Vertaa PF-selostetta

METOPROLOL ORION depottabletti 23,75 mg, 47,5 mg, 95 mg, 190 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Jokainen depottabletti sisältää 23,75 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 25 mg metoprololitartraattia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Yksi depottabletti sisältää D-glukoosia ja enintään 1,84 mg sakkaroosia.

Jokainen depottabletti sisältää 47,5 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 50 mg metoprololitartraattia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Yksi depottabletti sisältää D-glukoosia ja enintään 3,68 mg sakkaroosia.

Jokainen depottabletti sisältää 95 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 100 mg metoprololitartraattia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Yksi depottabletti sisältää D-glukoosia ja enintään 7,36 mg sakkaroosia.

Jokainen depottabletti sisältää 190 mg metoprololisuksinaattia, mikä vastaa 200 mg metoprololitartraattia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: Yksi depottabletti sisältää D-glukoosia ja enintään 14,72 mg sakkaroosia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Depottabletti.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Aikuiset

  • Stabiili krooninen, lievä tai kohtalainen sydämen vajaatoiminta, johon liittyy vasemman kammion toiminnan heikkeneminen (ejektiofraktio ≤ 40 %), yhdistettynä muuhun sydämen vajaatoiminnan hoitoon; ACE-estäjien, diureettien tai tarvittaessa sydänglykosidien ohella (ks. lisätietoja kohdasta Farmakodynamiikka).

Lapset ja nuoret (6–18‑vuotiaat)

  • Hypertension hoito.

Metoprolol Orion 47,5 mg, 95 mg ja 190 mg depottablettien käyttöaiheita ovat lisäksi:

Aikuiset

  • hypertensio
  • angina pectoris
  • takykardiset rytmihäiriöt, erityisesti supraventrikulaarinen takykardia
  • ylläpitohoito sydäninfarktin jälkeen
  • hyperkineettinen sydänsyndrooma (toiminnallinen sydänsairaus, johon liittyy sydämentykytyksiä)
  • migreenin estohoito.

Annostus ja antotapa

Annostus

Annostus tulee säätää seuraavien ohjeiden mukaisesti:

Stabiili krooninen, lievä tai kohtalainen sydämen vajaatoiminta, johon liittyy vasemman kammion toiminnan heikkeneminen

Metoprololisuksinaatin annostus tulee määrittää yksilöllisesti potilailla, joilla on stabiili oireinen sydämen vajaatoiminta ja jotka saavat muuta hoitoa sydämen vajaatoimintaan. NYHA-luokkaan III kuuluvaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille suositeltava aloitusannos on 11,88 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 12,5 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa ensimmäisen viikon ajan. Annos voidaan suurentaa 23,75 mg:aan metoprololisuksinaattia (vastaa 25 mg metoprololitartraattia) vuorokaudessa toisen viikon aikana.

NYHA-luokkaan II kuuluvaa sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille suositeltava aloitusannos on 23,75 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 25 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa kahden ensimmäisen viikon ajan. Annoksen suurentamista kaksinkertaiseksi suositellaan kahden ensimmäisen viikon jälkeen. Annosta suurennetaan joka toinen viikko aina 190 mg:aan metoprololisuksinaattia (vastaa 200 mg metoprololitartraattia) vuorokaudessa tai suurimpaan potilaan sietämään annokseen. Pitkäaikaishoidossa annostavoite tulisi asettaa 190 mg:aan metoprololisuksinaattia (vastaa 200 mg metoprololitartraattia) vuorokaudessa tai suurimpaan potilaan sietämään annokseen. Hoitavan lääkärin tulee olla perehtynyt stabiilin oireisen sydämen vajaatoiminnan hoitoon. Jokaisen annoslisäyksen jälkeen potilaan tila on tutkittava huolella. Jos verenpaineen laskua esiintyy, voi olla tarpeen vähentää muiden samanaikaisten lääkitysten annoksia. Verenpaineen lasku ei välttämättä ole este metoprololin pitkäaikaiselle käytölle, mutta annosta tulee vähentää kunnes potilaan tila on vakaa.

Metoprolol Orion 47,5 mg, 95 mg ja 190 mg depottablettien käyttöaiheita ovat lisäksi:

Hypertensio

47,5 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 50 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa potilailla, joilla on lievä tai keskivaikea hypertensio. Annosta voidaan tarpeen mukaan nostaa 95–190 mg:aan metoprololisuksinaattia (vastaa 100–200 mg metoprololitartraattia) vuorokaudessa tai hoitoon voidaan lisätä toinen verenpainelääke.

Angina pectoris

47,5–190 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 50–200 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa. Tarpeen mukaan voidaan lisäksi käyttää toista lääkeainevalmistetta sepelvaltimotaudin hoitamiseksi.

Takykardiset rytmihäiriöt

47,5–190 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 50–200 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa.

Ylläpitohoito sydäninfarktin jälkeen

95–190 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 100–200 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa.

Hyperkineettinen sydänsyndrooma (toiminnallinen sydänsairaus, johon liittyy sydämen tykytyksiä) 47,5–190 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 50–200 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa.

Migreenin estohoito

95–190 mg metoprololisuksinaattia (vastaa 100–200 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa. Yleensä 95 mg:n metoprololisuksinaattiannos (vastaa 100 mg metoprololitartraattia) kerran vuorokaudessa on riittävä. Yksilöllisestä vasteesta riippuen annosta voidaan vaihdella yllä mainituissa rajoissa.

Munuaisten vajaatoiminta

Annoksen säätäminen ei ole tarpeen.

Maksan vajaatoiminta

Annosta ei yleensä tarvitse muuttaa maksakirroosipotilaille, koska vain pieni osa (5–10 %) metoprololista sitoutuu proteiineihin. Vakavan maksan vajaatoiminnan yhteydessä, esim. portokavaalisunttipotilaita hoidettaessa, on annoksen pienentämistä harkittava (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Iäkkäät potilaat

Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen.

Pediatriset potilaat

Suositeltu aloitusannostus vähintään 6‑vuotiaille hypertensiopotilaille on 0,5 mg/kg Metoprolol Orion -valmistetta (0,48 mg/kg metoprololisuksinaattia) kerran vuorokaudessa. Lopullisen annettavan annoksen (mg) tulee olla lähin likiarvo mg/kg-yksikköinä lasketusta annoksesta. Jos potilas ei vastaa annokseen 0,5 mg/kg, annos voidaan suurentaa määrään 1,0 mg/kg (0,95 mg/kg metoprololisuksinaattia); annos ei saa olla yli 50 mg (47,5 mg metoprololisuksinaattia). Jos potilas ei vastaa annokseen 1,0 mg/kg, annos voidaan suurentaa enimmäismäärään 2,0 mg/kg vuorokaudessa (1,9 mg/kg metoprololisuksinaattia). Lapsilla ja nuorilla ei ole tutkittu annostusta, joka ylittää 200 mg (190 mg metoprololisuksinaattia) kerran vuorokaudessa.

Valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 6 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole tutkittu. Siksi Metoprolol Orion ‑valmistetta ei suositella tälle ikäryhmälle.

Annoksen säätäminen tai hoidon keskeyttäminen

Jos metoprololihoito keskeytetään tai lopetetaan (erityisesti potilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti), sen täytyy aina tapahtua hitaasti ja asteittain vähintään 2 viikon kuluessa, jona aikana annos puolitetaan asteittain, kunnes on saavutettu pienin annos, puolet 23,75 mg metoprololisuksinaattitabletista (vastaa 25 mg metoprololitartraattia). Tätä pienintä annosta tulee käyttää vähintään neljän vuorokauden ajan ennen kuin lääkitys lopetetaan kokonaan. Jos potilaalla kehittyy oireita, prosessia täytyy hidastaa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Antotapa

Metoprolol Orion tulee ottaa kerran vuorokaudessa, mieluiten aamiaisen yhteydessä. Tabletit tulee niellä kokonaisina tai ne tulee jakaa, mutta niitä ei saa pureskella eikä murskata. Tabletit tulee ottaa veden kanssa (vähintään ½ lasillista).

Vasta-aiheet

Metoprololi on vasta-aiheinen seuraavissa tapauksissa:

  • yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, muille beetareseptorin salpaajille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
  • II tai III asteen eteis-kammiokatkos
  • korkean asteen sinuseteiskatkos
  • hoitamaton sydämen vajaatoiminta (keuhkopöhö, heikentynyt verenvirtaus tai hypotensio) ja jatkuva tai jaksottainen sydämen lihassupistuksen voimaan vaikuttava hoito (beeta-reseptoriagonismi)
  • selvä ja kliinisesti merkitsevä sinusbradykardia (pulssi < 50 lyöntiä/min)
  • sairas sinus -oireyhtymä (ellei käytössä ole pysyvä tahdistin)
  • kardiogeeninen sokki
  • vaikea ääreisvaltimoiden verenkiertohäiriö
  • hypotensio (systolinen verenpaine < 90 mmHg)
  • hoitamaton feokromosytooma
  • metabolinen asidoosi
  • vaikeamuotoinen keuhkoastma tai krooninen keuhkoahtaumatauti
  • MAO-estäjien samanaikainen käyttö (lukuun ottamatta MAO-B-estäjiä).

Metoprololia ei saa käyttää potilailla, joilla epäillään akuuttia sydäninfarktia tai joilla sydämensyke on < 45 lyöntiä/min, PQ-aika on > 0,24 sekuntia tai systolinen verenpaine < 100 mmHg.

Metoprololia ei myöskään saa käyttää potilailla, joilla on sydämen vajaatoiminta ja joilla systolisen verenpaineen luvut ovat toistuvasti < 100 mmHg (uusintatutkimus on välttämätön ennen hoidon aloittamista).

Verapamiilin ja diltiatseemin tyyppisten kalsiumantagonistien tai muiden rytmihäiriölääkkeiden (esim. disopyramidin) samanaikainen laskimonsisäinen käyttö on vasta-aiheista (paitsi tehohoitolääkkeenä).

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Beetareseptorin salpaajia tulee antaa astmaa sairastaville varoen. Jos astmapotilas metoprololihoitoa aloitettaessa käyttää samanaikaisesti beeta2-agonistia (tabletteina tai inhalaatioina), on beeta2-agonistin annos tarkistettava ja tarvittaessa sitä tulee suurentaa. Vakaiden plasmatasojensa takia Metoprolol Orion -depottabletit vaikuttavat beeta2-reseptoreihin kuitenkin vähemmän kuin beeta1-selektiivisten beetareseptorin salpaajien perinteiset tablettimuodot.

Metoprololi voi heikentää diabeteksen hoitotasapainoa ja peittää hypoglykemian oireita. Glugoosimetaboliaan kohdistuvan vaikutuksen tai hypoglykeemisten oireiden riski on kuitenkin Metoprolol Orion -depottableteilla pienempi kuin beeta1-selektiivisten salpaajien perinteisiä tablettimuotoja käytettäessä ja selvästi pienempi kuin epäselektiivisiä beetareseptorin salpaajia käytettäessä.

AV-johtumishäiriöt voivat harvinaisissa tapauksissa pahentua metoprololihoidon aikana (mahdollinen eteis-kammiokatkos).

Jos potilaalle kehittyy lisääntyvästi bradykardiaa, tulee Metoprolol Orion -annosta pienentää tai lopettaa hoito asteittain.

Prinzmetalin anginaa sairastavilla potilailla tulee beeta1-selektiivisiä salpaajia käyttää varoen.

Metoprololi saattaa lisätä ääreisverenkiertohäiriöiden oireita, mikä johtuu sen verenpainetta alentavasta vaikutuksesta.

Jos metoprololia määrätään feokromosytoomapotilaalle, tulee potilaan ennen metoprololihoitoa ja sen aikana käyttää alfareseptorin salpaajaa.

Metoprololihoito voi peittää hypertyreoosin oireita.

Ennen leikkausta tulee anestesialääkärille ilmoittaa, että potilas käyttää beetareseptorin salpaajaa. Beetareseptorin salpaajalääkityksen lopettamista leikkaushoidon ajaksi ei suositella. Lukuun ottamatta sydänleikkaukseen tulevia potilaita, tulee välttää suuriannoksisen metoprololihoidon äkillistä aloittamista, koska siihen liittyy bradykardiaa, hypotensiota ja aivohalvauksia. Ne voivat johtaa kuolemaan, jos potilaalla on suuri kardiovaskulaaririski.

Beetareseptorin salpaajahoitoa ei tule lopettaa äkillisesti. Jos hoito lopetetaan, on se mahdollisuuksien mukaan tehtävä asteittain vähintään kahden viikon aikana (ks. kohta Annostus ja antotapa). Jos potilaalla ilmenee mitä tahansa oireita, annosta tulee pienentää hitaammin. Äkillinen lopettaminen voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa, johon liittyy äkillisen sydänkuoleman tai sydäniskemian lisääntynyt riski. Sydäniskemiaan taas liittyy angina pectoriksen tai sydäninfarktin paheneminen tai hypertension uusiutuminen.

Metoprololi voi lisätä allergeeniherkkyyttä ja anafylaktisten reaktioiden voimakkuutta. Yksittäisillä beetareseptorin salpaajahoitoa saavilla potilailla adrenaliinihoito ei aina anna odotettua terapeuttista vaikutusta (ks. myös kohta Yhteisvaikutukset).

Beetareseptorin salpaajat voivat pahentaa tai aiheuttaa psoriaasia.

Apuaineet

Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi‑imeytymishäiriö tai sakkaroosi-isomaltaasinpuutos, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Yhteisvaikutukset

Farmakodynaamiset yhteisvaikutukset

Potilaita tulee tarkkailla negatiivisten ja kronotrooppisten vaikutusten varalta, kun metoprololia käytetään yhdessä verapamiilin tai diltiatseemin tyyppisten kalsiumin estäjien tai rytmihäiriölääkkeiden kanssa. Verapamiilin tyyppisiä kalsiumin estäjiä ei saa antaa laskimoon (i.v.) sellaisille potilaille, jotka saavat beetareseptorin salpaajia.

Luokan I rytmihäiriölääkkeet: Luokan I rytmihäiriölääkkeillä ja beetareseptorin salpaajilla on additiivinen negatiivinen inotrooppinen vaikutus, joka voi aiheuttaa vakavia hemodynaamisia haittavaikutuksia potilailla, joilla vasemman kammion toiminta on vähentynyt. Näiden aineiden yhdistelmää tulee välttää potilailla, joilla on sairas sinus -oireyhtymä tai II tai III luokan AV-johtumishäiriöt. Yhteisvaikutusta havaittiin olevan erityisesti disopyramidilla.

Indometasiinin tai muun prostaglandiinisynteesin estäjän samanaikainen käyttö voi vähentää beetareseptorin salpaajien verenpainetta alentavaa vaikutusta.

Jos adrenaliinia tietyissä olosuhteissa annostellaan beetareseptorin salpaajia käyttäville potilaille, kardioselektiivisillä beetareseptorin salpaajilla on huomattavasti vähäisempi vaikutus verenpaineen hallintaan kuin ei-selektiivisillä beetareseptorin salpaajilla.

Beetareseptorin salpaajia käyttävillä potilailla inhalaationa käytettävät anesteetit voimistavat bradykardiavaikutusta.

MAO-estäjiä (MAO-B-estäjiä lukuun ottamatta) ei saa annostella samanaikaisesti metoprololin kanssa (ks. kohta Vasta-aiheet). Jos potilas saa sympaattisen hermosolmun salpaajia yhdessä muiden beetareseptorin salpaajien (esim. silmätippojen) tai MAO-B-estäjien kanssa, hänen kliinistä tilaansa tulee tarkkailla huolellisesti.

Jos samanaikainen klonidiinihoito täytyy keskeyttää, beetareseptorin salpaajahoito on lopetettava useita päiviä ennen klonidiinihoitoa.

Metoprololi voi voimistaa samanaikaisesti käytettävien verenpainetta alentavien aineiden vaikutusta.

Metoprololin ja noradrenaliinin, adrenaliinin tai muiden sympatomimeettien samanaikainen käyttö saattaa nostaa verenpainetta merkitsevästi. Metoprololin samanaikainen käyttö reserpiinin, alfa-metyylidopan, klonidiinin, guanfasiinin ja sydänglykosidien kanssa voi aiheuttaa sydämen lyöntitiheyden huomattavaa hidastumista ja sydämen johtoratajärjestelmän viivettä.

Huolellista tarkkailua vaaditaan jos potilaita hoidetaan samanaikaisesti muilla beetareseptorin salpaajilla (esim. timololia sisältävillä silmätipoilla).

Metoprololisuksinaatti voi vähentää hypoglykemian oireita, erityisesti takykardiaa. Tyypin 2 diabeetikoilla beetareseptorin salpaajat voivat estää insuliinin vapautumista. Verensokeripitoisuudet tulee tarkistaa säännöllisesti ja säätää verensokeria alentava hoito (insuliini ja suun kautta otettavat diabeteslääkkeet) sen mukaan.

Beetareseptorin salpaajia käyttävillä potilailla anafylaktisten reaktioiden hoidossa käytettävän adrenaliinin vaikutus saattaa heikentyä (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Farmakokineettiset yhteisvaikutukset

Metoprololi toimii CYP2D6:n, sytokromi P450 -isoentsyymin substraattina.

Entsyymiä indusoivat ja entsyymiä estävät aineet voivat vaikuttaa metoprololin plasmapitoisuuteen. Näitä ovat eräät rytmihäiriölääkkeet (esim. flekainidi, amiodaroni, kinidiini, propafenoni). Rifampisiini ja barbituurihapon johdannaiset indusoivat metoprololin metaboliaa entsyymi-induktion kautta ja vähentävät metoprololin plasmapitoisuutta. Simetidiini, alkoholi ja hydralatsiini voivat lisätä metoprololin plasmapitoisuutta. Metoprololi metaboloituu pääasiassa, mutta ei yksinomaan, maksaentsyymin sytokromi CYP2D6:n kautta (ks. myös kohta Farmakokinetiikka). Aineet, joilla on CYP2D6:ta estävä vaikutus, esim. selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, kuten paroksetiini, fluoksetiini ja sertraliini, samoin kuin difenhydramiini, hydroksiklorokiini, selekoksibi, terbinafiini ja neuroleptit (esim. klorpromatsiini, triflupromatsiini, klorprotikseeni) voivat lisätä metoprololin plasmapitoisuutta. Metoprololiannoksen pienentäminen saattaa olla tarpeen, kun metoprololihoitoa saavilla potilailla aloitetaan hoito lääkevalmisteilla, jotka ovat CYP2D6-estäjiä.

Amiodaronilla ja kinidiinillä (rytmihäiriölääkkeitä) on myös raportoitu olevan CYP2D6:n estovaikutusta.

Metoprololi voi vähentää muiden lääkevalmisteiden (esim. lidokaiinin) eliminaatiota.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Koska hyvin kontrolloituja tutkimuksia metoprololin käytöstä raskaana olevilla naisilla ei ole, metoprololia saa käyttää raskauden aikana vain silloin, kun lääkkeestä äidille koituva hyöty on suurempi kuin sikiöön/alkioon kohdistuva riski.

Beetareseptorin salpaajat vähentävät istukan läpivirtausta ja saattavat aiheuttaa sikiökuolemia ja ennenaikaisia synnytyksiä. Sikiön kasvun hidastumista on havaittu pitkäaikaista beetasalpaajalääkitystä raskauden aikana lievän tai kohtalaisen hypertension hoitoon saaneilla naisilla. Beetareseptorin salpaajien on raportoitu aiheuttavan synnytyksen pitkittymistä sekä sikiön ja vastasyntyneen bradykardiaa. Vastasyntyneillä on myös raportoitu esiintyvän hypoglykemiaa, hypotensiota, bilirubinemian lisääntymistä ja heikentynyttä anoksian sietoa. Metoprololin annostelu tulee lopettaa 48–72 tuntia ennen synnytyksen laskettua aikaa. Jos se ei ole mahdollista, tulee vastasyntynyttä tarkkailla 48–72 tunnin ajan syntymän jälkeen beetareseptorin salpauksen oireiden (esim. sydän- ja keuhkokomplikaatioiden) varalta.

Beetareseptorin salpaajat eivät ole osoittaneet teratogeenistä potentiaalia eläimillä, mutta napanuoran verenvirtauksen vähentymistä, kasvun hidastumista, luutumisen heikentymistä sekä sikiö- ja postnataalikuolemien lisääntymistä on todettu.

Imetys

Metoprololi kerääntyy rintamaitoon kolme kertaa suurempina määrinä kuin äidin plasmaan. Vaikka imeväisellä vaikuttavan aineen hoitoannosten jälkeinen haittavaikutusten riski näyttäisi olevan pieni (paitsi hitailla metaboloijilla), tulee imeväistä tarkkailla beetareseptorin salpauksen merkkien varalta.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Ennen autolla ajoa tai koneiden käyttöä potilaiden tulee tietää, että metoprololihoidon aikana saattaa esiintyä heitehuimausta ja uupumusta. Tämä on todennäköistä erityisesti alkoholia käytettäessä ja kun metoprololiannosta suurennetaan.

Haittavaikutukset

Haittavaikutukset ovat yleensä olleet lieviä ja ohimeneviä. Seuraavassa lueteltuja haittatapahtumia on esiintynyt kliinisissä tutkimuksissa tai kliinisessä käytössä pääasiassa metoprololitartraattitablettien käytön yhteydessä. Monissa tapauksissa syy-yhteyttä metoprololiin ei ole varmistettu.

Haittavaikutusten yleisyyden arviointi perustuu seuraaviin luokituksiin:

Hyvin yleinen (≥ 1/10)

Yleinen (≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100)

Harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000)

Hyvin harvinainen (< 1/10 000)

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin)

Veri ja imukudos

Hyvin harvinainen

Trombosytopenia

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Melko harvinainen

Painonnousu

Psyykkiset häiriöt

Melko harvinainen

Depressio, keskittymiskyvyn heikkeneminen, uneliaisuus tai unettomuus, painajaiset

Harvinainen

Hermostuneisuus, jännittyneisyys

Hyvin harvinainen

Muistamattomuus tai muistin heikkeneminen, sekavuus, hallusinaatiot

Hermosto

Yleinen

Heitehuimaus, päänsärky

Melko harvinainen

Parestesia

Silmät

Harvinainen

Näköhäiriöt, silmien kuivuminen tai ärsyyntyminen, konjunktiviitti

Kuulo ja tasapainoelin

Hyvin harvinainen

Tinnitus

Sydän

Yleinen

Bradykardia, sydämentykytykset

Melko harvinainen

Sydämen vajaatoiminnan oireiden ohimenevä paheneminen, sydänperäinen sokki potilailla, joilla on akuutti sydäninfarkti*, I luokan eteiskatkos, prekordiaalinen kipu

Harvinainen

Sydämen toimintahäiriöt, sydämen rytmihäiriöt

Verisuonisto

Hyvin yleinen

Verenpaineen huomattava aleneminen ja ortostaattinen hypotensio, johon hyvin harvoin liittyy pyörtyminen

Yleinen

Tasapainohäiriöt (joihin joissakin yksittäistapauksissa liittyy pyörtyminen), kylmät kädet ja jalat

Hyvin harvinainen

Kuoliot potilailla, joilla ennen hoitoa on ollut vakavia ääreisverenkierron häiriöitä

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Yleinen

Rasitukseen liittyvä dyspnea

Melko harvinainen

Bronkospasmit

Harvinainen

Riniitti

Ruoansulatuselimistö

Yleinen

Pahoinvointi, vatsakipu, ripuli, ummetus

Melko harvinainen

Oksentelu

Harvinainen

Suun kuivuminen

Hyvin harvinainen

Makuaistin häiriöt

Maksa ja sappi

Harvinainen

Maksan toimintakokeiden epänormaalit tulokset

Hyvin harvinainen

Hepatiitti

Iho ja ihonalainen kudos

Melko harvinainen

Ihottuma (psoriaasin kaltainen nokkosihottuma ja dystrooppiset iholeesiot), hikoilun lisääntyminen

Harvinainen

Alopesia

Hyvin harvinainen

Valoherkistyneisyys, psoriaasin paheneminen

Luusto, lihakset ja sidekudos

Melko harvinainen

Lihaskouristukset

Hyvin harvinainen

Nivelkipu

Sukupuolielimet ja rinnat

Harvinainen

Impotenssi ja muut sukupuolihäiriöt

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Hyvin yleinen

Uupumus

Melko harvinainen

Ödeema

*Lumelääkkeeseen verrattuna 0,4 % yleisempi tutkimuksessa, johon osallistui 46 000 akuuttia sydäninfarktia sairastavaa potilasta. Sydänperäisen sokin yleisyys oli 2,3 % metoprololiryhmässä ja 1,9 % lumelääkeryhmässä tutkimuksen alaryhmän potilailla, joiden sokkiriski-indeksi oli matala. Sokkiriski-indeksi perustui absoluuttiseen sokin riskiin kullakin yksittäisellä potilaalla ja se saatiin iästä, sukupuolesta, aikaviiveestä, Killip-luokasta, verenpaineesta, sydämen sykkeestä, EKG-poikkeavuudesta ja aiemmin todetusta hypertensiosta. Matalan sokkiriskin potilasryhmä vastaa potilaita, joille metoprololia suositellaan käytettäväksi akuutin sydäninfarktin hoitoon.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Oireet

Metoprololin yliannostuksen tuloksena voi olla vakava hypotensio, sinusbradykardia, eteiskatkos, sydämen vajaatoiminta, kardiogeeninen sokki, sydämenpysähdys, bronkospasmit, tajuttomuus (jopa kooma), pahoinvointi, oksentelu ja syanoosi. Samanaikainen alkoholin, verenpainetta alentavien lääkkeiden, kinidiinin tai barbituraattien käyttö voi pahentaa näitä oireita.

Yliannostuksen ensimmäiset merkit esiintyvät 20 minuutin– 2 tunnin kuluttua valmisteen nauttimisesta.

Hoito

Lääkehiili ja tarvittaessa mahahuuhtelu. Vakavan hypotension, bradykardian tai uhkaavan sydämen vajaatoiminnan tapauksessa potilaalle on annettava beeta1-agonistia (esim. prenalteroli tai dobutamiini) laskimoon 2–5 minuutin välein tai jatkuvana infuusiona, kunnes haluttu vaikutus on saavutettu. Jos beeta1-agonistia ei ole saatavissa, voidaan käyttää myös dopamiinia. Atropiinisulfaattia (0,5–2 mg laskimoon) voidaan myös antaa vagushermon salpaamiseksi.

Jos haluttua vaikutusta ei saada aikaan, voidaan käyttää toista sympatomimeettista lääkettä, esim. adrenaliinia tai noradrenaliinia.

Potilaalle voidaan myös antaa 1–10 mg glukagonia. Sydämentahdistin voi olla välttämätön. Bronkospasmien välttämiseksi potilaalle voidaan antaa beeta2-agonistia laskimoon.

Huom.

Yliannostuksen hoitoon käytettävät annokset ovat paljon suurempia kuin tavalliset hoitoannokset, sillä beetareseptorin salpaaja on salvannut beetareseptorit.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Beetasalpaajat, Selektiiviset beetasalpaajat, ATC-koodi: C07AB02.

Metoprololi on selektiivinen beeta1-salpaaja, mikä tarkoittaa sitä, että se salpaa beeta1-reseptorit sydämessä kun käytetään annoksia, jotka ovat merkitsevästi pienempiä kuin beeta2-reseptorien salpaamiseen tarvittavat annokset.

Metoprololin solukalvoa vakauttava vaikutus on merkityksetöntä, eikä sillä ole mitään agonistista vaikutusta.

Metoprololi vähentää tai estää katekolamiinien (katekolamiineja vapautuu erityisesti fyysisen ja psyykkisen stressin aikana) sydäntä stimuloivaa vaikutusta. Metoprololi vähentää tiheälyöntisyyttä, lisääntynyttä sydämen minuuttitilavuutta ja lisääntynyttä sydämen supistuvuutta, joita katekolamiinien akuutti lisääntyminen aiheuttaa. Metoprololi myös laskee verenpainetta. Metoprolol Orion ‑depottabletit aikaansaavat tasaisemman plasmapitoisuuden ja tehokkuuden (beeta1-salpaus) 24 tunnin ajaksi kuin selektiivisten beeta1-salpaajien tavanomaiset tablettimuodot.

Koska pitoisuus plasmassa on tasainen, kliininen beeta1-selektiivisyys on parempi beeta1-selektiivisten salpaajien tavanomaisiin tablettimuotoihin verrattuna. Lisäksi huippupitoisuuksiin liittyvä haittavaikutusten riski (esim. bradykardia ja raajojen heikkous) on erittäin pieni. Metoprololia voidaan tarvittaessa käyttää yhdessä beeta2-agonistin kanssa potilailla, joilla on obstruktiivisen keuhkoahtaumataudin oireita. Kun metoprololia annetaan terapeuttisina annoksina yhdessä beeta2-agonistin kanssa, metoprololi vaikuttaa beeta2-välitteiseen bronkodilataatioon vähemmän kuin epäselektiiviset beetasalpaajat.

Metoprololin vaikutus insuliinin vapautumiseen ja hiilihydraattimetaboliaan on pienempi kuin epäselektiivisten beetasalpaajien.

Metoprololihoito vaikuttaa hypoglykemian aiheuttamiin sydän- ja verisuonireaktioihin vähemmän kuin epäselektiiviset beetasalpaajat.

Lyhytaikaistutkimuksissa on osoitettu, että metoprololi saattaa jonkin verran lisätä triglyseridien määrää ja vähentää vapaita rasvahappoja veressä. Joissakin tapauksissa on havaittu lievää HDL-arvojen pienentymistä, vaikkakin vähemmän kuin käytettäessä epäselektiivisiä beetasalpaajia. Useita vuosia kestäneessä pitkäaikaistutkimuksessa kokonaiskolesteroliarvot pienenivät kuitenkin merkittävästi metoprololihoidon jälkeen.

Elämänlaatu pysyy ennallaan tai parantuu metoprololihoidon aikana. Elämänlaadun on todettu parantuvan hoidettaessa metoprololilla potilaita sydäninfarktin jälkeen. Metoprololihoidon on todettu parantavan elämänlaatua potilailla, joilla on stabiili oireinen sydämen vajaatoiminta.

Pediatriset potilaat

Neljän viikon pituisessa tutkimuksessa, johon osallistui 144 (6–16-vuotiasta) pääasiassa essentiaalista hypertensiota sairastavaa pediatrista potilasta, metoprololisuksinaatin osoitettiin alentavan systolista verenpainetta 5,2 mmHg annoksella 0,2 mg/kg (p = 0,145), 7,7 mmHg annoksella 1,0 mg/kg (p = 0,027) ja 6,3 mmHg annoksella 2,0 mg/kg (p = 0,049), kun enimmäisannos oli 200 mg/vrk, verrattuna lumelääkkeellä saavutettuun 1,9 mmHg:n laskuun. Diastolisen verenpaineen suhteen vastaavat todetut laskut olivat 3,1 mmHg (p = 0,655), 4,9 mmHg (p = 0,280), 7,5 mmHg (p = 0,017) ja 2,1 mmHg. Verenpaineen laskussa ei havaittu selvää eroa iän, Tannerin asteikon mukaisen kehitysvaiheen tai rodun mukaan.

Vaikutus kohonneeseen verenpaineeseen

Metoprololi alentaa kohonnutta verenpainetta sekä potilaan ollessa seisaalla että makuulla. Metoprololi saattaa hoidon alussa aiheuttaa muutaman tunnin kestävää, kliinisesti merkityksetöntä ääreisverisuonivastuksen lisääntymistä. Pitkäaikaishoidossa ääreisvastus saattaa vähentyä valtimosuonten palautuvan hypertrofian vuoksi. Pitkäaikaishoidossa metoprololin on osoitettu myös vähentävän vasemman kammion hypertrofiaa ja parantavan vasemman kammion diastolista toimintaa ja kammion täyttymistä.

Neljä viikkoa kestäneessä tutkimuksessa, joka tehtiin 144:lle korkeaa verenpainetta sairastavalle lapselle (6–16-vuotiaita), metoprololi annoksella 1,0–2,0 mg/kg laski lumekorjattua systolista verenpainetta (4–6 mmHg). Diastolisen verenpaineen lumekorjattu lasku 2,0 mg/kg annoksella oli keskimäärin 5 mmHg. Selviä eroja verenpaineen laskussa ei todettu iän, Tannerin luokituksen tai rodun suhteen.

Lievää tai kohtalaista hypertensiota sairastavilla potilailla metoprololin on todettu vähentävän sydänsairauksista johtuvaa kuoleman riskiä pääasiassa siksi, että kardiovaskulaarikuoleman, fataalin ja ei-fataalin sydäninfarktin sekä aivohalvauksen riski vähenee.

Vaikutus angina pectorikseen

Angina pectoris -potilailla metoprololin on osoitettu vähentävän sekä rintakipukohtausten että kivuttomien iskeemisten kohtausten määrää, kestoa ja vakavuutta sekä parantavan fyysistä toimintakykyä.

Vaikutus sydämen vajaatoimintaan

Metoprololin on todettu parantavan ennustetta ja vähentävän sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta johtuvien sairaalahoitokertojen määrää potilailla, joilla on sydämen vajaatoiminnasta johtuvia oireita (NYHA II-IV) ja joilla on alentunut ejektiofraktio (≤ 40 %). Metoprololihoito paransi myös ejektiofraktiota, vähensi vasemman kammion diastolista ja systolista tilavuutta, paransi NYHA luokkaa ja lisäsi elämänlaatua.

MERIT-HF-tutkimuksessa (3 991 potilasta, joilla oli NYHA-luokkaan II–IV kuuluva krooninen sydämen vajaatoiminta ja ejektiofraktio ≤ 40 %) metoprololihoito yhdistettiin sydämen vajaatoimintaan annettavaan tavanomaiseen hoitoon, so. diureetti, ACE-estäjä tai hydralatsiini jos potilas ei sietänyt ACE-estäjää, pitkävaikutteinen nitraatti tai angiotensiini II -antagonisti ja tarvittaessa sydänglykosidi.

Seurantajakson aikana ilmaantuneet päätetapahtumat potilasvuotta kohden on esitetty alla olevassa taulukossa.

Päätetapahtuma

Plasebo

Metoprololi

Kokonaiskuolleisuus

10,8 %

7,3 %

Kokonaiskuolleisuus ja sairaalahoidon tarve

46,4 %

40,1 %

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus

11,2 %

7,0 %

Vaikutus sydämen rytmiin

Jos potilaalla ilmenee supraventrikulaarista takykardiaa tai eteisvärinää sekä kammiolisälyöntejä, metoprololia voidaan käyttää pulssin säätelyyn.

Vaikutus sydäninfarktiin

Jos potilaalla on epäilty tai todettu sydäninfarkti, metoprololi vähentää kuolleisuutta pääasiassa siksi, että äkkikuoleman riski vähenee. Tämän vaikutuksen oletetaan johtuvan metoprololin kammioarytmioita estävästä vaikutuksesta. Kammiovärinää estävän vaikutuksen uskotaan perustuvan kahteen mekanismiin. Metoprololi vaikuttaa vagukseen aivotasolla ja sen kautta sydämen sähköiseen stabiliteettiin. Lisäksi metoprololi vähentää sympatikuksen iskeemistä vaikutusta, jolloin supistuvuus, syketaajuus ja verenpaine muuttuvat suotuisasti. Sekä varhainen että myöhäinen interventio vähentää jo ennestään jotakin sydänsairautta potevien riskipotilaiden ja diabetes mellitus -potilaiden kuolleisuutta.

Metoprololin on myös todettu vähentävän ei-fataalien infarktien uusiutumisen riskiä.

Vaikutus sydämentykytykseen

Metoprololia voidaan käyttää sydämen toimintahäiriöihin liittyvän sydämentykytyksen hoitoon.

Vaikutus migreeniin

Metoprololia voidaan käyttää migreenin estohoitoon.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen ja jakautuminen

Metoprololi imeytyy suun kautta tapahtuvan annostelun jälkeen täydellisesti. Huomattavan ensikierron metabolian takia on hyötyosuus suun kautta annettavan kerta-annoksen jälkeen noin 50 %. Depottablettien hyötyosuus on noin 20–30 % pienempi tavanomaisiin tabletteihin verrattuna. Tällä ei kuitenkaan ole kliinisesti merkitsevää vaikutusta, sillä AUC-arvot (pulssi) ovat samat kuin tavanomaisia tabletteja käytettäessä. Vain hyvin vähäinen osa metoprololia, noin 5–10 %, sitoutuu plasman proteiineihin.

Yksi Metoprolol Orion -depottabletti sisältää runsaasti depotrakeita. Jokainen rae on päällystetty polymeerikalvolla, joka säätelee metoprololin vapautumisnopeutta.

Depottabletti liukenee nopeasti ja rakeet leviävät maha-suolikanavaan, jossa metoprololia vapautuu tasaisesti 20 tunnin ajan. Metoprololin eliminaation puoliintumisaika on keskimäärin 3,5 tuntia (ks. Biotranformaatio ja eliminaatio). Kerran vuorokaudessa tapahtuvalla annostelulla saavutettava metoprololin maksimipitoisuus plasmassa on noin kaksi kertaa suurempi kuin plasman vähimmäispitoisuus.

Biotransformaatio ja eliminaatio

Metoprololi metaboloituu maksassa oksidaation kautta. Sen kolmella tunnetulla päämetaboliitilla ei ole osoitettu olevan mitään kliinisesti merkitsevää beetasalpaajavaikutusta.

Metoprololi metaboloituu pääasiassa, mutta ei yksinomaan, sytokromi CYP2D6-maksaentsyymin vaikutuksesta. CYP2D6-geenin polymorfismin takia metabolian nopeudessa esiintyy yksilöllisiä vaihteluja, hitailla metaboloijilla (noin 7–8 %) esiintyy korkeampia plasmapitoisuuksia ja hitaampaa eliminoitumista kuin nopeilla metaboloijilla. Yksilökohtaisesti potilaiden plasmapitoisuudet ovat kuitenkin vakaat ja toistettavissa.

Yli 95 % suun kautta otetusta annoksesta erittyy virtsaan. Noin 5 % annoksesta erittyy muuttumattomana, yksittäisissä tapauksissa jopa 30 %. Metoprololin eliminaation puoliintumisaika plasmassa on keskimäärin 3,5 tuntia (ääriarvot 1–9 tuntia). Kokonaispuhdistuma on noin 1 l/min.

Vanhuksilla metoprololin farmakokinetiikka ei eroa merkitsevästi nuorempien potilaiden farmakokinetiikasta. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla metoprololin systeeminen hyötyosuus ja eliminaatio ovat normaalit. Metaboliittien eliminaatio on normaalia hitaampaa. Merkitsevää metaboliittikertymistä on todettu potilailla, joilla glomerulusten suodattumisnopeus (GFR) on alle 5 ml/min. Tällainen metaboliittien kertyminen ei kuitenkaan voimista metoprololin beetasalpaajavaikutusta.

Maksakirroosipotilailla metoprololin hyötyosuus voi lisääntyä ja kokonaispuhdistuma vähentyä. Hyötyosuuden lisääntyminen katsotaan kuitenkin kliinisesti merkitseväksi vain niillä potilailla, joilla on vakava maksan vajaatoiminta tai portokavaalinen suntti. Potilailla, joilla on portokavaalinen suntti, kokonaispuhdistuma on noin 0,3 l/min ja AUC-arvot noin kuusinkertaiset terveisiin henkilöihin verrattuna.

Pediatriset potilaat

Metoprololin farmakokineettinen profiili on 6–17‑vuotiailla pediatrisilla hypertensiopotilailla samankaltainen kuin aikuisilla aiemmin kuvattu farmakokinetiikka. Suun kautta otetun metoprololin näennäinen puhdistuma (CL/F) suureni lineaarisesti kehonpainon kanssa.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan annostuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta ja karsinogeenisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Kuten muutkin beetasalpaajat, metoprololi aiheutti toksisuutta emolla (vähentynyt ruoan saanto ja alentunut kehon paino) ja alkio-/sikiötoksisuutta (resorptioiden lisääntyminen, jälkeläisten syntymäpainon lasku, fyysisen kehittymisen jälkeenjääneisyys) suuria annoksia käytettäessä, mutta se ei ollut teratogeenistä.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Tabletin ydin

Sakkaroosi

Maissitärkkelys

Makrogoli

Etyyliakrylaatti-metyylimetakrylaatti kopolymeeri

Talkki

Povidoni

Mikrokiteinen selluloosa

Magnesiumstearaatti

Kolloidinen vedetön piidioksidi

D-glukoosi

Tabletin päällys

Hypromelloosi

Talkki

Makrogoli

Titaanidioksidi (E171)

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

METOPROLOL ORION depottabletti
23,75 mg (J) 100 fol (9,93 €)
47,5 mg (J) 30 fol (6,14 €), 100 fol (9,48 €)
95 mg (J) 30 fol (11,33 €), 100 fol (10,78 €)
190 mg (J) 100 fol (20,64 €)

PF-selosteen tieto

Alumiini/alumiini-läpipainopakkaus:

10, 14, 20, 28, 30, 50, 60, 98 tai 100 depottablettia sisältävät pakkaukset.

HDPE-tölkit, joissa polypropeenista valmistettu kierrekorkki:

30, 60, 100, 250 tai 500 depottablettia sisältävät pakkaukset.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen, pitkulainen, kaksoiskupera tabletti, jossa jakouurre kummallakin puolella.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

METOPROLOL ORION depottabletti
23,75 mg 100 fol
47,5 mg 30 fol, 100 fol
95 mg 30 fol, 100 fol
190 mg 100 fol

  • Alempi erityiskorvaus (65 %). Krooninen sydämen vajaatoiminta (201), Krooninen verenpainetauti (205), Krooninen sepelvaltimotauti ja krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö (206), Krooniset sydämen rytmihäiriöt (207).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

C07AB02

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

16.02.2023

Yhteystiedot

ORION OYJ ORION PHARMA
Orionintie 1, PL 65
02101 Espoo


010 4261
www.orion.fi
etunimi.sukunimi@orionpharma.com