Vertaa PF-selostetta

FLORINEF tabletti 0,1 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi tabletti sisältää 0,1 mg fludrokortisoniasetaattia.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: laktoosi, vedetön 58,9 mg, laktoosimonohydraatti 0,7 mg.
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Tabletti.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Addisonin tauti ja lisämunuaiskuoren hyperplasia.

Annostus ja antotapa

Annostus

Addisonin tauti: Kortisoniasetaatin (aikuisten tavallinen annos on 12,5 mg kolmesti päivässä) lisänä Florinefia voidaan antaa päiväannoksena (0,05)–0,1–(0,2) mg, kun potilaan elektrolyyttitasapainoa ei muulla tavalla saada riittävästi kontrolloitua. Hypertoniapotilaille suositellaan tavallisesti 0,05 mg päivässä.

Lisämunuaiskuoren hyperplasia: Tyydyttävä pitkäaikainen lisämunuaiskuoren aktiivisuutta estävä vaikutus ja 17‑ketosteroidierityksen normalisoituminen on saatu aikaan antamalla Florinefia 0,1–0,2 mg päivässä.

Koska Florinefilla on voimakas mineralokortikoidivaikutus, natriumin saannin vähentäminen ja kaliumin lisääminen ruokavalioon voi olla tarpeen.

Pediatriset potilaat
Puolikas tabletti (0,05 mg) tai yksi kokonainen tabletti (0,1 mg) päivittäin.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Fludrokortisoni on voimakas mineralokortikoidi, joten annostusta ja suolan saantia on kontrolloitava huolellisesti hypertonian, turvotuksen ja painon nousun estämiseksi. Florinefia ei saa antaa potilaille, joilla on hoitamaton sydämen vajaatoiminta.

Pitkäaikaishoidossa elektrolyyttimääritykset tulee tehdä säännöllisesti. Niukasti natriumia sisältävä ruokavalio ja kaliumin lisääminen ruokavalioon voi olla tarpeen. Pitkäkestoista kortikosteroidihoitoa saavaa potilasta on neuvottava huolehtimaan riittävästä proteiininsaannista negatiiviseen typpitasapainoon liittyvän mahdollisen painonlaskun tai lihasten kuihtumisen/heikkouden kumoamiseksi.

Lääkityksen lopettaminen liian nopeasti tai lääkkeen pitkäaikainen käyttö suurina annoksina voi aiheuttaa haittavaikutuksia. Annos tulee pitää mahdollisimman pienenä ja annoksen pienentäminen tulee tapahtua mahdollisuuksien mukaan vähitellen.

Sekundaarisen lisämunuaiskuoren vajaatoiminnan estämiseksi voi stressitilanteissa (esim. vakava sairaus, trauma, leikkaus) tukiannoksen antaminen olla tarpeen sekä Florinef-hoidon aikana että vuoden ajan sen jälkeen. Potilaalle tulee kertoa, että stressitilanteissa voidaan tarvita lisäannoksia.

Pitkäaikaishoito voi aiheuttaa posteriorisen subkapsulaarisen kaihin, glaukooman ja siihen liittyvän näköhermovaurion riskin sekä sekundaarisia silmäinfektioita.

Kaikki kortikosteroidit lisäävät kalsiumin erittymistä, mikä voi aiheuttaa tai pahentaa luukatoa.

Kortikosteroidit voivat altistaa maha-suolikanavan haavan esiintymiseen tai pahentaa olemassa olevaa haavaa tai verenvuotoa. Niitä pitää käyttää varoen altistuneilla potilailla ja välttää tulehduskipulääkkeitä (NSAID) käyttävillä potilailla (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Psyykkisiä oireita kuten unettomuutta, euforiaa, persoonallisuusmuutoksia, psykooseja ja masennusta voi esiintyä. Masennuslääkkeistä ei ole apua ja ne voivat pahentaa oireita.
Kuukautishäiriöitä sekä dyspepsiaa/mahahaavaa voi esiintyä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kirroosi voivat voimistaa kortikosteroidien vaikutusta.

Infektiot/rokotukset
Kortikosteroidihoito voi peittää tai aktivoida infektioita.
Vastustuskyky infektioita vastaan voi heikentyä ja infektioiden paikallistaminen voi olla vaikeaa. Esimerkiksi vesirokko, tuhkarokko, herpes zoster ja sukkulamatotauti (Strongyloides) voivat kehittyä vakaviksi tai hengenvaarallisiksi lapsilla ja aikuisilla, joilla ei ole immuniteettia.
Rokottamista ja immunisaatiota tulee välttää varsinkin suuriannoksisen kortikosteroidihoidon yhteydessä, koska vasta-ainevasteen puuttuminen aiheuttaa neurologisten komplikaatioiden riskin.
Aktiivista tuberkuloosia sairastavilla potilailla suositellaan restriktiivistä hoitoa. Vain fulminantit ja yleistyneet tapaukset hoidetaan huolehtien samanaikaisesti riittävästä kemoterapiasta. Hoidettaessa potilaita, joilla on piilevä tuberkuloosi tai tuberkuliinireaktiviteettia, annetaan kemoprofylaksi.
Hoidossa on noudatettava varovaisuutta, jos potilaalla on herpes simplex silmässä, koska siihen liittyy sarveiskalvoperforaation vaara.

Seuraavissa tapauksissa on noudatettava varovaisuutta: Haavainen paksusuolitulehdus (johon liittyy perforaation, absessin tai muun pyogeenisen infektion riski).

Divertikuliitti. Tuoreet intestinaaliset anastomoosit. Latentti/aktiivinen peptinen haava. Munuaisinsuffisienssi. Akuutti/krooninen nefriitti. Hypertonia. Sydäninsuffisienssi. Tromboflebiitti. Tromboembolia. Osteoporoosi.
Eksanteema. Diabetes mellitus. Cushingin oireyhtymä. Kouristukset. Metastasoitunut syöpä. Myastenia gravis. Aiemmin esiintynyt psyykkinen sairaus.

Näköhäiriö
Systeemisesti tai topikaalisesti käytettävien kortikosteroidien käytön yhteydessä saatetaan ilmoittaa näköhäiriöistä. Jos potilaalla esiintyy oireita, kuten näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, potilas on ohjattava silmälääkärille, joka arvioi oireiden mahdolliset syyt. Niitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosi korioretinopatia, joista on ilmoitettu systeemisten tai topikaalisten kortikosteroidien käytön jälkeen.

Pediatriset potilaat
Kortikosteroidit voivat hidastaa pituuskasvua ja estää endogeenistä steroidituotantoa. Pitkäaikaishoidossa olevat lapset ja nuoret tulee tutkia säännöllisesti.

Vanhukset:
Hoidon haittavaikutuksena esiintyvä luukato ja hypertonia voivat aiheuttaa vakavia seurauksia vanhuksilla. Tiivis seuranta on suositeltavaa.

Yhteisvaikutukset

Samanaikaisesti käytettynä seuraavat lääkevalmisteet saattavat aiheuttaa yhteisvaikutuksia lisämunuaiskuoren kortikosteroidien kanssa:

Amfoterisiini B ja kaliumin erittymistä lisäävät diureetit:
Hypokalemian lisääntyminen. Seerumin kaliummääritykset. Kaliumin lisääminen voi olla tarpeen.

Diabeteslääkkeet:
Kortikosteroidit voivat aiheuttaa hyperglykemiaa. Annoksen sovittaminen voi olla tarpeen.

Oraaliset antikoagulantit:
Antikoagulanttitarve voi vähentyä tai lisääntyä. Tiheä seuranta.

Antikoliiniesteraasi:
Kortikosteroidit voivat estää vaikutusta.

Barbituraatit ja muut kouristuksia estävät lääkkeet, rifampisiini:
Maksaentsyymi-induktiosta johtuva kortikosteroidimetabolian lisääntyminen ja siitä johtuva tehon heikkeneminen. Annoksen sovittaminen voi olla tarpeen.

Siklosporiini:
Sekä siklosporiinin että kortikosteroidien vaikutus voi lisääntyä.

CYP3A:n estäjät:
Yhteiskäytön CYP3A:n estäjien kuten kobisistaattia sisältävien valmisteiden kanssa odotetaan suurentavan systeemisten haittavaikutusten riskiä. Tämän yhdistelmän käyttöä on vältettävä, ellei hyöty ole suurempi kuin suurentunut systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten riski, jolloin potilaita on seurattava systeemisten kortikosteroidihaittavaikutusten varalta.

Digitalisglykosidit:
Hypokalemiaan liittyvä suurentunut rytmihäiriöiden ja digitalismyrkytyksen riski. Seerumin kaliummääritykset. Mahdollinen kaliumlisä voi olla tarpeen.

Ei-depolarisoivat lihasrelaksantit:
Kortikosteroidit voivat heikentää tai voimistaa vaikutusta.

Isoniatsidi:
Seerumin isoniatsidipitoisuus voi pienentyä.

Ketokonatsoli:
Kortikosteroidimetabolian heikkeneminen ja siitä johtuva tehon lisääntyminen.

NSAID/ASA:
Lisääntynyt ulkusriski. ASAn farmakologisen vaikutuksen heikkeneminen. Lopetettaessa kortikosteroidin käyttö salisylaattitaso voi nousta suureksi. Hypoprotrombinemiassa ASAa tulee käyttää varoen kortikosteroidien kanssa.

Somatotropiini:
Kortikosteroidit voivat estää vaikutusta.

Kilpirauhaslääkkeet:
Hypertyreoosissa kortikosteroidimetabolia lisääntyy sekä hypotyreoosissa vähenee. Annoksen sovittaminen voi olla tarpeen.

Rokotteet:
Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.

Estrogeeni-/ehkäisyvalmisteet:
Puoliintumisaika voi pidentyä ja kortikosteroidipitoisuus suurentua.

Laboratoriokokeet:
Leukosyyttien fagosytoositutkimus voi antaa väärän negatiivisen tuloksen.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Eläinkokeet ovat osoittaneet, että kortikosteroidit voivat aiheuttaa erilaisia epämuodostumia (suulakihalkioita, luuston epämuodostumia), mutta näillä tuloksilla ei näytä olevan merkitystä ihmiselle. Pitkäaikaishoidon seurauksena on todettu istukan ja syntymäpainon pienenemistä sekä ihmisillä että eläimillä.

Pitkäaikaishoitoon liittyy lisämunuaiskuorisuppression riski vastasyntyneellä. Sen vuoksi kortikosteroidien käyttöä raskauden aikana on harkittava huolellisesti.

Imetys
Ei tiedetä erittyykö fludrokortisoni ihmisen rintamaitoon.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Ei oleellinen.

Haittavaikutukset

Haittavaikutukset liittyvät suurimmaksi osaksi valmisteen mineralokortikoidivaikutukseen.

Taulukossa 1 on esitelty Florinef 0,1 mg ‑valmistetta käyttäneillä potilailla raportoidut haittavaikutukset. Haittavaikutukset on luokiteltu elinjärjestelmittäin ja yleisyyden mukaan. Yleisyydet on määritetty seuraavasti: yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tai tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Taulukko 1 Haittavaikutukset elinjärjestelmittäin

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Hypokaleeminen alkaloosi

Yleinen

Ruokahaluttomuus

Hyvin harvinainen

Psyykkiset häiriöt

Aistiharhat

Hyvin harvinainen

Hermosto

Kouristuskohtaukset

Hyvin harvinainen

Päänsärky

Hyvin harvinainen

Pyörtyminen

Hyvin harvinainen

Makuaistin muutokset

Hyvin harvinainen

Sydän

Sydämen laajentuminen

Yleinen

Sydämen vajaatoiminta

Yleinen

Verisuonisto

Hypertonia

Yleinen

Ruoansulatuselimistö

Ripuli

Hyvin harvinainen

Luusto, lihakset ja sidekudos

Lihasatrofia

Melko harvinainen

Lihasheikkous

Yleinen

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Turvotus

Yleinen

Tutkimukset

Hypokalemia

Yleinen

Silmät 
Näön hämärtyminen (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)Tuntematon

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‒haitta‑tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www.fimea.fi.

Yliannostus

Krooninen
Oireet: Hypertonia, turvotus, hypokalemia, selvä painonnousu, lihasheikkous, sydämen laajentuminen.

Hoito: Lääkitys keskeytetään ja aloitetaan tarvittaessa uudelleen oireiden hävittyä pienemmällä annoksella. Tarvittaessa annetaan kaliumlisää.

Akuutti
Hoito: Yksittäinen suuri annos hoidetaan juottamalla potilaalle runsaasti nestettä. Suuremmissa annoksissa hoitona on mahahuuhtelu tai oksettaminen. Muuten hoito on oireenmukainen.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: mineralokortikoidit, ATC-koodi: H02AA02

Fludrokortisoniasetaatti on synteettinen lisämunuaiskuoren steroidi, jolla on erittäin voimakas mineralokortikoidivaikutus ja voimakas glukokortikoidivaikutus. Valmistetta käytetään sen mineralokortikoidivaikutuksen vuoksi. Vaikutusmekanismia ei täysin tunneta. Glukokortikoidivaikutus on 15 kertaa ja mineralokortikoidivaikutus 125 kertaa voimakkaampi kuin hydrokortisonilla.

Mineralokortikoidit vaikuttavat distaalisiin munuaistubuluksiin lisäämällä natriumionien takaisinimeytymistä plasmaan. Samanaikaisesti kalium- ja vetyionien erittyminen virtsaan lisääntyy. Pienet fludrokortisoniasetaattiannokset aiheuttavat merkittävää natriumretentiota, lisäävät kaliumin ja vedyn erittymistä virtsaan ja kohottavat verenpainetta. Suuret annokset estävät endogeenista lisämunuaiskuorieritystä, kateenkorvatoimintaa sekä hypofyysin kortikotropiinieritystä. Jos proteiinin saanti ei ole riittävää, typpitasapaino voi muuttua negatiiviseksi.

Farmakokinetiikka

Fludrokortisoniasetaatin puoliintumisaika on noin 18–36 tuntia. Aine sitoutuu voimakkaasti proteiineihin. Se erittyy munuaisten kautta suurimmaksi osaksi inaktiivisina metaboliitteina. Vaikutusaika on 1–2 vuorokautta.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ei kliinistä merkitystä.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Vedetön laktoosi, laktoosimonohydraatti, maissitärkkelys, kalsiumvetyfosfaattidihydraatti, talkki, natriumbentsoaatti (E211), magnesiumstearaatti.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

2 vuotta.

Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2–8 °C). Pidä lasipurkki tiiviisti suljettuna säilytyksen aikana.

Florinefia voi säilyttää annostelua varten alle 25 °C:ssa enintään 30 päivää. Käyttämättömiä tabletteja ei saa enää palauttaa jääkaappisäilytykseen vaan ne on hävitettävä asianmukaisesti, ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FLORINEF tabletti
0,1 mg (J) 100 kpl (17,51 €)

PF-selosteen tieto

Lasipurkki, joka sisältää 100 tablettia.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jossa jakouurre toisella puolella ja toisella puolella merkintä ”FT01”. Läpimitta 6,5 mm.
Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.

Korvattavuus

FLORINEF tabletti
0,1 mg 100 kpl

  • Ylempi erityiskorvaus (100 %). Lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoiminta (105).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

H02AA02

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

28.06.2017

Yhteystiedot

ASPEN NORDIC, Filial af Aspen Pharma Ireland Ltd
Borupvang 3
2750 Ballerup
Denmark

+358 9 74790156
aspennordic@aspenpharma.eu