Vertaa PF-selostetta

ALUNBRIG tabletti, kalvopäällysteinen 30 mg, 90 mg, 180 mg

Huomioitavaa

▼Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Alunbrig 30 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 30 mg brigatinibia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 56 mg laktoosimonohydraattia.

Alunbrig 90 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 90 mg brigatinibia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 168 mg laktoosimonohydraattia.

Alunbrig 180 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 180 mg brigatinibia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 336 mg laktoosimonohydraattia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Tabletti, kalvopäällysteinen (tabletti).

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Alunbrig on tarkoitettu monoterapiana edennyttä anaplastista lymfoomakinaasi (ALK) -positiivista ei-pienisoluista keuhkosyöpää (NSCLC) sairastavien aikuispotilaiden hoitoon, joita on aiemmin hoidettu kritsotinibillä.

Ehto

Hoito tulee aloittaa ja hoitoa tulee jatkaa syöpähoitoihin perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Annostus ja antotapa

Alunbrig-hoito tulee aloittaa ja hoitoa tulee jatkaa syöpähoitoihin perehtyneen lääkärin valvonnassa.

ALK‑positiivista ei‑pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien potilaiden soveltuvuus hoitoon on varmistettava validoidulla ALK-määrityksellä (ks. kohta Farmakodynamiikka). ALK‑positiivisen ei‑pienisoluisen keuhkosyövän määritys on suoritettava laboratoriossa, jonka osaaminen käytettävässä erityistekniikassa on osoitettu.

Annostus

Suositeltu Alunbrig‑aloitusannos on 90 mg kerran vuorokaudessa ensimmäisten 7 vrk ajan ja sen jälkeen 180 mg kerran vuorokaudessa.

Jos Alunbrig‑hoito keskeytetään vähintään 14 vuorokaudeksi jostakin muusta syystä kuin haittavaikutusten vuoksi, hoito on aloitettava uudestaan annostuksella 90 mg kerran vuorokaudessa 7 vrk ajaksi, minkä jälkeen annos nostetaan aiemmin siedetylle tasolle.

Jos annos jää väliin tai potilas oksentaa annoksen ottamisen jälkeen, lisäannosta ei pidä ottaa, vaan seuraava annos on otettava hoitoaikataulun mukaisena ajankohtana.

Hoitoa jatketaan niin pitkään kuin siitä havaitaan olevan kliinistä hyötyä.

Annosmuutokset

Annostelun keskeytys ja/tai annoksen pienentäminen saattaa olla tarpeen yksilöllisen turvallisuuden ja siedettävyyden perusteella.

Alunbrig‑annosmuutokset esitetään yhteenvetona taulukossa 1.

Taulukko 1: Suositeltava Alunbrig‑annoksen pienentäminen

Annos

Annoksen pienennystasot

Ensimmäinen

Toinen

Kolmas

90 mg x 1

(ensimmäiset 7 vrk)

pienennetään tasolle 60 mg kerran vuorokaudessa

lopetetaan pysyvästi

ei oleellinen

180 mg x 1

pienennetään tasolle 120 mg kerran vuorokaudessa

pienennetään tasolle 90 mg kerran vuorokaudessa

pienennetään tasolle 60 mg kerran vuorokaudessa

Alunbrig‑hoito on lopettava pysyvästi, jos potilas ei siedä 60 mg vuorokausiannosta.

Suositukset Alunbrig‑annosmuutoksista haittavaikutusten hallinnassa esitetään yhteenvetona taulukossa 2.

Taulukko 2: Suositeltavat Alunbrig‑annosmuutokset haittavaikutusten yhteydessä

Haittavaikutus

Vaikeusaste*

Annosmuutokset

Interstitiaalinen keuhkosairaus (ILD) / pneumoniitti

Aste 1

  • Jos tapahtuma ilmenee ensimmäisten 7 hoitovuorokauden aikana, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudelleen samalla annoksella, eikä sitä nosteta tasolle 180 mg kerran vuorokaudessa.
  • Jos interstitiaalinen keuhkosairaus / pneumoniitti ilmenee ensimmäisten 7 hoitovuorokauden jälkeen, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudelleen samalla annoksella.
  • Jos interstitiaalinen keuhkosairaus / pneumoniitti uusiutuu, Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Aste 2

  • Jos interstitiaalinen keuhkosairaus / pneumoniitti ilmenee ensimmäisten 7 hoitovuorokauden aikana, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudelleen yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukossa 1 kuvattuun tapaan, eikä sitä nosteta tasolle 180 mg kerran vuorokaudessa.
  • Jos interstitiaalinen keuhkosairaus / pneumoniitti ilmenee ensimmäisten 7 hoitovuorokauden jälkeen, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle. Alunbrig‑hoitoa jatketaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukossa 1 kuvattuun tapaan.
  • Jos interstitiaalinen keuhkosairaus / pneumoniitti uusiutuu, Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Aste 3 tai 4

  • Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Hypertensio

Asteen 3 hypertensio (systolinen verenpaine ≥ 160 mmHg tai diastolinen ≥ 100 mmHg, lääketieteellinen interventio aiheellinen, enemmän kuin yksi verenpainelääke tai aiempaa intensiivisempi hoito aiheellista)

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes hypertensio on korjautunut asteelle ≤ 1 (systolinen verenpaine < 140 mmHg ja diastolinen verenpaine < 90 mmHg). Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudelleen samalla annoksella.
  • Jos asteen 3 hypertensio uusiutuu, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes hypertensio on korjaantunut asteelle ≤ 1. Tämän jälkeen hoito aloitetaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti tai lopetetaan pysyvästi.

Asteen 4 hypertensio (henkeä uhkaavat seuraukset, kiireellinen hoito tarpeen)

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes hypertensio on korjautunut asteelle ≤ 1 (systolinen verenpaine < 140 mmHg ja diastolinen verenpaine < 90 mmHg). Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudelleen yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti tai lopetetaan pysyvästi.
  • Jos asteen 4 hypertensio uusiutuu, Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Bradykardia (syke alle 60/min)

Oireinen bradykardia

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes bradykardia on oireeton tai leposyke on vähintään 60/min.
  • Jos samanaikaisesti on käytössä tunnetusti bradykardiaa aiheuttava lääkevalmiste ja sen käyttö lopetetaan tai annosta muutetaan, Alunbrig‑hoito aloitetaan uudelleen samalla annoksella, kun bradykardia on oireeton tai leposyke vähintään 60/min.
  • Jos muita tunnetusti bradykardiaa aiheuttavia lääkevalmisteita ei ole samanaikaisesti käytössä tai jos sellaisen lääkevalmisteen käyttöä ei lopeteta eikä annosta muuteta, Alunbrigin käyttö aloitetaan uudelleen yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti, kun bradykardia on oireeton tai leposyke on vähintään 60/min.

Bradykardia, henkeä uhkaavat seuraukset, kiireellinen toimenpide aiheellinen

  • Jos käytössä on samanaikaisesti tilanteeseen vaikuttava lääkevalmiste ja sen käyttö lopetetaan tai annosta muutetaan, Alunbrig‑hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti, kun bradykardia on oireeton tai leposyke on vähintään 60/min, ja potilasta seurataan tiiviisti kuten kliinisesti aiheellista.
  • Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi, jos samanaikaisesti ei ole käytössä tilanteeseen vaikuttavaa lääkevalmistetta.
  • Uusiutumistapauksissa Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Kreatiinikinaasiarvon kohoaminen

Asteen 3 kreatiinikinaasiarvon kohoaminen (> 5,0 × ULN)

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle ≤ 1 (≤ 2,5 × ULN) tai lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan samalla annoksella.
  • Jos asteen 3 kreatiinikinaasiarvon kohoaminen uusiutuu, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle ≤ 1 (≤ 2,5 × ULN) tai lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.

Asteen 4 kreatiinikinaasiarvon kohoaminen(> 10,0 × ULN)

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle ≤ 1 (≤ 2,5 × ULN) tai lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.

Lipaasi‑ tai amylaasiarvon kohoaminen

Asteen 3 lipaasi‑ tai amylaasiarvon kohoaminen (> 2,0 × ULN)

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle ≤ 1 (≤ 1,5 × ULN) tai lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan samalla annoksella.
  • Jos asteen 3 lipaasi‑ tai amylaasiarvon kohoaminen uusiutuu, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle ≤ 1 (≤ 1,5 × ULN) tai lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.

Asteen 4 lipaasi‑ tai amylaasiarvon kohoaminen (> 5,0 × ULN)

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle ≤ 1 (≤ 1,5 × ULN). Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.

Maksatoksisuus

Asteen  3 kohoaminen (> 5,0 × ULN), joko alaniiniaminotransferaasi (ALAT) tai aspartaattiaminotransferaasi (ASAT)

ja bilirubiini ≤ 2 × ULN

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle tai tasolle ≤ 3 × ULN. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.

 

Asteen  2 kohoaminen ALAT‑ tai ASAT‑arvo (> 3 x ULN) ja samanaikainen kokonaisbilirubiiniarvon kohoaminen > 2 x ULN (ei kolestaasia eikä hemolyysiä)

  • Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Hyperglykemia

Asteen 3 (yli 250 mg/dl tai 13,9 mmol/l) tai suurempi

  • Jos riittävää glukoositasapainoa ei saavuteta optimaalisella lääkehoidolla, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes veren glukoositasapaino on riittävä. Arvojen korjaannuttua Alunbrig‑hoito voidaan joko aloittaa uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti tai lopettaa pysyvästi.

Näköhäiriöt

Aste 2 tai 3

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu asteelle 1 tai lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.

Aste 4

  • Alunbrig‑hoito on lopetettava pysyvästi.

Muut haittavaikutukset

Aste 3

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan samalla annostasolla.
  • Jos asteen 3 tapahtuma uusiutuu, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti tai lopetetaan pysyvästi.

Aste 4

  • Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes arvo korjaantuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan uudestaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti.
  • Jos asteen 4 tapahtuma uusiutuu, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes tilanne korjautuu lähtötasolle. Tämän jälkeen hoito aloitetaan yhtä annostasoa pienemmällä annoksella taulukon 1 mukaisesti tai lopetetaan pysyvästi.

ULN = viitealueen yläraja

*Asteet perustuvat National Cancer Institute ‑organisaation Common Terminology Criteria for Adverse Events ‑kriteereihin, versio 4.0 (NCI CTCAE v4).

Erityiset potilasryhmät

Iäkkäät potilaat

Rajalliset tiedot Alunbrig-valmisteen turvallisuudesta ja tehosta 65 vuotta täyttäneillä potilailla viittaavat siihen, ettei annoksen muuttaminen ole tarpeen iäkkäillä potilailla (ks. kohta Haittavaikutukset). Yli 85‑vuotiaista potilaista ei ole tietoa saatavilla.

Maksan vajaatoiminta

Alunbrig‑annosta ei tarvitse muuttaa, jos potilaalla on lievä maksan vajaatoiminta (Child–Pugh‑luokka A) tai keskivaikea maksan vajaatoiminta (Child–Pugh‑luokka B). Potilaille, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta (Child–Pugh‑luokka C), suositellaan pienempää aloitusannosta, 60 mg kerran vuorokaudessa ensimmäisten 7 vrk ajan ja sen jälkeen 120 mg kerran vuorokaudessa (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Munuaisten vajaatoiminta

Alunbrig‑annosta ei tarvitse muuttaa, jos potilaalla on lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (eGFR) ≥ 30 ml/min). Potilaille, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (eGFR < 30 ml/min), suositellaan pienempää aloitusannosta, 60 mg kerran vuorokaudessa ensimmäisten 7 vrk ajan ja sen jälkeen 90 mg kerran vuorokaudessa (ks. kohta Farmakokinetiikka). Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavia potilaita on seurattava tarkoin uusien tai pahenevien, mahdollisesti interstitiaaliseen keuhkosairauteen / pneumoniittiin viittaavien hengitystieoireiden (esim. hengenahdistus, yskä) varalta etenkin ensimmäisenä viikkona (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Pediatriset potilaat

Alunbrig‑valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 18‑vuotiaiden potilaiden hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa

Alunbrig otetaan suun kautta. Tabletit nielaistaan kokonaisena veden kera. Alunbrig voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa.

Greippi ja greippimehu voivat suurentaa brigatinibin pitoisuuksia plasmassa, joten niitä on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Keuhkohaittavaikutukset

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla voi esiintyä vakavia, henkeä uhkaavia ja kuolemaan johtavia keuhkohaittavaikutuksia, mukaan lukien haittoja, jotka viittaavat interstitiaaliseen keuhkosairauteen / pneumoniittiin (ks. kohta Haittavaikutukset).

Useimmat keuhkohaittavaikutukset havaittiin ensimmäisten 7 hoitovuorokauden aikana. Asteen 1–2 keuhkohaittavaikutukset korjaantuivat keskeyttämällä lääkehoito tai muuttamalla annosta. Korkeampi ikä ja lyhyempi aikaväli (alle 7 vrk) viimeisen kritsotinibiannoksen ja ensimmäisen Alunbrig‑annoksen välillä yhdistettiin toisistaan riippumatta näiden keuhkohaittavaikutusten suurentuneeseen esiintyvyyteen. Nämä tekijät on otettava huomioon Alunbrig‑hoitoa aloitettaessa. Pivotaalitutkimuksesta suljettiin pois potilaat, joilla oli ollut interstitiaalinen keuhkosairaus tai lääkehoidosta johtuva pneumoniitti.

Joillakin potilailla esiintyi pneumoniittia myöhemmin Alunbrig‑hoidon aikana.

Potilaita on seurattava uusien tai pahenevien hengitystieoireiden (esim. hengenahdistus, yskä) varalta etenkin ensimmäisen hoitoviikon aikana. Jos potilaalla on pahenevia hengitystieoireita, pneumoniitin mahdollisuus on tutkittava viipymättä. Jos pneumoniittia epäillään, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä ja potilas on tutkittava muiden mahdollisten oireiden aiheuttajien varalta (esim. keuhkoembolia, kasvaimen eteneminen ja infektioperäinen keuhkokuume). Annosta on muutettava vastaavasti (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Hypertensio

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt hypertensiota (ks. kohta Haittavaikutukset).

Verenpainetta on seurattava säännöllisesti Alunbrig‑hoidon aikana. Hypertensiota on hoidettava verenpaineen hoitosuositusten mukaisesti. Syketiheyttä on seurattava tavallista tiheämmin, jos bradykardiaa tunnetusti aiheuttavan lääkevalmisteen samanaikaista käyttöä ei voida välttää. Jos hypertensio on vaikea (≥ aste 3), Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes hypertensio on korjaantunut asteeseen 1 tai lähtötasolle. Annosta on muutettava vastaavasti (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Bradykardia

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt bradykardiaa (ks. kohta Haittavaikutukset). Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä Alunbrig‑valmistetta samanaikaisesti tunnetusti bradykardiaa aiheuttavien aineiden kanssa. Syketiheyttä ja verenpainetta on seurattava säännöllisesti.

Jos potilaalla on oireista bradykardiaa, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä ja samanaikaisesti käytettävät, tunnetusti bradykardiaa aiheuttavat lääkevalmisteet on arvioitava. Tilanteen korjaannuttua annosta on muutettava vastaavasti (ks. kohta Annostus ja antotapa). Jos bradykardia on henkeä uhkaavaa eikä samanaikaista siihen vaikuttavaa lääkitystä ole käytössä tai bradykardia uusiutuu, Alunbrig‑hoito on lopetettava (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Näköhäiriöt

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt näköhäiriöitä (ks. kohta Haittavaikutukset). Potilaita on ohjeistettava ilmoittamaan kaikista näköoireista. Uusien tai pahenevien vaikeiden näköoireiden kohdalla on harkittava silmälääkärin suorittamaa arviointia ja annoksen pienentämistä (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Kreatiinikinaasiarvon kohoaminen

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt kreatiinikinaasiarvon kohoamista

(ks. kohta Haittavaikutukset). Potilaita on ohjeistettava ilmoittamaan selittämättömästä lihaskivusta, ‑arkuudesta tai ‑heikkoudesta. Kreatiinikinaasiarvoja on seurattava säännöllisesti Alunbrig‑hoidon aikana. Kreatiinikinaasiarvon kohoamisen vaikeusasteesta riippuen Alunbrig‑hoito on keskeytettävä ja annosta muutettava vastaavasti (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Haimaentsyymiarvojen kohoaminen

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt kohonneita amylaasi‑ ja lipaasiarvoja (ks. kohta Haittavaikutukset). Lipaasi‑ ja amylaasiarvoja on seurattava säännöllisesti Alunbrig‑hoidon aikana. Laboratorioarvojen poikkeavuuksien vaikeusasteesta riippuen Alunbrig‑hoito on keskeytettävä ja annosta muutettava vastaavasti (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Maksatoksisuus

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt maksaentsyymiarvojen (ASAT, ALAT) ja bilirubiinin kohoamista (ks. kohta Haittavaikutukset.) Maksan toiminta, mukaan lukien ASAT, ALAT ja kokonaisbilirubiini, on määritettävä ennen Alunbrig‑hoidon aloittamista ja sen jälkeen 2 viikon välein ensimmäisten 3 hoitokuukauden aikana. Sen jälkeen arvoja on seurattava säännöllisesti. Laboratorioarvojen poikkeavuuksien vaikeusasteesta riippuen hoito on keskeytettävä ja annosta muutettava vastaavasti (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Hyperglykemia

Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla on esiintynyt seerumin glukoosipitoisuuden nousua. Seerumin paastoglukoosi on määritettävä ennen Alunbrig‑hoidon aloittamista, ja arvoja on seurattava säännöllisesti tämän jälkeen. Diabeteksen hoito on aloitettava tai optimoitava tarpeen mukaana. Jos riittävää glukoositasapainoa ei saavuteta optimaalisella lääkehoidolla, Alunbrig‑hoito on keskeytettävä, kunnes veren glukoositasapaino on riittävä. Arvojen korjaannuttua annoksen pienentämistä taulukon 1 mukaisesti voidaan harkita tai Alunbrig‑hoito voidaan lopettaa pysyvästi.

Lääkeaineinteraktiot

Vahvojen CYP3A:n estäjien samanaikaista käyttöä Alunbrig‑valmisteen kanssa on vältettävä. Jos vahvojen CYP3A:n estäjien samanaikaista käyttöä ei voida välttää, Alunbrig‑annosta on pienennettävä tasolta 180 mg tasolle 90 mg tai tasolta 90 mg tasolle 60 mg. Vahvan CYP3A:n estäjähoidon lopettamisen jälkeen Alunbrig‑hoito on aloitettava uudestaan annoksella, jota potilas sieti ennen vahvan CYP3A:n estäjähoidon aloittamista.

Vahvojen ja kohtalaisten CYP3A:n indusoijien samanaikaista käyttöä Alunbrig‑valmisteen kanssa on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Hedelmällisyys

Naisia, jotka voivat tulla raskaaksi, on neuvottava käyttämään tehokasta, ei‑hormonaalista ehkäisyä Alunbrig‑hoidon aikana ja vähintään 4 kuukauden ajan viimeisen annoksen jälkeen. Miehiä, joiden kumppani voi tulla raskaaksi, on neuvottava käyttämään tehokasta ehkäisyä hoidon aikana ja vähintään 3 kuukauden ajan viimeisen Alunbrig‑annoksen jälkeen (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Laktoosi

Alunbrig sisältää laktoosimonohydraattia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi‑intoleranssi, täydellinen laktaasinpuutos tai glukoosi‑galaktoosi‑imeytymishäiriö, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Yhteisvaikutukset

Aineet, jotka saattavat suurentaa plasman brigatinibipitoisuuksia

CYP3A:n estäjät

In vitro ‑tutkimuksissa todettiin, että brigatinibi on CYP3A4/5:n substraatti. Kun terveille henkilöille annettiin samanaikaisesti toistuvia 200 mg itrakonatsoliannoksia kahdesti vuorokaudessa (itrakonatsoli on vahva CYP3A:n estäjä) ja 90 mg kerta‑annos brigatinibia, brigatinibin Cmax suureni 21 %, AUC0INF suureni 101 % (2‑kertaiseksi) ja AUC0120 suureni 82 % (< 2‑kertaiseksi), verrattuna pelkkään 90 mg brigatinibikerta‑annokseen. Vahvojen CYP3A:n estäjien, mm. tietyt viruslääkkeet (esim. indinaviiri, nelfinaviiri, ritonaviiri, sakinaviiri), makrolidiantibiootit (esim. klaritromysiini, telitromysiini, troleandomysiini), sienilääkkeet (esim. ketokonatsoli, vorikonatsoli), mibefradiili ja nefatsodoni, samanaikaista käyttöä Alunbrig‑valmisteen kanssa on vältettävä. Jos vahvojen CYP3A:n estäjien samanaikaista käyttöä ei voida välttää, Alunbrig‑annosta on pienennettävä noin 50 % (tasolta 180 mg tasolle 90 mg tai tasolta 90 mg tasolle 60 mg). Vahvan CYP3A:n estäjähoidon lopettamisen jälkeen Alunbrig‑hoito on aloitettava uudestaan annoksella, jota potilas sieti ennen vahvan CYP3A:n estäjähoidon aloittamista.

Keskivahvat CYP3A:n estäjät (esim. diltiatseemi ja verapamiili) voivat suurentaa brigatinibin AUC‑arvoa noin 40 % fysiologisella farmakokinetiikkamallilla tehtyjen simulaatioiden perusteella. Keskivahvan CYP3A:n estäjän käyttö ei edellytä Alunbrig‑annoksen muutoksia. Potilasta on seurattava tarkoin, jos Alunbrig‑hoitoa käytetään samanaikaisesti keskivahvojen CYP3A:n estäjien kanssa.

Myös greippi ja greippimehu voivat suurentaa brigatinibin pitoisuuksia plasmassa, joten niitä on vältettävä (ks. kohta Annostus ja antotapa).

CYP2C8:n estäjät

In vitro ‑tutkimuksissa todettiin, että brigatinibi on CYP2C8:n substraatti. Kun terveille henkilöille annettiin samanaikaisesti toistuvia 600 mg gemfibrotsiiliannoksia (vahva CYP2C8:n estäjä) kahdesti vuorokaudessa ja 90 mg kerta‑annos brigatinibia, brigatinibin Cmax pieneni 41 %, AUC0INF pieneni 12 % ja AUC0120 pieneni 15 % verrattuna pelkkään 90 mg brigatinibikerta‑annokseen. Gemfibrotsiilin vaikutus brigatinibin farmakokinetiikkaan ei ole kliinisesti merkityksellinen, ja pienentyneen brigatinibialtistuksen taustamekanismi on tuntematon. Annosta ei tarvitse muuttaa samanaikaisessa käytössä vahvojen CYP2C8:n estäjien kanssa.

P‑gp:n ja BCRP:n estäjät

Brigatinibi on in vitro P‑glykoproteiinin (P‑gp) ja rintasyöpäresistenssiproteiinin (BCRP) substraatti. Koska brigatinibin liukoisuus ja läpäisevyys ovat suuria, P‑gp:n ja BCRP:n eston ei odoteta johtavan kliinisesti merkittävään systeemisen brigatinibialtistuksen muutokseen. P‑gp:n ja BCRP:n estäjien käyttö ei edellytä Alunbrig‑annoksen muutoksia.

Aineet, jotka saattavat pienentää plasman brigatinibipitoisuuksia

CYP3A:n induktorit

Kun terveille henkilöille annettiin samanaikaisesti toistuvia 600 mg/vrk rifampisiiniannoksia (rifampisiini on vahva CYP3A:n induktori) ja 180 mg kerta‑annos brigatinibia, brigatinibin Cmax pieneni 60 %, AUC0INF pieneni 80 % (5‑kertaisesti) ja AUC0120 pieneni 80 % (5‑kertaisesti) verrattuna pelkkään 180 mg brigatinibikerta‑annokseen. Alunbrig‑hoidon kanssa on vältettävä samanaikaista vahvojen CYP3A:n induktorien, mm. rifampisiinin, karbamatsepiinin, fenytoiinin, rifabutiinin, fenobarbitaalin ja mäkikuisman käyttöä.

Keskivahvat CYP3A:n induktorit voivat pienentää brigatinibin AUC‑arvoa noin 50 % fysiologisella farmakokinetiikkamallilla tehtyjen simulaatioiden perusteella. Alunbrig‑hoidon kanssa on vältettävä samanaikaista keskivahvojen CYP3A:n induktorien, mm. efavirentsin, modafiniilin, bosentaanin, etraviriinin ja nafsilliinin käyttöä.

Aineet, joiden pitoisuuksiin plasmassa brigatinibi voi vaikuttaa

CYP3A:n substraatit

In vitro ‑tutkimukset hepatosyyteissä ovat osoittaneet, että brigatinibi on CYP3A4:n induktori. Kliinisiä lääkeaineinteraktiotutkimuksia ei ole tehty CYP3A‑sensitiivisillä substraateilla. Brigatinibi voi pienentää sellaisten samanaikaisesti käytettävien lääkevalmisteiden pitoisuutta plasmassa, jotka metaboloituvat pääasiassa CYP3A‑välitteisesti. Tästä syystä Alunbrig‑valmisteen samanaikainen käyttö sellaisten CYP3A:n substraattien kanssa, joiden terapeuttinen leveys on kapea (esim. alfentaniili, fentanyyli, kinidiini, siklosporiini, sirolimuusi, takrolimuusi), on vältettävä, sillä niiden teho voi heikentyä.

Alunbrig voi indusoida myös muita entsyymejä ja kuljettajaproteiineja (esim. CYP2C, P‑gp) samalla mekanismilla, joka vastaa CYP3A‑induktiosta (esim. pregnaani X ‑reseptorin aktivaatio).

Kuljettajaproteiinien substraatit

Brigatinibin samanaikainen käyttö P‑gp‑substraattien (esim. digoksiini, dabigatraani, kolkisiini, pravastatiini), BCRP:n substraattien (esim. metotreksaatti, rosuvastatiini, sulfasalatsiini), orgaanisten kationien kuljettajaproteiini 1:n (OCT1) substraattien sekä monilääke‑ ja toksiinipoistajaproteiini 1:n (MATE1) ja 2K:n (MATE2K) substraattien kanssa voi suurentaa niiden pitoisuuksia plasmassa. Potilaita on seurattava tiiviisti, kun Alunbrig‑valmistetta käytetään samanaikaisesti näiden kapean terapeuttisen leveyden kuljettajaproteiinien substraattien (esim. digoksiini, dabigatraani, metotreksaatti) kanssa.

Raskaus ja imetys

Hedelmällisessä iässä olevat naiset / Ehkäisy miehille ja naisille

Hedelmällisessä iässä olevia, Alunbrig‑hoitoa saavia naisia, tulee kehottaa välttämään raskaaksi tulemista, ja Alunbrig‑hoitoa saavia miehiä on kehotettava välttämään lapsen siittämistä hoidon aikana. Naisia, jotka voivat tulla raskaaksi, on neuvottava käyttämään tehokasta, ei‑hormonaalista ehkäisyä Alunbrig‑hoidon aikana ja vähintään 4 kuukauden ajan viimeisen annoksen jälkeen. Miehiä, joiden kumppani voi tulla raskaaksi, on neuvottava käyttämään tehokasta ehkäisyä hoidon aikana ja vähintään 3 kuukauden ajan viimeisen Alunbrig‑annoksen jälkeen.

Raskaus

Alunbrig‑valmisteen anto raskaana olevalle naiselle voi aiheuttaa haittaa sikiölle. Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Ei ole olemassa kliinisiä tietoja Alunbrig‑valmisteen käytöstä raskaana olevilla naisilla. Alunbrigia ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei raskaana olevan potilaan kliininen tilanne edellytä hoitoa. Jos Alunbrig‑valmistetta käytetään raskauden aikana tai raskaus alkaa Alunbrig‑hoidon aikana, potilaalle on kerrottava sikiöön mahdollisesti kohdistuvista riskeistä.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö Alunbrig ihmisen rintamaitoon. Saatavana olevien tietojen perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että lääkeaine erittyy rintamaitoon. Imetys on lopetettava Alunbrig‑hoidon ajaksi.

Hedelmällisyys

Alunbrigin vaikutuksesta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole saatavana tietoa. Urospuolisille eläimille annetuilla toistuvaisannoksilla tehtyjen toksisuustutkimusten perusteella Alunbrig saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Löydösten kliinistä merkitystä ihmisen hedelmällisyydelle ei tunneta.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Alunbrig‑valmisteella on vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Potilaiden on kuitenkin noudatettava varovaisuutta ajaessaan tai käyttäessään koneita, sillä Alunbrig‑hoidon aikana voi esiintyä näköhäiriöitä, huimausta tai väsymystä.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Tässä kohdassa kuvattavat haittavaikutukset ovat peräisin kahdesta kliinisestä tutkimuksesta:

Tutkimus 201 (ALTA): Satunnaistettu, avoin monikeskustutkimus, jossa Alunbrig-hoitoa annettiin potilaille (N = 219), joilla oli ALK+ NSCLC, joka oli aiemmin edennyt kritsotinibihoidon aikana. Potilaat satunnaistettiin suhteessa 1:1 saamaan Alunbrig‑hoitoa joko 90 mg kerran vuorokaudessa jatkuvasti (90 mg hoito‑ohjelma) tai 180 mg kerran vuorokaudessa, jota edelsi 7 vrk aloitusvaihe annostuksella 90 mg kerran vuorokaudessa (180 mg hoito‑ohjelma).

Tutkimus 101: Avoin vaiheen 1/2 monikeskustutkimus, annoksen nosto/annoslaajennus potilailla, joilla oli pitkälle edenneitä maligniteetteja.

Yleisimmät ilmoitetut haittavaikutukset (≥ 25 %) suositeltua Alunbrig-hoitoannosta saaneilla potilailla olivat ASAT‑arvon kohoaminen, hyperglykemia, hyperinsulinemia, anemia, kreatiinikinaasiarvon kohoaminen, pahoinvointi, lipaasiarvon kohoaminen, lymfosyyttien lasku, ALAT‑arvon kohoaminen, ripuli, amylaasiarvon kohoaminen, väsymys, yskä, päänsärky, AFOS‑arvon kohoaminen, hypofosfatemia, APTT‑arvon kohoaminen, ihottuma, oksentelu, hengenahdistus, hypertensio, valkosolumäärän pieneneminen, lihaskipu ja perifeerinen neuropatia.

Yleisimmät ilmoitetut vakavat haittavaikutukset (≥ 2 %) suositeltua Alunbrig-hoitoannosta saaneilla potilailla (pois lukien kasvaimen etenemiseen liittyvät tapahtumat), olivat pneumoniitti, keuhkokuume ja hengenahdistus.

Haittavaikutustaulukko

ALTA‑tutkimuksessa ja 101-tutkimuksessa ilmoitetut haittavaikutukset suositeltua annosta saaneilla potilailla, esitetään taulukossa 3 järjestettynä elinjärjestelmäluokan, MedDRA‑termien ja esiintymistiheyden mukaan. Yleisyysluokat ovat hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10) ja melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100). Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen yleisyyden mukaisessa järjestyksessä.

Taulukko 3: Haittavaikutukset, joita on ilmoitettu Alunbrig‑hoitoa saaneilla potilailla ALTA‑tutkimuksessa ja 101-tutkimuksessa (Common Terminology Criteria for Adverse Events ‑haittatapahtumaluokituksen (CTCAE) version 4.0 mukaan)

Elinjärjestelmä

Yleisyysluokka

Haittavaikutukset

kaikki asteet

Haittavaikutukset

asteet 3–4

Infektiot

Hyvin yleinen

Keuhkokuumea

Ylähengitystieinfektio

 

Yleinen

 

Keuhkokuumea

Veri ja imukudos

Hyvin yleinen

Anemia

Lymfosyyttimäärän pieneneminen

APTT‑arvon kohoaminen

Valkosolumäärän pieneneminen

Neutrofiilimäärän pieneneminen

Trombosyyttimäärän pieneneminen

Lymfosyyttimäärän pieneneminen

Yleinen

 

APTT‑arvon kohoaminen

Anemia

Neutrofiilimäärän pieneneminen

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Hyvin yleinen

Hyperglykemia

Hyperinsulinemiab

Hypofosfatemia

Ruokahalun heikentyminen

Hypokalemia

Hypomagnesemia

Hyponatremia

Hyperkalsemia

 

Yleinen

 

Hypofosfatemia, Hyperglykemia,

Hyponatremia,

Hypokalemia

Ruokahalun heikentyminen

Psyykkiset häiriöt

Hyvin yleinen

Unettomuus

 

Hermosto

Hyvin yleinen

Päänsärkyc

Perifeerinen neuropatiad Huimaus

 

Yleinen

Muistin heikkeneminen

Makuaistin häiriöt

Perifeerinen neuropatiad

Päänsärkyc

Silmät

Hyvin yleinen

Näköhäiriöe

 

Yleinen

 

Näköhäiriöe

Sydän

Yleinen

Takykardiaf

QT‑ajan piteneminen EKG‑tutkimuksessa

Bradykardiag

Sydämentykytys

 

Melko harvinainen

 

QT‑ajan piteneminen EKG‑tutkimuksessa

Verisuonisto

Hyvin yleinen

Hypertensio

Hypertensio

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Hyvin yleinen

Yskä

Hengenahdistush

 

Yleinen

Pneumoniittii

Pneumoniittii

Hengenahdistush

Ruoansulatuselimistö

Hyvin yleinen

Lipaasiarvon kohoaminen

Pahoinvointi

Ripulij

Amylaasiarvon kohoaminen

Oksentelu

Ummetus

Vatsakipuk

Suun kuivuus

Suutulehdusl

Lipaasiarvon kohoaminen

Yleinen

Dyspepsia

Ilmavaivat

Amylaasiarvon kohoaminen

Vatsakipuk

Melko harvinainen

Haimatulehdus

Pahoinvointi

Dyspepsia

Haimatulehdus

Maksa ja sappi

Hyvin yleinen

ASAT‑arvojen kohoaminen

ALAT‑arvojen kohoaminen

AFOS‑arvon kohoaminen

 

Yleinen

Veren laktaattidehydrogenaasiarvon kohoaminen

Hyperbilirubinemia

ALAT‑arvojen kohoaminen

ASAT‑arvojen kohoaminen

AFOS‑arvon kohoaminen

Hyperbilirubinemia

Iho ja ihonalainen kudos

Hyvin yleinen

Ihottumam

Kutina

 

Yleinen

Ihon kuivuminen

Valoherkkyysreaktiot

Ihottumam

Valoherkkyysreaktiot

Melko harvinainen

 

Ihon kuivuminen

Luusto, lihakset ja sidekudos

Hyvin yleinen

Veren kreatiinikinaasiarvon kohoaminen

Lihaskipun

Nivelkipu

Tuki‑ ja liikuntaelinperäinen rintakipu

Veren kreatiinikinaasiarvon kohoaminen

Yleinen

Ääreisosien kipu

Tuki‑ ja liikuntaelimistön jäykkyys

Ääreisosien kipu

Melko harvinainen

 

Lihaskipun

Munuaiset ja virtsatiet

Hyvin yleinen

Veren kreatiniiniarvon kohoaminen

 

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Hyvin yleinen

Uupumuso

Turvotusp

Kuume

 

Yleinen

Kipu

Ei‑sydänperäinen rintakipu

Epämukava tunne rinnassa

Uupumuso

Melko harvinainen

 

Ei‑sydänperäinen rintakipu

Kuume

Tutkimukset

Yleinen

Painon lasku

 

Melko harvinainen

 

Painon lasku

a Sisältää: epätyypillinen keuhkokuume, keuhkokuume, aspiraatiokeuhkokuume, Pseudomonas‑keuhkokuume, alahengitystieinfektio, virusperäinen alahengitystieinfektio, keuhkoinfektio

b Astetta ei sovelleta

c Sisältää: päänsärky, poskiontelopäänsärky, epämukava tunne päässä, migreeni, jännityspäänsärky

d Sisältää: parestesiat, perifeerinen sensorinen neuropatia, dysestesia, hyperestesia, hypoestesia, neuralgia, perifeerinen neuropatia, neurotoksisuus, perifeerinen motorinen neuropatia, polyneuropatia

e Sisältää: syvyysnäön muutokset, silmien väsyminen, kaihi, hankinnainen värisokeus, kaksoiskuvat, glaukooma, silmänpaineen nousu, makulaturvotus, valoherkkyys, fotopsia, verkkokalvoturvotus, näön heikkeneminen, näöntarkkuuden heikkeneminen, näkökenttäpuutos, näköhäiriö, lasiaisirtauma, lasiaiskellujat, amaurosis fugax

f Sisältää: sinustakykardia, takykardia

g Sisältää: bradykardia, sinusbradykardia

h Sisältää: hengenahdistus, hengenahdistus rasituksessa

i Sisältää: interstitiaalinen keuhkosairaus, pneumoniitti

j Sisältää: ripuli, infektioperäinen ripuli

k Sisältää: epämukava tunne vatsassa, vatsan pullotus, vatsakipu, alavatsakipu, ylävatsakipu, epämukava tunne epigastriumissa

l Sisältää: haavainen suutulehdus, stomatiitti, aftoosinen haavauma, suun haavaumat, rakkulamuodostus suun limakalvoilla

m Sisältää: aknetyyppinen dermatiitti, punoitus, eksfoliatiivinen dermatiitti, ihottuma, punoittava ihottuma, makulaarinen ihottuma, makulopapulaarinen ihottuma, papulaarinen ihottuma, kutiava ihottuma, märkärakkulainen ihottuma, dermatiitti, allerginen dermatiitti, yleistynyt punoitus, follikulaarinen ihottuma, nokkosihottuma

n Sisältää: tuki‑ ja liikuntaelimistön kipu, lihaskipu, lihasspasmit, lihaskireys, lihasten nykiminen, epämukava tunne tuki‑ ja liikuntaelimistössä

o Sisältää: astenia, väsymys

p Sisältää: silmäluomien turvotus, kasvojen turvotus, paikallinen turvotus, ääreisosien turvotus, turvotus silmäkuopan ympärillä, turvotus kasvoissa, yleistynyt turvotus, perifeerinen turvotus

Kemiallisiin ja hematologisiin laboratorioarvojen muutoksiin liittyvien haittavaikutustermien yleisyys on määritetty perustuen lähtötilanteeseen nähden poikkeaviin laboratorioarvojen muutoksiin.

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Keuhkohaittavaikutukset

ALTA‑tutkimuksessa 6,4 %:lla potilaista oli keuhkohaittavaikutuksia (kaikki asteet), mukaan lukien interstitiaalinen keuhkosairaus / pneumoniitti, keuhkokuume ja hengenahdistus, hoidon varhaisvaiheissa (9 vrk kuluessa, mediaaniaika alkamiseen: 2 vrk); 2,7 %:lla potilaista oli asteen 3–4 keuhkohaittavaikutuksia, ja 1 potilaalla (0,5 %) oli kuolemaan johtanut keuhkokuume. Asteen 1–2 keuhkohaittavaikutusten vuoksi Alunbrig‑hoito joko keskeytettiin ja aloitettiin myöhemmin uudestaan, tai annosta pienennettiin. Varhaisia keuhkohaittavaikutuksia esiintyi myös annosnostotutkimuksessa potilailla (N = 137) (tutkimus 101), ja kolme tapausta johti kuolemaan (hypoksia, äkillinen hengitysvajausoireyhtymä ja keuhkokuume).

Lisäksi 2,3 %:lla ALTA‑tutkimuksen potilaista oli pneumoniittia myöhemmin hoidon aikana, joista 2 potilaalla oli asteen 3 pneumoniitti (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Iäkkäät

ALTA‑tutkimuksessa 13,5 %:lla ≥ 65‑vuotiaista potilaista oli varhaisia keuhkohaittavaikutuksia, kun taas < 65‑vuotiailla potilailla luku oli 4,2 %.

Hypertensio

ALTA‑tutkimuksessa hypertensiota ilmoitettiin 28 %:lla Alunbrig‑hoitoa 180 mg:n annosta saaneilla potilailla. 10 %:lla oli asteen 3 hypertensio. 180 mg annosta saaneilla annosta pienennettiin hypertension vuoksi 0,9 %:lla potilaista. Kaikilla potilailla systolisen ja diastolisen verenpaineen keskiarvot nousivat ajan myötä (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Bradykardia

ALTA‑tutkimuksessa bradykardiaa ilmoitettiin 4,5 %:lla Alunbrig‑hoitoa 180 mg:n annosta saaneista potilaista.

Alle 50/min syketiheyttä ilmoitettiin 8,2 %:lla potilaista 180 mg:n hoitoryhmässä (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Näköhäiriöt

ALTA‑tutkimuksessa näköhäiriöitä ilmoitettiin haittavaikutuksina 18 %:lla Alunbrig‑hoitoa 180 mg annosta saaneista potilaista. Näistä kolme oli asteen 3 haittavaikutuksia (2,7 %), mukaan lukien makulaturvotus ja kaihi.

Annosta pienennettiin näköhäiriöiden vuoksi kahdella potilaalla (1,8 %) 180 mg:n hoitoryhmässä (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Perifeerinen neuropatia

ALTA‑tutkimuksessa perifeeristä neuropatiaa ilmoitettiin haittavaikutuksena 27,3 %:lla 180 mg:n hoitoryhmän potilaista. 30 %:lla potilaista kaikki perifeeriseen neuropatiaan liittyvät haittavaikutukset korjaantuivat. Perifeerisen neuropatian keston mediaani oli 4,5 kk ja pisin kesto 28,7 kk.

Kreatiinikinaasiarvon kohoaminen

ALTA‑tutkimuksessa kreatiinikinaasiarvon kohoamista ilmoitettiin 50 %:lla Alunbrig‑hoitoa 180 mg:n annosta saaneista potilaista. Asteen 3–4 kreatiinikinaasiarvon kohoamista esiintyi 13,6 %:lla. Mediaaniaika kreatiinikinaasiarvon kohoamiseen oli 27 vrk.

Annosta pienennettiin kreatiinikinaasiarvon suurenemisen vuoksi 6,4 %:lla potilaista 180 mg:n hoitoryhmässä (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Haimaentsyymiarvojen kohoaminen

ALTA‑tutkimuksessa amylaasiarvon kohoamista ilmoitettiin 43 %:lla ja lipaasiarvon kohoamista 50 %:lla Alunbrig‑hoitoa 180 mg:n annosta saaneista potilaista. Amylaasiarvojen kohoamista asteeseen 3 ja 4 esiintyi 8,2 %:lla potilaista ja lipaasiarvojen kohoamista 10 %:lla potilaista. Mediaaniaika amylaasiarvojen kohoamiseen oli 17 vrk ja lipaasiarvojen kohoamiseen 29 vrk.

Annosta pienennettiin lipaasiarvon kohoamisen vuoksi 1,8 %:lla potilaista ja amylaasiarvon kohoamisen vuoksi 0,9 %:lla potilaista 180 mg:n hoitoryhmässä (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Maksaentsyymiarvojen nousu

ALTA‑tutkimuksessa ALAT‑arvon kohoamista ilmoitettiin 46 %:lla ja ASAT‑arvon kohoamista 65 %:lla Alunbrig‑hoitoa 180 mg:n hoito‑ohjelmalla saaneista potilaista. ALAT‑arvon kohoamista asteeseen 3 ja4 esiintyi 5,5 %:lla potilaista ja ASAT‑arvon vastaavaa kohoamista 3,6 %:lla potilaista.

Yhdelläkään potilaalla annosta ei pienennetty ALAT‑ tai ASAT‑arvon kohoamisen vuoksi.

Hyperglykemia

ALTA‑tutkimuksessa 69 %:lle potilaista kehittyi hyperglykemiaa. Asteen 3 hyperglykemiaa esiintyi 7,3 %:lla potilaista.

Yhdelläkään potilaalla annosta ei pienennetty hyperglykemian vuoksi.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta‑tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi,
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea,
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri,
PL 55,
00034 FIMEA

Yliannostus

Spesifistä vastalääkettä Alunbrig‑valmisteen yliannokselle ei tunneta. Yliannostustapauksessa potilasta seurataan haittavaikutusten varalta (ks. kohta Haittavaikutukset) ja hänelle järjestetään asianmukaista elintoimintoja tukevaa hoitoa.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, proteiinikinaasin estäjät, ATC‑koodi: L01XE43

Vaikutusmekanismi

Brigatinibi on tyrosiinikinaasin estäjä, jonka vaikutus kohdistuu ALK:iin, c‑ros‑onkogeeniin 1 (ROS1) ja insuliininkaltaisen kasvutekijä 1:n reseptoriin (IGF‑1R). Brigatinibi esti in vivo- ja in vitro -tutkimuksissa ALK:n autofosforylaatiota ja ALK-välitteistä alavirran signalointiproteiini STAT3:n fosforylaatiota.

Brigatinibi esti in vitro sellaisten solulinjojen proliferaatiota, jotka ilmensivät EML4‑ALK‑ ja NPM‑ALK‑fuusioproteiineja. Lääkeaineen osoitettiin estävän annosriippuvaisesti EML4‑ALK‑positiivisten NSCLC‑ksenograftien kasvua hiirellä. Brigatinibi esti EML4‑ALK:n mutatoituneita muotoja ilmentävien solujen elinkykyisyyttä in vitro ja in vivo. Nämä mutantoituneet muodot, mukaan lukien G1202R ja L1196M, on yhdistetty resistenssiin ALK -inhibiitoreille.

Sydämen elektrofysiologia

101‑tutkimuksessa tutkittiin Alunbrigin vaikutuksia QT‑ajan pitenemiseen 123 potilaalla, joilla oli pitkälle edennyt maligniteetti ja jotka saivat 30–240 mg brigatinibiannoksia kerran vuorokaudessa. Keskimääräisen QTcF‑ajan (Fridericia-korjaus) suurin muutos lähtötilanteesta oli alle 10 msek. Altistus‑QT‑analyysi ei viitannut pitoisuusriippuvaiseen QTc‑ajan pitenemiseen.

Kliininen teho ja turvallisuus

ALTA

Alunbrig‑valmisteen turvallisuutta ja tehoa arvioitiin satunnaistetussa (1:1), avoimessa monikeskustutkimuksessa (ALTA) 222 aikuispotilaalla, joiden paikallisesti levinnyt tai etäpesäkkeinen ALK‑positiivinen ei‑pienisoluinen keuhkosyöpä oli edennyt kritsotinibihoidon aikana. Soveltuvuuskriteerien mukaan tutkimukseen voitiin ottaa potilaita, joilla oli validoidun testin perusteella dokumentoitu ALK‑uudelleenjärjestymä, ECOG‑toimintakykyluokka 0–2 ja jotka olivat saaneet solunsalpaajahoitoa. Lisäksi mukaan otettiin potilaita, joilla oli keskushermostometastaaseja, kunhan potilaan neurologinen tila oli vakaa eikä vaatinut kortikosteroidiannoksen suurentamista. Potilaat, joilla oli ollut interstitiaalinen keuhkosairaus tai lääkehoitoon liittyvä pneumoniitti, suljettiin pois.

Potilaat satunnaistettiin suhteessa 1:1 saamaan Alunbrig‑hoitoa joko 90 mg kerran vuorokaudessa (90 mg hoito‑ohjelma, N = 112) tai 180 mg kerran vuorokaudessa, jolloin hoitoa edelsi 7 vrk aloitusvaihe annostuksella 90 mg kerran vuorokaudessa (180 mg hoito‑ohjelma, N = 110). Seurannan mediaanikesto oli 22,9 kk. Satunnaistaminen stratifioitiin aivometastaasien (kyllä, ei) ja parhaan aiemman kritsotinibihoitovasteen (täydellinen tai osittainen vaste, muu vaste/tuntematon) perusteella.

Tärkein tulosmuuttuja oli varmistettu objektiivinen vaste (ORR) RECIST v1.1‑kriteerien (Response Evaluation Criteria in Solid Tumors) mukaan tutkijan arvioimana. Muita tulosmuuttujia olivat varmistettu ORR riippumattoman arviointitoimikunnan (IRC) arvioimana; vasteen saavuttamiseen kulunut aika; etenemisvapaa aika (PFS); vasteen kesto (DOR); kokonaiselossaolo sekä intrakraniaalinen ORR ja intrakraniaalinen DOR riippumattoman arviointitoimikunnan arvioimana.

ALTA‑tutkimuksessa lähtötilanteen demografiset sairauteen liittyvät tiedot olivat: iän mediaani 54 v (vaihteluväli 18–82 v; 23 % vähintään 65 v), 67 % valkoihoisia ja 31 % aasialaisia, 57 % naisia, 36 %:lla ECOG‑luokka 0 ja 57 %:lla ECOG‑luokka 1, 7 %:lla ECOG‑luokka 2, 60 % tupakoimattomia, 35 % aiemmin tupakoineita, 5 % tupakoitsijoita, 98 %:lla levinneisyysaste IV, 97 %:lla adenokarsinooma ja 74 %:lla anamneesissa solunsalpaajahoito. Yleisimmät rintakehän ulkopuoliset etäpesäkkeiden sijaintipaikat olivat: 69 %:lla aivot (näistä 62 % oli saanut sädehoitoa aivoihin), 39 %:lla luusto ja 26 %:lla maksa.

ALTA‑analyysin tehotulokset esitetään yhteenvetona taulukossa 4 ja tutkijan arvioiman etenemisvapaan ajan Kaplan–Meier‑käyrä esitetään kuvassa 1.

Taulukko 4: ALTA‑tutkimuksen tehotulokset (ITT populaatio)

Tehoparametri

Tutkijan arvio

Riippumattoman arviointitoimikunnan arvio

90 mg hoito‑ohjelma* N = 112

180 mg hoito‑ohjelmaN = 110

90 mg hoito‑ohjelma* N = 112

180 mg hoito‑ohjelmaN = 110

Objektiivinen vaste

(%)

46 %

56 %

51 %

56 %

lv

(35, 57)

(45, 67)

(41, 61)

(47, 66)

Vasteen saavuttamiseen kulunut aika

Mediaani (kk)

1,8

1,9

1,8

1,9

Vasteen kesto

Mediaani (kk)

12,0

13,8

16,4

15,7

95 % lv

(9,2, 17,7)

(10,2, 19,3)

(7,4, 24,9)

(12,8, 21,8)

Etenemisvapaa aika

Mediaani (kk)

9,2

15,6

9,2

16,7

95 % lv

(7,4, 11,1)

(11,1, 21)

(7,4, 12,8)

(11,6, 21,4)

Kokonaiselossaolo

Mediaani (kk)

29,5

34,1

NA

NA

95 % lv

(18,2, Ei arv.)

(27,7, Ei arv.)

NA

NA

12 kk elossaolon todennäköisyys (%)

70,3 %

80,1 %

NA

NA

lv = luottamusväli; Ei arv. = ei arvioitavissa, NA = ei oleellinen

*90 mg kerran vuorokaudessa

180 mg kerran vuorokaudessa; 7 vrk aloitusvaihe annostuksella 90 mg kerran vuorokaudessa

Tutkijan arvioiman ORR:n luottamusväli on 97,5 % ja riippumattoman arviointitoimikunnan arvioima ORR on 95 %

Kuva 1:Tutkijan arvioima systeeminen etenemisvapaa aika: ITT‑populaatio hoitoryhmän mukaan (ALTA)

Lyhenteet: ITT = hoitoaikeen mukainen

Huom. Etenemisvapaan ajan määritelmänä oli aika hoidon aloittamisesta päivään, jolloin taudin eteneminen havaittiin ensi kertaa tai jolloin potilas kuoli (ensin tapahtunut valittiin).

*90 mg kerran vuorokaudessa

180 mg kerran vuorokaudessa; 7 vrk aloitusvaihe annostuksella 90 mg kerran vuorokaudessa

Riippumattoman arviointitoimikunnan arvio intrakraniaalisesta ORR:sta ja intrakraniaalisen vasteen kestosta ALTA‑tutkimuksen potilailla, joilla oli lähtötilanteessa mitattavissa olevia aivometastaaseja (pisimmältä läpimitaltaan ≥ 10 mm) esitetään yhteenvetona taulukossa 5.

Taulukko 5: Intrakraniaalinen teho potilailla, joilla oli lähtötilanteessa mitattavissa olevia aivometastaaseja (ALTA)

Teho IRC:n arvioimana

Potilaat, joilla oli lähtötilanteessa mitattavissa olevia aivometastaaseja

90 mg hoito‑ohjelma* (N = 26)

180 mg hoito‑ohjelma (N = 18)

Intrakraniaalinen objektiivinen vaste

(%)

50 %

67 %

95 % lv

(30, 70)

(41, 87)

Intrakraniaalisen taudin hallinta

(%)

85 %

83 %

95 % lv

(65, 96)

(59, 96)

Intrakraniaalisen vasteen kesto,

Mediaani (kk)

9,4

16,6

95 % lv

(3,7, 24,9)

(3,7, Ei arv.)

Lv = luottamusväli; Ei arv. = Ei arvioitavissa

*90 mg kerran vuorokaudessa

180 mg kerran vuorokaudessa; 7 vrk aloitusvaihe annostuksella 90 mg kerran vuorokaudessa

Tapahtumiin sisältyi intrakraniaalinen taudin eteneminen (uusia leesioita, intrakraniaalisen kohdeleesion halkaisijan kasvu ≥ 20 % pienimpään halkaisijaan verrattuna tai intrakraniaalisen ei‑kohdeleesion todennettu eteneminen) tai kuolema.

Potilailla, joilla oli lähtötilanteessa aivometastaaseja, intrakraniaalisen taudin hallintaprosentti oli 90 mg:n ryhmässä 77,8 % (95 % lv 67,2–86,3) (N = 81) ja 180 mg:n ryhmässä 85,1 % (95 % lv 75–92,3) (N = 74).

Tutkimus 101

Erillisessä annoshakututkimuksessa 25 potilasta, joilla oli kritsotinibihoidon aikana edennyt ALK‑positiivinen ei‑pienisoluinen keuhkosyöpä, saivat Alunbrig‑valmistetta 180 mg kerran vuorokaudessa; 7 vrk pituisen aloitusvaiheen aikana annostus oli 90 mg kerran vuorokaudessa. Näistä 19 potilasta sai tutkijan arvioiman varmistetun objektiivisen vasteen (76 %; 95 % lv: 55–91), ja Kaplan Maier (KM)-estimoitu vasteen keston mediaani näillä 19:lla vasteen saavuttaneella oli 26,1 kk (95 % lv: 7,9–26,1). KM-estimoitu etenemisvapaan ajan mediaani oli 16,3 kuukautta (95 % lv: 9,2, Ei arv.), ja 12 kk kokonaiselossaolon todennäköisyys oli 84,0 % (95 % lv: 62,8–93,7).

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset Alunbrig‑valmisteen käytöstä kaikkien pediatristen potilasryhmien hoidossa keuhkosyövässä (pienisoluinen ja ei‑pienisoluinen keuhkosyöpä) (ks. kohta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Tutkimuksessa 101 suun kautta otettavan brigatinibin kerta‑annoksen (30–240 mg) jälkeen huippupitoisuuden saavuttamiseen kulunut mediaaniaika (Tmax) oli 1–4 h annoksesta. Kerta‑annoksen jälkeen ja vakaassa tilassa systeeminen altistus oli suhteessa annokseen annosalueella 60–240 mg kerran vuorokaudessa. Vähäistä kumulaatiota havaittiin toistuvassa annostelussa (kumulaatiokertoimen geometrinen keskiarvo: 1,9–2,4). Brigatinibin vakaan tilan Cmax‑arvon geometrinen keskiarvo oli 90 mg:n annoksella kerran vuorokaudessa 552 ng/ml ja 180 mg:n annoksella kerran vuorokaudessa 1 452 ng/ml, kun taas 90 mg:n annoksella AUC0–τ oli 8 165 h∙ng/ml ja 180 mg annoksella 20 276 h∙ng/ml. Brigatinibi on P‑gp‑ ja BCRP‑kuljettajaproteiinien substraatti.

Terveillä henkilöillä, yön yli paastoon verrattuna, runsasrasvainen ateria pienensi brigatinibin Cmax‑arvoa 13 %, muttei vaikuttanut AUC‑arvoon. Brigatinibi voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa.

Jakautuminen

Brigatinibi sitoutuu kohtalaisesti (91 %) ihmisen plasman proteiineihin. Sitoutumisaste ei riipu pitoisuudesta. Veressä ja plasmassa olevien pitoisuuksien suhde on 0,69. Kun potilaille annettiin 180 mg brigatinibia kerran vuorokaudessa, näennäisen jakautumistilavuuden geometrinen keskiarvo (Vz/F) oli vakaassa tilassa 153 l, mikä viittaa kohtalaiseen jakautumiseen kudoksiin.

Biotransformaatio

In vitro ‑tutkimusten perusteella brigatinibi metaboloituu pääasiassa CYP2C8‑ ja CYP3A4‑välitteisesti ja paljon pienemmässä määrin CYP3A5‑välitteisesti.

Kun 180 mg kerta‑annos [14C]‑brigatinibia annettiin suun kautta terveille henkilöille, kaksi tärkeintä metabolista puhdistumisreittiä olivat N‑demetylaatio ja kysteiinikonjugaatio. Tarkkailtaessa yhdistettynä virtsaan ja ulosteeseen erittyviä määriä 48 % radioaktiivisesta annoksesta erittyi muuttumattomana brigatinibina, 27 % N‑desmetyylibrigatinibina (AP26123) ja 9,1 % brigatinibikysteiinikonjugaattina. Pääasiallinen verenkierron radioaktiivinen komponentti oli muuttumaton brigatinibi (92 %) ja AP26123 (3,5 %), jonka on in vitro havaittu olevan pääasiallinen metaboliitti. Vakaassa tilassa potilailla plasman AP26123‑pitoisuuden AUC oli < 10 % brigatinibialtistuksesta. In vitro kinaasi‑ ja solumäärityksissä metaboliitti AP26123 esti ALK‑kinaasia noin 3 kertaa heikommin kuin brigatinibi.

Eliminaatio

Potilailla, joille annettiin 180 mg brigatinibia kerran vuorokaudessa, näennäisen oraalisen puhdistuman (CL/F) geometrinen keskiarvo vakaassa tilassa oli 13 l/h ja eliminaation puoliintumisaika plasmasta (mediaani) 24 h.

Brigatinibi erittyy pääasiallisesti ulosteeseen. Kun kuudelle terveelle miespuoliselle henkilölle annettiin suun kautta 180 mg kerta‑annos [14C]‑brigatinibia, 65 % annoksesta havaittiin ulosteessa ja 25 % virtsassa. Muuttumaton brigatinibi vastasi 41 % kokonaisradioaktiivisuudesta ulosteessa ja 86 % kokonaisradioaktiivisuudesta virtsassa. Loput olivat metaboliitteja.

Erityisryhmät

Maksan vajaatoiminta

Brigatinibin farmakokinetiikkaa arvioitiin terveillä henkilöillä, joilla maksan toiminta oli normaali (N = 9), potilailla, joilla oli lievä maksan vajaatoiminta (Child–Pugh‑luokka A, N = 6), keskivaikea maksan vajaatoiminta (Child–Pugh‑luokka B, N = 6) tai vaikea maksan vajaatoiminta (Child–Pugh‑luokka C, N = 6). Brigatinibin farmakokinetiikka oli terveillä, maksan toiminnaltaan normaaleilla henkilöillä samankaltainen kuin potilailla, joilla oli lievä (Child–Pugh‑luokka A) tai keskivaikea (Child–Pugh‑luokka B) maksan vajaatoiminta. Sitoutumaton AUC0–INF oli vaikeaa maksan vajaatoimintaa (Child–Pugh‑luokka C) sairastavilla 37 % suurempi kuin terveillä henkilöillä, joiden maksan toiminta oli normaali (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Munuaisten vajaatoiminta

Populaatiofarmakokinetiikan analyysien mukaan brigatinibin farmakokinetiikka on samankaltainen munuaistoiminnaltaan normaaleilla potilailla ja potilailla, joilla on lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta (eGFR ≥ 30 ml/min). Farmakokinetiikan tutkimuksessa sitoutumaton AUC0–INF oli vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa (eGFR < 30 ml/min, N = 6) sairastavilla 94 % suurempi kuin potilailla, joiden munuaistoiminta on normaali (eGFR ≥ 90 ml/min, N = 8) (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Etninen tausta ja sukupuoli

Populaatiofarmakokinetiikan analyysien mukaan etninen tausta ja sukupuoli eivät vaikuttaneet brigatinibin farmakokinetiikkaan.

Ikä, paino ja albumiinipitoisuudet

Populaatiofarmakokinetiikan analyysien mukaan paino, ikä ja albumiinipitoisuudet eivät vaikuttaneet brigatinibin farmakokinetiikkaan kliinisesti merkittävästi.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Brigatinibin farmakologista turvallisuutta arvioineissa tutkimuksissa tunnistettiin potentiaalisia keuhkovaikutuksia (hengitystaajuuden muutokset tasolla 1–2 kertaa ihmisen Cmax), kardiovaskulaarivaikutuksia (syketiheyden ja verenpaineen muutokset tasolla 0,5 kertaa ihmisen Cmax) ja munuaisvaikutuksia (heikentynyt munuaistoiminta tasolla 1–2,5 kertaa ihmisen Cmax). Tutkimustulokset eivät sen sijaan viitanneet potentiaaliseen QT‑ajan pidentymiseen eivätkä hermoston toimintaan kohdistuviin vaikutuksiin.

Kliiniselle käytölle mahdollisesti relevantit haittavaikutukset, joita havaittiin eläimillä kliinistä altistusta vastaavilla altistustasoilla, liittyivät ruoansulatuskanavaan, luuytimeen, silmiin, kiveksiin, maksaan, munuaisiin, luustoon ja sydämeen. Nämä vaikutukset korjautuivat yleensä lääkkeettömän toipumisjakson aikana, huomattavina poikkeuksina silmiin ja kiveksiin kohdistuvat vaikutukset, jotka eivät korjautuneet.

Toistuvaisannoksilla tehdyissä toksisuustutkimuksissa apinoilla havaittiin keuhkomuutoksia (alveolien vaahtosoluja), kun altistustaso oli ≥ 0,2‑kertainen verrattuna ihmisen AUC‑arvoon. Nämä muutokset olivat kuitenkin minimaalisia ja samankaltaisia kuin hoitamattomilla apinoilla taustalöydöksinä ilmoitetut muutokset, eikä näillä apinoilla havaittu kliinistä näyttöä hengitysvaikeuksista.

Brigatinibin karsinogeenisuutta ei ole tutkittu.

Brigatinibi ei ollut mutageeninen in vitro bakteerien käänteismutaatiokokeessa (Amesin testi) eikä nisäkässolujen kromosomipoikkeavuustestissä, mutta se lisäsi hieman mikrotumien määrää rotan luuytimen mikrotumatestissä. Mikrotumainduktion mekanismi oli poikkeava kromosomin segregaatio (aneugeenisuus) eikä klastogeeninen vaikutus kromosomeihin. Vaikutus havaittiin, kun altistus oli noin viisinkertainen ihmiselle 180 mg kerran vuorokaudessa ‑annostuksella aiheutuvaan altistukseen nähden.

Brigatinibi saattaa heikentää miesten hedelmällisyyttä. Toistuvaisannoksilla tehdyissä eläintutkimuksissa havaittiin kivestoksisuutta. Rotalla löydöksiä olivat kivesten, rakkularauhasten ja eturauhasen alentunut paino sekä kivesten siementiehyeiden degeneroituminen. Nämä vaikutukset eivät korjautuneet toipumisjakson aikana. Apinoilla löydöksiä olivat kivesten koon pieneneminen sekä mikroskooppinen näyttö hypospermatogeneesistä. Nämä vaikutukset korjautuivat toipumisjakson aikana. Yleisesti ottaen nämä urosrottien ja ‑apinoiden lisääntymiselimiin kohdistuneet vaikutukset ilmenivät ≥ 0,2‑kertaisilla altistustasoilla verrattuna AUC‑arvoihin, joita havaittiin 180 mg kerran vuorokaudessa ‑hoitoa saaneilla potilailla. Naaraiden lisääntymiselimistöön kohdistuvia vaikutuksia ei havaittu yleisen toksikologian tutkimuksissa rotilla ja apinoilla.

Alkion‑ ja sikiönkehitystä koskeneessa tutkimuksessa, jossa kantaville rotille annettiin päivittäin brigatinibiannoksia organogeneesin aikana, havaittiin annosriippuvaisia luustopoikkeavuuksia jo noin 0,7‑kertaisella altistustasolla verrattuna AUC‑arvoihin, joita havaittiin 180 mg kerran vuorokaudessa ‑hoitoa saaneilla potilailla. Löydöksiä olivat alkiokuolemat, sikiöiden kasvun hidastuminen ja luustomuutokset.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Tabletin ydin

Laktoosimonohydraatti, mikrokiteinen selluloosa, natriumtärkkelysglykolaatti (tyyppi A), piidioksidi hydrofobinen kolloidinen, magnesiumstearaatti.

Tabletin päällyste

Talkki, makrogoli, polyvinyylialkoholi, titaanidioksidi.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

Alunbrig 30 mg kalvopäällysteiset tabletit

3 vuotta

Alunbrig 90 mg kalvopäällysteiset tabletit

2 vuotta

Alunbrig 180 mg kalvopäällysteiset tabletit

2 vuotta

Säilytys

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

ALUNBRIG tabletti, kalvopäällysteinen
30 mg 56 fol (3147,83 €)
90 mg 7 fol (1205,63 €), 28 fol (4701,58 €)
180 mg 28 fol (6255,33 €)

PF-selosteen tieto

Alunbrig 30 mg kalvopäällysteiset tabletit

Pyöreä, leveäsuinen HDPE‑purkki, jossa on kaksiosainen, polypropeeninen lapsiturvallinen kierresuljin ja folioinduktiotiiviste, sisältää joko 60 tai 120 kalvopäällysteistä tablettia ja yhden HDPE‑säiliön, jossa on molekyylisuodatinperiaatteella toimivaa kuivausainetta.

Läpipainopakkaus kirkasta, lämpömuovautuvaa PCTFE:tä, jossa on lämpösinetöitävä paperilaminoitu taustakalvo, pakattu pahvipakkaukseen, sisältää joko 28, 56 tai 112 kalvopäällysteistä tablettia.

Alunbrig 90 mg kalvopäällysteiset tabletit

Pyöreä, leveäsuinen HDPE‑purkki, jossa on kaksiosainen, polypropeeninen lapsiturvallinen kierrekorkki ja folioinduktiotiiviste, sisältää joko 7 tai 30 kalvopäällysteistä tablettia ja yhden HDPE‑säiliön, jossa on molekyylisuodatinperiaatteella toimivaa kuivausainetta.

Läpipainopakkaus kirkasta, lämpömuovautuvaa PCTFE:tä, jossa on lämpösinetöitävä paperilaminoitu taustakalvo, pakattu pahvipakkaukseen, sisältää joko 7 tai 28 kalvopäällysteistä tablettia.

Alunbrig 180 mg kalvopäällysteiset tabletit

Pyöreä, leveäsuinen HDPE‑purkki, jossa on kaksiosainen, polypropeeninen lapsiturvallinen kierrekorkki ja folioinduktiotiiviste, sisältää 30 kalvopäällysteistä tablettia ja yhden HDPE‑säiliön, jossa on molekyylisuodatinperiaatteella toimivaa kuivausainetta.

Läpipainopakkaus kirkasta, lämpömuovautuvaa PCTFE:tä, jossa on lämpösinetöitävä paperilaminoitu taustakalvo, pakattu pahvipakkaukseen, sisältää 28 kalvopäällysteistä tablettia.

Hoidon aloituspakkaus Alunbrig 90 mg ja 180 mg kalvopäällysteiset tabletit

Yksi pakkaus koostuu ulkopakkauksesta ja kahdesta sisäpakkauksesta, jotka sisältävät:

  • Alunbrig 90 mg kalvopäällysteiset tabletit
    1 läpipainopakkaus kirkasta, lämpömuovautuvaa PCTFE:tä, jossa on lämpösinetöitävä paperilaminoitu taustakalvo, pakattu pahvipakkaukseen, sisältää 7 kalvopäällysteistä tablettia
  • Alunbrig 180 mg kalvopäällysteiset tabletit
    3 läpipainopakkausta kirkasta, lämpömuovautuvaa PCTFE:tä, jossa on lämpösinetöitävä paperilaminoitu taustakalvo, pakattu pahvipakkaukseen, sisältää 21 kalvopäällysteistä tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Alunbrig 30 mg kalvopäällysteiset tabletit

Pyöreä, valkoinen tai luonnonvalkoinen kalvopäällysteinen tabletti, halkaisija noin 7 mm, toisella puolella kaiverrus ”U3”, toisella puolella ei merkintöjä.

Alunbrig 90 mg kalvopäällysteiset tabletit

Soikea, valkoinen tai luonnonvalkoinen kalvopäällysteinen tabletti, pituus noin 15 mm, toisella puolella kaiverrus ”U7”, toisella puolella ei merkintöjä.

Alunbrig 180 mg kalvopäällysteiset tabletit

Soikea, valkoinen tai luonnonvalkoinen kalvopäällysteinen tabletti, pituus noin 19 mm, toisella puolella kaiverrus ”U13”, toisella puolella ei merkintöjä.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Potilasta on neuvottava säilyttämään kuivausainesäiliö purkissa. Sitä ei saa niellä.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

ALUNBRIG tabletti, kalvopäällysteinen
30 mg 56 fol
90 mg 7 fol, 28 fol
180 mg 28 fol

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

L01XE43

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

18.12.2019

Yhteystiedot

TAKEDA OY
PL 1406, Ilmalantori 1
00101 Helsinki

020 746 5000
www.takeda.fi
etunimi.sukunimi@takeda.com