Vertaa PF-selostetta

BUDESONID EASYHALER inhalaatiojauhe 100 mikrog/annos, 200 mikrog/annos, 400 mikrog/annos

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi mitattu annos sisältää 100 mikrogrammaa, 200 mikrogrammaa tai 400 mikrogrammaa budesonidia.

Mitattu annos ja potilaan saama annos sisältävät saman määrän vaikuttavaa ainetta.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: laktoosimonohydraatti.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Inhalaatiojauhe.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Lievän, keskivaikean ja vaikean astman hoito.

(Huomaa: Budesonid Easyhaler ei sovellu akuuttien astmakohtausten hoitoon.)

Annostus ja antotapa

Annostus

Terapeuttinen vaikutus ilmenee muutamassa vuorokaudessa hoidon aloittamisen jälkeen, ja maksimivaste saavutetaan muutamien hoitoviikkojen kuluessa.

Kun potilaalle vaihdetaan Budesonid Easyhaler aiemmin käytössä olleen muun inhaloitavan lääkkeen tilalle, annostus on harkittava yksilöllisesti aiempi vaikuttava aine, annostus ja lääkkeenantotapa huomioon ottaen.

Aloitusannos määräytyy astman vaikeusasteen tai astmaoireiden hallinnan mukaan. Annos säädetään pienimmäksi mahdolliseksi annokseksi, jolla astmaoireet saadaan hallituksi.

Lievää astmaa (vaihe 2) sairastavien aikuisten (mukaan lukien iäkkäät sekä 12–17-vuotiaat nuoret) ja 6−11-vuotiaiden lasten aloitusannos on 200−400 mikrog/vrk ja tarvittaessa jopa 800 mikrog/vrk. Keskivaikeaa (vaihe 3) ja vaikeaa (vaihe 4) astmaa sairastavien aikuisten aloitusannos voi olla jopa 1600 mikrog/vrk. Potilaalle määritetään hoitovasteen ja astman vaikeusasteen perusteella yksilöllinen ylläpitoannos.

Lääkkeen otto kahdesti vuorokaudessa

Lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa sairastavat aikuiset (mukaan lukien iäkkäät sekä 12–17-vuotiaat nuoret): Tavallinen ylläpitoannos on 100−400 mikrogrammaa 2 kertaa vuorokaudessa. Vaikean astmajakson aikana annosta voidaan tarvittaessa suurentaa aina 1600 mikrogrammaan vuorokaudessa jaettuna kahteen (tai useampaan) osa-annokseen, ja astmaoireiden lievityttyä annosta jälleen pienennetään.

6−11-vuotiaat lapset: Tavallinen ylläpitoannos on 100−200 mikrogrammaa 2 kertaa vuorokaudessa. Annosta voidaan tarvittaessa suurentaa aina 800 mikrogrammaan vuorokaudessa jaettuna kahteen (tai useampaan) osa-annokseen, ja astmaoireiden lievityttyä annosta jälleen pienennetään.

Lääkkeen otto kerran vuorokaudessa

Lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavat aikuiset (mukaan lukien iäkkäät sekä 12–17-vuotiaat nuoret): Tavallinen ylläpitoannos on 200−400 mikrogrammaa kerran vuorokaudessa potilaille, jotka eivät aikaisemmin ole käyttäneet inhaloitavia kortikosteroideja. Potilaille, joiden astma on jo hallinnassa kahdesti vuorokaudessa käytettävällä inhaloitavalla kortikosteroidilla (esim. budesonidi tai beklometasonidipropionaatti), voidaan antaa enintään 800 mikrogrammaa kerran vuorokaudessa.

Lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavat 6−11-vuotiaat lapset: Tavallinen ylläpitoannos on 200−400 mikrogrammaa kerran vuorokaudessa potilaille, jotka eivät ennen ole käyttäneet steroideja tai joiden astma on jo hallinnassa kahdesti vuorokaudessa käytettävällä inhaloitavalla kortikosteroidilla (esim. budesonidi tai beklometasonidipropionaatti).

Jos potilas alkaa ottaa lääkkeensä vain kerran vuorokaudessa, on vuorokausiannos pidettävä samana kuin aikaisemmin (vaikuttava aine ja antotapa huomioon ottaen). Tämän jälkeen annosta pienennetään pienimpään mahdolliseen annokseen, jolla astmaoireet pysyvät hyvin hallinnassa. Potilasta on neuvottava ottamaan kerran vuorokaudessa otettava annos illalla. On tärkeää, että annos otetaan säännöllisesti ja samaan aikaan joka ilta.

Ei ole riittävästi tietoa suositusten antamiseen siitä, miten potilas voi siirtyä uudempien inhaloitavien kortikosteroidivalmisteiden käytöstä suoraan kerran vuorokaudessa otettavaan Budesonid Easyhaleriin.

Jos astma pahenee (esim. lisääntynyt keuhkoputkia laajentavan lääkkeen käyttö tai sitkeät hengitystieoireet), on erityisesti niitä potilaita, jotka saavat hoitoa kerran vuorokaudessa, neuvottava kaksinkertaistamaan kortikosteroidiannoksensa ottamalla lääkettä kahdesti vuorokaudessa. Heitä tulisi neuvoa ottamaan yhteys lääkäriin niin pian kuin mahdollista.

Nopeavaikutteinen inhaloitava keuhkoputkia laajentava lääke on aina oltava saatavilla akuuttien astmaoireiden lievittämiseksi.

Suun kautta otettavia kortikosteroideja ylläpitohoitona käyttävät potilaat

Peroraalista kortikosteroidihoitoa käyttävien potilaiden siirtyminen inhalaatiohoitoon sekä näiden potilaiden jatkohoito vaatii erityistä huolellisuutta. Astman on oltava kohtuullisesti hallinnassa ennen kuin kahdesti vuorokaudessa otettavan suuriannoksisen inhaloitavan kortikosteroidin käyttö aloitetaan systeemisen kortikosteroidihoidon (potilaan tavanomainen ylläpitoannos) lisänä. Noin 10 vrk kuluttua systeemisen kortikosteroidin vuorokausiannosta aletaan pienentää vähitellen (esim. pienentämällä prednisolonin tai vastaavan lääkkeen annosta 2,5 mg/kk), kunnes pienin mahdollinen annos on saavutettu. Peroraalinen kortikosteroidihoito saattaa olla kokonaan korvattavissa inhaloitavalla kortikosteroidilla.

Antotapa

Inhalaatioon. Optimaalisen vasteen saavuttamiseksi Budesonid Easyhaler ­inhalaatiojauhetta on käytettävä säännöllisesti.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Lääkärin tai apteekin on varmistettava, että potilaalle on neuvottu inhalaattorin käyttö.

Easyhaler on sisäänhengitysilman virtauksella toimiva inhalaattori. Kun potilas hengittää sisään suukappaleen kautta, lääkeaine kulkeutuu hengitysilman mukana hengitysteihin.

Huom! On tärkeää, että potilasta neuvotaan

- lukemaan huolellisesti käyttöohjeet pakkauksessa olevasta pakkausselosteesta.

- säilyttämään laite suojakotelossa laminaattipussin avaamisen jälkeen, jotta tuotteen säilyvyys ei kärsi. Samalla se myös suojaa inhalaattoria.

- ravistamaan ja laukaisemaan inhalaattori ennen jokaista inhalaatiokertaa.

- istuma- tai seisoma-asennossa hengittämään sisään voimakkaasti ja syvään suukappaleen kautta, jotta optimaalinen annos kulkeutuisi keuhkoihin.

- olemaan hengittämättä ulos suukappaleen kautta, jotta potilaan saama lääkeannos ei pienene. Jos näin käy, potilasta tulee neuvoa tyhjentämään suukappale kopauttamalla se pöytää tai kämmentä vasten ja uusimaan lääkkeen oton.

- laukaisemaan inhalaattori vain kerran ennen inhalointia. Jos laukaisukertoja on useampi, potilasta tulee neuvoa tyhjentämään suukappale kopauttamalla se pöytää tai kämmentä vasten ja uusimaan lääkkeen oton.

- laittamaan suukappaleen suojus aina takaisin paikoilleen ja sulkemaan suojakotelo käytön jälkeen, jotta laite ei vahingossa laukea (minkä seurauksena potilaan saama annos voisi olla jatkossa liian suuri tai pieni).

- huuhtomaan suu vedellä tai harjaamaan hampaat jokaisen lääkkeenottokerran jälkeen käheyden ja suun hiivasieni-infektioriskin vähentämiseksi.

- puhdistamaan suukappale kuivalla kankaalla säännöllisin väliajoin. Puhdistamiseen ei koskaan saa käyttää vettä, koska jauhe on herkkä kosteudelle.

- vaihtamaan Budesonid Easyhaler annoslaskurin lukeman näyttäessä nollaa, vaikka laitteessa on vielä jauhetta jäljellä.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys budesonidille tai kohdassa Apuaineet mainitulle apuaineelle (laktoosi sisältää pieniä määriä maitoproteiinia).

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Budesonid Easyhaler ei ole tarkoitettu akuutin hengenahdistuksen tai status asthmaticuksen hoitoon, vaan niitä hoidetaan inhaloitavalla lyhytvaikutteisella bronkodilaattorilla.

Potilaalle on kerrottava, että Budesonid Easyhaler -inhalaatiojauhe on profylaktinen lääke, ja siksi sitä on käytettävä oireettomanakin säännöllisesti parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamiseksi, ja että sen käyttöä ei tule äkillisesti lopettaa.

Jos potilas on tarvinnut suuriannoksista kortikosteroidihoitoa tai käyttänyt pitkään inhaloitavaa kortikosteroidihoitoa suurimpina suositusannoksina, lisämunuaistoiminta on saattanut heikentyä. Tällöin vaikean stressin yhteydessä voi esiintyä lisämunuaisten vajaatoiminnan oireita ja löydöksiä. Stressitilanteissa ja elektiivisten leikkausten yhteydessä on harkittava systeemisen kortikosteroidin lisäämistä hoitoon.

Potilaat, jotka ovat aiemmin olleet riippuvaisia oraalisista kortikosteroideista, saattavat pitkään jatkuneen systeemisen kortikosteroidihoidon tuloksena kärsiä lisämunuaisten heikentyneestä toiminnasta. Palautuminen saattaa kestää huomattavan kauan. Tämän vuoksi nieltävistä kortikosteroideista riippuvaisen potilaan siirtyessä inhaloitavaan budesonidihoitoon riski lisämunuaisten heikentyneestä toiminnasta saattaa säilyä pitkään. Näissä tapauksissa potilaan hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA-akselin) toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti.

Siirtyminen oraalisesta hoidosta inhaloitavaan budesonidiin saattaa aiheuttaa oireita, jotka aiempi systeeminen kortikosteroidihoito on peittänyt, kuten esim. allerginen nuha, ekseema tai lihas- ja nivelkipu. Näille potilaille annetaan lisänä oireenmukaista hoitoa.

Siirtymävaiheessa jotkut potilaat saattavat tuntea olonsa epämääräisen huonovointiseksi, vaikka keuhkojen toiminta pysyisi ennallaan tai jopa paranisi. Näitä potilaita tulee rohkaista jatkamaan inhaloitavan budesonidin käyttöä ja vähentämään oraalisen kortikosteroidin käyttöä, elleivät kliiniset merkit viittaa muuhun, kuten esim. lisämunuaisten vajaatoimintaan.

Kuten muukin inhalaatiohoito, saattaa inhaloitava budesonidi aiheuttaa paradoksaalisen bronkospasmin, mikä ilmenee äkillisenä hengityksen vinkumisena ja hengenahdistuksena heti inhaloinnin jälkeen. Se on hoidettava välittömästi nopeavaikutteisella inhaloitavalla keuhkoputkia laajentavalla lääkkeellä. Budesonidin käyttö on lopetettava heti, hoito on arvioitava uudelleen ja tarvittaessa korvattava muulla sopivalla hoidolla.

Jos potilas budesonidihoidosta huolimatta saa akuutin hengenahdistuskohtauksen, se on hoidettava nopeavaikutteisella inhaloitavalla keuhkoputkia laajentavalla lääkkeellä ja potilaan tilan uudelleen arviointia on harkittava. Jos inhaloitavien kortikosteroidien enimmäisannokset eivät riitä hallitsemaan astman oireita, potilas saattaa tarvita lyhytaikaista systeemistä kortikosteroidihoitoa. Tällöin ylläpitohoitoa inhaloitavalla kortikosteroidilla tulee jatkaa systeemisen kortikosteroidihoidon rinnalla.

Inhaloitavat kortikosteroidit voivat aiheuttaa systeemisiä vaikutuksia, etenkin jos niitä käytetään

suurina annoksina pitkiä aikoja. Systeemisten vaikutusten esiintyminen on kuitenkin vähemmän

todennäköistä kuin käytettäessä nieltäviä kortikosteroideja. Mahdollisia systeemisiä vaikutuksia ovat Cushingin oireyhtymä, Cushingin oireyhtymän kaltaiset oireet, lisämunuaisten toiminnan heikkeneminen, lasten ja nuorten kasvun hidastuminen, luun mineraalitiheyden pieneneminen, kaihi, glaukooma sekä harvemmin psykologiset ja käyttäytymiseen liittyvät vaikutukset kuten psykomotorinen hyperaktiivisuus, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus tai aggressiivinen käyttäytyminen (erityisesti lapsilla).

Siksi on tärkeää, että käytettäessä inhaloitavia kortikosteroideja haetaan pienin vaikuttava annos, jolla astman oireet pysyvät hallinnassa.

Näköhäiriö

Systeemisesti tai topikaalisesti käytettävien kortikosteroidien käytön yhteydessä saatetaan ilmoittaa näköhäiriöistä. Jos potilaalla esiintyy oireita, kuten näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, potilas on ohjattava silmälääkärille, joka arvioi oireiden mahdolliset syyt. Niitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosi korioretinopatia, joista on ilmoitettu systeemisten tai topikaalisten kortikosteroidien käytön jälkeen.

Suun hiivasieni-infektiota voi esiintyä inhaloitavien kortikosteroidien käytön aikana. Suun hiivasieni-infektioriskin ja käheyden vähentämiseksi potilasta on neuvottava huuhtelemaan suunsa huolellisesti tai harjaamaan hampaansa jokaisen lääkkeenottokerran jälkeen. Suun hiivasieni-infektio voi vaatia asianmukaista sienilääkehoitoa ja osalta potilaista budesonidihoito voi olla välttämätöntä keskeyttää (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Kliinisten astmaoireiden paheneminen voi johtua akuutista bakteerien aiheuttamasta hengitystieinfektiosta, jolloin antibioottilääkitys saattaa olla tarpeen. Näiden potilaiden kohdalla voidaan inhaloitavaa budesonidiannosta joutua suurentamaan ja ottamaan käyttöön lyhytkestoinen oraalinen kortikosteroidilääkitys. Akuuttien astmaoireiden lievitykseen tulisi käyttää nopeavaikutteista inhaloitavaa keuhkoputkia laajentavaa lääkettä.

Jos potilaalla on akuutti tai piilevä keuhkotuberkuloosi, on noudatettava erityistä varovaisuutta. Tuberkuloosin hoito on aloitettava ennen budesonidihoitoa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös, jos potilaalla on hengitysteiden sieni-, virus- tai muita infektioita. Nämä potilaat voivat käyttää Budesonid Easyhaleria vain, jos he saavat myös asianmukaista infektiohoitoa.

Jos potilaalla ilmenee hyvin runsasta hengitysteiden limaneritystä, lyhytaikainen hoito oraalisilla kortikosteroideilla voi olla tarpeen.

Maksan vajaatoiminta vaikuttaa kortikosteroidien eliminaatioon. Se hidastaa eliminaationopeutta ja suurentaa systeemistä altistusta. Systeemivaikutukset ovat tällöin mahdollisia, ja näiden potilaiden HPA-akselin toimintaa on seurattava säännöllisesti.

Samanaikaista hoitoa ketokonatsolin, HIV-proteaasinestäjien tai jonkin muun potentin CYP3A:n estäjän kanssa tulee välttää. Jos tämä ei ole mahdollista, näiden lääkkeiden ja budesonidin antovälin tulisi olla mahdollisimman pitkä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosi-galaktoosi imeytymishäiriö, ei tule käyttää tätä lääkettä.

Valmisteen apuaineena oleva laktoosi sisältää pieniä määriä maitoproteiineja ja voi siten aiheuttaa allergisen reaktion.

Pediatriset potilaat

Pitkäaikaista inhaloitavaa kortikosteroidihoitoa saavien lasten pituuskasvun säännöllinen seuraaminen on suositeltavaa. Jos kasvu hidastuu, hoitoa on arvioitava uudelleen ja pyrittävä pienentämään inhaloitavan kortikosteroidin annosta mahdollisuuksien mukaan, kunnes saavutetaan pienin annos, jolla astmaoireet pysyvät tehokkaasti hallinnassa. Lisäksi on harkittava potilaan ohjaamista lasten keuhkosairauksiin perehtyneelle erikoislääkärille.

Yhteisvaikutukset

Budesonidin metabolia tapahtuu pääasiassa CYP3A4-välitteisesti. CYP3A4:n estäjät, esim. itrakonatsoli, ketokonatsoli, ritonaviiri, nelfinaviiri, siklosporiini, etinyyliestradioli, kobisistaatti ja troleandomysiini, voivat siis suurentaa budesonidialtistusta moninkertaisesti (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Tällä on vähäinen kliininen merkitys lyhytaikaisessa hoidossa (1–2 viikkoa), mutta pitkäaikaishoidossa se on otettava huomioon.

Yhteiskäytön kobisistaattia sisältävien valmisteiden kanssa odotetaan suurentavan systeemisten haittavaikutusten riskiä. Tämän yhdistelmän käyttöä on vältettävä, ellei hyöty ole suurempi kuin suurentunut systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten riski, jolloin potilaita on seurattava systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten varalta.

Riittäviä tietoja annostussuositusten antamiseen ei ole, joten budesonidin ja CYP3A4:n estäjien samanaikaista käyttöä on vältettävä. Jos se ei ole mahdollista, hoitojen väliin on jäätävä mahdollisimman pitkä aika, ja myös budesonidiannoksen pienentämistä voidaan harkita.

Niukat tiedot suuriannoksisen inhaloitavan budesonidin yhteisvaikutuksesta osoittavat, että pitoisuudet plasmassa voivat suurentua huomattavasti (keskimäärin nelinkertaisiksi), jos itrakonatsolia (200 mg kerran vuorokaudessa) annetaan samanaikaisesti inhaloitavan budesonidin (1 000 mikrog kerta-annos) kanssa.

Kortikosteroidipitoisuuksien suurenemista plasmassa ja niiden vaikutuksen voimistumista on havaittu naisilla, jotka ovat käyttäneet myös estrogeenejä ja ehkäisyyn käytettäviä steroideja, mutta vaikutusta ei ole havaittu budesonidin ja pieniannoksisten yhdistelmäehkäisytablettien samanaikaisen käytön yhteydessä.

Lisämunuaistoiminta voi olla heikentynyt, joten aivolisäkkeen vajaatoiminnan diagnosointia varten tehtävän ACTH-stimulaatiokokeen tulokset voivat olla virheellisiä (pienet pitoisuudet).

Raskaus ja imetys

Raskaus

Prospektiivisten epidemiologisten tutkimusten tulokset ja maailmanlaajuiset myyntiintulon jälkeiset tiedot eivät pääosin ole kyenneet osoittamaan, että inhaloitavan budesonidin käytöllä raskauden aikana olisi lisääntynyt riski aiheuttaa haittavaikutuksia sikiölle tai vastasyntyneelle. Sekä äidin ja sikiön kannalta on tärkeää pitää astman hoito riittävällä tasolla raskauden aikana. Kuten muidenkin raskauden aikana käytettävien lääkkeiden osalta, budesonidin käytöstä saatava hyöty äidille täytyy arvioida sikiölle mahdollisesti kohdistuvia riskejä vastaan. Ylläpitohoitoon tulee käyttää pienintä mahdollista annosta, jolla astmaoireet saadaan riittävästi hallituksi.

Eläinkokeissa glukokortikoidien on osoitettu aiheuttavan epämuodostumia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Tällä löydöksellä ei todennäköisesti ole merkitystä ihmiselle käytettäessä suositeltuja annoksia.

Lisäksi eläinkokeet ovat osoittaneet, että prenataaliaikana annetut suuret glukokortikoidiannokset (jotka kuitenkin ovat pienempiä kuin teratogeeniset annokset) lisäävät riskiä kohdunsisäisen kasvun hidastumiseen, aikuisiän sydän- ja verisuonisairauksiin, glukokortikoidireseptoritiheyden pysyviin muutoksiin ja hermovälittäjäaineiden aineenvaihdunnan muutoksiin.

Imetys

Budesonidi erittyy rintamaitoon. Kun budesonidia käytetään terapeuttisina annoksina, valmiste ei todennäköisesti kuitenkaan vaikuta imetettävään lapseen. Budesonidia voi käyttää rintaruokinnan aikana.

Imetettävien lasten systeeminen budesonidialtistus on hyvin pieni astmaa sairastavien imettävien naisten inhaloitavan budesonidiylläpitohoidon (200 tai 400 mikrog kahdesti vuorokaudessa) yhteydessä.

Farmakokineettisessä tutkimuksessa lapsen arvioitu vuorokausiannos oli 0,3 % äidin vuorokausiannoksesta molemmilla annostasoilla. Arvioitu keskimääräinen pitoisuus lasten plasmassa oli 1/600 äidin plasman pitoisuuksista olettaen, että oraalinen hyötyosuus on lapsilla 100 %. Kaikki lasten plasmanäytteiden budesonidipitoisuudet alittivat määrityskynnyksen.

Terapeuttisia budesonidiannoksia käytettäessä imeväisen altistus on todennäköisesti pieni. Käsitys perustuu inhaloitavaa budesonidia koskeviin tietoihin ja siihen, että budesonidin farmakokinetiikka on lineaarinen terapeuttisella annosalueella, kun lääke annetaan nenään, inhalaationa, suun kautta tai peräsuoleen.

Inhaloitavan budesonidin käyttöä imetyksen aikana tulee harkita vain, jos äidin saaman hyödyn odotetaan ylittävän lapseen kohdistuvan mahdollisen haitan.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Vaikutuksia ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn ei ole havaittu.

Haittavaikutukset

Mahdolliset haittavaikutukset on esitetty elinryhmittäin esiintymistiheyden mukaan luokiteltuna.

Hyvin yleinen (≥1/10)

Yleinen (≥1/100, <1/10)

Melko harvinainen (≥1/1 000, <1/100)

Harvinainen (≥1/10 000, <1/1 000)

Hyvin harvinainen (<1/10 000)

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

 

Yleiset

Melko harvinaiset

Harvinaiset

Hyvin harvinaiset

Tuntematon

Infektiot

suunielun kandidoosi

    

Immuunijärjestelmä

  

yliherkkyys-reaktiot (mm. ihottuma, kosketus-ihottuma, nokkosihottuma, angioedeema ja anafylaktinen reaktio)

  

Umpieritys

  

hypokortisolismi, hyper-kortisolismi, systeemisten kortikosteroidivaikutusten oireet ja merkit, mm. lisä-munuaisten vajaatoiminta ja kasvun hidastuminen*

  

Psyykkiset haitat

 

ahdistunei-suus**, masentunei-suus**

käyttäytymismuutokset (erityisesti lapsilla), levottomuus, hermostuneisuus

 

psykomotorinen hyper-aktiivisuus, unihäiriöt, aggressiivisuus,

ärtyneisyys, psykoosi

Silmät

 

harmaakaihi***, näön hämärtyminen (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

 

glaukooma

 

Hengitys-elimet, rintakehä ja välikarsina

yskä, nieluärsytys

 

äänen käheys, dysfonia, bronkospasmi (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

  

Ruoansulatus-elimistö

nielemisvaikeus

    

Iho ja ihon-alainen kudos

  

kutina, eryteema, mustelmanmuodostus

  

Luusto, lihakset ja sidekudos

 

lihaskouristus

 

luuntiheyden väheneminen

 

Hermosto

 

vapina

   

Inhaloitava budesonidihoito voi aiheuttaa suunielun kandidoosia. Kokemusten mukaan sitä esiintyy harvemmin, jos lääke inhaloidaan ennen ateriaa ja/tai jos suu huuhdellaan inhalaation jälkeen. Useimmissa tapauksissa suunielun kandidoosi paranee paikallisesti käytettävillä sienilääkkeillä, eikä inhaloitavaa budesonidihoitoa tarvitse keskeyttää.

Käytettäessä inhaloitavia glukokortikosteroideja saattaa toisinaan esiintyä viitteitä tai oireita systeemisistä glukokortikosteroidien haittavaikutuksista, todennäköisesti riippuen annoksesta, altistusajasta, samanaikaisesta ja aiemmasta kortikosteroidialtistuksesta sekä yksilöllisestä herkkyydestä. Tällaisia vaikutuksia voivat olla lisämunuaisten vajaatoiminta, lasten ja nuorten pituuskasvun hidastuminen, luun mineraalitiheyden väheneminen, harmaakaihi ja glaukooma sekä infektioalttius. Stressinsietokyky voi heikentyä. Systeemisten vaikutusten esiintyminen on kuitenkin paljon epätodennäköisempää inhaloitavan budesonidin kuin oraalisten kortikosteroidien käytön yhteydessä.

*Pediatriset potilaat

Kasvun hidastumisriskin vuoksi lasten kasvua on seurattava kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet kuvatulla tavalla.

** Tulokset kliinisistä tutkimuksista, joissa 13 119 potilasta sai inhaloitavaa budesonidia ja 7 278 potilasta plaseboa on yhdistetty. Inhaloitavaa budesonidia saaneilla ahdistuneisuuden esiintymistiheys oli 0,52 % ja plaseboa saaneille 0,63 %. Masentuneisuuden esiintymistiheys oli 0,67 % inhaloitavaa budesonidia saaneilla ja 1,15 % plaseboa saaneilla.

***Plasebokontrolloiduissa tutkimuksissa harmaakaihi oli raportoitu melko harvinaisena haittavaikutuksena myös plaseboa saaneiden ryhmässä.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Oireet

Budesonidin akuutti toksisuus on vähäinen. Jos budesonidia käytetään pitkään erittäin suurina annoksina, saattaa esiintyä systeemisiä glukokortikoidivaikutuksia, kuten hyperkortisolismin oireita ja lisämunuaisen vajaatoimintaa. Lisämunuaiskuoren atrofiaa voi ilmetä ja stressinsietokyky voi heikentyä.

Hoito

Akuutti yliannostus ei todennäköisesti aiheuta kliinisiä ongelmia, vaikka annos olisi ollut suurikin. Inhaloitavaa budesonidihoitoa tulee jatkaa suositellulla annoksella astman hallitsemiseksi. HPA-akselin toiminta palautuu normaaliksi muutamassa päivässä.

Stressitilanteissa saattaa varotoimenpiteenä olla tarpeen antaa kortikosteroidia (esim. suuri hydrokortisoniannos). Potilaita, joilla on lisämunuaiskuoren atrofia, hoidetaan steroidiriippuvaisina. Hoito on asianmukainen ylläpitohoito systeemisellä kortikosteroidilla, kunnes tila on vakaa.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Glukokortikoidit. ATC-koodi: R03BA02.

Budesonidi on kortikosteroidi. Sillä on paikallinen anti-inflammatorinen vaikutus hengitysteiden limakalvoihin paikallisesti annettuna.

Paikallinen anti-inflammatorinen vaikutus

Glukokortikosteroidien tarkkaa vaikutusmekanismia astmaan liittyvän tulehduksen hoidossa ei toistaiseksi tunneta täysin. Tulehdusta estävät vaikutukset, kuten tulehdusvälittäjien vapautumisen esto ja soluvälitteisen immuunivasteen esto, ovat luultavasti merkitseviä.

Vaikutuksen alku

Yhden suun kautta inhaloidun budesonidiannoksen jälkeen keuhkojen toiminta helpottuu muutamassa tunnissa. Jauheinhalaattorin avulla suun kautta inhaloitavaa budesonidia käytettäessä keuhkojen toiminnan on osoitettu paranevan kahden päivän kuluessa hoidon aloituksesta, mutta paras mahdollinen hyöty saavutetaan mahdollisesti vasta neljän viikon kuluttua.

Hengitysteiden reaktiivisuus

Budesonidin on lisäksi osoitettu vähentävän hengitysteiden reaktiivisuutta histamiinille ja metakoliinille potilailla, joilla on hyperaktiiviset hengitystiet.

Rasitusastma

Inhaloitavan budesonidin on osoitettu estävän tehokkaasti rasitusastmaa.

HPA-akselin toiminta

Terveillä koehenkilöillä toteutetussa tutkimuksessa inhaloitavan budesonidin vaikutus plasman ja virtsan kortisolipitoisuuksiin oli suhteessa annokseen. ACTH-kokeiden mukaan suositusannoksina käytetyn budesonidin vaikutus lisämunuaistoimintaan on pienempi kuin 10 mg annoksina käytetyn prednisolonin.

Pediatriset potilaat

Pitkäaikaistutkimuksista peräisin olevaa tietoa on vähän, mutta useimmat inhaloitavalla budesonidilla hoidetut lapset ja nuoret saavuttavat ilmeisesti aikuisiän tavoitepituutensa. Hoidon alussa on kuitenkin havaittu kasvun tilapäistä hidastumista (noin 1 cm). Hidastuminen tapahtuu yleensä ensimmäisenä hoitovuotena (ks. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Rakolamppututkimus tehtiin 157 lapselle (ikä 5–16 vuotta), joiden keskimääräinen vuorokausiannos oli 504 mikrog 3–6 vuoden ajan. Löydöksiä verrattiin 111:n iän suhteen kaltaistetun astmaatikkolapsen tietoihin. Inhaloitavaan budesonidiin ei liittynyt posteriorisen subkapsulaarisen kaihin lisääntymistä.

Farmakokinetiikka

Budesonid Easyhalerin vaikutus perustuu muuttumattomaan vaikuttavaan aineeseen, budesonidiin, joka on kahden epimeerin (22R ja 22S) seos. Glukokortikoidireseptorien affiniteettitutkimuksissa 22R-muodon aktiivisuus on kaksinkertainen 22S-muotoon verrattuna. Nämä kaksi budesonidin muotoa eivät muunnu toisikseen. Molemmilla epimeereillä on sama terminaalinen puoliintumisaika (2−3 tuntia). Astmapotilaiden Easyhaler-laitteesta inhaloimasta budesonidiannoksesta kulkeutuu keuhkoihin noin 15−25 %. Suurin osa inhaloidusta annoksesta jää suunieluun ja tulee niellyksi, ellei suuta huuhdota.

Imeytyminen

Suun kautta otetun budesonidin huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin 1−2 tunnissa, ja absoluuttinen systeeminen hyötyosuus on 6−13 %. Plasmassa 85−95 % budesonidista sitoutuu proteiineihin. Inhalaation jälkeen huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin 30 minuutissa. Suurin osa keuhkoihin kulkeutuneesta budesonidista imeytyy systeemisesti.

Jakautuminen

Budesonidin jakautumistilavuus on noin 3 l/kg. Budesonidi sitoutuu plasman proteiineihin keskimäärin 85–90-prosenttisesti.

Biotransformaatio ja eliminaatio

Budesonidi eliminoituu pääasiassa metabolian kautta. Budesonidi metaboloituu maksassa nopeasti ja suuressa määrin sytokromi P4503A4:n vaikutuksesta kahdeksi päämetaboliitiksi. Näiden metaboliittien glukokortikoidivaikutus in vitro on alle 1 % kanta-aineen vaikutuksesta. Vähäistä metabolista inaktivaatiota on havaittu ihmisen keuhko- ja seerumipreparaateissa.

Budesonidi erittyy virtsaan ja ulosteeseen konjugoituneina ja konjugoitumattomina metaboliitteina.

Lineaarisuus

Budesonidin kinetiikka on annosriippuvainen kliinisesti merkityksellisillä annoksilla.

Pediatriset potilaat

Budesonidin systeeminen puhdistuma on noin 0,5 l/min 4–6-vuotiailla astmaa sairastavilla lapsilla. Puhdistuma painokiloa kohti on lapsilla noin 50 % suurempi kuin aikuisilla. Inhaloidun budesonidin terminaalinen puoliintumisaika on noin 2,3 tuntia astmaa sairastavilla lapsilla. Aika on suunnilleen samaa luokkaa kuin terveillä aikuisilla.

Erityiset potilasryhmät

Jos potilaalla on maksasairaus, voi altistus budesonidille lisääntyä.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta, karsinogeenisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Eläimillä tehdyissä lisääntymistutkimuksissa on glukokortikosteroidien, kuten budesonidin, osoitettu lisäävän epämuodostumia (suulakihalkio, luuston epämuodostumat). Näiden vaikutusten esiintymistä ihmisellä pidetään epätodennäköisenä käytettäessä suositeltuja annoksia.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Laktoosimonohydraatti (joka sisältää pieniä määriä maitoproteiineja).

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

Myyntipakkauksessa olevan lääkkeen kestoaika: 3 vuotta.

Kestoaika laminaattipussin avaamisen jälkeen: 6 kuukautta. Säilytä alle 30 °C. Herkkä kosteudelle.

Säilytys

Myyntipakkaus

Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Avatun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

BUDESONID EASYHALER inhalaatiojauhe
100 mikrog/annos 200 annosta (suojakotelo) (27,05 €), 200 annosta (24,68 €)
200 mikrog/annos 200 annosta (suojakotelo) (40,73 €), 200 annosta (36,00 €)
400 mikrog/annos 100 annosta (suojakotelo) (38,01 €), 100 annosta (32,71 €)

PF-selosteen tieto

Moniannosjauheinhalaattori koostuu seitsemästä muoviosasta ja ruostumattomasta teräksestä valmistetusta jousesta. Inhalaattorissa käytetyt muovimateriaalit ovat: laukaisin − polyesteri; jauhesäiliön kansi − LDPE; jauhesäiliö − polykarbonaatti; annoslieriö ja laskinkiekko − asetaali; suukappale − styreenibutadieeni; suukappaleen suojus − polypropyleeni. Suojakotelon muovimateriaalit ovat polypropyleeni ja termoplastinen elastomeeri. Inhalaattori on suljettu laminaattipussiin (PET, Al ja PE) ja pakattu pahvikoteloon joko suojakotelon kanssa tai ilman.

Pakkaukset

Budesonid Easyhaler 100 mikrog/annos inhalaatiojauhe:

  • 200 annosta + suojakotelo
  • 200 annosta
  • 2 x 200 annosta
  • 600 annosta (3 x 200 annosta)

Budesonid Easyhaler 200 mikrog/annos inhalaatiojauhe:

  • 120 annosta
  • 200 annosta + suojakotelo
  • 200 annosta
  • 2 x 200 annosta
  • 600 annosta (3 x 200 annosta)

Budesonid Easyhaler 400 mikrog/annos inhalaatiojauhe:

  • annosta + suojakotelo 100
  • 100 annosta
  • 2 x 100 annosta

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai melkein valkoinen jauhe.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.

Korvattavuus

BUDESONID EASYHALER inhalaatiojauhe
100 mikrog/annos 200 annosta, 200 annosta
200 mikrog/annos 200 annosta, 200 annosta
400 mikrog/annos 100 annosta, 100 annosta

  • Alempi erityiskorvaus (65 %). Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet (203).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

R03BA02

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

31.03.2017

Yhteystiedot

ORION OYJ ORION PHARMA
Orionintie 1, PL 65
02101 Espoo

010 4261
www.orion.fi
etunimi.sukunimi@orionpharma.com