ONCOVIN injektioneste, liuos 1 mg/ml
Vaikuttavat aineet ja niiden määrät
Vinkristiinisulfaatti 1 mg/ml
Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan
Yksi millilitra sisältää: 1,3 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E218) ja 0,2 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E216).
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.
Lääkemuoto
Injektioneste, liuos. Vain i.v.-käyttöön.
Kliiniset tiedot
Käyttöaiheet
Akuutti leukemia. Myönteisiä tuloksia on saatu hoidettaessa akuuttia lymfaattista leukemiaa, kantasoluleukemiaa, akuuttia myelooista leukemiaa sekä leukeemistunutta lymfosarkomaa.
Vinkristiini on osoittautunut hyödylliseksi kombinoituna muihin solunsalpaajiin hoidettaessa Hodgkinin tautia, malignia lymfoomaa (lymfosyytti-, mixed cell- ja histiosyyttilymfoomaa sekä erilaistumatonta ja diffuusia lymfoomaa), rabdomyosarkoomaa, neuroblastoomaa, osteogeenista sarkoomaa, mycosis fungoidesta, Ewingin sarkoomaa, rintasyöpää, malignia melanoomaa, keuhkon pienisoluista karsinoomaa ja lapsuusiän gynekologisia kasvaimia.
Hyvä hoitovaste on saatu myös useiden pediatristen maligniteettien kombinaatiohoidosta.
Pysyviä remissioita on saatu myös idiopaattisessa trombosytopeenisessa purpurassa, kun tauti ei ole reagoinut splenektomiaan ja steroidihoitoon. Tämä hoitovaste näkyy jo 3–6 annoksen jälkeen tai sitten tällä lääkkeellä ei päästä lainkaan remissioon ITP:ssa.
Annostus ja antotapa
Oncovinia antavan henkilön tulee olla perehtynyt vinkristiinin käyttöön.
Annostus
Neurotoksisuus näyttää olevan suhteessa annoksen suuruuteen. Tarvittava annos on laskettava ja annettava huolellisesti. Yliannostuksella voi olla fataalit seuraukset. Tavallinen aikuisten annos on 1,4 mg/m2.
Pediatriset potilaat
Tavallinen lasten annos on 2 mg/m2. Alle 10-kiloisten lasten aloitusannos on 0,05 mg/kg annosteltuna kerran viikossa.
Annos on puolitettava, jos seerumin bilirubiiniarvo on > 50 μmol/l.
Antotapa
Ainoastaan i.v. -käyttöön. Oncovinin intratekaalinen antotapa on fataali.
Oncovin-injektionestettä sisältävään ruiskuun suositellaan merkintää: "Varoitus, vain i.v. -käyttöön, intratekaalinen antotapa on fataali".
Laskettu Oncovin-määrä annetaan suonensisäisesti kerran viikossa. Oncovin-liuos voidaan myös injisoida infuusioletkuun tiputuksen aikana (9 mg/ml natriumkloridiliuos tai 50 mg/ml glukoosiliuos).
Injektion tulee kestää noin minuutin. Annettavan liuoksen pitää olla kirkas.
Huomautus:
On tärkeää valita injisointiin mahdollisimman suuri laskimo ja varmistua siitä, että neula on asianmukaisesti laskimossa ennen Oncovinin injisointia. Jos lääkettä joutuu ympäröivään kudokseen i.v.-annon aikana, seurauksena on voimakas ärsytys, minkä vuoksi injektio on keskeytettävä heti. Mahdollinen jäljellä oleva lääkemäärä annetaan toiseen laskimoon. Paikallinen hyaluronidaasi-injektio ja injektiokohdan lämmittäminen helpottavat lääkkeen jakautumista ja niiden katsotaan vähentävän kipua ja selluliitin mahdollisuutta.
Onkolyyttisten aineiden käsittelyssä noudatetaan annettuja ohjeita.
Vasta-aiheet
Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
Vinkristiiniä ei tule antaa samanaikaisesti sädehoidon kanssa, mikäli maksa on hoitokentässä.
Leukopeniariskin takia kehotetaan sekä lääkäriä että potilasta tarkkailemaan komplisoivan infektion oireita.
Vaikka potilaalla jo mahdollisesti oleva leukopenia ei ole kontraindikaatio, on annos ja antoväli tarkkaan harkittava.
Maksan vajaatoiminnassa suositellaan varovaisuutta Oncovinia käytettäessä.
Charcot-Marie-Tooth -syndrooma (myeliinikatomuoto).
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Yhteisvaikutus atsoleihin kuuluvien sienilääkkeiden kanssa
Atsoleihin kuuluvien sienilääkkeiden ja vinkristiinin samanaikainen käyttö on yhdistetty neurotoksisuuteen ja muihin vakaviin haittavaikutuksiin, joita ovat muun muassa kouristuskohtaukset, perifeerinen neuropatia, antidiureettisen hormonin epätarkoituksenmukaisen erityksen oireyhtymä (SIADH) ja paralyyttinen ileus. Varataan atsoleihin kuuluvien sienilääkkeiden käyttö vinkristiinia saavilla potilailla ainoastaan sellaisille potilaille, joille ei ole olemassa vaihtoehtoisia sienilääkehoitoja (ks. kohta Yhteisvaikutukset).
Varoitus. Oncovinia antavan henkilön tulee olla perehtynyt vinkristiinin käyttöön .
Ainoastaan i.v. -käyttöön. Oncovinin intratekaalinen antotapa on fataali.
Oncovinia sisältävään ruiskuun suositellaan merkintää: "Varoitus, vain i.v. -käyttöön, intratekaalinen antotapa on fataali".
Mikäli Oncovin-injektionestettä on annettu erehdyksessä intratekaalisesti, välittömät neurokirurgiset toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin estää kehittyvä, kuolemaan johtava halvaus. Kuitenkaan vain harvoin hengenvaarallinen halvaus ja sitä seuraava kuolema on voitu estää ja silloinkin vakavin, pysyvin neurologisin puutosoirein.
Tapauskuvauksissa on käytetty Ringerin laktaattiliuosta, joka voidaan korvata 9 mg/ml natriumkloridiliuoksella.
Niiden julkaistujen tapauskuvausten perusteella, joissa vinkristiiniä on annettu erehdyksessä intratekaalisesti, tulee aloittaa välittömästi seuraavat toimenpiteet:
- Poistetaan lannepiston kautta niin paljon selkäydinnestettä kuin mahdollista.
- Epiduraalikatetrin kautta, joka on asetettu subaraknoidaalitilaan alkuperäisen lannepiston suhteen ylempään nikamaväliin, aloitetaan huuhdonta Ringerin laktaattiliuoksella. Niin pian kuin tuoretta jääplasmaa on saatavilla, huuhtelua jatketaan Ringerin laktaattiliuoksella, johon 1 litraan on sekoitettu 25 ml jääplasmaa.
- Neurokirurgin toimesta asetetaan katetri aivojen sivukammioon, jonka kautta jatketaan Ringerin laktaattiliuoksen antoa ja huuhtelunesteen annetaan poistua lannepistolla asetetun katetrin läpi suljettuun volyymimittauksella varustettuun systeemiin.
Pelkkää Ringerin laktaattiliuosta annetaan jatkuvana infuusiona nopeudella 150 ml/t. Kun jääplasma on lisätty Ringerin laktaattiliuokseen, infuusion antonopeus on 75 ml/t.
Huuhtelunopeus pyritään säätämään sellaiseksi, että selkäydinnesteen proteiinipitoisuus on 1500 mg/l.
Seuraavia hoitotoimenpiteitä on käytetty, joskaan ne eivät ehkä ole välttämättömiä:
- 10 g glutamiinihappoa on annettu i.v. 24 tunnin jatkuvana infuusiona ja sen jälkeen oraalisesti 500 mg 3:sti päivässä kuukauden ajan.
- Foolihappoa on annettu 100 mg i.v. kertainjektiona ja sen jälkeen infuusiona 25 mg/t 24 tunnin ajan. Tämän jälkeen foolihapon antoa on jatkettu 25 mg:n kertainjektiona joka 6. tunti viikon ajan.
- Pyridoksiinia on annettu 50 mg:n infuusiona 30 minuutin aikana 8 tunnin välein.
Näiden merkitys neurotoksisuuden lieventämisessä on epäselvä.
Ennen hoidon aloittamista on potilasta tai hänen vanhempiaan informoitava mahdollisista haittavaikutuksista.
Vinkristiinihoidon yhteydessä on kuvattu akuuttia virtsahapponefropatiaa, jota voi esiintyä onkolyyttien käytön yhteydessä. Seerumin virtsahapon akuutti kohoaminen voi ilmetä akuutin leukemia remission alkuvaiheessa. Siksi on tärkeää seurata 3–‑4 ensimmäisen hoitoviikon aikana seerumin virtsahappopitoisuutta ja nestetasapainoa sekä ylläpitää virtsaneritystä sopivalla tasolla virtsahapponefropatian estämiseksi.
Joissakin tapauksissa voi alkalin antaminen olla suositeltavaa, jolla lisätään uraatin liukoisuutta virtsassa.
Varovaisuutta on noudatettava potilailla, joilla on iskeeminen sydänsairaus.
Keskushermostoleukemiaa on raportoitu potilailla, joiden leukemia on muuten menestyksellisesti hoidettu vinkristiinillä. Tämä viittaa siihen, että vinkristiini ei penetroidu selkäydinnesteeseen.
Jos potilaalla on keskushermostoleukemia, tarvitaan todennäköisesti yhdistelmähoitoa, koska vinkristiini ei läpäise veriaivoestettä riittävästi.
Jos potilaalla ilmenee leukopeniaa tai komplisoitu infektio, seuraavan annoksen siirtämistä tulee harkita.
Jos potilaalla on neuromuskulaarisairaus tai hän saa yhdistelmähoitoa potentin neurotoksisen aineen kanssa, annoksen kokoon ja haittavaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Jos vinkristiiniä joutuu silmään, voi tästä seurata vakava ärsytysreaktio. Mikäli vinkristiiniä joutuu silmiin, on silmiä huuhdeltava välittömästi runsaalla vedellä.
Joillakin potilailla voi valkoisten verisolujen tai verihiutaleiden määrä laskea, etenkin jos aiempi terapia tai sairaus on heikentänyt luuytimen toimintaa. Siksi ennen jokaista annosta tulisi selvittää valkoisten verisolujen määrä.
Yhdistelmähoidon jälkeen murrosiän ohittaneilla saattaa ilmetä amenorreaa tai atsoospermiaa.
Yhdistelmähoidon lopettamisen jälkeen palautumiseen saattoi mennä joillakin potilailla useita kuukausia.
Sytostaattien yhdistelmähoitoa saavilla potilailla on harvoin raportoitu allergisia reaktioita, kuten anafylaksiaa ihottumaa ja turvotusta, jotka on ajallisesti yhdistetty vinkristiiniin.
Vinkristiinihoidosta aiheutuvaan ummetukseen on syytä varautua ennaltaehkäisevin toimin.
Apuaineet
Tämä lääkevalmiste sisältää parahydroksibentsoaatteja, jotka saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä) ja poikkeustapauksissa bronkospasmia.
Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per millilitra eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.
Yhteisvaikutukset
Akuuttia hengenahdistusta sekä bronkospasmia on raportoitu vinka-alkaloidien annostuksen jälkeen. Näitä reaktioita on ilmennyt useimmiten, kun vinka-alkaloideja on käytetty yhdessä mitomysiini-C:n kanssa.
Tehokkaat ja nopeat toimenpiteet voivat olla tarpeen etenkin, jos potilaalla on aikaisemmin ollut keuhkojen toiminnan vajausta. Reaktio voi alkaa minuutteja tai useita tunteja vinkainjektion jälkeen ja se voi ilmetä jopa 2 viikon kuluttua mitomysiiniannoksen jälkeen. Seurauksena voi olla pitkäaikaista hoitoa vaativa hengenahdistus eikä seuraavaa vinkristiiniannosta suositella.
Fenytoiinin ja onkolyyttien samanaikainen käyttö lisää kouristuskohtausten mahdollisuutta.
Fenytoiiniannoksen tarkistaminen saattaa olla tarpeen vinkristiinihoidon aikana.
Varovaisuutta on noudatettava potilailla, jotka saavat samanaikaisesti lääkettä, joka metaboloituu sytokromi P450-isoentsyymiperheen-CYP 3A kautta ja potilailla, joilla on maksan toimintahäiriö. Vinkristiinin ja itrakonatsolin (tunnettu inhibiittori) tai ketokonatsolin samanaikaisen käytön on raportoitu pahentavan neuromuskulaarisia haittavaikutuksia.
Atsoleihin kuuluvien sienilääkkeiden (esim. itrakonatsoli, vorikonatsoli, posakonatsoli, isavukonatsoli ja flukonatsoli) samanaikainen käyttö vinkristiinin kanssa voi lisätä vinkristiinin pitoisuutta plasmassa, mikä voi johtaa neurotoksisuuden ja muiden haittavaikutusten varhaiseen ilmaantumiseen ja/tai suurempaan vaikeusasteeseen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Siksi vinkristiinia saavilla potilailla atsoleihin kuuluvien sienilääkkeiden käytössä on noudatettava varovaisuutta, ja niitä saa käyttää vain silloin, kun vaihtoehtoisia sienilääkehoitoja ei ole saatavilla tai kun yhdistelmän mahdolliset hyödyt ovat sen riskejä suuremmat. Potilaita on seurattava tiiviisti samanaikaiseen käyttöön liittyvien haittavaikutusten varalta.
Kun vinkristiiniä käytetään yhdessä L-asparaginaasin kanssa, vinkristiini tulee antaa 12‑24 tuntia ennen L-asparaginaasia toksisuuden minimoimiseksi, sillä L-asparaginaasin anto ennen vinkristiiniä voi hidastaa vinkristiinin maksapuhdistumaa.
Raskaus ja imetys
Raskaus
Vinkristiini voi aiheuttaa sikiövaurioita, jos sitä annetaan raskauden aikana. Siksi sen käyttöä on vältettävä raskauden aikana. Vinkristiinistä ei ole olemassa kontrolloituja raskaudenaikaisia tutkimuksia.
Potilasta on informoitava mahdollisista sikiölle aiheutuvista vaaroista, jos vinkristiiniä käytetään raskauden aikana tai jos potilas tulee raskaaksi vinkristiinihoidon aikana.
Imetys
Ei tiedetä, erittyykö vinkristiini äidinmaitoon, koska riittävää tutkimustietoa ei ole käytettävissä. Koska useat lääkeaineet kulkeutuvat äidinmaitoon ja on olemassa vaara, että vinkristiini aiheuttaa haittavaikutuksia imeväiselle, on tehtävä päätös joko lääkityksen tai imetyksen lopettamista huomioiden hoidon tarpeellisuus äidille.
Hedelmällisyys
Hoidettaessa naisia, jotka voivat tulla raskaaksi, heitä pitäisi neuvoa välttämään raskaaksi tulemista hoidon aikana.
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
Vinkristiini on voimakkaasti vaikuttava lääkeaine. Ennen lääkkeen antoa potilasta on varoitettava vinkristiinin mahdollisista haittavaikutuksista.
Haittavaikutukset
Pienillä annoksilla esiintyy harvoin vakavia haittavaikutuksia. Annoksen ollessa suuri ja/tai hoitoajan ollessa pitkä, haittavaikutuksia voi esiintyä, joista hiustenlähtö ja neuromuskulaariset häiriöt ovat tavallisimpia.
Neuromuskulaariset häiriöt alkavat tavallisesti parestesioina ja neuriittikipuina, mutta voivat kehittyä vaikeiksi motorisiksi häiriöiksi.
Osa haittavaikutuksista, kuten leukopenia, neuriittikivut ja ummetus ilmenevät viikoittaisen kerta-annoksen jälkeen. Annosta pienennettäessä oireet lievenevät tai häviävät noin 6 viikon kuluessa hoidon lopettamisesta lukuun ottamatta neuromuskulaarisia haittavaikutuksia, jotka voivat kestää pitempään. Haittavaikutusten vakavuus näyttää voimistuvan, jos viikoittainen lääke annetaan jaettuina annoksina.
Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä ja käyttäen seuraavaa esiintymistiheysluokitusta: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).
Tutkimukset | Melko harvinainen: painonlasku Tuntematon: virtsahapon nousu veressä ja virtsassa |
Sydän | Tuntematon: sydänvaikutuksia, kuten infarkti, angina pectoris, ohimeneviä muutoksia EKG:ssä, jotka liittyvät koronaariiskemiaan¹ |
Veri ja imukudos | Hyvin yleinen: leukopenia Yleinen: trombosytopenia, anemia, vaikutuksia verihiutaleisiin ja punasoluihin Tuntematon: ohimenevä trombosytoosi |
Hermosto | Hyvin yleinen: neuromuskulaariset vaivat², neuropatia, johon liittyy kosketusarkuus, sormien ja varpaiden tunnottomuus, neuropaattinen kipu, syvien jänneheijasteiden häviäminen, lihasheikkous, ataksia ja pareesi, kävelyvaikeudet Yleinen: motoriset vaikeudet, pohjehermon pareesi, pyörrytys, kasvohermon tai äänihuulten halvaantuminen Melko harvinainen: keskushermostohäiriöt, johon liittyy tajunnan menetys, kooma, enkefalopatia, päänsärky ja kouristukset varsinkin lapsilla |
Silmät | Hyvin yleinen: ptosis Yleinen: aivohermohalvaus ekstraokulaarilihaksissa Harvinainen: ohimenevä kortikaalinen sokeus, kaksoiskuvat, optinen neuropatia, optikusatrofia ja sokeus |
Kuulo ja tasapainoelin | Harvinainen: keskipitkä tai pysyvä kuulon alentuminen (osittainen tai täydellinen kuuroutuminen)³ |
Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina | Hyvin yleinen: käheys Harvinainen: kurkkukipu Melko harvinainen: vakava bronkospasmi ja akuutti hengenahdistus4 |
Ruoansulatuselimistö | Hyvin yleinen: ummetus, vatsakipu ja -kouristukset, pahoinvointi, oksentelu5 Yleinen: ripuli, paralyyttinen ileus Melko harvinainen: suun limakalvon tulehdus ja haavaumat, mahasuolikanavan verenvuoto, perforaatio ja/tai nekroosi Harvinainen: haimatulehdus Tuntematon: korvasylkirauhaseen liittyvä kipu |
Munuaiset ja virtsatiet | Melko harvinainen: polyuria, dysuria, virtsaretentio, virtsarakon atonia ja virtsainkontinenssi |
Iho ja ihonalainen kudos | Hyvin yleinen: hiusten lähtö, mikä yleensä on reversiibeli Yleinen: ihottuma Harvinainen: selluliitti, auringonvalolle herkistyminen |
Luusto, lihakset ja sidekudos | Yleinen: leukakipu, myalgia, luukipu, selkäkipu, raajojen kipu |
Umpieritys | Harvinainen: antidiureettisen hormonin (SIADH, Schwartz-Bartters - syndrooma) erityshäiriö, hyponatremia ja nesteretentio |
Aineenvaihdunta ja ravitsemus | Hyvin yleinen: ruokahaluttomuus Tuntematon: hyperurikemia, mikä voi johtaa munuaisvaurioon |
Hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet (mukaan lukien kystat ja polyypit) | Harvinainen: sekundaarinen malignisairaus |
Verisuonisto | Melko harvinainen: verenpaineen nousu tai lasku |
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat | Yleinen: ärsytys tai tulehdus injektiokohdassa Melko harvinainen: kuume Harvinainen: edeema |
Immuunijärjestelmä | Melko harvinainen: yliherkkyysreaktiot, kuten anafylaksia |
Maksa ja sappi | Harvinainen: Budd-Chiaris -syndrooma (veno-oklusiivinen maksasyndrooma) erityisesti lapsilla |
Sukupuolielimet ja rinnat | Tuntematon: infertiliteetti sekä miehillä (atsospermia) että naisilla (amenorrhea) ja ne voivat olla pysyviä riippuen potilaan iästä ja käytetystä annoksesta, kiveskipu |
Psyykkiset häiriöt | Yleinen: agitaatio, hallusinaatiot Harvinainen: psykoosi, depressio, agitaatio, insomnia, sekavuus, hourailu |
1Sepelvaltimosairauksia ja sydäninfarktia on raportoitu, erityisesti käytettäessä yhdistelmähoitoa muiden sytostaattien kanssa tai sädehoidon jälkeen.
2Neurologisten haittavaikutusten esiintyminen riippuu käytetystä annoksesta ja potilaan iästä.
Neuromuskulaariset oireet alkavat usein parestesioina ja tuntohäiriöinä, ja hoidon jatkuessa voivat muuttua neuropaattiseksi kivuksi ja vakaviksi motorisiksi häiriöiksi. Vielä ei ole löydetty mitään lääkettä, joka auttaisi neurologisiin haittavaikutuksiin. Haittavaikutukset voivat kestää koko hoidon ajan, mutta yleensä häviävät muutaman viikon ja kuukauden kuluttua hoidon lopettamisesta. Joillakin potilailla neurologiset oireet saattavat kestää useita kuukausia hoidon jälkeen. Useissa kliinisissä julkaisuissa suositellaan, että neurologisten haittavaikutusten välttämiseksi vinkristiinisulfaatin annos ei saisi ylittää 2 mg:aa viikossa.
Potilailla, joilla on neurologisia häiriöitä, on suurempi neurotoksisuuden vaara.
3Vinka-alkaloidihoito voi aiheuttaa vestibulaari- ja kuulohermon, 8. selkäydinhermon vaurioitumisen.
Vaurio voi aiheuttaa osittaisen tai täydellisen kuuroutumisen, joka voi kestää kohtalaisen pitkään tai jäädä pysyväksi ja johon liittyy tasapainohäiriöitä, pyörrytystä, huimausta, silmävärve. Varovaisuutta tulee noudattaa, kun vinkristiinisulfaattia käytetään yhdessä muiden lääkeaineiden kanssa, jotka ovat ototoksisia, kuten platinayhdisteet.
4Nämä haittavaikutukset esiintyvät yleensä käytettäessä yhdistelmähoitoa mitomysiinin kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Haittavaikutukset voivat ilmaantua välittömästi tai viiveellä vinkristiinihoidon yhteydessä.
5Neuroviskeraalisesta vaurioista johtuen mahasuolikanavan haittavaikutuksia ovat ummetus, vatsakipu ja -kouristukset, pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja inkontinenssi.
Ummetusta voidaan hoitaa tavallisella peräruiskeella ja laksatiiveilla. Koska ummetus vinkristiiniä käytettäessä voi johtua ulosteen pakkaantumisesta proksimaaliseen paksusuoleen, peräsuoli voi olla tuseerattaessa tyhjä. Koliikin kaltainen vatsakipu peräsuolen ollessa tyhjä voi johtaa lääkärin virhearvioon.
Vatsan natiiviröntgenkuva on tällöin diagnostisesti hyödyllinen. Ummetuksen ennaltaehkäisy on suositeltavaa kaikilla vinkristiinisulfaatilla hoidettavilla potilailla.
Paralyyttinen ileus häviää vinkristiinihoidon väliaikaisella keskeyttämisellä ja oireenmukaisella hoidolla.
Paralyyttinen ileus voi esiintyä erityisesti lapsilla.
Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Yliannostus
Oireet
Koska haittavaikutukset ovat annoksesta riippuvia, myös liika-annoksen oireet ovat samoja, mutta ilmenevät voimakkaampina. Vakavia oireita voi ilmetä lapsilla annoksella 3‑4 mg/m2 ja aikuisilla yksittäisen 3 mg/m2 tai suuremman annoksen yhteydessä. Alle 13-vuotiailla lapsilla on raportoitu kuolemantapauksia, kun käytettiin suositeltuihin annoksiin nähden 10-kertaisia annoksia.
Hoito
Liika-annoksen hoitona voidaan käyttää
1. antidiureettisen hormonin häiriintyneestä erityksestä johtuvien oireiden hoitoa (nesterajoitus ja loopdiureetti)
2. antikonvulsiivista lääkitystä sekä
3. peräruiskeita ileuksen estämiseksi. Lisäksi tulee seurata
4. sydämen toimintaa ja verenpainetta ja
5. määrittää verenkuva päivittäin.
Lisäksi foolihappoa voidaan antaa 100 mg i.v. kolmen tunnin välein vuorokauden ajan ja sitten kuuden tunnin välein kahden vuorokauden ajan. Vinkristiinin kudospitoisuudet pysyvät korkeina vähintään seuraavat 72 tuntia.
Nopean kudoksiin sitoutumisen jälkeen suurin osa vinkristiinisulfaatista erittyy sappeen. Hemodialyysistä ei ole apua, koska dialysaatissa on vain hyvin pieniä määriä vinkristiiniä. Haittavaikutukset voivat ilmetä voimakkaampina potilailla, joilla on maksasairaus, joka sinällään alentaa sapen eritystä.
Suun kautta nautitun vinkristiinin vaikutuksia ei tunneta ihmisellä.
Farmakologiset ominaisuudet
Farmakodynamiikka
Farmakoterapeuttinen ryhmä: Syöpälääkkeet ja immuunivasteen muuntajat, vinka-alkaloidit ja analogit, ATC-koodi: L01CA02
Vinkristiini on Vinca roseasta eristetty alkaloidi. Vinkristiinin vaikutusmekanismi ei täysin tunneta, mutta in vitro vinkristiini pysäyttää solujen jakautumisen metafaasiin estämällä sukkularihmojen muodostumisen.
Farmakokinetiikka
Jakautuminen
Syöpäpotilailla tehtyjen tutkimusten perusteella vinkristiini näyttää eliminoituvan kolmivaiheisesti nopean i.v.-injektion jälkeen. 15‑30 minuutin kuluttua injektiosta yli 90 % lääkeaineesta on jakautunut kudoksiin voimakkaasti, muttei irreversiibelisti. Jakaantumisvaiheen ensimmäinen puoliaika on 5 min, keskimmäisen vaiheen puoliintumisaika on 2,5 t ja keskimääräinen terminaalinen puoliintumisaika on 85 t (vaihteluväli 19‑155 t).
Vinkristiini ei läpäise veriaivoestettä sanottavassa määrin.
Biotransformaatio
Vinkristiini metaboloituu pääasiassa maksan kautta. Se metaboloituu maksan sytokromi P450-isoentsyymiperheen CYP 3A:n kautta. Näiden entsyymien toimintaa inhiboivien lääkkeiden samanaikainen käyttö tai maksan toimintahäiriö saattavat heikentää ko. metaboliareittiä (ks. myös kohta Yhteisvaikutukset).
Eliminaatio
Vinkristiini erittyy pääasiassa sappeen. Noin 80 % i.v.-annoksesta erittyy ulosteisiin ja 10‑20 % virtsaan. Haittavaikutukset saattavat ilmetä voimakkaampina potilailla, joilla on sapen eritystä heikentävä maksasairaus.
Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Vinkristiinin mutageenisuutta ei ole voitu osoittaa vakuuttavasti in vivo eikä in vitro laboratorio-kokeilla.
Viitteitä karsinogeenisuudesta ei todettu, kun vinkristiiniä annettiin intraperitoneaalisti rotille ja hiirille, joskin tutkimuksessa populaatio oli pienehkö.
Pelkän vinkristiinin vaikutuksia ihmisen fertiliteettiin ei ole tutkittu sen jälkeen, kun vinkristiiniä on annettu maligniin sairauteen.
Kun vinkristiiniä on annettu kombinaatiohoidossa, jossa jotkut lääkkeet ovat olleet tunnetusti karsinogeenisia, potilaille on kehittynyt pahanlaatuisia sekundäärikasvaimia. Vinkristiinin osuutta tähän kehitykseen ei ole ratkaistu.
Farmaseuttiset tiedot
Apuaineet
Mannitoli
Metyyliparahydroksibentsoaatti (E218)
Propyyliparahydroksibentsoaatti (E216)
Etikkahappo ja natriumasetaattitrihydraatti pH:n säätämiseen
Injektionesteisiin käytettävä vesi
Yhteensopimattomuudet
Jos Oncovin-injektionestettä laimennetaan edelleen, laimennetun liuoksen pH:n pitää pysyä rajojen 3,5‑5,5 rajojen sisällä. Laimennokseen sopivat ainoastaan steriili 9 mg/ml natriumkloridiliuos tai 50 mg/ml glukoosiliuos.
Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.
Kestoaika
2 vuotta.
Ensimmäisen avaamisen jälkeen
Kemiallinen ja fysikaalinen säilyvyys on osoitettu avaamisen jälkeen 14 vuorokauden ajan 2–8 °C :ssa. Mikrobiologisista syistä valmistetta voidaan säilyttää korkeintaan 14 vuorokauden ajan 2–8 °C:ssa. Muut säilytysajat ja säilytysolosuhteet ovat käyttäjän vastuulla.
Säilyvyys käyttökuntoon saattamisen jälkeen
Vinkristiinisulfaatin kemiallinen ja fysikaalinen säilyvyys infuusiopussissa on 3 vuorokautta 2–8 °C:ssa tai korkeintaan 25 °C:ssa sen jälkeen, kun se on laimennettu 5-prosenttisella glukoosiliuoksella tai 0,9-prosenttisella natriumkloridiliuoksella pitoisuuteen 0,1 mg/ml – 0,01 mg/ml.
Mikrobiologisista syistä laimennettu infuusioliuos on käytettävä heti. Jos liuosta ei käytetä heti, säilytysaika ja säilytysolosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla eivätkä normaalisti saa ylittää 24 tuntia 2–8 °C:ssa, ellei käyttövalmiiksi saattamista ja laimennusta ole tehty kontrolloiduissa, validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.
Säilytys
Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).
Avaamisen jälkeen: ks. kohta Kestoaika.
Pakkaukset ja valmisteen kuvaus
Markkinoilla olevat pakkaukset
Resepti
ONCOVIN injektioneste, liuos
1 mg/ml (L:ei) 1 ml (52,92 €)
PF-selosteen tieto
Oncovin-injektioneste, liuos on pakattu tyypin I lasia olevaan injektiopulloon, jossa on kumitulppa.
Kumitulppa on varmistettu alumiinirenkaalla ja muovisuojuksella.
Pakkauskoko: 1 x 1 ml (1 ml = 1 mg)
Valmisteen kuvaus:
Oncovin-injektioneste on kirkas, väritön liuos.
Liuoksen pH on 3,5–5,5.
Käyttö- ja käsittelyohjeet
Varoitus: Ainoastaan i.v. -käyttöön. Vinkristiinin intratekaalinen antotapa on fataali.
Oncovin-injektionestettä sisältävään ruiskuun suositellaan merkintää: "Varoitus, vain i.v. -käyttöön, intratekaalinen antotapa on fataali".
Tarvittava annos on laskettava ja annettava huolellisesti. Yliannostuksella voi olla fataalit seuraukset. Oncovin 1 mg/ml on käyttövalmis injektioneste, joka voidaan tarvittaessa laimentaa ainoastaan steriiliin 9 mg/ml natriumkloridiliuokseen (0,9 %) tai 50 mg/ml glukoosiliuoksen (5 %) pitoisuusrajojen 0,01‑1 mg/ml välille.
Edelleen laimennettu liuos säilyy 12 tuntia huoneenlämmössä. Oncovin-injektionestettä ei saa käyttää liuoksissa, joiden pH sekoituksen jälkeen on rajojen 3,5‑5,5 ulkopuolella.
Sytostaattien käsittelyssä tulee noudattaa annettuja ohjeita, ks. myös käyttöohje.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.
KÄYTTÖOHJE
ONCOVIN 1 mg/ml injektioneste, liuos
vinkristiinisulfaatti
Sytostaatti
Vain laskimoon
Koostumus
1 ml sisältää: vinkristiinisulfaattia 1 mg, mannitolia 100 mg, metyyliparahydroksibentsoaattia 1,3 mg, propyyliparahydroksibentsoaattia 0,2 mg ja injektionesteisiin käytettävää vettä ad 1 ml. Etikkahappoa ja natriumasetaattitrihydraattia on voitu lisätä pH:n säätämiseen.
Käsittely
Oncovin-injektioliuosta tulee mieluimmin käsitellä vetokaapissa ja käyttää suojatakkia ja suojakäsineitä. Ellei vetokaappia ole käytettävissä, suunsuojaa ja suojasilmälaseja tulee käyttää. Jos ruiskusta on poistettava ilmaa tai ylimääräistä liuosta, tämä tehdään steriiliä harsotaitosta vasten.
Sytostaattien käsittelyssä ja niiden antamisessa on noudatettava annettuja ohjeita.
Valmistaminen
Valmiste on käyttövalmis, mutta sitä voidaan tarvittaessa laimentaa steriilillä 9 mg/ml (0,9 %) natriumkloridiliuoksella tai 50 mg/ml glukoosiliuoksella pitoisuusrajojen 0,01 ‑ 1 mg/ml välille.
Injektionesteen pH on 3,5 ‑ 5,5.
Oncovin-injektioliuosta sisältävään ruiskuun suositellaan merkintää: ”Vain i.v.-käyttöön. Oncovin-injektion anto intratekaalisesti voi johtaa kuolemaan.“
Injektiotekniikka
Oncovin-valmisteen saa antaa vain laskimoon. Oncovin-injektion anto intratekaalisesti johtaa tavallisesti kuolemaan.
Laske tarvittava annos erityisen huolellisesti. Yli 2 mg:n annoksia yleensä vältetään.
Oncovin annetaan laskimonsisäisesti monihaarakanyylin kautta jatkuvana infuusiona tai suoraan laskimonsisäisenä injektiona. Injektioaika on noin 1 minuutti.
Säilytys
Säilytä jääkaapissa (2 °C ‑ 8 °C).
Ensimmäisen avaamisen jälkeen
Kemiallinen ja fysikaalinen säilyvyys on osoitettu avaamisen jälkeen 14 vuorokauden ajan 2–8 °C :ssa. Mikrobiologisista syistä valmistetta voidaan säilyttää korkeintaan 14 vuorokauden ajan 2–8 °C:ssa. Muut säilytysajat ja säilytysolosuhteet ovat käyttäjän vastuulla.
Säilyvyys käyttökuntoon saattamisen jälkeen
Vinkristiinisulfaatin kemiallinen ja fysikaalinen säilyvyys infuusiopussissa on 3 vuorokautta 2–8 °C:ssa tai korkeintaan 25 °C:ssa sen jälkeen, kun se on laimennettu 5-prosenttisella glukoosiliuoksella tai 0,9-prosenttisella natriumkloridiliuoksella pitoisuuteen 0,1 mg/ml – 0,01 mg/ml.
Mikrobiologisista syistä laimennettu infuusioliuos on käytettävä heti. Jos liuosta ei käytetä heti, säilytysaika ja säilytysolosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla eivätkä normaalisti saa ylittää 24 tuntia 2–8 °C:ssa, ellei käyttövalmiiksi saattamista ja laimennusta ole tehty kontrolloiduissa, validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.
Yhteensopivuus
Oncovinia ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa eikä laimentaa injektioliuoksiin, jotka muuttavat pH:ta.
Huomioitavaa
Noudata lääkkeen annossa erityistä huolellisuutta. Jos lääkeainetta vuotaa ympäröiviin kudoksiin, seurauksena on voimakas kudosärsytys ja anto on keskeytettävä välittömästi. Mahdollinen jäljelle jäävä määrä annetaan toiseen laskimoon. Paikallinen lämpö helpottaa väärin annetun annoksen jakautumista ja vähentää tavallisesti ärsytystä.
Varoitus
Huomioi, että Oncovin-injektion anto intratekaalisesti johtaa tavallisesti kuolemaan:
Jos Oncovin-injektioliuosta on annettu erehdyksessä intratekaalisesti, välittömät neurokirurgiset toimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta voitaisiin estää etenevä, kuolemaan johtava halvaus. Kuitenkin vain harvoin hengenvaarallinen halvaus ja sitä seuraava kuolema on voitu estää ja silloinkin vakavin, pysyvin neurologisin vaurioin. Niiden julkaistujen tapauskuvausten perusteella, joissa vinkristiiniä on annettu erehdyksessä intratekaalisesti, seuraavat toimenpiteet tulee aloittaa välittömästi: Ringerin laktaattiliuosta oli käytetty huuhteluun julkaistuissa tapauksissa, mutta se voidaan korvata steriilillä 9 mg/ml (0,9 %) natriumkloridiliuoksella, kuten alla.
- Poista selkäydinnestettä lannepiston kautta niin paljon kuin on turvallisesti mahdollista.
Epiduraalikatetrin kautta, joka on asetettu subaraknoidaalitilaan alkuperäisen lannepiston suhteen ylempään nikamaväliin, aloita huuhdonta steriilillä 9 mg/ml natriumkloridiliuoksella.
Hanki tuoretta jääplasmaa ja lisää 25 ml jääplasmaa kutakin 1000 ml:aa steriiliä 9 mg/ml natriumkloridiliuosta kohti.
Neurokirurgi asettaa katetrin lateraaliventrikkeliin (aivojen sivukammioon), jonka kautta jatketaan steriilin 9 mg/ml natriumkloridiliuoksen antoa ja huuhtelunesteen annetaan poistua lannepistolla asetetun katetrin läpi suljettuun volyymimittauksella varustettuun systeemiin. Steriiliä 9 mg/ml natriumkloridiliuosta annetaan jatkuvana infuusiona nopeudella 150 ml/tunti. Kun jääplasma on lisätty steriiliin 9 mg/ml natriumkloridiliuokseen, infuusion antonopeus on 75 ml/tunti. Huuhtelunopeus tulee säätää sellaiseksi, että selkäydinnesteen proteiinipitoisuus on 1 500 mg/litra (150 mg/dl).
Seuraavia hoitotoimenpiteitä on myös käytetty yllä kuvattujen lisäksi, joskaan ne eivät ehkä ole välttämättömiä. Aineiden merkitys neurotoksisuuden lieventämisessä on epäselvä.
- 10 g glutamiinihappoa on annettu 24 tunnin ajan jatkuvana i.v.-infuusiona ja sen jälkeen suun kautta 500 mg 3:sti päivässä kuukauden ajan.
- Foolihappoa on annettu 100 mg i.v.-kertainjektiona ja sen jälkeen infuusiona 25 mg/tunti 24 tunnin ajan. Tämän jälkeen foolihapon antoa on jatkettu 25 mg:n kertainjektiona joka 6. tunti viikon ajan.
- Pyridoksiinia on annettu 50 mg 30 minuuttia kestävänä i.v.-infuusiona 8 tunnin välein.
Oncovin sisältää metyyliparahydroksibentsoaattia ja propyyliparahydroksibentsoaattia, jotka saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita (mahdollisesti viivästyneitä) ja poikkeustapauksissa bronkospasmia.
Oncovin sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per millilitra eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.
Käsittelyohjeet
Injektionesteeseen kosketuksessa olleita jätteitä (injektiopulloja, ruiskuja, harsotaitoksia jne.) on käsiteltävä ongelmajätteiden käsittelyohjeiden mukaisesti. Jos valmistetta joutuu silmiin, seurauksena voi olla vakava ärsytys. Silmät huuhdotaan heti runsaalla vedellä. Ärsytyksen jatkuessa on otettava yhteys lääkäriin. Jos valmistetta joutuu iholle, se huuhdotaan vedellä.
Myyntiluvan haltija:
Stada Nordic ApS
Marielundvej 46A
2730 Herlev
Tanska
Valmistajat:
STADA Arzneimittel AG
Stadastrasse 2-18
61118 Bad Vilbel
Saksa
Lisätiedot: ks. valmisteyhteenveto.
Tämä käyttöohje on tarkistettu viimeksi: 10.3.2023
Korvattavuus
ONCOVIN injektioneste, liuos
1 mg/ml 1 ml
- Ei korvausta.
ATC-koodi
L01CA02
Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä
15.07.2024
Yhteystiedot
PL 1310, Puolikkotie 8, 02230 Espoo (käyntiosoite)
00101 Helsinki
0207 416 888