858). Ikervis-valmisteella ei myöskään havaittu parannuksia vehikkeliin verrattuna muissa toissijaisissa päätetapahtumissa kuukauden 6 kohdalla. Näitä olivat mm. silmien epämukavuuspistemäärä, Schirmerin liuskatesti, samanaikainen keinokyynelten käyttö, tutkijan yleisarvio tehosta, kyynelfilmin repeämisaika (Tear Break Up Time eli TBUT), Lissamine Green -värjäys, elämänlaatupistemäärä ja kyynelten osmolaarisuus.

Silmän pinnan tulehduksen havaittiin vähentyneen ihmisen leukosyyttiantigeeni-DR:n (HLA-DR) ekspressiolla mitattuna (eksploratiivinen päätetapahtuma) kuukauden 6 kohdalla Ikervis-valmisteen eduksi (p = 0,021).

Kuusi kuukautta kestäneessä kaksoissokkoutetussa, vehikkelikontrolloidussa, tukea antavassa kliinisessä tutkimuksessa (SICCANOVE-tutkimus) 492 kuivasilmäisyydestä jakeskivaikeasta tai vaikeasta sarveiskalvotulehduksesta (määritelmänä sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksen pistemäärä 2–4) kärsivää potilasta satunnaistettiin myös saamaan Ikervis-valmistetta tai vehikkeliä päivittäin nukkumaan mennessä 6 kuukauden ajan. Yhteisinä ensisijaisina päätetapahtumina olivat sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksen pistemäärän muutos ja silmien epämukavuutta (muu kuin tutkimuslääkkeen tiputtamisesta johtuva) kuvaavan kokonaispistemäärän muutos. Kumpikin mitattiin kuukauden 6 kohdalla. Pieni mutta tilastollisesti merkitsevä ero sarveiskalvon fluoreseiinivärjäystulosten paranemisessa hoitoryhmien välillä havaittiin kuukauden 6 kohdalla Ikervis‑valmisteen eduksi (fluoreseiinivärjäystulosten keskimääräinen muutos lähtötilanteesta oli –1,05 Ikervis-valmisteella ja –0,82 vehikkelillä, p = 0,009). Silmien epämukavuuspistemäärän (VAS-janalla mitattuna) keskimääräinen muutos lähtötilanteesta oli –12,82 Ikervis-valmisteella ja –11,21 vehikkelillä (p = 0,808).

Kummassakaan tutkimuksessa ei havaittu merkittävää oireiden paranemista käytettäessä Ikervis-valmistetta verrattuna vehikkeliin 6 hoitokuukauden jälkeen joko VAS-janalla tai OSDI-indeksillä mitattuna.

Kummassakin tutkimuksessa keskimäärin kolmanneksella potilaista oli Sjögrenin oireyhtymä; mitä tulee kokonaispopulaatioon, tilastollisesti merkitsevä paraneminen sarveiskalvon fluoreseiinivärjäystuloksissa Ikervis-valmisteen eduksi havaittiin tässä potilaiden alaryhmässä.

SANSIKA-tutkimuksen (12 kuukautta kestänyt tutkimus) loputtua potilaita pyydettiin osallistumaan Post SANSIKA -tutkimukseen, joka oli avoin, satunnaistamaton, yksihaarainen, 24 kuukautta kestänyt Sansika-tutkimuksen jatkotutkimus. Post SANSIKA -tutkimuksessa potilaat saivat sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksen pistemäärän mukaan joko Ikervis-hoitoa tai he eivät saaneet hoitoa lainkaan (potilaat saivat Ikervis-valmistetta, jos sarveiskalvotulehdus oli pahentunut).

Tutkimuksen tarkoituksena oli seurata valmisteen pitkäaikaistehoa ja sarveiskalvotulehduksen uusiutumisastetta aiemmin Ikervis-valmistetta saaneilla potilailla.

Tutkimuksen ensisijainen tavoite oli arvioida paranemisen kestoa Ikervis-hoidon lopettamisen jälkeen, kun potilaan tila oli parantunut SANSIKA-tutkimuksen lähtötilanteeseen verrattuna (ts. vähintään 2 asteen parannus modifioidulla Oxfordin asteikolla).

Tutkimukseen osallistui 67 potilasta (37,9 % 177 potilaasta oli keskeyttänyt Sansikan käytön). 24 kuukauden tutkimusjakson jälkeen 61,3 %:lla ensisijaiseen tehopopulaatioon kuuluneesta 62 potilaasta sarveiskalvotulehdus ei ollut uusiutunut sarveiskalvon fluoreseiinivärjäyksen pistemäärän perusteella. Vaikea sarveiskalvotulehdus uusiutui 35 %:lla potilaista, jotka olivat saaneet SANSIKA-tutkimuksessa Ikervis-hoitoa 12 kuukauden ajan, ja 48 %:lla potilaista, jotka olivat saaneet SANSIKA-tutkimuksessa Ikervis-hoitoa 6 kuukauden ajan.

Ensimmäisen kvartiilin perusteella (mediaania ei voitu arvioida uusiutumisten vähäisen lukumäärän perusteella) aika uusiutumiseen (fluoreseiinivärjäyksen pistemäärä palasi asteeseen 4) oli ≤ 224 päivää potilailla, jotka olivat saaneet SANSIKA-tutkimuksessa Ikervis-hoitoa 12 kuukauden ajan, ja ≤ 175 päivää potilailla, jotka olivat saaneet SANSIKA-tutkimuksessa Ikervis-hoitoa 6 kuukauden ajan. Potilaiden fluoreseiinivärjäyksen pistemäärä pysyi pidempään asteessa 2 (mediaaniaika 12,7 viikkoa/vuosi) ja asteessa 1 (mediaaniaika 6,6 viikkoa/vuosi) kuin asteessa 3 (mediaaniaika 2,4 viikkoa/vuosi) tai asteissa 4 ja 5 (mediaaniaika 0 viikkoa/vuosi).

Kuivasilmäisyyden oireiden aiheuttama epämukavuus VAS-janalla mitattuna paheni hoidon ensimmäisestä lopettamiskerrasta hoidon uudelleen aloittamiseen, lukuun ottamatta kipua, joka pysyi edelleen suhteellisen vähäisenä ja stabiilina. Yleisen VAS-pistemäärän mediaani suureni hoidon ensimmäisestä lopettamiskerrasta (23,3 %) hoidon uudelleen aloittamiseen (45,1 %).

Mitään merkittäviä muutoksia ei ole havaittu muissa toissijaisissa päätetapahtumissa (TBUT, Lissamine Green -värjäys ja Schirmerin testi, NEI-VFQ ja EQ-5D) jatkotutkimuksen aikana.

Pediatriset potilaat
Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset IKERVIS‑valmisteen käytöstä kuivasilmäisyyden hoidossa kaikissa pediatrisissa potilasryhmissä (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Ikervis-valmisteella ei ole tehty muodollisia farmakokineettisiä tutkimuksia ihmisillä.

Ikervis-valmisteen pitoisuus veressä mitattiin spesifisellä korkeapainenestekromatografia-massaspektrometriamäärityksellä. Kahdessa tehotutkimuksessa 374 potilaalta mitattiin plasman siklosporiinipitoisuudet ennen antoa ja 6 hoitokuukauden jälkeen (SICCANOVE- ja SANSIKA‑tutkimukset) sekä 12 hoitokuukauden jälkeen (SANSIKA-tutkimus). Kun Ikervis‑valmistetta oli laitettu silmään kerran päivässä 6 kuukauden ajan 327 potilaalla pitoisuus oli alle havaitsemisalueen alarajan (0,050 ng/ml) ja 35 potilaalla alle määritysalueen alarajan (0,100 ng/ml). Kahdeksalla potilaalla mitattiin mitattavissa olevat arvot, jotka olivat alle 0,206 ng/ml; arvoja pidettiin merkityksettöminä. Kolmella potilaalla arvot olivat yli määritysalueen ylärajan (5 ng/ml); he olivat kuitenkin jo ottaneet siklosporiinia vakaalla annoksella suun kautta, mikä sallittiin tutkimussuunnitelman mukaan. Kahdentoista hoitokuukauden jälkeen pitoisuudet olivat alle havaitsemisalueen alarajan 56 potilaalla ja alle määritysalueen alarajan 19 potilaalla. Seitsemällä potilaalla oli mitattavissa olevat arvot (0,105–1,27 ng/ml); kaikkia arvoja pidettiin merkityksettöminä. Kahdella potilaalla arvot olivat yli määritysalueen ylärajan; he saivat kuitenkin myös siklosporiinia vakaalla annoksella suun kautta jo silloin, kun heidät otettiin mukaan tutkimukseen.

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, valotoksisuutta ja valoallergiaa, genotoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Haittoja on koe-eläimillä todettu vain silloin, kun on käytetty systeemistä antoa tai altistusta, joka ylittää suurimman ihmisille käytettävän annostuksen niin huomattavasti, että asialla on kliinisen käytön kannalta vain vähäinen merkitys.

Keskipitkäketjuiset triglyseridit
Setalkoniumkloridi
Glyseroli
Tyloksapoli
Poloksameeri 188
Natriumhydroksidi (pH:n säätöön)
Injektionesteisiin käytettävä vesi

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Ei saa jäätyä.
Säilytä alle 25°C.
Alumiinipussien avaamisen jälkeen kerta-annospakkaukset on pidettävä pusseissa valolta suojaamiseksi ja haihtumisen estämiseksi. Avattu yksittäinen kerta-annospakkaus, jossa on jäljellä emulsiota, on hävitettävä heti käytön jälkeen.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

IKERVIS silmätipat, emulsio, kerta-annospakkaus
1 mg/ml (L:ei) 30 x 0,3 ml (111,30 €)

PF-selosteen tieto

Ikervis toimitetaan 0,3 ml:n pientiheyspolyeteenistä (LDPE) valmistetuissa kerta‑annospakkauksissa, jotka on pakattu suljettuihin alumiinipusseihin.
Yhdessä pussissa on viisi kerta-annospakkausta.

Pakkauskoot: 30 ja 90 kerta-annospakkausta.
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Maidonvalkoinen emulsio.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

IKERVIS silmätipat, emulsio, kerta-annospakkaus
1 mg/ml 30 x 0,3 ml

• Alempi erityiskorvaus (65 %). Siklosporiini-silmätippa: Vaikean sarveiskalvotulehduksen hoito Sjögrenin oireyhtymää sairastavilla potilailla erityisin edellytyksin (286).
• Peruskorvaus (40 %).

S01XA18

24.01.2022