TOLVON tabletti, kalvopäällysteinen 10 mg, 30 mg

Tolvon 10 mg: Yksi tabletti sisältää 10 mg mianseriinihydrokloridia
Tolvon 30 mg: Yksi tabletti sisältää 30 mg mianseriinihydrokloridia

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti, kalvopäällysteinen.

Depression hoitoon tapauksissa, joissa lääkehoito on indisoitu. Unettomuus depressiopotilailla.

Tabletit otetaan suun kautta, nesteen kera, ja niellään pureskelematta.

Depression hoito
Aikuiset: Annostus määräytyy yksilöllisesti. Aloitusannokseksi suositellaan 30 mg vuorokaudessa. Annosta voidaan muutaman päivän välein suurentaa optimaalisen hoitovasteen saavuttamiseksi. Terapeuttinen vuorokausiannos on tavallisesti 60-90 mg.
Vanhukset: Annostus on yksilöllinen. Aloitusannokseksi suositellaan 30 mg vuorokaudessa. Annosta voidaan suurentaa vähitellen muutaman päivän välein. Vanhuksilla tyydyttävä hoitovaste saavutetaan usein aikuisten normaaliannoksia pienemmillä annoksilla.
Pediatriset potilaat: Mianseriinia ei tule käyttää lapsilla ja alle 18-vuotialla nuorilla (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Vuorokausiannos otetaan mieluiten kerta-annoksena illalla (sillä on suotuisa vaikutus uneen) tai se voidaan jakaa useampaan annokseen.

Asianmukaisella annostuksella hyvä hoitovaste pitäisi saavuttaa 2-4 viikossa. Vasteen ollessa riittämätön annostusta voidaan suurentaa. Ellei vastetta saada seuraavien 2-4 viikon aikana, hoito tulee lopettaa.

Depressiolääkitystä suositellaan jatkettavaksi 4-6 kuukautta sen jälkeen, kun kliinistä paranemista on todettu.

Tolvon-hoidon lopettaminen suositellaan tehtäväksi asteittain vieroitusoireiden välttämiseksi.

Unettomuus depressiopotilailla
10-30 mg illalla, vanhuksille alkuannos 10 mg.
Vakava masennustila ja sen oireena oleva unettomuus edellyttää suurempia annoksia.

• Mania
• Vaikea maksasairaus
• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
• Mianseriinin samanaikainen käyttö monoamiinioksidaasin (MAO) estäjien kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
  

Käyttö lapsilla ja alle 18-vuotiailla nuorilla
Tolvonia ei tule käyttää lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoitoon. Suisidaalista käyttäytymistä (itsemurhayrityksiä ja itsemurha-ajatuksia) sekä vihamielisyyttä (pääasiassa aggressiota, vastustavaa käyttäytymistä ja vihaa) havaittiin kliinisissä tutkimuksissa useammin masennuslääkkeitä saaneilla lapsilla ja nuorilla kuin lumelääkettä saaneilla lapsilla ja nuorilla. Jos hoitopäätös kliinisen tarpeen perusteella silti tehdään, pitäisi potilasta seurata tarkasti suisidaalisten oireiden ilmaantumisen varalta. Lisäksi pitkän aikavälin turvallisuutta koskevat tiedot lasten ja nuorten kasvamisesta, kypsymisestä sekä kognitiivisesta kehityksestä ja käyttäytymisen kehityksestä ovat puutteelliset.

Itsemurha/itsemurha-ajatukset tai masennuksen paheneminen
Masennukseen liittyy lisääntynyt alttius itsemurha-ajatuksiin, itsensä vahingoittamiseen ja itsemurhiin (itsemurhaan liittyvät tapahtumat). Tämä alttius säilyy kunnes itse taudissa tapahtuu merkittävää paranemista. Koska paranemista ei ehkä tapahdu ensimmäisten viikkojen aikana hoidon aloituksesta, tulee potilaita seurata tarkoin siihen saakka, että paranemista tapahtuu. Kliinisen kokemuksen perusteella tiedetään, että itsemurha-alttius kasvaa taudin paranemisen alkuvaiheessa.

Potilaat, joilla on aiemmin ollut itsemurha-ajatuksia tai -käyttäytymistä, tai joilla on merkittävässä määrin itsemurhaan liittyviä ajatuksia ennen hoidon aloitusta, ovat alttiimpia itsemurha-ajatuksille ja -yrityksille, ja heitä tulee tarkkailla tarkoin hoidon aikana. Meta-analyysi lumekontrolloiduilla psykiatrisilla aikuispotilailla tehdyistä masennuslääketutkimuksista osoitti, että alle 25-vuotiailla potilailla alttius itsemurhakäyttäytymiseen lisääntyi masennuslääkettä saaneilla verrattuna lumelääkettä saaneisiin. Riskialttiita potilaita tulee seurata tarkkaan etenkin masennuslääkehoidon alkuvaiheessa ja kun tehdään muutoksia annostukseen. Potilaiden (ja heidän hoitajiensa) tulee kiinnittää huomiota mahdolliseen masennuksen pahenemiseen, itsemurhakäyttäytymisen tai -ajatusten lisääntymiseen tai outoon käytökseen. Jos tällaista esiintyy, tulee välittömästi hakeutua lääkärin hoitoon.
Erityisesti hoidon alkuvaiheessa, itsemurhan mahdollisuus huomioiden, potilaalle tulee antaa ainoastaan rajoitettu määrä Tolvon tabletteja.

Luuydinsupressiota, tavallisimmin granulosytopeniaa tai agranulosytoosia on raportoitu Tolvon-hoidon aikana. Näitä reaktioita on esiintynyt tavallisimmin 4-6 viikon hoidon jälkeen ja ne ovat yleensä palautuvia kun hoito lopetetaan; niitä on todettu kaikissa ikäryhmissä, mutta ne näyttävät olevan yleisimpiä vanhuksilla. Mikäli kuumetta, kurkkukipua, stomatiittia tai muita infektio-oireita ilmaantuu, hoito tulee lopettaa ja ottaa täydellinen verenkuva.

Tolvon, kuten muutkin depressiolääkkeet, voi aiheuttaa hypomaniaa sille alttiilla bipolaarista depressiota sairastavilla potilailla. Tällaisissa tapauksissa Tolvon-hoito tulee keskeyttää.
Hoidettaessa potilaita, joilla on diabetes tai sepelvaltimotauti tai maksan tai munuaisten vajaatoiminta, tulee noudattaa asianmukaista varovaisuutta ja tarkkailla mahdollisen muun samanaikaisen lääkityksen annostusta.

Markkinoille tulon jälkeen Tolvonin käytön aikana on raportoitu QT-ajan pitenemistä ja kammioperäisiä rytmihäiriöitä (myös kääntyvien kärkien takykardiaa (torsades de pointes)) (ks. kohta Haittavaikutukset). Tolvonin käytössä on noudatettava varovaisuutta hoidettaessa potilaita, joilla on QT-ajan pitenemisen tai kääntyvien kärkien takykardian riskitekijöitä. Näitä ovat synnynnäinen pitkä QT-oireyhtymä, yli 65 vuoden ikä, naissukupuoli, rakenteellinen sydänsairaus / vasemman kammion vajaatoiminta, munuais- tai maksasairaus, Tolvonin metaboloitumista estävien lääkkeiden käyttö ja muiden QTc-aikaa pidentävien lääkkeiden samanaikainen käyttö (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Hypokalemia ja hypomagnesemia on korjattava ennen hoidon aloittamista. Tolvon-hoidon lopettamista tai annoksen pienentämistä on harkittava, jos QTc-aika on > 500 ms tai jos se pitenee > 60 ms.

Ahdaskulmaglaukoomapotilaita tai potilaita, joiden oireet viittaavat prostatahypertrofiaan, tulee myös seurata tarkoin, vaikkakaan antikolinergisia haittavaikutuksia ei ole odotettavissa Tolvon-hoidon aikana.

Hoito tulee lopettaa jos ilmaantuu keltaisuutta tai kouristuksia.

Vaikka Tolvon ei aiheuta riippuvuutta, markkinoille tulon jälkeen saatujen kokemusten mukaan pitkäaikaishoidon äkillinen lopettaminen voi joskus aiheuttaa vieroitusoireita kuten huimausta, levottomuutta, ahdistuneisuutta, pahoinvointia ja päänsärkyä. Useimmat vieroitusoireet ovat lieviä ja itsestään rajoittuvia. Tolvon-hoidon lopettaminen suositellaan tehtäväksi asteittain (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Tolvon saattaa voimistaa alkoholin keskushermostoa lamaavaa vaikutusta ja potilaita tuleekin kehottaa välttämään alkoholinkäyttöä hoidon aikana.

Mianseriinia ei tule käyttää samanaikaisesti MAO-estäjien (kuten moklobemidin, tranyylisypromiinin ja linetsolidin) kanssa, eikä kahteen viikkoon MAO-estäjähoidon lopettamisen jälkeen. Vastaavasti mianseriinihoidon jälkeen tulee pitää kahden viikon tauko ennen MAO-estäjien aloittamista (ks. kohta Vasta-aiheet).

Tolvonilla ei ole interaktioita betanidiinin, klonidiinin, metyylidopan, guanetidiinin eikä propranololin kanssa (ei yksin eikä yhdessä hydralatsiinin kanssa). Tästä huolimatta suositellaan verenpainelääkitystä saavien potilaiden verenpaineen seurantaa.

Samanaikaisten antiepileptisten lääkkeiden (kuten fenytoiinin ja karbamatsepiinin), jotka ovat CYP3A4-induktoreita, käyttö voi alentaa plasman mianseriinipitoisuutta. Annoksen tarkistus on huomioitava aloitettaessa tai lopetettaessa näiden lääkkeiden samanaikainen käyttö mianseriinin kanssa.

Kuten muutkin depressiolääkkeet, Tolvon saattaa vaikuttaa kumariinijohdosten, esim. varfariinin metaboliaan, mikä vaatii seurantaa.

Muiden QTc-aikaa pidentävien lääkkeiden (esim. joidenkin psykoosilääkkeiden ja antibioottien) samanaikainen käyttö lisää QT-ajan pitenemisen ja/tai kammioperäisten rytmihäiriöiden (esim. kääntyvien kärkien takykardian) riskiä. Tiedot muiden samanaikaisesti käytettävien lääkkeiden vaikutuksista QTc-aikaan tulisi tarkistaa kunkin lääkkeen valmisteyhteenvedosta.

Mianseriinilla ei eläintutkimusten ja rajoitetun humaanitutkimustiedon mukaan ole haitallisia sikiö- tai neonataalivaikutuksia ja erittyminen äidinmaitoon on vain vähäistä. Tästä huolimatta raskauden ja imetyksen aikaisen Tolvon-hoidon edut tulee punnita mahdollista sikiölle tai vastasyntyneelle koituvaa vaaraa vastaan.

Tolvon saattaa heikentää psykomotoriikkaa hoidon ensimmäisinä päivinä. Yleensäkin depressiolääkitystä saavien tulisi välttää heille mahdollisesti vaarallisia tehtäviä, kuten autolla ajoa tai koneiden käyttöä.

Depressiopotilailla on useita itse sairauteen liittyviä oireita (suun kuivuus, ummetus, akkommodaatiohäiriöt). Tämän vuoksi on toisinaan vaikea ratkaista, mitkä oireet ovat sairaudesta ja mitkä Tolvon-lääkityksestä johtuvia.

Kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeen ilmoitetut yleisimmät haittavaikutukset on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 Fimea

Akuutin yliannostuksen oire on yleensä pitkittynyt sedaatio. Sydämen rytmihäiriöitä, konvulsioita, vaikeaa hypotensiota ja hengitystoiminnan lamaantumista esiintyy harvoin. QT-ajan pitenemistä sydänsähkökäyrässä ja kääntyvien kärkien takykardiaa on myös raportoitu. Sydänsähkökäyrää on seurattava. Spesifistä vasta-ainetta ei ole. Hoitona on mahan huuhtelu, oireenmukainen hoito ja elintoimintojen tukeminen.

Farmakoterapeuttinen ryhmä, depressiolääkkeet, ATC-koodi: N06AX03.

Tolvonin vaikuttava aine mianseriini kuuluu piperatsiini-atsepiiniryhmään, joka ei ole kemiallisesti sukua trisyklisille depressiolääkkeille (TCA). Sen rakenteeseen ei liity sivuketjua, jonka katsotaan aiheuttavan TCA valmisteiden antikolinergisyyden. Tolvon lisää sentraalista noradrenergista neurotranssiota salpaamalla alfa₂-autoreseptoreita ja estämällä noradrenaliinin takaisinottoa. Se ei lisää sentraalista serotoniinitoimintaa, vaan muuntaa olemassa olevaa serotoniinergista aktiivisuutta 5-HT₂- ja 5-HT₃-reseptoriantagonistina. Tolvonin antidepressiivinen profiili on varmistunut farmakologisissa aivosähkökäyrätutkimuksissa ihmisellä. Tolvonin antidepressiivinen teho on todettu lume-kontrolloiduissa tutkimuksissa ja se on osoitettu yhtä tehokkaaksi kuin muutkin käytössä olevat depressiolääkkeet. Lisäksi sillä on anksiolyyttinen ja unta parantava ominaisuus, josta on hyötyä levottomia tai unihäiriöistä kärsiviä depressiivisiä potilaita hoidettaessa. Tolvonin sedatiivisuuden ajatellaan johtuvan sen histamiini H₁- ja alfa₁ -antagonistivaikutuksesta.

Tolvon on hyvin siedetty myös vanhuksilla ja sydän- ja verisuonitautipotilailla. Hoitoannoksilla Tolvonilla ei juuri ole antikolinergista vaikutusta eikä merkittäviä kardiovaskulaarivaikutuksia. TCA-lääkkeisiin verrattuna sillä yliannostustilanteessa on vähemmän kardiotoksisia vaikutuksia. Tolvon ei antagonisoi sympatomimeettejä eikä verenpainelääkkeitä, jotka vaikuttavat noradrenaliinin vaihduntaan (esim. betanidiini) tai alfa₂-reseptoreihin (esim. klonidiini, metyylidopa).

Tolvonin oraalisen annon jälkeen sen vaikuttavan aineen mianseriinin huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 3 tunnissa. Biologinen hyötyosuus on n. 20 %. Mianseriini sitoutuu noin 95 %:sesti plasman proteiineihin. Eliminaation puoliintumisaika (21-61 tuntia) riittää kerran vuorokaudessa annosteluun. Vakaan tilan plasmapitoisuus saavutetaan 6 päivässä. Mianseriini metaboloituu voimakkaasti ja eliminoituu virtsaan ja ulosteeseen 7-9 päivässä. Biotransformaatio käsittää pääasiassa demetylaation ja oksidaation ja niitä seuraavan konjugaation.

Ei tietoja.

Ydin: perunatärkkelys, vedetön kolloidinen piidioksidi, magnesiumstearaatti, metyyliselluloosa, kalsiumvetyfosfaattidihydraatti.
Päällyste: hypromelloosi, makrogoli 8000, titaanidioksidi (E171).

Ei oleellinen.

5 vuotta

Säilytä alle 30 °C. Herkkä valolle. Herkkä kosteudelle. Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

TOLVON tabletti, kalvopäällysteinen
10 mg (L:ei) 90 fol (11,34 €)
30 mg (J) (L:ei) 30 fol (10,73 €)

PF-selosteen tieto

10 mg: Läpipainoliuskat, joissa PVC-kalvo ja alumiinifolio, kuumasinetöintipinnoite tablettipuolella
Pakkauskoot: 90 tablettia

30 mg: Lapsiturvallinen, läpipainoliuskat, joissa läpikuultamaton valkoinen PVC-kalvo ja alumiinifolio, kuumasinetöintipinnoite tablettipuolella
Pakkauskoot: 30 ja 100 tablettia

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Tolvon 10 mg
Pyöreä, kaksoiskupera tabletti. Tablettien toisella puolella merkintä ”Organon*”, toisella koodi ”CT/4”

Tolvon 30 mg
Soikea, jakouurrettu, kaksoiskupera tabletti. Tablettien toisella puolella merkintä ”Organon”, toisella koodi ”CT/7” (30 mg)

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

TOLVON tabletti, kalvopäällysteinen
10 mg 90 fol
30 mg 30 fol

• Ylempi erityiskorvaus (100 %). Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt (112), Älyllisesti kehitysvammaisilla esiintyvät käyttäytymisen häiriöt (113).
• Peruskorvaus (40 %).

N06AX03

27.04.2021