VESICARE oraalisuspensio 1 mg/ml

1 ml Vesicare oraalisuspensiota sisältää 1 mg solifenasiinisuksinaattia vastaten 0,75 mg solifenasiinia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan
Bentsoehappo (E210) 0,015 mg/ml
Metyyliparahydroksibentsoaatti (E218) 1,6 mg/ml
Propyleeniglykoli (E1520) 20 mg/ml
Propyyliparahydroksibentsoaatti (E216) 0,2 mg/ml

Tämä lääke sisältää 48,4 mg alkoholia (etanolia) 10 ml enimmäisannoksessa. Etanoli on peräisin luontaisesta appelsiiniaromista.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Oraalisuspensio.

Yliaktiivinen virtsarakko aikuisilla
Vesicare -oraalisuspensio on tarkoitettu pakkoinkontinenssin ja/tai tihentyneen virtsaamistarpeen ja virtsaamispakon oireenmukaiseen hoitoon. Näitä oireita voi esiintyä potilailla, joilla on yliaktiivisen virtsarakon (OAB) oireyhtymä.

Detrusorin neurogeeninen yliaktiivisuus
Vesicare –oraalisuspensio on tarkoitettu 2–18-vuotiaiden pediatristen potilaiden detrusorin neurogeenisen yliaktiivisuuden (NDO) hoitoon.

Annostus

Yliaktiivinen rakko

Aikuiset ja vanhukset:
Suositusannos on 5 mg (5 ml) solifenasiinisuksinaattia kerran päivässä. Annosta voidaan suurentaa tarvittaessa 10 mg:aan (10 ml) kerran päivässä.

Pediatriset potilaat:
Vesicaren tehoa lasten ja nuorten yliaktiivisen rakon hoidossa ei ole varmistettu. Tuotetta ei pidä käyttää lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten yliaktiivisen rakon hoitoon. Saatavissa oleva tieto on kuvattu kohdissa Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka.

Detrusorin neurogeeninen yliaktiivisuus

Pediatriset potilaat (ikä 2–18 vuotta)
Vesicare -oraalisuspension suositusannos määritellään potilaan painon mukaan. Hoito tulee aloittaa suositellulla aloitusannoksella. Sen jälkeen annosta voidaan nostaa matalimpaan tehokkaaseen annokseen. Suurinta annosta ei saa ylittää. Pitkäkestoisen hoidon aikana potilaat tulee arvioida hoidon jatkon ja mahdollisen annosmuutoksen kannalta vähintään kerran vuodessa tai tarpeen mukaan useammin. Potilaan painon mukainen annos löytyy alla olevasta taulukosta.

Vesicare-oraalisuspensio tulee ottaa kerran päivässä suun kautta.

Vesicare-oraalisuspensiota ei pidä käyttää alle 2-vuotiaiden lasten hoitoon.

Munuaisten vajaatoimintapotilaat
Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen, jos potilaalla on lievä tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma > 30 ml/min). Potilaita, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma ≤ 30 ml/min), tulee hoitaa varoen, ja maksimiannos on 5 mg (5 ml) kerran päivässä aikuisilla tai aloitusannos lapsilla ja nuorilla (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Maksan vajaatoimintapotilaat
Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen potilailla, joilla on lievä maksan vajaatoiminta. Potilaita, joilla on kohtalainen maksan vajaatoiminta (Child-Pugh-pisteet 7–9), tulee hoitaa varoen, ja maksimiannos on 5 mg (5 ml) kerran päivässä aikuisilla tai aloitusannos lapsilla ja nuorilla (ks. kohta Farmakokinetiikka)

Potentit CYP4503A4-estäjät
Vesicare- oraalisuspension enimmäisannos on 5 mg (5 ml) aikuisilla tai aloitusannos lapsilla ja nuorilla annettaessa samanaikaisesti ketokonatsolia tai terapeuttisina annoksina muita potentteja CYP3A4-estäjiä, esim. ritonaviiri, nelfinaviiri, itrakonatsoli (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Antotapa
Vesicare –oraalisuspensio otetaan suun kautta, jonka jälkeen juodaan lasillisen vettä. Lääkettä ei saa ottaa samaan aikaan ruuan ja/tai muun juoman kanssa. Samaan aikaan nautittu ruoka tai juoma saattaa aiheuttaa solifenasiinin vapautumisen suussa, mikä aiheuttaa kitkerää makua ja suun tunnottomuutta.
Käytä Vesicare oraalisuspension mukana olevaa mittaruiskua ja sovitinta, jotta saat mitattua oikean annoksen (ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet).

Yliaktiivisen rakon hoitoon käytettäessä solifenasiini on vasta-aiheinen potilailla, joilla on virtsaumpi.

Yliaktiivisen rakon tai detrusorin neurogeenisen yliaktiivisuuden hoitoon käytettäessä solifenasiini on vasta-aiheinen

• Potilailla, joilla on vaikea gastrointestinaalinen sairaus (mukaan lukien toksinen megakoolon), myasthenia gravis tai ahdaskulmaglaukooma tai joilla näiden tilojen riski on kohonnut.
• Vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille yliherkille potilailla.
• Hemodialyysipotilailla (ks. kohta Farmakokinetiikka)
• Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavat potilailla (ks. kohta Farmakokinetiikka)
• Potilailla, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta tai kohtalainen maksan vajaatoiminta ja joita samanaikaisesti hoidetaan potentillla CYP3A4-estäjällä, esim. ketokonatsolilla (ks. kohta Yhteisvaikutukset) ä

Muut tihentyneen virtsaamistarpeen aiheuttavat syyt (sydänvika tai munuaissairaus) tulee selvittää ennen solifenasiinihoidon- aloittamista. Mahdollinen virtsatieinfektio on hoidettava asianmukaisesti bakteerilääkkeellä.

Solifenasiinia tulee käyttää varoen potilailla, joilla on:

• kliinisesti merkitsevä virtsarakon ulosvirtauseste ilman puhdasta toistokatetrointia virtsaumpiriskin vuoksi
• gastrointestinaalinen obstruktiivinen häiriö
• maha-suolikanavan motiliteetin vähenemisriski
• vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma ≤ 30 ml/min), ja näillä potilailla maksimiannos on 5 mg (5 ml) aikuisilla ja aloitusannos lapsilla ja nuorilla (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Farmakokinetiikka)
• kohtalainen maksan vajaatoiminta (Child-Pugh-pisteet 7–9), ja näillä potilailla maksimiannos on 5 mg (5 ml) aikuisilla ja aloitusannos lapsilla ja nuorilla (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Farmakokinetiikka)
• samanaikainen potentin CYP3A4-estäjän, esim. ketokonatsolin, käyttö, ja näillä potilailla maksimiannos on 5 mg (5 ml) aikuisilla ja aloitusannos lapsilla ja nuorilla (ks. kohta Annostus ja antotapa ja 4.5)
• hiatushernia/gastroesofagiaalinen refluksi ja/tai esofagiittia mahdollisesti aiheuttavien tai pahentavien lääkevalmisteiden (kuten bifosfonaattien) samanaikainen käyttö
• autonominen neuropatia.

QT-ajan pitenemistä ja kääntyvien kärkien kammiotakykardiaa (Torsades de pointes) on raportoitu potilailla, joilla on tähän liittyviä riskitekijöitä, kuten aiemmin todettu pitkä QT -oireyhtymä sekä hypokalemia.

Joillakin solifenasiinia käyttäneillä potilailla on todettu angioedeemaa ja siihen liittyvää hengitysteiden ahtautumista. Jos angioedeemaa ilmenee, solifenasiinin käyttö tulee lopettaa ja aloittaa asianmukainen hoito ja/tai hoitotoimenpiteet.

Joillakin solifenasiinia saaneilla potilailla on todettu anafylaktinen reaktio. Anafylaktisia reaktioita saavilla potilailla solifenasiinin käyttö tulee lopettaa ja aloittaa asianmukainen hoito ja/tai hoitotoimenpiteet.

Solifenasiinin enimmäisteho voidaan todeta aikaisintaan 4 viikon kuluttua.

Vesicare -oraalisuspensio sisältää metyyliparahydroksibentsoaattia ja propyyliparahydroksibentsoaattia. Nämä saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita (jotka saattavat olla viivästyneitä).

Vesicare -oraalisuspensio sisältää 48,4 mg alkoholia (etanolia) 10 ml enimmäisannoksessa. Etanolin määrä 10 ml:ssa Vesicare oraalisuspensiota vastaa 1 ml olutta (4% w/v) tai vähemmän kuin 1 ml viiniä (10% w/v). Tämän lääkevalmisteen sisältämällä pienellä alkoholimäärällä ei ole havaittavia vaikutuksia.

Vesicare -oraalisuspensio sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per ml eli sen voidaan sanoa olevan "natriumiton".

Vesicare -oraalisuspensio sisältää 0,015 mg bentsoehappoa per ml, joka vastaa 0,15 mg/10 ml.

Vesicare -oraalisuspensio sisältää 20 mg propyleeniglykolia per ml, joka vastaa 200 mg/10 ml.

Farmakologiset yhteisvaikutukset
Muiden antikolinergisesti vaikuttavien lääkkeiden samanaikainen käyttö saattaa voimistaa terapeuttisia vaikutuksia ja haittavaikutuksia. Solifenasiinihoidon lopettamisen jälkeen tulee pitää noin viikon tauko ennen muun antikolinergisen hoidon aloittamista. Kolinergisten reseptoriagonistien samanaikainen käyttö saattaa heikentää solifenasiinin terapeuttista vaikutusta.
Solifenasiini saattaa heikentää maha-suolikanavan motiliteettia stimuloivien lääkkeiden, kuten metoklopramidin ja sisapridin, vaikutusta.

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset
In vitro tutkimukset ovat osoittaneet, että terapeuttisina pitoisuuksina solifenasiini ei estä ihmisen maksan mikrosomaalisia entsyymejä, kuten CYP1A1/2, 2C9, 2C19, 2D6 tai 3A4. Siksi on epätodennäköistä, että solifenasiini vaikuttaisi näiden CYP-entsyymien vaikutuksesta metaboloituvien lääkkeiden puhdistumaan.

Muiden lääkeaineiden vaikutukset solifenasiinin farmakokinetiikkaan
Solifenasiini metaboloituu CYP3A4:n vaikutuksesta. Potentin CYP3A4-estäjän, ketokonatsolin (200 mg/vrk) samanaikainen käyttö kaksinkertaisti solifenasiinin AUC-arvon. Annettaessa samanaikaisesti ketokonatsolia 400 mg/vrk solifenasiinin AUC-arvo kolminkertaistui. Siksi solifenasiinin enimmäisannos on 5 mg (5 ml) aikuisilla ja aloitusannos lapsilla ja nuorilla annettaessa samanaikaisesti ketokonatsolia tai terapeuttisin annoksin muita potentteja CYP3A4-estäjiä (esim. ritonaviiri, nelfinaviiri, itrakonatsoli) (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Solifenasiinin ja potentin CYP3A4-estäjän samanaikainen käyttö on vasta-aiheinen potilailla, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta tai keskivaikea maksan vajaatoiminta. Entsyymi-induktion vaikutuksia solifenasiinin farmakokinetiikkaan ja sen metaboliitteihin eikä myöskään suuren affiniteetin CYP3A4-substraattien vaikutusta solifenasiinin käytön yhteydessä ole tutkittu. Koska solifenasiini metaboloituu CYP3A4:n vaikutuksesta, farmakokineettiset yhteisvaikutukset muiden suuren affiniteetin CYP3A4-substraattien (esim. verapamiili, diltiatseemi) ja CYP3A4-entsyymiä indusoivien lääkkeiden (esim. rifampisiini, fenytoiini, karbamatsepiini) kanssa ovat mahdollisia.

Solifenasiinin vaikutus muiden lääkeaineiden farmakokinetiikkaan
Ehkäisytabletit
Solifenasiinin käytön yhteydessä solifenasiinin ei ole havaittu vaikuttavan yhdistelmäehkäisytablettien (etinyyliestradioli/levonorgestreeli) farmakokinetiikkaan.
Varfariini
Solifenasiini ei muuttanut R-varfariinin eikä S-varfariinin farmakokinetiikkaa eikä niiden vaikutusta protrombiiniaikaan.
Digoksiini
Solifenasiini ei vaikuttanut digoksiinin farmakokinetiikkaan.

Raskaus
Solifenasiinihoidon aikana raskaaksi tulleista naisista ei ole kliinisiä tutkimustuloksia. Eläintutkimuksissa ei ole havaittu suoria haittavaikutuksia fertiliteettiin, alkion/sikiönkehitykseen tai synnytykseen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Ihmiseen mahdollisesti kohdistuvia riskejä ei tunneta. Valmistetta tulee määrätä varoen raskaana oleville naisille.

Imetys
Solifenasiinin erittymisestä maitoon ihmisellä ei ole tietoa. Hiirillä solifenasiini ja/tai sen metaboliitit erittyivät maitoon ja aiheuttivat vastasyntyneille poikasille annoksesta riippuen kasvun hidastumista (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Siksi solifenasiinin käyttöä tulee välttää imetyksen aikana.

Hedelmällisyys
Solifenasiinin vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole saatavilla kliinisiä tietoja. Eläimillä ei havaittu vaikutuksia hedelmällisyyteen.

Koska solifenasiini voi muiden antikolinergisten aineiden tavoin aiheuttaa näön hämärtymistä ja harvoin uneliaisuutta ja väsymystä (ks. kohta Haittavaikutukset), ajokyky ja koneiden käyttökyky voi heikentyä.

Yhteenveto haittavaikutusprofiilista
Solifenasiinin farmakologisen vaikutuksen vuoksi solifenasiini saattaa aiheuttaa antikolinergisiä haittavaikutuksia, jotka ovat (yleensä) lieviä tai kohtalaisia. Antikolinergisten haittavaikutusten esiintymistiheys on annosriippuvainen.
Solifenasiinin- käytön yhteydessä useimmin ilmoitettu haittavaikutus oli suun kuivuminen. Sitä esiintyi 11 %:lla potilaista, jotka saivat 5 mg kerran päivässä, 22 %:lla potilaista, jotka saivat 10 mg kerran päivässä, ja 4 %:lla potilaista, jotka saivat plaseboa. Suun kuivuminen oli yleensä lievää ja johti vain satunnaisesti hoidon keskeyttämiseen. Yleisesti ottaen hoitomyöntyvyys oli erittäin hyvä (noin 99 %), ja noin 90 % potilaista, jotka saivat solifenasiinia jatkoi 12 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa loppuun asti.

Taulukkoyhteenveto haittavaikutuksista

Pediatriset potilaat

Solifenasiini -oraalisuspension turvallisuus on arvioitu kahdessa avoimessa tutkimuksessa 95 pediatrisella potilaalla (iältään 2– 18 vuotta), joilla on detrusorin neuropaattinen yliaktiivisuus. Yleisiä haittavaikutuksia pediatrisilla potilailla, joilla on detrusorin neuropaattinen yliaktiivisuus ovat: ummetus, suun kuivuminen, uneliaisuus, virtsatieinfektio, positiivinen bakteerikoe ja pidentynyt QT-aika. Ummetus oli yleisempi siinä solifenasiini oraalisuspensiolla hoidettujen potilaiden ryhmässä, joka sai suurimman annoksen kuin siinä ryhmässä, joka sai aloitusannoksen.

Pediatrisilla potilailla, joilla on detrusorin neuropaattinen yliaktiivisuus, ei ole ilmoitettu vakavia haittavaikutuksia. Yleisin tutkimuksen keskeyttämiseen johtanut haittavaikutus oli pidentynyt QT-aika.

Yleisesti lasten ja nuorten turvallisuusprofiili vastasi aikuisilla todettua turvallisuusprofiilia.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Oireet
Solifenasiinin yliannostus saattaa aiheuttaa vakavia antikolinergisiä vaikutuksia. Suurin yksittäiselle potilaalle vahingossa annettu solifenasiiniannos oli 280 mg annettuna viiden tunnin aikana. Tästä aiheutui mielentilamuutoksia, jotka eivät vaatineet sairaalahoitoa.

Hoito
Solifenasiinin yliannostustapauksessa potilaalle on annettava lääkehiiltä. Vatsahuuhtelusta on hyötyä, jos se tehdään tunnin kuluessa, mutta potilasta ei tule oksennuttaa.

Kuten muidenkin antikolinergisten aineiden kohdalla, yliannostusoireita voidaan hoitaa seuraavasti:

• Vaikeat sentraaliset antikolinergiset vaikutukset, kuten hallusinaatiot tai voimakas kiihottuneisuus: hoidetaan fysostigmiinilla tai karbakolilla.
• Kouristukset tai voimakas kiihottuneisuus: hoidetaan bentsodiatsepiineilla.
• Hengitysvajaus: hoidetaan avustamalla hengitystä.
• Takykardia: hoidetaan beetasalpaajalla.
• Virtsaumpi: hoidetaan katetroimalla.
• Mydriaasi: hoidetaan pilokarpiinisilmätipoilla ja/tai siirtämällä potilas pimeään huoneeseen.

Kuten muidenkin muskariinireseptorien antagonistien kohdalla, yliannostustapauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota potilaisiin, joilla QT-aika on pidentynyt (esim. hypokalemiaa ja bradykardiaa sairastavat ja QT-väliä pidentäviä lääkevalmisteita samanaikaisesti käyttävät) ja joilla on aiemmin todettu sydänsairaus (sydänlihaksen hapenpuute, rytmihäiriöt, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta).

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Virtsaelinten sairauksien lääkkeet, Tihentyneen virtsaamistarpeen ja inkontinenssin hoitoon tarkoitetut lääkkeet, ATC-koodi: G04BD08.

Vaikutusmekanismi
Solifenasiini on kilpaileva, spesifinen kolinergisten reseptorien antagonisti.

Virtsarakon hermotus tapahtuu parasympaattisten kolinergisten hermojen kautta. Asetyylikoliini supistaa detrusorin sileää lihasta muskariinireseptorien kautta, joista tärkeimpänä M₃-alatyyppi. Farmakologiset tutkimukset in vitro ja in vivo osoittavat, että solifenasiini on muskariini-M₃-alatyypin reseptorin kilpaileva estäjä. Lisäksi solifenasiinin todettiin olevan spesifinen muskariinireseptorien antagonisti, jolla on vähän tai ei lainkaan vaikutusta muihin tutkittuihin reseptoreihin ja ionikanaviin.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Aikuiset:
Vesicare-valmisteen käyttöä annostasolla 5 mg ja 10 mg tutkittiin useissa kaksoissokkoutetuissa, satunnaistetuissa, kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa miehillä ja naisilla, joilla oli yliaktiivinen rakko.

Kuten alla olevasta taulukosta nähdään, sekä 5 mg että 10 mg annoksilla Vesicare-valmistetta saatiin aikaan tilastollisesti merkitsevä paraneminen ensisijaisissa ja toissijaisissa päätetapahtumissa plaseboon verrattuna. Valmisteen teho alkoi viikon sisällä hoidon aloittamisesta, ja stabilisoitui 12 viikon aikana. Avoimessa pitkäaikaistutkimuksessa osoitettiin, että valmisteen teho pysyi samana vähintään 12 kuukauden ajan. 12 viikon hoidon jälkeen oireet olivat hävinneet noin 50 %:lla potilaista, joilla oli ollut inkontinenssi ennen hoidon aloittamista, ja lisäksi 35 %:lla potilaista virtsaamistiheys väheni alle 8 virtsaamiskertaan päivässä. Yliaktiivisen rakon oireiden hoito myös vaikutti myönteisesti useisiin elämänlaadun mittareihin, kuten koettuun yleiseen terveydentilaan, inkontinenssin vaikutukseen, roolirajoituksiin, fyysisiin ja sosiaalisiin rajoituksiin, tunnetiloihin, oireiden vaikeusasteeseen, vaikeusasteiden mittareihin ja uneen/energisyyteen.

Tulokset (yhdistetyt tiedot) neljästä kontrolloidusta vaiheen 3 tutkimuksesta, joissa hoito kesti 12 viikkoa

Pediatriset potilaat

Yliaktiivinen virtsarakko

Lapset ja nuoret (5-vuotiaat ja sitä vanhemmat):
Vesicare-oraalisuspensiohoitoa tutkittiin kahdessa kliinisessä tutkimuksessa. 12-viikkoiseen kaksoissokkoutettuun, satunnaistettuun, plasebokontrolloituun kliiniseen tutkimukseen (905-CL-076) osallistui 189 pediatrista potilasta, joilla oli yliaktiivinen virtsarakko (73 iältään 5 ̶ 11-vuotiasta lasta ja 22 iältään 12 ̶ 17 -vuotiasta nuorta, jotka saivat solifenasiinihoitoa). Tämän jälkeen seurasi 40 viikkoa kestänyt pitkäaikainen avoin jatkotutkimus (905-CL-077), johon osallistui 148 pediatrista potilasta (119 lasta ja 29 nuorta saivat solifenasiinihoitoa). Molemmissa tutkimuksissa suurin osa potilaista sai painon perusteella asteittain titratun, aikuisten 10 mg:n annosta vastaavan määrän.
905-CL-076-tutkimuksessa, Vesicare oraalisuspensio ei tilastollisesti merkitsevästi parantanut ensisijaista päätetapahtumaa eli keskimääräistä virtsamäärää virtsaamiskertaa kohden verrattuna koko populaation käyttämään plaseboon.
Lapsilla (5 ̶ 11-vuotiailla) havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero tässä ensisijaisessa päätetapahtumassa. Tilastollisesti merkitsevää parannusta ei havaittu toissijaisissa päätetapahtumissa eli virtsaamistiheydessä, päivittäisessä inkontinenssikertojen määrässä ja viikoittaisessa kuivien päivien määrässä.
Pitkäaikaisessa avoimessa jatkotutkimuksessa ei raportoitu odottamattomia tai uusia haittatapahtumia. Pitkäaikaisessa altistuksessa pediatristen potilaiden solifenasiini-turvallisuusprofiili vastasi aikuisten turvallisuusprofiilia.

Detrusorin neurogeeninen yliaktiivisuus

Lapset ja nuoret (iältään 6 kk–18 vuotta):
Vesicare-oraalisuspensiota tutkittiin kahdessa 52-viikkoisessa, avoimessa, lähtötasokontrolloidussa, annostitratussa tutkimuksessa detrusorin neurogeenisesta yliaktivisuuden hoidosta pediatrisilla potilailla ikävälillä 6 kuukaudesta 18 vuoteen (tutkimukset 905-CL-074 ja 905-CL-047).

Tutkimuksessa 905-CL-074, yhteensä 4 6 kk–2-vuotiasta ja 19 2–5-vuotiasta potilasta sai Vesicare-oraalisuspensiohoitoa, ja tutkimuksessa 905-CL-047 yhteensä 76 5–18-vuotiasta potilasta sai Vesicare-oraalisuspensiohoitoa.

Molemmissa tutkimuksessa ensisijainen päätetapahtuma oli maksimaalisen kystometrisen kapasiteetin (MCC) muutos lähtöarvoon verrattuna 24 viikon Vesicare-oraalisuspensiohoidon jälkeen. Vesicare-oraalisuspensiolla hoidettujen lasten maksimaalinen kystometrinen kapasiteetti kasvoi tilastollisesti merkittävästi verrattuna lähtöarvoon 24 viikon hoidon jälkeen. Havaittujen muutosten suuruus ensi- ja toissijaisissa päätetapahtumissa Vesicare-oraalisuspension kliinisissä tutkimuksissa lapsilla (5–12-vuotiaat) ja nuorilla (12–18-vuotiaat) oli verrattavissa toisiinsa. Vesicare-oraalisuspension kliinisten tutkimusten tulokset pediatrisilla potilailla ensisijaisen päätetapahtuman osalta raportoidaan alla olevassa taulukossa. Hoidon tulokset säilyivät52 viikkoa.

Muutos lähtotasosta viikkoon 24 verrattuna Vesicare-oraalisuspensiolla

Toissijaiset urodynaamiset mittaukset osoittivat myös paranemista lähtötasosta 24 viikkoon verrattuna molemmilla ikäryhmillä. 6 kk – 5-vuotiailla rakon komplianssi kasvoi (keskimääräinen muutos: 5,1 ml/cmH2O; SD: 6,82; 95% CI: 2,0, 8,2) ja yliaktiivisten > 15 cmH₂O supistusten määrä laski (keskimääräinen muutos: -7,0; SD: 8,6; 95% CI: -11,0, -3,1) ja rakon tilavuus ensimmäiseen detrusorin > 15 cmH₂O supistukseen ilmaistuna %:na odotetusta rakkotilavuudesta, parani (lähtötason keskiarvo: 38,00%; viikon 24 keskiarvo 99,89%). 5–18-vuotiailla potilailla rakon komplianssi kasvoi (keskimäärinen muutos: 9,1 ml/cmH₂O; SD: 28,6; 95% CI: 1,0, 17,2), yliaktiivisten > 15 cmH₂O supistusten määrä laski (keskimäärinen muutos: -2,3; SD: 5,1; 95% CI: -3,7, -0,8) ja rakon tilavuus ensimmäiseen detrusorin > 15 cmH₂O supistukseen, ilmaistuna %:na odotetusta rakkotilavuudesta, parani (lähtötason keskiarvo: 28,25%; viikon 24 keskiarvo 58,28%).

Lisäksi päiväkirjapohjaiset mittaukset osoittivat parannuksia lähtötasosta viikkoon 24 verrattuna molemmissa ryhmissä. 6 kk–5-vuotiaiden keskimääräinen katetroitu maksimimäärä päivässä kasvoi (keskimääräinen muutos: 40,3 ml; SD: 50,0; 95% CI: 16,2, 64,4) ja toistokatetrointien välisten ajanjaksojen, joissa oli inkontinenssiepisodeja, määrä 24 tunnin aikana laski (keskimääräinen muutos: -1,60; SD: 2,04; 95% CI: -2,18, -1,03).

Lapset ja nuoret sietivät Vesicare -oraalisuspensiohoitoa hyvin kaikilla annostasoilla. Uusia turvallisuusriskejä ei todettu verrattuna solifenasiinin tunnettuun turvallisuusprofiiliin aikuisilla.

Kliinistä tutkimustietoa ei ole olemassa lasten ja nuorten detrusorin neurogeenisen yliaktiivisuuden hoidosta yli vuoden ajan.

Kliiniset tiedot alle 2-vuotiaiden pediatristen potilaiden detrusorin neurogeenisen yliaktiivisuuden hoidosta ovat riittämättömiä. Kliinisiä tutkimuksia ei ole tehty detrusorin neurogeenisen yliaktiivisuuden hoidosta alle 6 kk:n ikäisillä potilailla.

Imeytyminen
Solifenasiinin oton jälkeen aikuisilla solifenasiinin huippupitoisuudet plasmassa (C_max) saavutetaan 4–12 tunnissa. T_max ei riipu annoksesta. C_max ja AUC-arvo suurenevat suhteessa annokseen, kun annos on 5–40 mg. Absoluuttinen biologinen hyötyosuus on noin 90 %.
Ruuan nauttiminen ei vaikuta solifenasiinin C_max-arvoon eikä AUC-arvoon.

Jakautuminen
Laskimonsisäisen annon jälkeen solifenasiinin ilmeinen jakaantumistilavuus on noin 600 l. Solifenasiini sitoutuu suuressa määrin (noin 98 %) plasman proteiineihin, pääasiassa happamaan α₁‑glykoproteiiniin.

Biotransformaatio
Solifenasiini metaboloituu pääasiassa maksassa erityisesti sytokromi P4503A4:n (CYP3A4) vaikutuksesta. On myös vaihtoehtoisia metaboliareittejä, jotka saattavat osallistua solifenasiinin metaboliaan. Solifenasiinin systeeminen puhdistuma on noin 9,5 l/h ja terminaalinen puoliintumisaika 45–68 tuntia. Suun kautta tapahtuvan annon jälkeen plasmassa on todettu solifenasiinin lisäksi yksi farmakologisesti aktiivinen metaboliitti (4R-hydroksisolifenasiini) ja kolme ei-aktiivista metaboliittia (N-glukuronidi-, N-oksidi- ja 4R-hydroksi-N-oksidimetaboliitit).

Eliminaatio
Kun suun kautta annettiin 10 mg ¹⁴C-merkittyä solifenasiinia, noin 70 % radioaktiivisuudesta mitattiin virtsasta ja 23 % ulosteesta 26 vuorokauden aikana. Noin 11 % radioaktiivisesti merkitystä lääkeaineesta erittyi virtsaan muuttumattomassa muodossa, 18 % N-oksidimetaboliittina, 9 % 4R-hydroksi-N-oksidimetaboliittina ja 8 % 4R-hydroksimetaboliittina (aktiivinen metaboliitti).

Lineaarisuus/ei-lineaarisuus
Farmakokinetiikka on lineaarinen terapeuttisella annosalueella.

Muut erityisryhmät
Iäkkäät
Annoksen muuttaminen potilaan iän perusteella ei ole tarpeen. Vanhuksilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että altistus solifenasiinille (AUC-arvo) solifenasiinisuksinaatin annon jälkeen (5 mg ja 10 mg kerran päivässä) oli samankaltainen terveillä vanhuksilla (65–80-vuotiailla) ja terveillä nuoremmilla potilailla (alle 55-vuotiailla). Keskimääräinen imeytymisnopeus (t_max) oli vanhuksilla hieman hitaampi ja terminaalinen puoliintumisaika noin 20 % pidempi. Näiden vähäisten erojen ei katsota olevan kliinisesti merkitseviä.

Lapset ja nuoret (2 –18-vuotiaat): Kun solifenasiinia annosteltiin painon perusteella lapsille ja nuorille, joilla on yliaktiivinen virtsarakko (5-vuotiaat ja sitä vanhemmat) ja detrusorin neurogeeninen yliaktiivisuus (2–18-vuotiaat) , solifenasiinin farmakokinetiikka oli samanlainen kuin aikuisilla painoon suhteutettuna , joskin t_max ja t_1/2 olivat hieman lyhempiä; näitä eroja ei pidetty kliinisesti merkitsevinä.

Sukupuoli
Sukupuoli ei vaikuta solifenasiinin farmakokinetiikkaan.

Rotu
Rotu ei vaikuta solifenasiinin farmakokinetiikkaan.

Munuaisten vajaatoiminta
Solifenasiinin AUC-arvo ja C_max eivät olleet merkitsevästi erilaisia potilailla, joilla oli lievä tai kohtalainen munuaisten vajaatoiminta, ja terveillä vapaaehtoisilla. Potilailla, joilla oli vaikea munuaisten vajaatoiminta (kreatiniinipuhdistuma ≤ 30 ml/min) solifenasiinialtistus oli merkitsevästi suurempi kuin verrokeilla (C_max noin 30 %, AUC-arvo yli 100 % ja t_½ yli 60 % suurempi). Kreatiniinipuhdistuman ja solifenasiinipuhdistuman välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä suhde.
Farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu hemodialyysihoitoa saavilla potilailla.

Maksan vajaatoiminta
Potilailla, joilla on kohtalainen maksan vajaatoiminta (Child-Pugh-pisteet 7–9), C_max ei muutu, AUC-arvo suurenee 60 %:lla ja t_½ kaksinkertaistuu. Solifenasiinin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu potilailla, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta.

Prekliiniset tiedot tavanomaisista turvallisuusfarmakologisista tutkimuksista, toistuvaisannostutkimuksista, fertiliteettiä sekä alkion/sikiön kehitystä koskevista tutkimuksista sekä genotoksisuus- ja karsinogeenisuustutkimuksista eivät paljasta erityistä vaaraa ihmisille. Hiirillä tehdyissä pre- ja postnataalista kehitystä selvittävissä tutkimuksissa emon solifenasiinihoito imetyksen aikana vähensi – annoksesta riippuen – eloonjääneiden poikasten määrää, alensi poikasten painoa ja hidasti fyysistä kehitystä merkitsevästi.

Annoksesta riippuvaa lisääntynyttä kuolleisuutta – ilman edeltäviä kliinisiä merkkejä - todettiin nuorilla hiirillä, joita hoidettiin 10. tai 21. päivästä syntymän jälkeen käyttäen annoksia, joilla saavutettiin farmakologinen teho. Molemmissa ryhmissä kuolleisuus oli suurempi kuin aikuisilla hiirillä. Nuorilla hiirillä, joita hoidettiin postnataalisesti 10. päivästä alkaen, plasman lääkeainealtistus oli suurempi kuin aikuisilla hiirillä. Päivästä 21 lähtien systeeminen altistus oli samaa luokkaa kuin aikuisilla hiirillä. Nuorten hiirten lisääntyneen kuolleisuuden aiheuttamia kliinisiä seuraamuksia ei tunneta. Vesicare oraalisuspension ei todettu aiheuttavan silmien ärsytystä kaniineilla.

Polakriliinikalium, metyyliparahydroksibentsoaatti (E218), propyyliparahydroksibentsoaatti (E216), propyleeniglykoli (E1520), simetikoniemulsio 30 %; sisältää simetikonia, polyoksietyleenisorbitaanitristearaattia (E436), metyyliselluloosaa (E461), polyetyleeniglykolistearaattia, glyseridejä, ksantaanikumia (E415), bentsoehappoa (E210), sorbiinihappoa (E200), rikkihappoa (E513) ja vettä.
Karbomeeri, ksylitoli (E967), asesulfaamikalium (E950), luontainen appelsiiniaromi; sisältää appelsiinin eteerisiä öljyjä, luontaisia aromiaineita, etanolia, propyleeniglykolia (E1520), butyylihydroksianisolia (E320) ja vettä, natriumhydroksidi, puhdistettu vesi

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden tai ruuan kanssa.

3 vuotta.
Pullon ensimmäisen avaamisen jälkeen oraalisuspensio säilyy 28 päivää.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Säilytä mittaruisku puhtaissa ja kuivissa olosuhteissa ja suojaa auringonvalolta sekä kuumuudelta.
Tämä lääkevalmiste ei vaadi lämpötilan suhteen erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

VESICARE oraalisuspensio
1 mg/ml 150 ml (47,75 €)

PF-selosteen tieto

150 ml Vesicare -oraalisuspensio on tummanruskeassa polyeteenitereftalaatti (PET) pullossa, jossa on lapsiturvallinen HDPE/polypropeenikorkki, jossa paperi/vinyylivuoraus. Pakattu kartonkipakkaukseen. Annostus- ja antolaitteet on pakattu kartonkipakkaukseen: 5 ml mittaruisku ja pullon kaulaan asetettava puristettava sovitin.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai melkein valkoinen, vesipohjainen, homogeeninen, appelsiininmakuinen suspensio.

Vesicare-oraalisuspension mukana tulevaa mittaruiskua on käytettävä sovittimen kanssa oikean annoksen mittaamiseksi.

Vesicare oraalisuspensiopullon valmistelu ensimmäistä käyttöä varten

1. Pese kätesi huolellisesti.
2. Avaa pakkaus ja ota esiin pullo, ruisku ja sovitin.
3. Aseta pullo tasaiselle pinnalle ja avaa korkki.
4. Paina sovitin tukevasti pullon kaulaan.
5. Varmista, että sovittimen yläosa on samassa tasossa pullon kaulan yläosan kanssa.
6. Sovittimen tulee antaa olla kiinnitettynä pullon kaulaan 28 päivän ajan säilyvyysajan loppuun asti.
7. Kiinnitä pullon korkki takaisin.

Ennen jokaista suunkautta tapahtuvaa annostelua

1. Pese kätesi huolellisesti.
2. Ravista Vesicare oraalisuspensiopulloa vähintään 20 kertaa.
3. Avaa pullon korkki ja varmista, että sovitin on kiinnitettynä pullon kaulaosaan. Kiinnitä mittaruiskun kärki sovittimen keskiaukkoon, kunnes se on tiukasti paikallaan.
4. Käännä pullo ja ruisku varovasti ylösalaisin varmistaen, että sovitin pysyy paikallaan.
5. Vedä ruiskun mäntää hitaasti ulospäin vetääksesi ruiskuun lääkärisi määräämän annoksen ylösalaisin olevasta pullosta.
6. Hävitä ylimäärä, jos liikaa lääkettä on vahingossa vedetty ruiskuun.
7. Varmista, että ruiskussa ei ole ilmakuplia. Jos ilmakuplia on, poista mahdolliset ilmakuplat työntämällä mäntää ylöspäin.
8. Jätä ruisku paikoilleen ja käännä pullo pystyasentoon ja varmista, että ruiskun mäntä ei liiku. Irrota ruisku varovasti sovittimesta. Sovittimen tulisi pysyä paikallaan.
9. Varmista, että oikea annos on mitattu. Aseta ruisku suuhun ja työnnä mäntää varovasti alaspäin lääkkeen antamiseksi potilaalle.
10. Annostelun päätyttyä; sulje pullo korkilla.
11. Pese ruisku lämpimällä vedellä. Anna kuivua.

Huomaa: Jos potilas tarvitsee > 5 ml:n annoksen, huuhtele ruiskun kärki lämpimällä vedellä ennen uudelleenkäyttöä.

Mittaruiskun puhdistaminen

Puhdista mittaruisku käytön jälkeen vain lämpimällä vedellä.

Mittaruiskua voidaan käyttää pullon avaamisen jälkeen koko 28 vuorokauden säilyvyysajan (ks. kappale Kestoaika).

Hävittäminen

Pullo, ruisku, sovitin ja käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Hävitä mahdollinen 28 päivän kuluttua pullon ensimmäisestä avaamisesta jäljellä oleva lääke. Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. Lääkkeitä ei tule heittää viemäriin eikä hävittää talousjätteiden mukana. Näin menetellen suojelet luontoa.

VESICARE oraalisuspensio
1 mg/ml 150 ml

• Ei korvausta.

G04BD08

19.09.2023