PROMICTAN depottabletti 0,4 mg

Yksi depottabletti sisältää 0,4 mg tamsulosiinihydrokloridia vastaten 0,367 mg tamsulosiinia.

Apuaineet, ks. Apuaineet

Depottabletti

Eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta (BPH) johtuvat alavirtsatieoireet (LUTS).

Annostus

Yksi tabletti päivässä.

Promictan 0,4 depottabletti voidaan ottaa aterioista riippumatta.

Munuaisten vajaatoiminta

Annostuksen sovittaminen ei ole tarpeen, jos potilas sairastaa munuaisten vajaatoimintaa.

Maksan vajaatoiminta

Annostuksen sovittaminen ei ole tarpeen, jos potilas sairastaa lievää tai keskivaikeaa maksan vajaatoimintaa (ks. kohta Vasta-aiheet Vasta-aiheet).

Pediatriset potilaat

Tiedot tamsulosiinin tehosta ja turvallisuudesta lapsilla ja alle 18-vuotiailla nuorilla puuttuvat (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Tamsulosiinia ei tulisi käyttää lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten hoidossa.

Antotapa

Suun kautta.

Tabletti niellään kokonaisena eikä sitä saa rikkoa tai purra, koska tämä voi vaikuttaa pitkävaikutteisen aktiiviaineen vapautumiseen.

• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, mukaan lukien sen aiheuttama angioedeema, tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
• Aikaisemmin havaittu ortostaattinen hypotensio
• Vaikea maksan vajaatoiminta

Kuten muutkin α1-adrenoreseptoriantagonistit myös Promictan -valmisteen käyttö voi laskea verenpainetta, mikä harvoin voi aiheuttaa pyörtymisen. Ortostaattisen hypotension (pyörrytys, heikotus) ensioireiden alkaessa potilaan tulisi olla istuvassa tai makuuasennossa niin kauan kunnes oireet ovat hävinneet.

Ennen Promictan -hoidon aloittamista potilas on tutkittava muiden samankaltaisia oireita kuin BPH aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi. Eturauhanen tulisi tutkia peräsuolen kautta sekä määrittää tarvittaessa PSA ennen hoidon aloittamista sekä säännöllisin väliajoin myöhemmin.

Tamsulosiinia tulee antaa varoen vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä (kreatiniinipuhdistuma <10 ml/min), koska käytöstä näille potilaille ei ole kokemusta.

Harmaakaihi- tai glaukoomaleikkauksen yhteydessä on joillakin potilailla, jotka käyttävät, tai ovat aiemmin käyttäneet tamsulosiinia, todettu IFIS oireyhtymä (Intra-operative Floppy Iris Syndrome, pienen pupillin syndrooman variantti). Oireyhtymä saattaa lisätä silmäkomplikaatioiden riskiä sekä leikkauksen aikana että sen jälkeen.

Tamsulosiinin käytön lopettamisesta 1-2 viikkoa ennen harmaakaihi- tai glaukoomaleikkausta on yksittäistapauksissa todettu olevan apua, mutta keskeyttämisestä saatavaa hyötyä ei ole vahvistettu. IFIS-oireyhtymää on todettu myös niillä potilailla, jotka keskeyttivät tamsulosiinihoidon pidemmäksi aikaa ennen leikkausta.

Tamsulosiinin aloittamista potilailla, joille on suunniteltu harmaakaihi- tai glaukoomaleikkausta, ei suositella.

Harmaakaihi- tai glaukoomaleikkausta suunniteltaessa leikkaavan lääkärin ja hoitohenkilökunnan on varmistettava, käyttääkö potilas parhaillaan tai onko hän aiemmin käyttänyt tamsulosiinia, ja huolehdittava asianmukaisista toimenpiteistä leikkauksessa ilmenevän IFIS oireyhtymän varalta.

Jos potilas on fenotyypiltään hidas CYP2D6-metaboloija, tamsulosiinihydrokloridia ei saa käyttää samanaikaisesti vahvojen CYP3A4:n estäjien kanssa.

Tamsulosiinihydrokloridia tulee käyttää varoen vahvojen ja keskivahvojen CYP3A4:n estäjien kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset)

Ulosteissa voi mahdollisesti esiintyä tabletin jäämiä.

Interaktiotutkimuksia on suoritettu vain aikuisilla.

Interaktioita ei ole havaittu käytettäessä tamsulosiinia samanaikaisesti atenololin, enalapriilin tai teofylliinin kanssa.

Samanaikainen simetidiinin nauttiminen nostaa, ja furosemidin nauttiminen laskee tamsulosiinin pitoisuutta plasmassa. Kuitenkin tamsulosiinipitoisuudet pysyvät normaalialueella, joten annostusta ei tarvitse muuttaa.

In vitro diatsepaami, propranololi, trikloorimetiatsidi, kloorimadinoni, amitriptyliini, diklofenaakki, glibenklamidi, simvastatiini tai varfariini eivät vaikuta tamsulosiinin plasman vapaaseen fraktioon ihmisessä. Tamsulosiini ei vaikuta diatsepaamin, propranololin, trikloorimetiatsidin tai kloorimadinonin vapaaseen fraktioon.

Diklofenaakki ja varfariini voivat nopeuttaa tamsulosiinin eliminoitumisnopeutta.

Tamsulosiinihydrokloridin samanaikainen käyttö vahvojen CYP3A4:n estäjien kanssa saattaa lisätä altistusta tamsulosiinihydrokloridille. Ketokonatsolin (tunnettu vahva CYP3A4:n estäjä) samanaikainen käyttö suurensi tamsulosiinihydrokloridin AUC-arvon 2,8-kertaiseksi ja C_max-arvon 2,2-kertaiseksi.

Tamsulosiinihydrokloridia ei pitäisi käyttää heikoilla CYP2D6 metaboloijilla ydessä vahvojen CYP3A4:n estäjien kanssa.

Tamsulosiinihydrokloridia tulee käyttää varoen samanaikaisesti vahvojen ja keskivahvojen CYP3A4:n estäjien kanssa. Tamsulosiinihydrokloridin samanaikainen käyttö paroksetiinin (vahva CYP2D6:n estäjä) kanssa nosti tamsulosiinin C_max-arvon 1,3-kertaiseksi ja AUC-arvon 1,6-kertaiseksi, mutta tällä nousulla ei katsota olevan kliinistä merkitystä.

Samanaikainen toisen α₁-adrenoreseptorisalpaajan anto voi alentaa verenpainetta.

Promictan-valmistetta ei ole tarkoitettu naisille.

Ejakulaatiohäiriöitä on todettu kliinisissä lyhyt- ja pitkäaikaistutkimuksissa, joissa on käytetty tamsulosiinia. Ejakulaatiohäiriöitä, retrogradista ejakulaatiota ja siemensyöksyn puuttumista on raportoitu myyntiluvan myöntämisen jälkeen.

Promictan -valmisteen vaikutuksesta autolla ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn ei ole tietoa. Kuitenkin potilaiden on syytä olla tietoisia, että tamsulosiini voi aiheuttaa huimausta.

Tamsulosiinihoitoon liittyen on kaihileikkauksen aikana raportoitu pienen mustuaisen oireyhtymää (IFIS, Intraoperative Floppy Iris Syndrome) (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Markkinoille tulon jälkeen ilmoitetut haittavaikutukset: Edellä mainittujen haittavaikutusten lisäksi tamsulosiini käytön yhteydessä on raportoitu esiintyneen eteislepatusta, sydämen rytmihäiriöitä, sydämen tiheälyöntisyyttä sekä hengenahdistusta. Nämä spontaanisti raportoidut tapahtumat liittyvät markkinoille tulon jälkeisiin maailmanlaajuiseen käyttökokemukseen eikä niiden yleisyyttä tai syy-yhteyttä lääkealtistukseen voida luotettavasti vahvistaa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

FI-00034 Fimea

Oireet

Tamsulosiinihydrokloridin yliannostus saattaa aiheuttaa vaikeaa verenpaineen laskua. Sitä on havaittu erilaisilla yliannoksilla.

Hoito

Mikäli yliannostus aiheuttaa akuutin verenpaineen laskun tulee ryhtyä kardiovaskulaarisia toimintoja tukeviin toimiin. Verenpaine ja sydämen lyöntitiheys normalisoituvat, kun potilas asetetaan makuulle. Mikäli tämä ei auta plasmavolyymin lisääjien tai verenpainetta kohottavien lääkkeiden käyttöä voidaan harkita. Munuaistoimintaa tulee seurata ja potilaalle tulee antaa yleistä tukihoitoa.

Dialyysihoidosta ei todennäköisesti ole apua, koska tamsulosiini sitoutuu voimakkaasti plasman proteiineihin.

Imeytymistä voidaan ehkäistä esimerkiksi oksennuttamalla. Suurten lääkemäärien ollessa kyseessä voidaan suorittaa vatsahuuhtelu ja antaa potilaalle aktiivihiiltä ja osmoottista laksatiivia, kuten natriumsulfaattia.

Farmakoterapeuttinen ryhmä

Eturauhaseen hyvänlaatuisen liikakasvun oireiden hoitoon tarkoitetut valmisteet.

Adrenergisten α1-reseptorien salpaajat. ATC-koodi: G04CA02

Vaikutusmekanismi

Tamsulosiini sitoutuu selektiivisesti ja kompetitiivisesti niihin postsynaptisiin α1-adrenoreseptoreihin,erityisesti alatyyppeihin α1A ja α1D, jotka välittävät sileän lihaksen supistumista eturauhasessa ja virtsaputkessa relaksoimalla sileää lihasta.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Tamsulosiini lisää virtsan maksimivirtausnopeutta relaksoimalla sileää lihasta eturauhasessa ja virtsaputkessa ja helpottaa siten obstruktiota. Se parantaa myös instabiilin rakon aiheuttamia kerääntymisoireita. Valmisteen vaikutus sekä kerääntymis- että tyhjennysoireisiin pysyy yllä myös pitkäaikaishoidossa, mistä johtuen kirurgisen hoidon tarve merkitsevästi siirtyy.

Alfasalpaajat voivat alentaa verenpainetta alentamalla perifeeristä resistenssiä. Kliinisesti merkitsevää verenpaineen alenemista ei havaittu tamsulosiinilla suoritetuissa tutkimuksissa.

Käyttö lapsilla

Neuropaattisesta rakosta kärsivillä lapsilla suoritettiin satunnaistettu, lumelääkekontrolloitu kaksoissokko tutkimus. Tutkimukseen osallistui 161 lasta, jotka satunnaistettiin kolmeen eri ryhmään, jotka saivat joko pienen (0.001- 0.002 mg/kg), keskisuuren (0.002 – 0.004 mg/kg) tai suuren annoksen (0.004 – 0.008 mg/kg) tamsulosiinia tai vaihtoehtoisesti lumelääkettä. Primääri päätetapahtumaksi määriteltiin vastine, jossa potilaan detruusorin sulkupaine (Detrusor Leak Point Pressure, LPP) kahden samana päivänä suoritetun mittauksen perusteella laski < 40 cm H20. Sekundääriset päätetapahtumat olivat: detruusorin sulkupaineen mitattu ja prosentuaalinen muutos lähtötasosta, hydronefroosin ja hydroureterin tilan paraneminen tai stabiloituminen, sekä katetrisointipäiväkirjojen mukainen muutos katetrisoimalla saadun virtsan ja kasteluiden määrässä. Primääri- tai sekundäärisissä päätetapahtumissa ei havaittu mitään tilastollisesti merkittävää eroa lumelääkkeen tai millään annostasolla toteutetun tamsulosiinilääkityksen välillä. Nämä löydökset vahvistuivat, kun niitä tarkasteltiin eri alaryhmien (ikä, antikolinergisten lääkkeiden käyttö, paino, maantieteelliset alueet) osalta. Mitään annosvastetta ei todettu millään annostasolla.

Imeytyminen

Promictan depottabletista tamsulosiinia vapautuu tasaisesti ja hitaasti johtaen tarkoituksenmukaiseen lääkealtistukseen ja vain vähäiseen pitoisuusvaihteluun 24 tunnin aikana.

Depottableteista tamsulosiini imeytyy suolistosta. Arviolta noin 57 % otetusta annoksesta imeytyy.

Ruoka ei vaikuta tamsulosiinin kokonaisimeytymiseen tai sen nopeuteen.

Tamsulosiinilla on lineaarinen farmakokinetiikka.

Ennen ruokailua otettu tamsulosiini-kerta-annos saa aikaan tamsulosiinin huippupitoisuuden plasmassa noin 6 tunnin kuluttua. Toistuvassa lääkityksessä steady state -tilassa, joka saavutetaan noin neljänteen päivään mennessä, huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin 4–6 tunnin kuluttua riippumatta ruokailusta. Huippupitoisuudet nousevat ensimmäisen annoksen jälkeen n. 6 ng/ml:sta 11 ng/ml:aan steady state -tilassa. Ruokailusta riippumatta pitkävaikutteisen Promictan -valmisteen plasman tamsulosiinipitoisuus kohoaa 40 %:iin plasman huippupitoisuudesta.

Plasman tamsulosiinipitoisuuksissa on suuria potilaiden välisiä vaihteluja sekä kerta-annon että toistuvan annon jälkeen.

Jakautuminen

Ihmisessä tamsulosiini sitoutuu plasman proteiineihin yli 99 %:sti ja jakautumistilavuus on pieni (n. 0,2 l/kg).

Metabolia

Tamsulosiinilla on vähäinen "first pass" -metabolia ja se metaboloituu hitaasti. Suurin osa tamsulosiinista on plasmassa muuttumattomana. Aine metaboloituu maksassa.

Rotilla tehdyissä tutkimuksissa tamsulosiinin todettiin aiheuttavan vain vähän maksan mikrosomaalisten entsyymien induktiota.

Metaboliitit eivät ole niin tehokkaita kuin aktiivi lääkeaine.

Erittyminen

Tamsulosiini ja sen metaboliitit erittyvät pääasiassa virtsaan. Annoksesta noin 4 - 6 % erittyy muuttumattomassa muodossa.

Tamsulosiinin eliminaation puoliintumisaika on noin 19 tuntia kerta-annoksen jälkeen ja vastaavasti 15 tuntia steady state-tasolla.

Kerta- ja toistuvien annosten toksisuustutkimuksia on suoritettu hiirillä, rotilla ja koirilla. Lisääntymistoksisuutta on tukittu rotilla ja karsinogeenisuutta hiirillä sekä rotilla. Lisäksi genotoksisuutta on tutkittu in vivo ja in vitro.

Suurten tamsulosiiniannosten todettu yleinen toksisuusprofiili vastaa alfa-adrenergisten salpaajien tunnettua farmakologista vaikutusta.

Erittäin korkeilla annoksilla koirilla havaittiin EKG-muutoksia. Tällä löydöksellä ei katsota olevan kliinistä merkitystä. Tamsulosiinilla ei todettu olevan merkittäviä genotoksisia ominaisuuksia.

Naarasrotilla on raportoitu lisääntynyttä rintarauhasen proliferaatiota. Näitä löydöksiä, jotka todennäköisesti johtuvat hyperprolaktemiasta, ei pidetä merkityksellisinä.

Sisäkerros:

hypromelloosi

mikrokiteinen selluloosa

karbomeeri

piidioksidi, vedetön, kolloidinen

punainen rautaoksidi (E172)

magnesiumstearaatti

Ulkokerros:

mikrokiteinen selluloosa

hypromelloosi

karbomeeri

piidioksidi, vedetön, kolloidinen

magnesiumstearaatti

Ei oleellinen.

3 vuotta.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

PROMICTAN depottabletti
0,4 mg (L:ei) 30 fol (19,58 €), 90 fol (45,89 €)

PF-selosteen tieto

PVC/PVDC:Al läpipainopakkaukset.

Pakkauskoot: 10, 18, 20, 28, 30, 50, 60, 90, 98 ja 100 tablettia.

PVC/Aclar:Al läpipainopakkaukset.

Pakkauskoot: 10, 18, 20, 28, 30, 50, 60, 90, 98 ja 100 tablettia.

oPA/Al/PVC/Al läpipainopakkaukset.

Pakkauskoot: 10, 18, 20, 28, 30, 50, 60, 90, 98 ja 100 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valmisteen kuvaus: Valkoinen, sileä, pyöreä tabletti, jonka halkaisija on 9 mm ja, jonka toisella puolella on merkintä ”T9SL” ja toisella puolella merkintä ”0,4”.

Ei erityisvaatimuksia.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

PROMICTAN depottabletti
0,4 mg 30 fol, 90 fol

• Peruskorvaus (40 %).

G04CA02

23.10.2020