Vertaa PF-selostetta

CISORDINOL DEPOT injektioneste, liuos 200 mg/ml, 500 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

1 ml injektionestettä sisältää tsuklopentiksolidekanoaattia 200 mg tai 500 mg.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Skitsofrenian ja muiden kroonisten psykoosien pitkäaikaishoito. Lääkehoito erityisesti hallusinaatioissa, harhoissa ja ajatushäiriöissä sekä agitoituneilla, levottomilla, vihamielisillä ja aggressiivisilla potilailla.

Annostus ja antotapa

Annostus

Cisordinol Depot 200 mg/ml
Ylläpitohoidossa tavallisesti 200-400 mg (1-2 ml) im 1-4 viikon välein.

Cisordinol Depot 500 mg/ml
500 mg (1 ml) im 1-4 viikon välein. Suurin suositeltu kerta-annos 750 mg.

Siirtyminen peroraalisesta hoidosta Cisordinol Depot -hoitoon
Cisordinol per os mg / vrk x 8 = Cisordinol Depot mg im kahden viikon välein. Suun kautta annettavaa hoitoa voidaan jatkaa pienenevin annoksin viikon ajan ensimmäisen depotinjektion aikana.

Siirtyminen Cisordinol-Acutard-hoidosta Cisordinol Depot -hoitoon
Cisordinol-Acutard 100 mg im = Cisordinol Depot 200-400 mg im joka toinen viikko. Cisordinol-Acutard- ja Cisordinol Depot -injektiot voidaan antaa samasta ruiskusta ja yhteisinjektiona.

Annostus alentuneen munuaisten toiminnan yhteydessä
Cisordinol Depot -valmistetta voidaan antaa tavallisina annoksina potilaille, joiden munuaistoiminta on alentunut.

Annostus alentuneen maksan toiminnan yhteydessä
Varovainen annostelu ja seerumipitoisuuden määritys on suositeltavaa mikäli mahdollista.

Pediatriset potilaat
Ei suositella annettavaksi lapsille kliinisen kokemuksen puutteen vuoksi.

Antotapa
Cisordinol Depot annetaan lihaksensisäisenä injektiona pakara-alueen lateraaliseen yläneljännekseen. 2 ml:n ylittävät annokset tulisi jakaa kahden eri injektiokohdan kesken. Paikallinen siedettävyys on hyvä.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
Verenkiertokollapsi, eri syistä johtuva keskushermostolama (esim. alkoholi-, barbituraatti- tai opiaattimyrkytys), tajuttomuustilat, verianomaliat ja feokromosytooma.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Muiden neuroleptien tapaan Cisordinol Depot -valmistetta tulisi käyttää varovaisesti potilailla, joilla on elimellinen aivo-oireyhtymä, kouristuksia tai pitkälle edennyt maksasairaus tai sydän- ja verisuonisairaus.

Kuten muutkin psykotrooppiset lääkeaineet tsuklopentiksoli saattaa muuttaa insuliinin ja glukoosin vastetta, jolloin diabeetikkojen diabeteslääkitys tulisi tarkistaa.

Pitkäaikaislääkitystä saavat potilaat, erityisesti suuria annoksia käyttävät, tulisi määräajoin tutkia huolellisesti sekä arvioida, voitaisiinko ylläpitoannosta pienentää.

Neuroleptien käyttöön liittyy mahdollisuus malignin neuroleptisyndrooman (kuume, jäykkyys, tajunnan vaihtelut, autonomisen hermoston epävakaus) kehittymiseen. Tehokkaammilla lääkeaineilla riski on mahdollisesti suurempi. Kuolemaan johtaneista tapauksista suurin osa on ollut potilaita, joilla on ennestään ollut elimellinen aivo-oireyhtymä, henkinen kehitysvamma tai he ovat olleet opiaattien tai alkoholin väärinkäyttäjiä.

Hoito: Neuroleptilääkityksen lopetus. Oireiden mukainen hoito sekä yleiset supportiiviset hoitotoimenpiteet. Dantroleeni ja bromokriptiini voivat olla avuksi. Oireet voivat jatkua yli viikon sen jälkeen, kun neuroleptien nauttiminen on lopetettu ja hiukan pidempään silloin, kun potilas on käyttänyt depotvalmisteita.

Kuten muutkin antipsykoottiset lääkkeet, tsuklopentiksolidekanoaatti saattaa pidentää QT-aikaa. QT-ajan piteneminen saattaa lisätä vakavien rytmihäiriöiden riskiä. Tsuklopentiksolidekanoaattia tulee siksi käyttää varoen, jos potilaalla on hypokalemia, hypomagnesemia tai perinnöllinen alttius näille, ja jos potilaalla on anamneesissa kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus, esim. bradykardia (< 50 lyöntiä minuutissa), hiljattain sairastettu akuutti sydäninfarkti, kompensoitumaton sydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriöitä.
Muiden psykoosilääkkeiden samanaikaista käyttöä on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Laskimotukoksia (VTE) on raportoitu antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä. Koska antipsykooteilla hoidettavilla potilailla on usein hankittuja laskimotukoksille altistavia riskitekijöitä, kaikki mahdolliset riskitekijät on tunnistettava ennen Cisordinol Depot-hoidon aloittamista sekä hoidon aikana, ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet on suoritettava.

Leukopeniaa, neutropeniaa ja agranulosytoosia on raportoitu antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä mukaan lukien tsuklopentiksolidekanoaatti.
Varovaisuutta on noudettava, kun pitkävaikutteista psykoosilääkettä käytetään yhdistelmähoidossa muiden lääkevalmisteiden kanssa, joilla on myelosupressiivinen potentiaali, koska niitä ei voi nopeasti poistaa elimistöstä, vaikka joissakin tilanteissa se voi olla tarpeen.

Satunnaistettujen, lumekontrolloitujen kliinisten tutkimusten perusteella aivoverenkiertohäiriöiden vaara suurenee kolminkertaiseksi niillä dementiapotilailla, jotka käyttävät atyyppisiä psykoosilääkkeitä. Tämän lisääntyneen riskin mekanismia ei tunneta. Lisääntynyttä riskiä ei voi poissulkea muidenkaan psykoosilääkkeiden käytön yhteydessä tai muilla potilasryhmillä. Tsuklopentiksolidekanoaattia tulee käyttää varoen niillä potilailla, joilla on aivohalvauksen riskitekijöitä.

Lisääntynyt kuolleisuus iäkkäillä dementiaa sairastavilla henkilöillä
Tulokset kahdesta suuresta seurantatutkimuksesta osoittivat, että antipsykooteilla hoidettavilla iäkkäillä dementiaa sairastavilla henkilöillä on hieman kohonnut kuolleisuusriski verrattuna niihin, joita ei hoideta. Tiedot eivät ole riittäviä riskin suuruuden tarkkaan arviointiin, ja syy kohonneeseen riskiin on tuntematon.

Cisordinol-Depotia ei ole hyväksytty dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden hoitoon.

Yhteisvaikutukset

Tsuklopentiksolidekanoaatti voi tehostaa alkoholin sedatiivista vaikutusta ja barbituraattien sekä muiden keskushermostoa lamaavien lääkeaineiden vaikutuksia. Neuroleptit voivat lisätä tai vähentää antihypertensiivisten lääkeaineiden vaikutusta. Guanetidiinin ja muiden samankaltaisesti vaikuttavien lääkeaineiden antihypertensiivinen vaikutus vähenee. Neuroleptien ja litiumin samanaikainen käyttö lisää neurotoksisuusriskiä. Trisykliset depressiolääkkeet ja neuroleptit inhiboivat toistensa metaboliaa. Tsuklopentiksolidekanoaatti voi vähentää levodopan ja adrenergisten lääkeaineiden vaikutusta. Samanaikainen käyttö metoklopramidin ja piperatsiinin kanssa lisää ekstrapyramidaalisten oireiden riskiä.

Muiden QT-aikaa merkitsevästi pidentävien lääkkeiden käyttö antipsykoottihoidon aikana saattaa lisätä QT-ajan pitenemistä. Tällaisten lääkkeiden samanaikaista käyttöä tulee välttää. Näitä ovat:

  • Ia - ja III-ryhmän rytmihäiriölääkkeet (esim. kinidiini, amiodaroni, sotaloli ja dofetilidi)
  • jotkut antipsykoottiset lääkkeet (esim. tioridatsiini)
  • jotkut makrolidit (esim. erytromysiini)
  • jotkut antihistamiinit (esim. terfenadiini, astemitsoli)
  • jotkut kinoloniantibiootit (esim. gatifloksasiini, moksifloksasiini).

Luettelo ei ole täydellinen, ja myös muita sellaisia lääkkeitä, joiden tiedetään pidentävän QT-aikaa merkitsevästi (esim. sisapridi, litium), tulee välttää.

Elektrolyyttitasojen muutoksia aiheuttavia lääkkeitä kuten tiatsididiureetteja (hypokalemia) sekä tsuklopentiksolidekanoaatin pitoisuutta plasmassa nostavia lääkkeitä tulee käyttää varoen, koska ne saattavat lisätä QT-ajan pidentymisen ja vakavien rytmihäiriöiden riskiä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskaus ja imetys

Raskaus
Cisordinol Depot -valmistetta ei tulisi käyttää raskauden aikana, ellei lääkkeen oletettu hyöty potilaalle ole merkittävämpi kuin sikiöön kohdistuva teoreettinen riski.

Psykoosilääkkeille (myös Cisordinol Depot) kolmannen raskauskolmanneksen aikana altistuneilla vastasyntyneillä on ekstrapyramidaali- ja lääkevieroitusoireiden riski. Oireiden vaikeusaste ja kesto synnytyksen jälkeen voi vaihdella. Näitä vastasyntyneillä esiintyviä oireita voivat olla agitaatio, hypertonia, hypotonia, vapina, uneliaisuus, hengitysvaikeus tai syömishäiriöt. Siksi vastasyntyneiden vointia pitää seurata huolellisesti.

Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Imetys
Tsuklopentiksoli erittyy äidinmaitoon pienessä määrin, mutta käytettäessä terapeuttisia annoksia siitä ei todennäköisesti ole haittaa lapselle. Lapsen nauttima annos on vähemmän kuin 1 % äidin painoon suhteutetusta päiväannoksesta. Imetystä voidaan jatkaa Cisordinol Depot -hoidon aikana, mikäli se katsotaan kliinisesti tarpeelliseksi. Seuranta on suositeltavaa erityisesti lapsen neljän (4) ensimmäisen elinviikon aikana.

Hedelmällisyys
Ihmisillä on raportoitu haittavaikutuksina esimerkiksi hyperprolaktinemiaa, galaktorreaa, amenorreaa, erektio- ja ejakulaatiohäiriöitä. Näillä voi olla negatiivinen vaikutus miehen ja naisen sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen.

Jos kliinisesti merkittäviä hyperprolaktinemiaa, galaktorreaa, amenorreaa tai seksuaalisia toimintahäiriöitä ilmenee, on harkittava annoksen pienentämistä (jos mahdollista) tai lopettamista.
Vaikutukset korjautuvat, kun lääkitys lopetetaan.

Tsuklopentiksolin antoon uros- ja naarasrotille on liitetty vähentynyt parittelu. Kokeessa, jossa tsuklopentiksoli annettiin ruokailun yhteydessä, havaittiin heikentynyttä parittelua sekä vähentynyttä hedelmällisyyttä.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Cisordinol Depot on sedatiivinen lääke. Psykotrooppista lääkitystä saavia potilaita tulisi varoittaa autolla-ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn kohdistuvista vaikutuksista, jotka johtuvat itse sairauden ja/tai lääkkeen alentavasta vaikutuksesta potilaiden yleiseen tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn.

Haittavaikutukset

Haittavaikutukset riippuvat annoksesta. Haittavaikutusten esiintymistiheys ja vakavuus ovat ilmeisimmät hoidon varhaisessa vaiheessa ja ne pienenevät hoitoa jatkettaessa.

Erityisesti muutamana ensimmäisenä päivänä injektion jälkeen sekä hoidon alussa voi ilmetä ekstrapyramidaalisia oireita. Useimmissa tapauksissa näitä haittavaikutuksia voidaan tyydyttävästi hillitä pienentämällä annosta ja/tai parkinsonismilääkkeillä. Parkinsonismilääkkeiden rutiininomaista profylaktista käyttöä ei suositella. Bentsodiatsepiinijohdos tai propranololi voi olla hyödyksi jatkuvassa akatisiassa.

Kliinisissä tutkimuksissa (N = 777) on raportoitu seuraavanlaisia haittavaikutusten esiintymistiheyksiä:

Haittavaikutukset luokitellaan MedDRA:n elinjärjestelmittäin:
hyvin yleiset (≥ 1/10), yleiset (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinaiset (≥ 1/1000, < 1/100).

MedDra:n elinjärjestelmäluokka

Esiintymistaajuus

MedDRA:n suosittelema termi

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Yleiset

Ruokahalun lisääntyminen, ruokahaluttomuus

Psyykkiset häiriöt

Yleiset

Unettomuus, masennus, ahdistuneisuus, hermostuneisuus, epänormaalit unet, agitaatio, libidon heikkeneminen, aistiharhat

Melko harvinaiset

Apatia, pelottavien unien näkeminen, libidon lisääntyminen, sekavuus, orgasmivaikeus

Hermosto

Hyvin yleiset

Ekstrapyramidaaliset oireet: hyperkinesia, akatisia, hypokinesia.
Uneliaisuus

Yleiset

Vapina, dystonia, lisääntynyt lihasjänteys, heitehuimaus, päänsärky, huimaus, epänormaali käynti, keskittymiskyvyttömyys, muistinmenetys

Melko harvinaiset

Tardiivi dyskinesia, heijasteiden kiihtyneisyys, akuutti dyskinesia, vähentynyt lihasjänteys, ataksia, puhehäiriöt, kouristukset, migreeni, pyörtyminen

Silmät

Yleiset

Epänormaali akkommodaatio, epänormaali näkö

Melko harvinaiset

Silmän kiertoliikkeitä aiheuttava kohtaus

Kuulo ja tasopainoelin

Melko harvinaiset

Liikaherkkäkuuloisuus, tinnitus

Sydän

Yleiset

Takykardia, palpitaatio

Verisuonisto

Melko harvinaiset

Hypotensio, kuumottava ohimenevä etenkin kasvojen ja kaulan punoitus

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Melko harvinaiset

Nenäverentungos, hengenahdistus

Ruoansulatuselimistö

Hyvin yleiset

Suun kuivuminen

Yleiset

Syljenerityksen lisääntyminen, ummetus, oksentelu, ruoansulatushäiriö, ripuli

Melko harvinaiset

Vatsakipu, pahoinvointi, ilmavaivat, mahahaava

Ihon ja ihonalainen kudos

Yleiset

Hikoilun lisääntyminen, kutina

Melko harvinaiset

Ihottuma, valoherkkyysreaktio, epänormaali pigmentaatio, seborrea, ihotulehdus, ihon punatäpläisyys

Luusto, lihakset ja sidekudos

Yleiset

Lihaskipu

Munuaiset ja virtsatiet

Yleiset

Virtsaamishäiriöt

Sukupuolielimet ja rinnat

Yleiset

Kuukautishäiriöt

Melko harvinaiset

Ejakulaatiohäiriöt ja erektiohäiriöt (miehet), emättimen kuivuminen (naiset)

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Yleiset

Voimattomuus, kipu

Melko harvinaiset

Jano, pyörtyminen, injektiokohdan reaktiot

Tutkimukset

Yleiset

Painon nousu, painon lasku

Markkinoilletulon jälkeen raportoidut:
Tardiivia dyskinesiaa voi ilmetä silloin tällöin pitkäaikaislääkitystä saavilla potilailla. Parkinsonismilääkkeet eivät lievitä näitä oireita, vaan saattavat pahentaa niitä. Annoksen pienentämistä tai lääkityksen lopettamista suositellaan.

Malignia neuroleptisyndroomaa on raportoitu.

Ohimeneviä lieviä muutoksia maksan toimintakokeissa on raportoitu harvoin. Yksittäisiä tsuklopentiksoliin liittyviä maksatulehdus- tai keltatautitapauksia on raportoitu.

Kuten muidenkin psykoosilääkkeiden myös tsuklopentiksolidekanoaatin on raportoitu aiheuttaneen seuraavia harvinaisia haittavaikutuksia: QT-ajan pidentyminen, kammioarytmiat - kammiovärinä, kammiotakykardia, kääntyvien kärkien takykardia, sydänpysähdys ja selittämätön äkkikuolema (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä on raportoitu esiintyneen laskimotukoksia, keuhkoemboliaa ja syviä laskimotukoksia - näiden yleisyys on tuntematon.

Vastasyntyneen lääkeainevieroitusoireyhtymä (ks. kohta Raskaus ja imetys) - yleisyys on tuntematon.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: www.fimea.fi

Yliannostus

Antotavasta johtuen on epätodennäköistä, että yliannostusoireita esiintyy.

Oireet: Uneliaisuus, kooma, ekstrapyramidaalioireet, kouristukset, sokki ja hyper- tai hypotermia.

Kun tsuklopentiksolidekanoaattia on otettu yliannostus yhdessä muiden sydämen toimintaan vaikuttavien lääkkeiden kanssa, on raportoitu EKG-muutoksia, QT-ajan pitenemistä, kääntyvien kärkien takykardiaa, sydänpysähdystä ja kammioarytmioita.

Hoito: Hoito on oireiden mukaista ja supportiivista. Hengitystä ja kardiovaskulaarista toimintaa tukevat toimenpiteet tulisi panna alulle. Adrenaliinia ei tulisi antaa, koska siitä voi olla seurauksena verenpaineen aleneminen. Kouristuksia voidaan hoitaa diatsepaamilla ja ekstrapyramidaalisia oireita biperideenilla.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Psykoosilääkkeet - tioksanteenijohdos, ATC-koodi: N05AF05.

Tsuklopentiksoli on tioksanteeniryhmän neurolepti.

Vaikutusmekanismi
Neuroleptien antipsykoottinen vaikutus liittyy niiden dopamiinireseptorisalpaukseen, mutta lisäsyynä on mahdollisesti myös 5-HT (5-hydroksitryptamiini) -reseptorien salpaus. In vitro tsuklopentiksolilla on suuri affiniteetti dopamiinin D1- ja D2-reseptoreihin, α1- ja 5-HT2-reseptoreihin. Tsuklopentiksolilla ei ole affiniteettia kolinergisiin muskariinireseptoreihin. Sillä on heikko affiniteetti histamiini H1-reseptoreihin. Sillä ei ole α2-adrenergisten reseptorien salpausvaikutusta.

Affiniteetti D2-reseptoreiden sitoutumiskohtiin in vivo on suurempi kuin affiniteetti D1-reseptoreiden sitoutumiskohtiin. Kaikissa kokeellisissa neuroleptista aktiivisuutta (dopamiinireseptorisalpaus) tutkivissa tutkimuksissa tsuklopentiksoli on osoittautunut tehokkaaksi neuroleptiksi. Korrelaatio on löydetty in vivo -testimallien, in vitro -affiniteetin dopamiinin D2-sitoutumiskohtiin sekä keskimääräisten peroraalisten antipsykoottisten päivittäisannosten välillä.

Tsuklopentiksoli nostaa useimpien muiden neuroleptien tavoin seerumin prolaktiinitasoa.

Kliininen teho ja turvallisuus
Farmakologiset tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että öljypohjaisella tsuklopentiksolidekanoaatilla on pidentynyt neuroleptinen vaikutus, ja että tietyn vaikutuksen ylläpitämiseksi pitkän ajanjakson aikana tarvitaan huomattavasti pienempi annos depotvalmistetta kuin päivittäin otettavaa peroraalia tsuklopentiksolivalmistetta. Kliinisessä käytössä farmakologisten tutkimusten löydös saattaa osoittaa, että pidentynyt neuroleptinen vaikutus ilman sedaatiota voidaan saada aikaan depotvalmisteella. Lisäksi riskin interferenssiin anesteettien kanssa voidaan olettaa olevan pieni.

Cisordinol Depot aiheuttaa ohimenevää annosriippuvaista sedaatiota. Sedaatio ei kuitenkaan ole ongelma, jos potilaan lääkitys vaihdetaan oraalisesta Cisordinol-hoidosta tai lihaksensisäisestä Cisordinol-Acutard-hoidosta Cisordinol Depot -hoitoon. Toleranssi epäspesifiseen sedaatioon kehittyy nopeasti.

Cisordinol Depot mahdollistaa yhtäjaksoisen hoidon erityisesti potilaille, jotka ovat heille määrätyn oraalisen lääkkeen ottamisessa epäluotettavia. Siksi Cisordinol Depot estää usein toistuvia relapseja, jotka johtuvat peroraalista lääkitystä saavien potilaiden hoitokielteisyydestä.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen
Tsuklopentiksoli muutetaan erittäin lipofiiliseksi aineeksi esteröimällä se dekaanihapon kanssa tsuklopentiksolidekanoaatiksi. Lihaksensisäisenä injektiona annettu öljyyn liuotettu tsuklopentiksolidekanoaatti diffundoituu melko hitaasti öljystä kehon vesifaasiin, jossa se hydrolysoituu nopeasti vapauttaen aktiivin tsuklopentiksolin.

Lihaksensisäistä injektiota seuraava seerumin huippupitoisuus saavutetaan 3-7 päivän jälkeen. Arvioidulla 3 viikon puoliintumisajalla (kuvastaa tsuklopentiksolin vapautumista depotvalmisteesta) vakaa tila saavutetaan noin 3 kuukauden lääkityksen jälkeen.

Jakautuminen
Todennäköinen jakautumistilavuus (Vd)β on noin 20 l/kg. Proteiinisitoutuminen plasmassa on noin 98-99 %.

Biotransformaatio
Tsuklopentiksoli metaboloituu pääasiassa sulfoksidaation, sivuketjun N-dealkylaation ja glukuronihappokonjugaation kautta. Metaboliiteilla ei ole psykofarmakologista aktiivisuutta. Metaboliitteihin nähden tsuklopentiksoli on hallitsevana aivoissa ja muissa kudoksissa.
In vivo -tutkimus on osoittanut, että osa metaboliareiteistä on riippuvaisia sparteiini/debrisokiinioksidaation perinnöllisestä polymorfiasta.

Eliminaatio
Tsuklopentiksolin eliminaation puoliintumisaika (T1/2β) on noin 20 tuntia ja keskimääräinen systeemipuhdistuma (Cls) on noin 0,86 l/min. Tsuklopentiksoli erittyy pääasiassa ulosteeseen, mutta myös jossain määrin (noin 10 %) virtsaan. Vain noin 0,1 % annoksesta erittyy muuttumattomana virtsaan, mikä tarkoittaa, että lääke kuormittaa munuaisia vähäpätöisessä määrin.

Tsuklopentiksoli erittyy pienessä määrin äidinmaitoon. Tsuklopentiksolidekanoaatin vakaan tilan pitoisuuksien suhde äidinmaito / äidin seerumi ennen annosta on noin 0,29.

Lineaarisuus
Kinetiikka on lineaarinen. Tsuklopentiksolin keskimääräinen vakaan tilan seerumipitoisuus ennen injektiota, joka vastaa 200 mg tsuklopentiksolidekanoaattia 2 viikon välein, on noin 10 ng/ml (25 nmol/l). Lievien tai keskivaikeiden skitsofreniapotilaiden ylläpitohoidon seerumipitoisuuden ohjeeksi ennen injektiota on ehdotettu 2,8-12 ng/ml (7-30 nmol/l) ja maksimi/minimi vaihteluväliksi alle 2,5. 200 mg tsuklopentiksolidekanoaattia 2 viikon välein tai 400 mg tsuklopentiksolidekanoaattia 4 viikon välein on farmakokineettisesti ekvivalentti 25 mg:n oraalisen tsuklopentiksoliannoksen kanssa.

Iäkkäät
Farmakokineettiset parametrit ovat suureksi osaksi riippumattomia potilaan iästä.

Heikentynyt munuaisten toiminta
Ylläolevien eliminaation ominaispiirteiden perusteella voidaan olettaa, että munuaistoiminnan heikentyminen ei vaikuta merkitsevästi tsuklopentiksolin seerumipitoisuuksiin.

Heikentynyt maksan toiminta
Tietoja ei ole käytettävissä.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Tsuklopentiksolilla on alhainen akuutti toksisuus. Kroonisissa toksisuustutkimuksissa ei ole tullut ilmi mitään huolestuttavaa liittyen tsuklopentiksolin terapeuttiseen käyttöön.

Rottien kolmen sukupolven tutkimuksessa havaittiin parittelun viivästymistä. Parittelun jälkeen ei todettu vaikutusta hedelmällisyyteen. Kokeessa, jossa tsuklopentiksoli annettiin ruokailun yhteydessä, havaittiin heikentynyttä parittelua sekä vähentynyttä hedelmällisyyttä.
Eläimillä tehdyissä lisääntymistutkimuksissa ei todettu sikiötoksista tai teratogeenista vaikutusta.

Rottien perinataali- ja postnataalitutkimuksissa 5 mg/kg ja 15 mg/kg vuorokausiannokset johtivat kuolleena syntyneiden poikasten lukumäärän kasvuun, poikasten selviämisen vähenemiseen ja poikasten kehityksen viivästymiseen. Näiden löydöksien kliininen merkitys on epäselvää. On mahdollista, että poikasiin kohdistuvat vaikutukset johtuivat tsuklopentiksolille altistettujen emojen laiminlyönneistä.

Tsuklopentiksoliin ei liity mutageenisuuden tai karsinogeenisuuden mahdollisuutta. Rottien onkogeenisuustutkimus 30 mg/kg päiväannoksella (maksimiannos) kahden vuoden ajan aiheutti lievän ei-tilastollisen nisärauhassyöpätapausten, haimasaarikasvainten ja -syöpien ja kilvenmuotoisten rakkulanviereisten syöpätapausten kasvun. Näiden kasvainten lievä lisääntyminen on yleinen löytö D2-antagonisteille, jotka lisäävät prolaktiinin sekreetiota rotilla. Fysiologiset erot rottien ja ihmisten välillä tekevät näiden löytöjen kliinisen merkityksen prolaktiinille epäselväksi. Mutta on hyväksytty, että löydökset eivät ennusta onkogeenisuuden riskiä potilaille.

Neuroleptien vesipohjaisten injektionesteiden annon jälkeen on havaittavissa paikallinen lihasvaurio. Neuroleptien vesipohjaiset injektionesteet aiheuttavat vaikeamman lihasvaurion kuin öljypohjaiset tsuklopentiksoliasetaatti ja tsuklopentiksolidekanoaatti.

Tsuklopentiksolilla tehdyissä eläinten lisääntymistutkimuksissa ei ole saatu todisteita lisääntyneestä sikiövaurioiden esiintymistiheydestä eikä muistakaan vahingollisista vaikutuksista lisääntymiseen.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Triglyseridejä (= keskipitkäketjuiset tyydyttyneet triglyseridit).

Yhteensopimattomuudet

Cisordinol Depot -valmisteen saa sekoittaa ainoastaan kookosöljyyn liuotetun Cisordinol-Acutardin tai Fluanxol Depot -valmisteen kanssa.

Cisordinol Depot -valmistetta ei saa sekoittaa depotvalmisteisiin, joissa vehikkelinä on seesamiöljy, koska se johtaisi kyseisten valmisteiden farmakokineettisten ominaisuuksien muuttumiseen.

Kestoaika

200 mg/ml inj.: 3 vuotta. 500 mg/ml inj.: 4 vuotta.

Jokaiseen pakkaukseen on merkitty viimeinen käyttöpäivämäärä.

Säilytys

Pidä lasiampullit ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

CISORDINOL DEPOT injektioneste, liuos
200 mg/ml 1 ml (7,23 €), 10 x 1 ml (65,21 €)
500 mg/ml 5 x 1 ml (80,39 €)

PF-selosteen tieto

200 mg/ml inj.: 1 x 1 ml ja 10 x 1 ml värittömässä lasiampullissa.

500 mg/ml inj.: 5 x 1 ml värittömässä lasiampullissa (tyyppi I lasi).

Valmisteen kuvaus:

200 mg/ml injektioneste on kirkas kellertävä öljy.

500 mg/ml injektioneste on kirkas kellertävä öljy.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ampullit on tarkoitettu kertakäyttöön.

Korvattavuus

CISORDINOL DEPOT injektioneste, liuos
200 mg/ml 1 ml, 10 x 1 ml
500 mg/ml 5 x 1 ml

  • Ylempi erityiskorvaus (100 %). Vaikeat psykoosit ja muut vaikeat mielenterveyden häiriöt (112), Älyllisesti kehitysvammaisilla esiintyvät käyttäytymisen häiriöt (113).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

N05AF05

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

15.01.2014

Yhteystiedot

OY H. LUNDBECK AB
Köydenpunojankatu 14, Logomo Byrå
20100 Turku

02 276 5000
www.lundbeck.fi
suomi@lundbeck.com
www.skitsofreniainfo.fi, www.masennusinfo.fi, www.parkinsoninfo.fi, www.alzheimerinfo.fi, www.bipoinfo.fi