Vertaa PF-selostetta

ATROPIN injektioneste, liuos 1 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Atropiinisulfaatti 1 mg/ml

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Natrium:

Yksi millilitra injektionestettä sisältää 3,54 mg natriumia vastaten 0,15 mmol/ml.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Anestesian esilääkitys, lihasrelaksaation kumoaminen (ei-depolarisoivat lihasrelaksantit), organofosfaattimyrkytykset, antikoliiniesteraasiaineiden aiheuttamat myrkytykset, bradykardia

Annostus ja antotapa

Anestesian esilääkitys: 0,01 mg/kg lihakseen (ad 0,6 mg) noin 30−60 minuuttia ennen anestesian alkua tai laskimoon juuri ennen anestesian induktiota.

Lihasrelaksaation kumoaminen: 0,015−0,02 mg/kg yhdessä neostigmiinin (0,03−0,04 g/kg) kanssa laskimoon.

Organofosfaattimyrkytys: Aloitusannos 75–100 mg (2–5 mg/annos) i.v. tai i.m. 10–30 minuutin välein, vuorokausiannos 150 mg–1(–3) g. Seurataan eritteiden (keuhkoputket, sylki) kuivumista sekä bradykardian ja hypotension korjaantumista.

Antikoliiniesteraasimyrkytys: Annostus samaan tapaan kuin organofosfaattimyrkytyksissä, mutta tarvittavat annokset ovat yleensä pienempiä ja riippuvat myrkytyksen aiheuttavasta aineesta, kuten myös hoitoaika.

Bradykardia: Aloitusannos 0,5 mg laskimoon, tarvittaessa annos toistetaan 3–5 minuutin välein 3 mg:n enimmäisannokseen asti.

Erityisryhmät

Iäkkäät potilaat

Iäkkäiden henkilöiden hoidossa on yleensä annoksen valinnassa noudatettava varovaisuutta ja hoito on aloitettava annostusalueen pienemmästä päästä sydän-, verisuoni- ja keskushermostohaittavaikutusten vuoksi.

Pediatriset potilaat

Anestesian esilääkitys: Tavanomainen annos lapsipotilaille on 0,01–0,02 mg/kg (enintään 0,5 mg/annos). Annosta on säädettävä potilaan vasteen ja sietokyvyn mukaan.

Lihasrelaksaation kumoaminen: 0,02 mg/kg yhdessä neostigmiinin kanssa.

Organofosfaattimyrkytys/antikoliiniesteraasimyrkytys: Suositusannos on 0,05 mg/kg. Annos toistetaan tarpeen mukaan niin monta kertaa, kunnes haluttu atropiinivaikutus on saavutettu (takykardia, kuiva ja punoittava iho, mydriaasi, kuume)

Bradykardia: 0,02 mg/kg. Annos toistetaan tarvittaessa kerran. Vähimmäisannos on 0,1 mg ja enimmäiskerta-annos 0,5 mg.

Vasta-aiheet

  • Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
  • Ahdaskulmaglaukooma
  • Virtsateiden ahtauma, kuten eturauhasen liikakasvu
  • Ruuansulatuskanavan ahtauma
  • Suolen lamautuminen
  • Vaikea haavainen paksusuolitulehdus
  • Epästabiili sydän- ja verenkiertoelimistön tila (esimerkiksi äkillisen verenvuodon tai tyreotoksikoosin seurauksena)
  • Myasthenia gravis

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Koska atropiini nopeuttaa sydämen sykettä, sitä on annettava varoen potilaille, joilla on kongestiivinen sydänvika, sepelvaltimotauti, sydämen rytmihäiriötä, verenpainetauti tai kilpirauhasen liikatoiminta sekä sydänleikkauksen aikana. Äkillisen sydäninfarktin yhteydessä atropiinin käytössä on oltava varovainen, koska se saattaa lisätä iskemiaa ja siten laajentaa infarktialuetta. Sydämensiirtoleikkauksen jälkeen atropiinia on käytettävä varoen diagnostisissa toimenpiteissä, sydänsähkökäyrää on silloin seurattava, ja on oltava valmius välittömään tahdistamiseen, koska atropiini voi aiheuttaa paradoksaalisen eteis-kammiokatkoksen tai sinussolmukkeen toiminnan loppumisen.

Atropiinia on annettava varoen potilaille, joilla on keuhkoahtaumatauti, koska keuhkoputkierityksen väheneminen saattaa johtaa limatulppien muodostumiseen keuhkoputkiin.

Atropiini hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, vähentää mahalaukun liikettä ja rentouttaa ruokatorven alasulkijaa, joten atropiinin käytössä on noudatettava varovaisuutta hoidettaessa potilaita, joiden sairauden tila voi heikentyä näiden vaikutusten johdosta (esimerkiksi mahansisällön takaisinvirtauksen aiheuttama ruokatorvitulehdus).

Koska atropiini estää hikoilua, sitä pitää antaa varoen potilaille, jotka oleskelevat ympäristössä, jossa on korkea lämpötila, sekä potilaille, joilla on kuumetta (vähentynyt hikoilu lisää hypertermian riskiä) (ks. kohta Haittavaikutukset).

Iäkkäiden potilaiden hoidossa atropiinin annostelussa on noudatettava varovaisuutta sydän-, verisuoni- ja keskushermostohaittavaikutusten vuoksi.

Varovaisuutta on noudatettava myös hoidettaessa lapsia, nuoria, vastasyntyneitä sekä potilaita, joilla on Downin syndrooma, ripuli, virtsaretentiota aiheuttava prostatahypertrofia tai virtsaretention riski.

Tämä lääkevalmiste sisältää 3,54 mg natriumia per 1 ml ampulli, joka vastaa 0,18 % WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille.

Yhteisvaikutukset

Atropiinin ja muiden antikolinergisten lääkkeiden (kuten rytmihäiriölääkkeet, pahoinvointilääkkeet, parkinsonismilääkkeet, spasmolyytit, suolahapon erityksen estäjät, mydriaatit ja sykloplegian aiheuttavat lääkeaineet, lihasrelaksantit, perifeeriset vasodilatoijat, neuroleptit, trisykliset ja niiden sukuiset masennuslääkkeet) samanaikaisella käytöllä voi olla additiivisia vaikutuksia, jotka johtavat voimistuneisiin antikolinergisiin vaikutuksiin tai antikolinergiseen myrkytystilaan.

Atropiini ja parasympatomimeetit voivat kumota toistensa vaikutukset.

Fenyyliefriinin aikaansaaman vasokonstriktion ja atropiinin aiheuttaman kolinergisen järjestelmän toiminnan eston seurauksena atropiinin ja fenyyliefriinin samanaikainen käyttö voi johtaa hallitsemattomaan verenpaineen nousuun.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Atropiinin käytöstä raskaana olevien naisten hoidossa on vain vähän tietoa. Atropiini läpäisee istukan nopeasti. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Varmuuden vuoksi Atropin-injektionesteen käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys

Rintamaidon kautta tapahtuvaan atropiinialtistukseen ei ole liittynyt neonataalitoksisuutta, mutta koska atropiini erittyy ihmisen rintamaitoon, on sekä imettävän äidin että imetettävänä olevan lapsen tilaa seurattava.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Atropiinin systeeminen käyttö voi aiheuttaa näön hämärtymistä pupillien laajentumisen, silmän mukautumisen puutteen ja valonarkuuden vuoksi sekä huimausta ja muita vaikutuksia, jotka voivat heikentää suorituskykyä liikenteessä ja kykyä käyttää koneita.

Haittavaikutukset

Atropiini on luonnollinen alkaloidi, jolla on muskariini- ja nikotiinireseptoreita salpaava vaikutus. Terapeuttisia annoksia käytettäessä haittavaikutukset ovat hyvin yleisiä. Pupillien laajentuminen, suun kuivuminen, ihon punoitus ja kuumotus, rytmihäiriöt ja virtsaamisvaivat ovat yleisimpiä haittavaikutuksia.

Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti:

Hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) sekä tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Elinjärjestelmäluokka

Esiintymistiheys

Haittavaikutus

Immuunijärjestelmä

Hyvin harvinainen

Anafylaktiset reaktiot

Psyykkiset häiriöt

Yleinen

Sekavuustilat, harha-aistimukset, kiihottuminen

Harvinainen

Psykoottiset häiriöt

Tuntematon

Delirium

Hermosto

Yleinen

Lyhytaikaisen muistin heikentyminen

Harvinainen

Kohtaukset, sedaatio

Tuntematon

Huimaus

Silmät

Hyvin yleinen

Näköhäiriöt: pupillien laajentuminen, sykloplegia, kaksoiskuvat, valonarkuus

Tuntematon

Lisääntynyt silmänsisäinen paine ja glaukoomakohtaus potilailla, joilla on ahdaskulmaglaukooma

Sydän

Yleinen

Rytmihäiriöt: eteis-kammiokatkos, nodaalirytmi, takykardia, ohimenevä bradykardian voimistuminen

Hyvin harvinainen

Kammiovärinä, eteisvärinä, hypertensiivinen kriisi, rintakipu

Tuntematon

Angina pectoris

Verisuonisto

Tuntematon

Punastumisreaktiot (”flush”), hypertermia (johtuen heikentyneestä hikirauhasten toiminnasta)

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Hyvin yleinen

Vähentynyt bronkuseritys

Ruoansulatuselimistö

Hyvin yleinen

Suun kuivuus ja siihen liittyen nielemisen ja puheen vaikeus, ruoansulatuskanavan tonuksen ja liikkeen heikentyminen, joka johtaa ummetukseen tai mahan sisällön virtaamiseen ruokatorveen

Iho ja ihonalainen kudos

Hyvin yleinen

Ihon punoitus ja kuumotus, ihon kuivuus (johtuvat heikentyneestä hikirauhasten toiminnasta)

Yleinen

Kuume (johtuu heikentyneestä hikirauhasten toiminnasta)

Munuaiset ja virtsatiet

Hyvin yleinen

Dysuria

Tuntematon

Virtsaretentio

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Hyvin yleinen

Jano

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL 55 00034 FIMEA

Yliannostus

Atropiinin yliannostuksen oireet ovat usein keskushermostoperäisiä, kuten levottomuus, ärtyneisyys, hallusinaatiot, delirium ja kouristukset. Yliannostuksen oireita ovat myös lämmin ja punoittava iho, kuiva suu ja kainalot, pupillien laajentuminen, virtsaumpi sekä suolen toiminnan hidastuminen. Atropiinin yliannostus voi myös aiheuttaa sydämen johtumishäiriöitä, rytmihäiriöitä, verenpaineen kohoamista ja perifeerisen vasodilataation ja johtaa lopulta verenkierron lamaantumiseen. Hoito on oireenmukainen ja elintoimintoja tukeva.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Tertiäärisen amiiniryhmän sisältävät belladonna-alkaloidit, atropiini, ATC-koodi: A03BA01

Atropiini on muskariinireseptorisalpaaja, joka salpaa kompetitiivisesti kolinergisiä muskariinireseptoreita sileässä lihaksessa, sydänlihaksessa, eksokriinisissä rauhasissa ja keskushermostossa. Hermo-lihasliitoksessa olevia nikotiinireseptoreita atropiini salpaa vasta, kun käytetään erittäin suuria annoksia. Atropiini nopeuttaa sydämen sykettä. Jos atropiini annetaan hitaana injektiona, sydämen syke kuitenkin useimmiten aluksi hidastuu. Tämä johtuu atropiinin aiheuttamasta muskariinireseptorin salpauksesta postganglionaarisissa parasympaattisissa hermopäätteissä tai sentraalisesta vagaalisesta stimulaatiosta. Atropiini lyhentää myös AV-johtumisaikaa. Atropiini estää syljenerityksen jo pieniä annoksia käytettäessä. Atropiini estää myös jonkin verran mahaeritystä, mutta tämä vaikutus on vaihteleva ja lyhytkestoisempi kuin vaikutus syljeneritykseen. Hengitysteissä atropiini estää limakalvojen eritystä nenässä, nielussa ja keuhkoputkissa. Atropiini estää värekarvojen toimintaa ja aiheuttaa vähäisen bronkodilaation relaksoimalla sileää lihasta. Silmässä atropiini aiheuttaa mydriaasin ja akkommodaatiohalvauksen lamaamalla supistaja- ja mukauttajalihasta ja kohottaa silmänpainetta. Anestesian yhteydessä käytettävillä annoksilla on kuitenkin vähäiset vaikutukset silmään. Ruoansulatuskanavassa atropiini estää eksokriinisten rauhasten eritystä ja heikentää motiliteettia. Virtsateissä atropiini vähentää virtsarakon tonusta ja lisää sulkijalihasten tonusta. Tämän seurauksena virtsaaminen voi vaikeutua erityisesti, jos potilaalla on prostatahyperplasia tai muu orgaaninen este alemmissa virtsateissä. Atropiini estää hikoilua, mutta sillä on vain vähän vaikutusta sapen tai haiman eritykseen.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Atropiini imeytyy nopeasti ruuansulatuskanavasta, ja sillä on silloin suuri biologinen hyötyosuus. Sitä imeytyy myös muilta limakalvoilta, silmästä sekä jossain määrin myös ehjän ihon kautta. Lihakseen annostelun jälkeen saavutetaan atropiinin huippupitoisuus noin 30 minuutin kuluttua.

Jakautuminen

Laskimoon annostellun atropiinin pitoisuus seerumissa pienenee nopeasti 10 minuutin aikana, minkä jälkeen annoksesta on verenkierrossa jäljellä alle 5 %. Atropiini jakautuu laajalle kudoksiin, ja sen jakautumistilavuus on noin 1 l/kg. Noin 50 % atropiinista on sitoutunut konsentraatioriippuvaisesti ja epälineaarisesti plasman happamaan alfa-1-glykoproteiiniin. Atropiini läpäisee veri-aivoesteen ja istukan sekä erittyy äidinmaitoon.

Biotransformaatio

Atropiini metaboloituu maksan hydrolyysireaktiossa epätäydellisesti. Päämetaboliitit ovat noratropiini, atropiini-n-oksidi, tropiini ja tropiinihappo. Metabolian nopeus riippuu maksan verenkierron nopeudesta.

Eliminaatio

Atropiinin häviäminen elimistöstä noudattaa ensimmäisen asteen kinetiikkaa. Eliminaation annosriippuvainen puoliintumisaika plasmassa on 2−4 tuntia; alle 2-vuotiailla ja yli 65-vuotiailla pidempi. Atropiinista erittyy tubuluksissa muuttumattomana virtsaan noin 57 % ja inaktiivisena metaboliittina, tropiinina, noin 29 %. Atropiinia ei juurikaan poistu elimistöstä ulosteen mukana.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Eläinkokeet eivät ole osoittaneet, että atropiini aiheuttaisi synnynnäisiä epämuodostumia. Luustomuutosten määrä oli suurentunut raskauden aikana kerran kliiniseen käyttöön nähden 1500-kertaisen atropiiniannoksen saaneiden hiirien jälkeläisillä. Käytösmuutoksia on havaittu tiineyden aikana ihmiskäyttöön verrattuna nelinkertaista atropiiniannosta saaneiden rottien jälkeläisillä.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Natriumkloridi

Kloorivetyhappo (pH:n säätöön)

Injektionesteisiin käytettävä vesi

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen

Kestoaika

2 vuotta

Säilytys

Säilytä alle 25 °C. Herkkä valolle.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

ATROPIN injektioneste, liuos
1 mg/ml 25 x 1 ml (106,71 €)

PF-selosteen tieto

25 x 1 ml

Väritön lasiampulli, ampullin kaulassa kaksi vihreää rengasta

Valmisteen kuvaus:

Kirkas, väritön liuos.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.

Korvattavuus

ATROPIN injektioneste, liuos
1 mg/ml 25 x 1 ml

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

A03BA01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

01.02.2023

Yhteystiedot

TAKEDA OY
PL 1406, Ilmalantori 1
00101 Helsinki

0800 774 051
www.takeda.fi
etunimi.sukunimi@takeda.com