Vertaa PF-selostetta

VENOFER injektioneste, liuos/infuusiokonsentraatti, liuosta varten 20 mg/ml

Huomioitavaa

▼Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi millilitra liuosta sisältää rautasakkaroosia [rauta(III)-hydroksidi-sakkaroosi-kompleksi] vastaten 20 mg rautaa.

Jokainen 5 ml:n Venofer-injektiopullo sisältää 100 mg rautaa.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos
tai infuusiokonsentraatti, liuosta varten.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Venofer on indisoitu raudanpuutostilan hoitoon seuraavin indikaatioin:

  • Kliininen tarve nopealle raudan saannille,
  • Potilailla, jotka eivät siedä oraalista rautahoitoa tai joilta puuttuu hoitomyöntyvyys,
  • Potilaalla on aktiivinen tulehduksellinen suolistosairaus, jolloin oraaliset rautavalmisteet ovat tehottomia,
  • Krooninen munuaissairaus, kun suun kautta otettavat rautavalmisteet eivät ole yhtä tehokkaita.

Raudanpuutosdiagnoosin tulee perustua asianmukaisiin laboratoriokokeisiin (esim. hemoglobiini, seerumin ferritiini, TSAT, seerumin rauta jne).
(Hb tarkoittaa hemoglobiinia ja TSAT transferriinisaturaatiota)

Annostus ja antotapa

Jokaisen Venofer-valmisteen antamisen aikana ja sen jälkeen on tarkkailtava huolellisesti, ilmeneekö potilaalla yliherkkyysreaktioista johtuvia merkkejä tai oireita.

Venofer-valmistetta saa antaa vain tiloissa, joissa on käytettävissä täydet elvytyslaitteet, ja kun anafylaktisten reaktioiden arviointiin ja hoitamiseen koulutettu henkilökunta on välittömästi saatavilla. Jokaisen Venofer-annoksen jälkeen potilasta on tarkkailtava haittavaikutusten varalta vähintään 30 minuutin ajan (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Annostus

Kumulatiivinen Venofer-annos tulee laskea kullekin potilaalle yksilöllisesti, eikä sitä saa ylittää.

Annostuksen laskeminen

Rautavajauksen kokonaismäärää (mg) vastaava kumulatiivinen kokonaisannos Venoferia määritetään potilaan hemoglobiinitason (Hb) ja ruumiinpainon (paino) perusteella. Venofer-annos tulee laskea kullekin potilaalle yksilöllisesti seuraavan Ganzonin kaavan mukaan laskettavan kokonaisrautavajauksen mukaisesti; seuraavassa on esimerkki:

Rautavajauksen kokonaismäärä [mg] = potilaan paino [kg] x (tavoite-Hb - nykyinen Hb) [g/l] x 0,24* + varastorauta [mg]

  • Potilaan paino < 35 kg: tavoite-Hb = 130 g/l ja varastorauta = 15 mg/kg potilaan painoa.
  • Potilaan paino ≥ 35 kg: tavoite-Hb = 150 g/l ja varastorauta = 500 mg.

* Kerroin 0,24 = 0,0034 x 0,07 x 1000 (Hemoglobiinin rautapitoisuus ≅ 0,34 %, veren tilavuus ≅ 7 % potilaan painosta, muuntokerroin grammoista milligrammoiksi = 1000)

Annosteltavan Venoferin kokonaismäärä (ml) = Rautavajauksen kokonaismäärä [mg] / 20 mg rautaa/ml.

Annosteltavan Venoferin kokonaismäärä (ml) painon, nykyisen Hb-pitoisuuden ja tavoite-Hb-pitoisuuden mukaan*:

Potilaan paino

Annosteltavan Venoferin kokonaismäärä (20 mg rautaa/ml)

 

Hb 60 g/l

Hb 75 g/l

Hb 90 g/l

Hb 105 g/l

30 kg

47,5 ml

42,5 ml

37,5 ml

32,5 ml

35 kg

62,5 ml

57,5 ml

50 ml

45 ml

40 kg

67,5 ml

60 ml

55 ml

47,5 ml

45 kg

75 ml

65 ml

57,5 ml

50 ml

50 kg

80 ml

70 ml

60 ml

52,5 ml

55 kg

85 ml

75 ml

65 ml

55 ml

60 kg

90 ml

80 ml

67,5 ml

57,5 ml

65 kg

95 ml

82,5 ml

72,5 ml

60 ml

70 kg

100 ml

87,5 ml

75 ml

62,5 ml

75 kg

105 ml

92,5 ml

80 ml

65 ml

80 kg

112,5 ml

97,5 ml

82,5 ml

67,5 ml

85 kg

117,5 ml

102,5 ml

85 ml

70 ml

90 kg

122,5 ml

107,5 ml

90 ml

72,5 ml

* Potilaan paino < 35 kg: Tavoite-Hb = 130 g/l
Potilaan paino ≥ 35 kg: Tavoite-Hb = 150 g/l

Hb (mM) -arvon muuntamiseksi Hb (g/l) -arvoksi on edellinen kerrottava 16:lla.

Jos välttämätön kokonaisannos ylittää suurimman sallitun kerta-annoksen, annosteltava määrä täytyy jakaa annettavaksi useampana annoksena.

Annostus

Aikuiset
5–10 ml Venoferia (100–200 mg rautaa) 1–3 kertaa viikossa. Annon kesto ja laimennussuhde, ks. kohta ”Antotapa”.

Pediatriset potilaat
Venoferin käyttöä lapsilla ei ole tutkittu riittävästi, ja siksi Venoferin käyttöä lapsilla ei suositella.

Antotapa

Venoferin saa antaa vain laskimoon. Se voidaan antaa hitaana injektiona laskimoon, infuusiona laskimoon tai suoraan hemodialyysikoneen laskimopuolelta.

Laskimonsisäinen infuusio

Venofer tulee laimentaa ainoastaan steriilillä 9 mg/ml natriumkloridiliuoksella (NaCl). Laimentaminen tulee tehdä juuri ennen infuusiota ja liuos tulee annostella seuraavasti:

Venofer-annos (mg rautaa)

Venofer-annos (ml Venoferia)

Laimennukseen käytettävän steriilin 9 mg/ml NaCl-liuoksen enimmäismäärä

Infuusion vähimmäiskesto

50 mg

2,5 ml

50 ml

8 minuuttia

100 mg

5 ml

100 ml

15 minuuttia

200 mg

10 ml

200 ml

30 minuuttia

Alhaisempia Venofer-pitoisuuksia ei stabiiliussyistä saa käyttää.

Laskimonsisäinen injektio

Venofer voidaan antaa hitaana injektiona laskimoon nopeudella 1 ml laimentamatonta liuosta minuutissa ja korkeintaan 10 ml Venoferia (200 mg rautaa) yhdessä injektiossa.

Injektio hemodialyysikoneen laskimopuolelle

Venofer voidaan annostella hemodialyysin aikana suoraan hemodialyysikoneen laskimopuolelta käyttäen laskimonsisäisen injektion annostelusta annettuja ohjeita.

Vasta-aiheet

Venofer on kontraindisoitu seuraavissa olosuhteissa:

  • yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, Venofer-valmisteelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
  • tunnettu vakava yliherkkyys muille parenteraalisille rautavalmisteille
  • anemia, joka ei johdu raudanpuutteesta
  • näyttö rautaylikuormituksesta tai perinnölliset häiriöt elimistön raudankäytössä.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Parenteraalisesti annostellut rautavalmisteet saattavat aiheuttaa yliherkkyysreaktioita, mukaan luettuna vakava ja mahdollisesti kuolemaan johtava anafylaktinen/anafylaktoidinen reaktio. Yliherkkyysreaktioita on myös ilmoitettu aiempien parenteraalisten rautayhdistelmien, myös rautasakkaroosin, rutiininomaisten annosten jälkeen. Ilmoituksia on tehty yliherkkyysreaktioista, jotka ovat edenneet Kounisin oireyhtymäksi (akuutti allerginen sepelvaltimospasmi, joka voi aiheuttaa sydäninfarktin, ks. kohta Haittavaikutukset). Useissa tutkimuksissa, joissa tutkittavilla potilailla oli ollut aiemmin yliherkkyysreaktio rautadekstraanille tai rautaglukonaatille, Venofer osoittautui hyvin siedetyksi. Tunnettu vakava yliherkkyys muille parenteraalisille rautavalmisteille, ks. kohta Vasta-aiheet.

Yliherkkyysreaktioiden riski on suurempi potilailla, joilla tiedetään olevan allergioita, mukaan luettuina lääkeallergiat ja potilaat, joilla on ollut vakava astma, ekseema tai muu atooppinen allergia.

Parenteraalisiin rautayhdistelmiin liittyy myös suurentunut yliherkkyysreaktioriski potilailla, joilla on immunologinen sairaus tai tulehdustila (kuten systeeminen lupus erythematosus tai nivelreuma).

Venofer-valmistetta saa antaa vain tiloissa, joissa on käytettävissä täydet elvytyslaitteet, ja kun anafylaktisten reaktioiden arviointiin ja hoitamiseen koulutettu henkilökunta on välittömästi saatavilla. Jokaisen Venofer-injektion jälkeen jokaista potilasta olisi tarkkailtava haittavaikutusten varalta vähintään 30 minuutin ajan. Jos yliherkkyysreaktioita tai merkkejä intoleranssista havaitaan valmisteen antamisen aikana, hoito on keskeytettävä välittömästi. Sydän- ja hengitysjärjestelmän elvytykseen tarvittavien laitteiden ja akuuttien anafylaktisten/anafylaktoidisten reaktioiden hoitamiseen tarvittavan välineistön on oltava saatavilla, mukaan luettuna injisoitava adrenaliiniliuos, jonka vahvuus on 1:1000. Lisähoitoa antihistamiineilla ja/tai kortikosteroideilla annetaan tarpeen mukaan.

Maksan toimintahäiriötä sairastavilla potilailla tulee parenteraalista rautaa annostella ainoastaan huolellisen riski/hyötyarvion jälkeen. Raudan parenteraalista annostelua tulee välttää maksan toimintahäiriötä sairastavilla potilailla, jolloin äkillinen raudan ylikuormitus voi olla mahdollinen, erityisesti kun kyseessä on Porphyria Cutanea Tarda (PCT). Rautastatuksen huolellista tarkkailua suositellaan raudan liiallisen määrän välttämiseksi.

Parenteraalista rautaa tulee käyttää varoen akuuteissa tai kroonisissa infektiotapauksissa. Venoferin annostelun lopettamista suositellaan potilailla, jotka sairastavat bakteremiaa. Kroonista infektiota sairastavilla potilailla tulee tehdä riski/hyötyarvio.

Paravenoosia vuotoa on vältettävä, sillä Venoferin vuoto injektiopaikassa voi aiheuttaa kipua, tulehduksen sekä ihon värjäytymistä ruskeaksi.

Yhteisvaikutukset

Kuten muitakaan parenteraalisia rautavalmisteita, Venoferia ei tule antaa samanaikaisesti suun kautta otettavien rautavalmisteiden kanssa, koska tällöin suun kautta otettavan raudan imeytyminen heikentyy. Siksi suun kautta otettava rautahoito tulisi aloittaa vasta vähintään 5 päivän kuluttua viimeisestä Venofer-injektiosta.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Ei ole olemassa tietoja rautasakkaroosin käytöstä raskaana oleville naisille ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Tiedot (303 raskaudesta) Venoferin käytöstä raskaana oleville naisille toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana eivät osoittaneet turvallisuusriskejä äidille tai vastasyntyneelle.

Raskaudenaikainen käyttö vaatii ensin huolellisen riski/hyötyarvion, eikä Venofer-valmistetta pidä käyttää raskauden aikana ellei se ole selvästi välttämätöntä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ilmenevää raudanpuutetta voidaan usein hoitaa suun kautta annettavalla Venofer-valmisteella. Mikäli hoidosta saatava hyöty arvioidaan äidille ja sikiölle mahdollisesti koituvaa riskiä suuremmaksi, suositellaan tämän hoidon rajoittamista raskauden toiseen ja kolmanteen kolmannekseen.

Parenteraalisten rautavalmisteiden antamisen jälkeen voi esiintyä sikiön bradykardiaa. Se on yleensä ohimenevää ja johtuu äidin yliherkkyysreaktiosta. Syntymättömän lapsen tilaa on seurattava huolellisesti, kun raskaana olevalle naiselle annetaan parenteraalisia rautavalmisteita laskimoon.

Eläinkokeet eivät osoita lisääntymistoksisuuteen liittyviä suoria tai välillisiä haitallisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Imetys

On vain vähän tietoa raudan erittymisestä ihmisen rintamaitoon rautasakkaroosin laskimonsisäisen annon jälkeen. Yhdessä kliinisessä tutkimuksessa 10 tervettä imettävää äitiä, joilla oli raudanpuutos, sai 100 mg rautaa rautasakkaroosina. Neljä päivää hoidon jälkeen rintamaidon rautapitoisuus ei ollut suurentunut, eikä eroa kontrolliryhmään (n = 5) ollut. Vastasyntyneiden/imeväisten altistumista Venoferista peräisin olevalle rintamaitoon erittyneelle raudalle ei voida sulkea pois, joten riskit ja hyödyt on arvioitava.

Prekliiniset tiedot eivät osoita imetettävään lapseen kohdistuvia suoria tai välillisiä haitallisia vaikutuksia. Imettävillä rotilla, joita hoidettiin 59Fe:llä merkityllä rautasakkaroosilla, raudan erittyminen maitoon ja siirtyminen poikasiin oli vähäistä. Metabolisoitumaton rautasakkaroosi ei todennäköisesti siirry äidinmaitoon.

Hedelmällisyys

Rautasakkaroosihoidolla ei havaittu olevan vaikutuksia rottien hedelmällisyyteen ja parittelun onnistumiseen.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Jos heitehuimauksen, sekavuuden tai pyörrytyksen oireita esiintyy Venoferin annostelun jälkeen, potilaiden ei tule ajaa tai käyttää koneita, ennen kuin oireet ovat loppuneet.

Haittavaikutukset

Venoferilla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa yleisimmin raportoitu haittavaikutus oli makuhäiriö, jonka yleisyys oli 4,5 tapausta per 100 tutkittavaa. Merkittävimmät Venoferiin liittyvät vakavat haittavaikutukset ovat yliherkkyysreaktiot, joiden yleisyys kliinisissä tutkimuksissa oli 0,25 tapausta per 100 tutkittavaa. Anafylaktoidisia/anafylaktisia reaktioita raportoitiin vain markkinoille tulon jälkeisessä käytössä (yleisyydeksi arvioitu harvinainen). Kuolemantapauksia on raportoitu. Ks. kohta (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Alla olevassa taulukossa esitetään haittavaikutukset, joita raportoitiin 4064 tutkittavalle tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa Venoferin annon jälkeen sekä markkinoilletulon jälkeisessä käytössä.

Elinjärjestelmä

Yleiset (≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinaiset (≥ 1/1000, < 1/100)

Harvinaiset (≥ 1/10000, < 1/1000)

Yleisyys tuntematon1)

Immuunijärjestelmä

 

Yliherkkyys

 

Anafylaktoidiset/anafylaktiset reaktiot, angioedeema

Hermosto

Makuhäiriö

Päänsärky, heitehuimaus, parestesia, hypoestesia

Synkopee, uneliaisuus

Tajunnan tason aleneminen, sekavuus, tajunnanmenetys, ahdistuneisuus, vapina

Sydän

 

 

Sydämentykytykset

Bradykardia, takykardia, Kounisin oireyhtymä

Verisuonisto

Hypotensio, hypertensio

Punastuminen, flebiitti

 

Verenkierron romahtaminen, tromboflebiitti

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

 

Dyspnea

 

Bronkospasmi

Munuaiset ja virtsatiet

  

Kromaturia

 

Ruoansulatuselimistö

Pahoinvointi

Oksentelu, vatsakipu, ripuli, ummetus

 

 

Iho ja ihonalainen kudos

 

Kutina, ihottuma

 

Urtikaria, eryteema

Luusto, lihakset ja sidekudos

 

Lihaskrampit, myalgia, artralgia, raajakipu, selkäkipu

 

 

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Injektio-/infuusiopaikan reaktiot2)

Vilunväristykset, astenia, väsymys, perifeerinen edeema, kipu

Rintakipu, liikahikoilu, kuume

Kylmä hiki, huonovointisuus, kalpeus, influenssan kaltaiset oireet3)

Tutkimukset

 

Kohonnut alaniiniaminotransferaasi, kohonnut aspartaattiaminotransferaasi, kohonnut gammaglutamyylitransferaasi, kohonnut seerumin ferritiini

Kohonnut veren laktaattidehydroge­naasi

 

1) Markkinoilletulon jälkeiset spontaanit raportit; yleisyydeksi arvioitu harvinainen.
2) Useimmin raportoidut ovat: injektio-/infuusiopaikan reaktio kuten kipu, ekstravasaatio, ärsytys, värimuutos, hematooma, kutina.
3) Alkamisaika voi vaihdella muutamasta tunnista useisiin päiviin.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI-00034 Fimea

Yliannostus

Yliannostus voi aiheuttaa rautaylikuormituksen, joka voi ilmetä hemosideroosina. Yliannostusta tulee hoitaa, jos hoitava lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi, rautaa kelatoivalla aineella tai vakiintuneen hoitokäytännön mukaisesti.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Anemialääkkeet, rauta, parenteraaliset valmisteet, ATC-koodi: B03AC.

Vaikutusmekanismi

Rautasakkaroosi, Venoferin vaikuttava aine, koostuu moniytimisestä rauta(III)hydroksidiytimestä, jota ympäröi ei-kovalentein sidoksin suuri joukko sakkaroosimolekyylejä. Kompleksin painokeskimääräinen molekyylimassa (Mw) on noin 43 kDa. Moniytimisellä rautaytimellä on samankaltainen rakenne kuin fysiologisella, rautaa varastoivalla proteiinilla, ferritiinillä. Kompleksi on suunniteltu tarjoamaan kontrolloidusti hyödynnettävää rautaa kehon rautaa kuljettaville (transferriini) ja varastoiville (ferritiini) proteiineille.

Laskimoon annon jälkeen kompleksin moniytiminen rautaydin imeytyy ensisijaisesti maksan, pernan ja luuytimen retikuloendoteliaalijärjestelmään. Toisessa vaiheessa rautaa käytetään hemoglobiinin, myoglobiinin ja muiden rautaa sisältävien entsyymien synteesiin tai se varastoituu ensisijaisesti maksaan ferritiinin muodossa.

Kliininen teho ja turvallisuus

Krooninen munuaistauti
Tutkimus LU98001 oli yhden tutkimushaaran tutkimus, jossa tutkittiin 100 mg:n rauta-annoksen tehoa ja turvallisuutta annettuna Venoferin muodossa enintään 10 kertaa 3–4 viikon aikana raudanpuuteanemiasta kärsiville hemodialyysipotilaille (Hb > 80 ja < 110 g/l, TSAT < 20 % ja seerumin ferritiinipitoisuus ≤ 300 μg/l), jotka saivat rHuEPO-hoitoa. Hb nousi tasolle ≥ 110 g/l 60:llä 77 potilaasta. Seerumin ferritiinin ja transferriinisaturaation keskiarvo nousi merkittävästi lähtöarvosta hoidon aikana (päivä 24): Ero lähtöarvoon oli merkitsevä myös 2 ja 5 viikon seurantakäyntien kohdalla.

Tutkimus 1VEN03027 oli satunnaistettu tutkimus, jossa verrattiin Venoferia (1000 mg jaetuissa annoksissa 14 päivän aikana) ja suun kautta annettua rautasulfaattia (325 mg 3 kertaa päivässä 56 päivän ajan) ei-dialyysiriippuvaisilla, kroonisesta munuaistaudista kärsivillä potilailla (Hb ≤ 110 g/l, seerumin ferritiinipitoisuus ≤ 300 μg/l ja transferriinisaturaatio ≤ 25 %) rHuEPO:n kanssa tai ilman sitä. Kliininen vaste (määriteltynä Hb:n lisäyksenä ≥ 10 g/l ja seerumin ferritiinipitoisuuden lisäyksenä ≥ 160 μg/l) havaittiin useammin Venoferilla hoidetuilla potilailla (31/79; 39,2 %) kuin suun kautta rautaa saaneilla (1/82; 1,2 %); p < 0,0001.

Tulehduksellinen suolistosairaus
Satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa verrattiin Venoferia (yksi laskimonsisäinen 200 mg:n annos rautaa kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa, kunnes saavutettiin kumuloituva annos) suun kautta annettuun rautaan (200 mg kahdesti päivässä 20 viikon ajan) tulehduksellisesta suolistosairaudesta ja anemiasta kärsivillä potilailla (Hb < 115 g/l). Hoidon lopussa 66 %:lla Venofer-ryhmän potilaista Hb oli lisääntynyt ≥ 20 g/l, kun vastaava osuus suun kautta annetun raudan ryhmässä oli 47 % (p = 0,07).

Synnytyksen jälkeen
Satunnaistetussa, kontrolloidussa tutkimuksessa raudanpuuteanemiasta synnytyksen jälkeen kärsivillä naisilla (Hb < 90 g/l ja seerumin ferritiinipitoisuus < 15 μg/l 24–48 tuntia synnyksen jälkeen) verrattiin 2 × 200 mg:n rauta-annosta annettuna Venoferina päivinä 2 ja 4 (n = 22) ja 200 mg:n rauta-annosta annettuna rautasulfaattina kahdesti päivässä 6 viikon ajan (n = 21). Keskimääräinen Hb:n lisäys lähtöarvosta päivään 5 oli 25 g/l Venofer-ryhmässä ja 7 g/l suun kautta annetun raudan ryhmässä (p < 0,01).

Raskaus
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa naiset, jotka olivat raskauden kolmannella kolmanneksella ja kärsivät raudanpuuteanemiasta (Hb 80–105 g/l ja seerumin ferritiinipitoisuus < 13 µg/l), satunnaistettiin Venofer-ryhmään (yksilöllisesti laskettu kokonaisannos rautaa annettuna 5 päivän aikana) tai rauta-polymaltoosi-kompleksia suun kautta saavaan ryhmään (100 mg 3 kertaa päivässä synnytykseen asti). Hb:n lisäys lähtöarvosta oli merkittävästi suurempi Venofer-ryhmässä kuin suun kautta annetun raudan ryhmässä päivänä 28 ja synnytyksen aikaan (p < 0,01).

Farmakokinetiikka

Jakautuminen

Rautasakkaroosin 52Fe:llä ja 59Fe:llä merkittyjä ferrokineettisiä ominaisuuksia arvioitiin kuudella anemiaa ja kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla potilaalla. Ensimmäisten 6-8 tuntien aikana 52Fe oli siirtynyt maksaan, pernaan ja luuytimeen. Paljon makrofageja sisältävän pernan radioaktiivista kertymää pidetään tyypillisenä retikuloendoteliaalijärjestelmän raudan kertymälle.

Yhden laskimoon annetun 100 mg rautaa sisältävän rautasakkaroosiannoksen injektion jälkeen terveillä vapaaehtoisilla suurimmat seerumin kokonaisrautapitoisuudet saavutettiin 10 minuutin kuluttua injektiosta keskimääräisen konsentraation ollessa 538 µmol/l. Keskitilan jakautumisen määrä vastaa hyvin plasman määrää (noin 3 litraa).

Biotransformaatio

Laskimoon annetun injektion jälkeen sakkaroosi suurelta osin hajoaa ja moniytiminen rautaydin imeytyy ensisijaisesti maksan, pernan ja luuytimen retikuloendoteliaalijärjestelmään. 4 viikon antamisen jälkeen punasolujen raudan hyödyntämisaste oli 59–97 %.

Eliminaatio

Rautasakkaroosikompleksin painokeskimääräinen molekyylimassa (Mw) on noin 43 kDa, mikä riittää estämään eliminaation munuaisten kautta. Raudan eliminaatio munuaisten kautta, joka tapahtui ensimmäisten 4 tunnin aikana 100 mg rautaa sisältävän Venofer-annoksen antamisesta, vastasi alle 5 %:ia annoksesta. 24 tunnin kuluttua seerumin kokonaisrautapitoisuus oli vähentynyt annosta edeltävälle tasolle. Sakkaroosin eliminaatio munuaisten kautta oli noin 75 % annoksesta.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Injektionesteisiin käytettävä vesi
Natriumhydroksidi (pH:n säätöön)

Yhteensopimattomuudet

Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet. Sekoittaminen muiden liuosten tai lääkevalmisteiden kanssa aiheuttaa saostumis- ja/tai yhteisvaikutusriskin. Yhteensopivuutta muiden säilytysastiamateriaalien kuin lasin, polyetyleenin ja PVC:n kanssa ei ole osoitettu.

Kestoaika

Tuotteen kestoaika avaamattomassa myyntipakkauksessa
3 vuotta.

Tuotteen kestoaika pakkauksen avaamisen jälkeen
Mikrobiologisista syistä tuote tulee käyttää välittömästi.

Kestoaika steriilillä 9 mg/ml natriumkloridiliuoksella (NaCl) laimentamisen jälkeen
Mikrobiologisista syistä tuote tulee käyttää välittömästi steriilillä 9 mg/ml natriumkloridiliuoksella laimentamisen jälkeen.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C. Ei saa jäätyä. Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Laimennetun tai avatun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

VENOFER injektioneste, liuos/infuusiokonsentraatti, liuosta varten
20 mg/ml 5 x 5 ml (128,67 €)

PF-selosteen tieto

5 ml liuosta yhdessä injektiopullossa (I tyypin lasia) 5 kpl:n pakkauksissa.

Valmisteen kuvaus:

Venofer on tummanruskea, läpinäkymätön vesiliuos.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Tarkista injektiopullot ennen käyttöä, ettei niissä ole näkyvää saostumaa eivätkä ne ole vaurioituneet. Käytä vain sellaisia injektiopulloja, joissa ei ole sakkaa ja joiden liuos on homogeenista.

Venoferia ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa lukuun ottamatta laimennuksessa käytettävää steriiliä 9 mg/ml natriumkloridiliuosta. Ohjeet valmisteen laimentamisesta ennen antoa, ks. kohta Annostus ja antotapa.

Laimennettu liuos on ruskea ja kirkas.

Kaikki Venofer-injektiopullot on tarkoitettu ainoastaan kertakäyttöön.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

VENOFER injektioneste, liuos/infuusiokonsentraatti, liuosta varten
20 mg/ml 5 x 5 ml

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

B03AC

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

14.01.2020

Yhteystiedot

VIFOR PHARMA NORDISKA AB
Gustav III:s Boulevard 46
SE-169 73 Solna
Sverige

+46 8 558 066 00
www.viforpharma.se
Info.nordic@viforpharma.com