ACYCLOSTAD tabletti 800 mg

1 tabletti sisältää 800 mg asikloviiria.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti

Ihon ja limakalvojen Varicella zoster -infektiot immunokompetenteilla potilailla, joilla voidaan pelätä vakavaa taudinkulkua.

Annostus

800 mg asikloviiria 5 kertaa päivässä, noin joka 4. tunti, kun yöannos jätetään ottamatta. Hoito on aloitettava 48 tunnin kuluttua oireiden ilmaantumisesta ja sitä on jatkettava 7 päivää.

Luunydinsiirtopotilailla tai potilailla, joiden absorptio maha-suolikanavasta on huonontunut, on syytä käyttää ensisijaisesti i.v.-hoitoa.

Iäkkäät potilaat

Mahdollinen munuaisten vajaatoiminta täytyy ottaa huomioon iäkkäillä potilailla ja annostus on säädettävä sen mukaisesti (katso kohta Munuaisten vajaatoiminta).

Iäkkäillä potilailla, jotka saavat suuria suun kautta otettavia annoksia asikloviiria on huolehdittava riittävästä nesteytyksestä.

Munuaisten vajaatoiminta

Varovaisuutta on noudatettava annettaessa asikloviiria potilaille, joiden munuaistoiminta on heikentynyt.

Riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava.

Hoidettaessa Herpes zoster -infektioita potilailla, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (glomerulussuodosnopeus alle 10 ml/min), annos suositellaan säädettäväksi 800 mg:aan asikloviiria kahdesti päivässä noin 12 tunnin välein. Potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt (glomerulussuodosnopeus 10–25 ml/min), suositellaan 800 mg asikloviiria kolmesti päivässä, noin 8 tunnin välein.

Pediatriset potilaat

Annostelutiedot lääkkeen käyttämisestä lasten Varicella zoster -infektioissa puuttuvat.

Antotapa

Acyclostad 800 mg:n tabletit otetaan veden (1/2 lasillista) tai muun nesteen kanssa.

Hoidon kesto

Ensimmäisten ihoreaktioiden hoito on aloitettava varhaisessa vaiheessa hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Varicella zoster -infektioiden hoitoaika on vähintään 7 päivää. Hoitoa voidaan pidentää riippuen potilaan kliinisestä tilasta.

Yliherkkyys asikloviirille, valasikloviirille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Riittävästä nesteytyksestä on huolehdittava potilailla, joille annetaan asikloviiria laskimoon tai suuria annoksia suun kautta.

Munuaisten vajaatoiminnan riski kasvaa käytettäessä muita nefrotoksisia lääkkeitä.

Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoimintaa ja iäkkäät potilaat:

Asikloviiri eliminoituu munuaisten kautta ja sen vuoksi annosta on pienennettävä potilailla, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt (ks. kohta Annostus ja antotapa). Iäkkäillä potilailla munuaisten toiminta on todennäköisesti heikentynyt ja sen vuoksi myös näiden potilaiden annosten pienentämistä on harkittava. Sekä iäkkäät potilaat että potilaat, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt ovat suuremmassa vaarassa saada neurologisia haittavaikutuksia ja heitä on seurattava tarkoin näiden vaikutusten varalta. Raportoiduissa tapauksissa reaktiot menivät yleensä ohi, kun hoito lopetettiin (ks. kohta Haittavaikutukset).

Pitkittyneet tai toistuvat hoidot asikloviirilla vaikeasta immuunipuutoksesta kärsivillä potilailla voi johtaa viruskannan herkkyyden vähenemiseen ja asikloviirihoidon tehon heikkenemiseen (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Toistuvien infektioiden vakavuus riippuu potilaan immuunivasteesta, infektiokausien tiheydestä ja kestosta, iholeesioiden laajuudesta ja systeemisistä reaktioista. Nämä tekijät on syytä ottaa huomioon hoidon aikana. Hoito voi muodostua suosituksista, oireiden lievittämisestä tai kausaalisesta terapiasta. Fyysiset, emotionaaliset ja psykososiaaliset ongelmat, joita herpes-infektiot aiheuttavat, voivat vaihdella potilaiden välillä. Hoidon valinta riippuu myös potilaan vallitsevasta tilanteesta.

Apuaineet

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per tabletti eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Asikloviiri eliminoituu pääosin muuttumattomana virtsaan aktiivisen tubulaarisen erittymisen kautta. Muut samanaikaisesti annettavat lääkkeet, jotka kilpailevat aktiivisesta tubulaarisesta erittymisestä, voivat suurentaa plasman asikloviiripitoisuksia tällä mekanismilla. Probenesidi ja simetidiini lisäävät asikloviirin AUC:tä tällä mekanismilla ja vähentävät asikloviirin puhdistumaa. Asikloviirin ja mykofenolaattimofetiilin (elinsiirtopotilailla käytettävä immunosuppressiivinen lääke) inaktiivisen metaboliitin AUC-arvojen on osoitettu kasvavan, kun näitä lääkkeitä annetaan samanaikaisesti. Kuitenkaan annoksen säätö ei ole välttämätöntä johtuen asikloviirin laajasta terapeuttisesta indeksistä.

Samanaikainen interferonihoito voi voimistaa yhteistä tehovaikutusta. Samanaikaisesta tsidovudiinihoidosta johtuvat neuropatia, kouristukset sekä uneliaisuus ovat mahdollisia.

Kokeellinen tutkimus viidellä miespuolisella potilaalla osoittaa, että samanaikainen hoito asikloviirilla ja teofylliinillä suurentaa teofylliinin kokonaisannoksen AUC-arvoa noin 50 %. On suositeltavaa mitata teofylliinin pitoisuuksia plasmassa, jos potilasta hoidetaan samanaikaisesti asikloviirilla.

Raskaus

Asikloviiria tulee käyttää raskauden aikana vain jos mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin mahdolliset vaarat. Asikloviirin eri valmistemuodoille raskauden aikana altistuneiden naisten raskauksien tuloksia on koottu rekisteriksi. Rekisteri ei osoita asikloviiria saaneilla naisilla muuta väestöä enempää vammaisina syntyneitä eivätkä havaitut vammaisuudet olleet keskenään samanlaisia tai noudattaneet mitään mallia, joka viittaisi yhteiseen syyhyn. Asikloviirin systeeminen anto kansainvälisesti hyväksytyissä tavanomaisissa eläinkokeissa ei aiheuttanut embryotoksisia tai teratogeenisia muutoksia kaneilla, rotilla tai hiirillä. Epätavanomaisiin menetelmiin perustuvissa kokeissa rotilla havaittiin sikiön kehityshäiriöitä, mutta vain suurten ihon alle annettujen annosten jälkeen, jotka olivat toksisia emoille. Näiden löydösten kliininen merkitys on epäselvä.

Imetys

Asikloviirin on todettu erittyvän ihmisen rintamaitoon, mikä täytyy ottaa huomioon imetyksen aikana.

Kun 200 mg asikloviiria on annettu viidesti päivässä suun kautta, rintamaidosta on mitattu lääkeainepitoisuuksia, jotka ovat olleet 0,6-4,1-kertaisia vastaaviin plasmapitoisuuksiin verrattuna. Nämä pitoisuudet altistavat lapsen korkeimmillaan 0,3 mg/kg/vrk asikloviiriannoksille. Vastasyntyneiden Herpes simplex -infektioiden hoitoon kuitenkin käytetään asikloviiria laskimoon annosteltuna jopa 30 mg/kg kehon painoa kohden päivässä. Tämän vuoksi on noudatettava varovaisuutta, jos imettäviä äitejä hoidetaan Acyclostad 800 mg -valmisteella.

Potilaan kliininen tila ja asikloviirin haittavaikutusprofiili pitää ottaa huomioon harkitessa potilaan kykyä ajaa tai käyttää koneita.

Asikloviirin vaikutusta ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn ei ole tutkittu. Lisäksi asikloviirin farmakologisten ominaisuuksien perusteella haitallista vaikutusta ajokykyyn tai koneidenkäyttökykyyn ei voida ennustaa. Kuitenkin joissakin harvoissa tapauksissa on todettu väsymystä, päänsärkyä sekä lieviä neurologisia oireita, jotka on otettava huomioon esim. ryhdyttäessä ajamaan autoa.

Alla esitetyt haittavaikutusten esiintymistiheydet ovat arvioita. Suurimmalle osalle haittavaikutuksista ei ole saatavilla sopivia tietoja niiden esiintymistiheyden arvioimiseksi. Lisäksi haittavaikutusten ilmaantuvuus voi vaihdella käyttöaiheen mukaan.

Haittavaikutukset on jaettu yleisyytensä mukaan seuraaviin luokkiin:

Hyvin yleiset (≥ 1/10); yleiset (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinaiset (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinaiset (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinaiset (< 1/10 000).

Veri ja imukudos

Hyvin harvinaiset: Anemia, leukopenia, trombosytopenia.

Immuunijärjestelmä

Harvinaiset: Anafylaksia.

Psyykkiset häiriöt

Yleiset: Sekavuus, aistiharhat

Melko harvinaiset: Unettomuus.

Hyvin harvinaiset: Vierauden tunne (korjaantuu hoidon loputtua), agitaatio, psykoottiset oireet.

Hermosto

Yleiset: Päänsärky, huimaus, uneliaisuus.

Hyvin harvinaiset: Vapina, ataksia, dysartria, kouristukset, enkefalopatia, tajunnan häiriöt jopa kooma.

Yllä mainittuja, yleensä korjaantuvia haittavaikutuksia esiintyi tavallisesti potilailla, joilla oli munuaisten vajaatoiminta tai muita altistavia tekijöitä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Harvinaiset: Hengenahdistus.

Ruoansulatuselimistö

Yleiset: Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakivut.

Maksa ja sappi

Harvinaiset: korjaantuva bilirubiini- ja maksaentsyymitason nousu

Hyvin harvinaiset: Maksatulehdus, keltaisuus.

Iho ja ihonalainen kudos

Yleiset: Kutina, ihottuma (mukaan lukien valoherkkyys).

Melko harvinaiset: Nokkosihottuma, lisääntynyt hajanainen hiustenlähtö.

Kiihtynyt laaja-alainen hiustenlähtö liittyy moniin tauteihin ja lääkkeisiin, yhteys asikloviirihoitoon on epävarma.

Harvinaiset: Angioedeema.

Munuaiset ja virtsatiet

Harvinaiset: Veren urea- ja kreatiniinipitoisuuden nousu

Hyvin harvinaiset: Akuutti munuaisten vajaatoiminta, kipu munuaisissa.

Kipu munuaisissa voi liittyä niiden vajaatoimintaan.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Yleiset: Väsymys, kuume, uupumus.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Oireet

Asikloviiri imeytyy ruoansulatuskanavasta vain osittain. Yksittäistapauksena potilas on niellyt jopa 20 g asikloviiria yleensä ilman toksisia oireita. Potilailla, jotka ovat toistuvasti usean päivän ajan ottaneet vahingossa yliannoksia asikloviiria suun kautta, on ollut mahasuolikanavan oireita (pahoinvointia ja oksentelua) ja neurologisia oireita (päänsärkyä ja sekaannusta).

Suonensisäisesti annetut yliannokset asikloviiria ovat johtaneet seerumin kreatiniiniarvojen ja veren urean typpipitoisuuden nousuun ja tästä seuraten munuaisten toiminnanvajaukseen. Yliannoksiin on liittynyt neurologisia vaikutuksia, mm. sekavuutta, hallusinaatioita, levottomuutta, kouristuksia ja koomaa.

Hoito

Potilaita on seurattava tarkoin myrkytysoireiden havaitsemiseksi. Hemodialyysi nopeuttaa asikloviirin poistumista verestä huomattavasti, joten sen käyttöä voidaan harkita, jos yliannos aiheuttaa oireita.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset viruslääkkeet,

ATC-koodi J05AB01

Asikloviiri itse on farmakodynaamisesti inaktiivinen aine. Kuljettuaan Herpes simplex- (HSV) tai Varicella zoster -viruksen (VZV) infektoimaan soluun asikloviiri muuttuu asikloviiritrifosfaatiksi, virostaattiseksi aineeksi. Tätä asikloviirin muutosta katalysoi viruksen HSV- tai VZV-tymidiinikinaasi, entsyymi, joka on välttämätön viruksen replikaatiolle. Näin virus valmistaa oman virostaattisen aineensa.

Asikloviirilla on 10–20-kertaa korkeampi sitoutumiskyky viruksen DNA-polymeraasiin kuin solun DNA-polymeraasiin. Siksi virusentsyymin aktiivisuus inhiboituu valikoidusti.

Viraalinen DNA-polymeraasi liittää asikloviirin viruksen DNA:han.

Koska asikloviirilta puuttuu 3'-hydroksyyliryhmä, nukleotidejä ei voida enää liittää 3'-5' -sidoksella, mistä aiheutuu ketjun päättyminen. Tämä estää tehokkaasti virusten lisääntymistä.

Tyypin I ja II Herpes simplex -virukset sekä Varicella zoster -virus ovat erittäin herkkiä asikloviirille.

Pitkäaikaiset tai toistuvat asikloviirihoidot heikon immuunivasteen omaavilla potilailla voivat aiheuttaa asikloviiria sietävien kantojen muodostumisen. Tämän johdosta kyseiset potilaat eivät enää reagoi asikloviirihoidolle.

Asikloviiri imeytyy osittain maha-suolikanavasta. Biologinen hyötyosuus 200 mg:n asikloviiriannoksesta on noin 20 %. Biologinen hyötyosuus on annoksesta riippuvainen ja pienenee annosta lisättäessä. Päämetaboliitti 9-karboksimetyyliguaniini on inaktiivinen; noin 10-15 % virtsan mukana erittyvästä määrästä on tätä metaboliittia. Plasmaan imeytyvä asikloviiri erittyy pääasiassa muuttumattomana munuaisten kautta (sekä glomerulussuodatuksessa että tubuluserityksessä).

Normaalin munuaistoiminnan omaavilla potilailla asikloviirin puoliintumisaika plasmassa on noin 3 tuntia. Potilailla, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta, plasman puoliintumisaika pitenee ja on jopa noin 20 tuntia potilailla, joilla on palautumaton vakava munuaisinsuffisienssi. Suositellut hoitoannokset munuaisten vajaatoimintapotilaille on esitetty kohdassa Annostus ja antotapa. Annostus ja antotapa.

Aivoselkäydinnesteen lääkeainepitoisuudet ovat noin 50 % plasmapitoisuuksista. Plasmaproteiineihin sitoutuminen on suhteellisen vähäistä (9-33 %). Sen takia interaktiot, jotka voisivat aiheutua asikloviirin korvautumisesta muiden lääkeaineiden kanssa, eivät ole todennäköisiä.

Vastasyntyneillä (0–3 kuukauden ikäisillä), joita hoidettiin kahdeksan tunnin välein annetuilla tunnin kestävillä 10 mg/kg infuusioannoksilla, vakaan tilan huippupitoisuus (C_{ss max}) oli 61,2 mikromol (13,8 mikrog/ml) ja vakaan tilan minimipitoisuus (C_{ss min}) oli 10,1 mikromol (2,3 mikrog/ml). Kun erilliselle vastasyntyneiden ryhmälle annettiin asikloviirihoitoa 15 mg/kg joka kahdeksas tunti, havaittiin C_max-arvon (83,5 mikromol, 18,8 mikrog/ml) ja C_min-arvon (14,1 mikromol, 3,2 mikrog/ml) kasvavan likimäärin annoksen mukaan.

Useat in vitro -kokeet osoittavat, että hyvin suurilla pitoisuuksilla voi esiintyä kromosomivaurioita. In vivo -tutkimuksissa kromosomivaurioita ei kuitenkaan ole havaittu. Pitkäaikaisissa rotta- ja hiirikokeissa asikloviirin ei ole todettu olevan karsinogeeninen. Useilla eläinlajeilla tehdyissä kansainvälisesti hyväksytyissä standarditesteissä asikloviirillä ei ole ollut embryotoksisia eikä teratogeenisia vaikutuksia. Rotilla tehdyssä erityiseen metodiikkaan perustuvassa testissä ei havaittu sikiövaikutuksia, paitsi suurilla annoksilla, joissa myös emoilla ilmeni toksisuutta.

Mikrokiteinen selluloosa, natriumtärkkelysglykolaatti, kopolyvidoni, magnesiumstearaatti, piidioksidi, kolloidinen vedetön.

Ei oleellinen.

5 vuotta.

Säilytä alle 25 °C.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

ACYCLOSTAD tabletti
800 mg (L:ei) 35 fol (11,14 €)

PF-selosteen tieto

Tabletit on pakattu PVC/Al-läpipainopakkaukseen, PVDC-kalvo.

Tabletit on pakattu 35, 50 tai 500 tabletin läpipainopakkaukseen, joka on pakattu pahviseen ulkopakkaukseen.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Pitkulainen, valkoinen tabletti, jakouurre molemmin puolin.

Ei erityisvaatimuksia.

ACYCLOSTAD tabletti
800 mg 35 fol

• Peruskorvaus (40 %).

J05AB01

09.06.2020