Vertaa PF-selostetta

OVESTIN emätinpuikko 0,5 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi emätinpuikko sisältää 0,5 mg estriolia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Emätinpuikko.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

  • Estrogeenin puutteesta johtuvien emätinoireiden hoitoon:
  • Estrogeenin puutteesta johtuvan emättimen atrofian oireiden hoito postmenopausaalisilla naisilla
  • Emätinleikkausten esi- ja jälkihoito postmenopausaalisilla naisilla.
  • Epäselvän atrofisen irtosolunäytteen diagnostinen selvittely.

Annostus ja antotapa

Ovestin on pelkkää estrogeenia sisältävä tuote, jota voidaan antaa sekä naisille, joilla on kohtu tallella, että naisille, joilla ei ole kohtua.

Annostus

  • Estrogeenin puutteesta johtuvien emätinoireiden hoitoon:
    1 emätinpuikko/vrk ensimmäisten viikkojen ajan (enintään 4 viikkoa), jonka jälkeen annostusta pienennetään asteittain oireiden lievittymisen myötä, kunnes ylläpitoannostus (esim. 1 emätinpuikko kahdesti viikossa) saavutetaan.
  • Emätinleikkausten esi- ja jälkihoitoon postmenopausaalisilla naisilla:
    1 emätinpuikko/vrk 2 viikon ajan ennen leikkausta ja 1 emätinpuikko kahdesti viikossa 2 viikon ajan leikkauksen jälkeen.
  • Epäselvän atrofisen irtosolunäytteen diagnostiseen selvittelyyn:
    1 emätinpuikko joka toinen päivä seuraavaa irtosolunäytettä edeltävän viikon aikana.

Unohtunut annos on otettava heti kun unohdus todetaan, paitsi jos annoksen unohtuminen huomataan vasta samana päivänä, kun seuraava annos tulisi ottaa. Jälkimmäisessä tilanteessa unohtunut annos jätetään väliin ja säännöllistä annosteluohjelmaa jatketaan. Samana päivänä ei saa koskaan ottaa kahta annosta.

Antotapa
Ovestin-emätinpuikot annostellaan emättimeen illalla ennen nukkumaanmenoa.

Postmenopausaalisten oireiden hoidon aloituksessa ja jatkohoidossa pitää käyttää pienintä tehokasta annosta mahdollisimman lyhyen aikaa (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Ovestin-emätinpuikoilla kahdesti viikossa annettavassa hoidossa systeeminen estriolialtistus pysyy selvästi normaalilla postmenopausaalisella vaihteluvälillä, joten hoitoon ei suositella progestiinilisää (ks. kuitenkin kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Naisilla, jotka eivät käytä hormonikorvaushoitoa tai niillä naisilla, jotka siirtyvät jatkuvasta yhdistelmähormonikorvaushoitovalmisteista, Ovestin-hoito voidaan aloittaa minä päivänä tahansa. Niillä naisilla, jotka siirtyvät syklisestä hormonikorvaushoidosta, tulee Ovestin-hoito aloittaa yksi viikko syklin päättymisen jälkeen.

Vasta-aiheet

  • Todettu tai sairastettu rintasyöpä tai sen epäily
  • Todetut estrogeenista riippuvat pahanlaatuiset kasvaimet tai niiden epäily (esim. kohdun limakalvon syöpä)
  • Diagnosoimaton sukuelinverenvuoto
  • Hoitamaton endometriumhyperplasia
  • Parhaillaan sairastettava tai aiempi laskimotromboembolia (syvä laskimotukos, keuhkoembolia)
  • Tiedossa olevat trombofiiliset häiriöt (kuten proteiini C:n, proteiini S:n tai antitrombiinin puutos, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
  • Aktiivinen tai äskettäin sairastettu valtimon tromboembolinen sairaus (esim. rasitusrintakipu, sydäninfarkti)
  • Akuutti tai aiempi maksasairaus, niin kauan kuin maksan toimintakokeet eivät ole normalisoituneet
  • Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
  • Porfyria

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Hormonikorvaushoito tulisi aloittaa postmenopausaalisten oireiden hoitoon vain, jos oireet heikentävät elämänlaatua. Kaikissa tapauksissa riskit ja hyödyt tulee arvioida vähintään vuosittain ja hormonikorvaushoitoa tulee jatkaa ainoastaan niin kauan kuin hyödyt ylittävät riskit.

Näyttö ennenaikaisten vaihdevuosien hormonikorvaushoitoon liittyvistä riskeistä on rajoittunutta. Nuoremmilla naisilla absoluuttinen riski on kuitenkin pieni, joten hyöty-riskisuhde saattaa olla heillä suotuisampi kuin vanhemmilla naisilla.

Lääkärintarkastus ja seuranta
Ennen hormonikorvaushoidon määräämistä tai uudelleenaloitusta tulee ottaa täydellinen henkilökohtainen ja sukuanamneesi sekä suorittaa lääkärintarkastus (myös gynekologinen ja rintojen tutkimus) pitäen mielessä edellä saadut anamnestiset tiedot, kuten myöskin vasta-aiheet ja käyttöön liittyvät varoitukset. Hoidon aikana säännöllisiä lääkärintarkastuksia suositellaan mukauttaen kunkin naisen kohdalla yksilöllisesti sekä tarkastuksen luonne että aikataulu. Naisille tulisi neuvoa, minkälaisista rintojen muutoksista näiden tulisi kertoa lääkärille tai hoitajalle (ks. alla ’Rintasyöpä’). Tutkimukset, sisältäen asianmukaiset kuvantamistutkimukset kuten esim. mammografia, pitäisi tehdä voimassaolevan seulontaohjelman mukaisesti, kunkin yksilön kliinisten tarpeiden mukaan sovittaen.

Erityistä huomiota vaativat tilat
Mikäli potilaalla esiintyy tai on esiintynyt jokin seuraavista tiloista ja/tai ne ovat vaikeutuneet raskauden tai aikaisemman hormonihoidon aikana, potilaan tilaa tulee seurata tarkasti. On huomioitava, että etenkin seuraavat tilat voivat ilmaantua uudelleen tai vaikeutua Ovestin-hoidon aikana:

  • Leiomyooma (kohdun lihaskasvain) tai endometrioosi
  • Tromboemboliset häiriöiden riskitekijät (ks. alla)
  • Estrogeenista riippuvan syövän riskitekijät, esim. ensimmäisen asteen sukulaisen rintasyöpä
  • Hypertensio
  • Maksasairaudet (esim. maksa-adenooma)
  • Diabetes mellitus, johon liittyy tai ei liity verisuonikomplikaatioita
  • Sappikivitauti
  • Migreeni tai (voimakas) päänsärky
  • Systeeminen lupus erythematosus
  • Aikaisempi endometriumhyperplasia (ks. alla)
  • Epilepsia
  • Astma
  • Otoskleroosi

Syyt lopettaa hoito välittömästi:

  • Keltatauti tai maksan toiminnan huonontuminen
  • Merkittävä verenpaineen kohoaminen
  • Migreenityyppisen päänsäryn ilmaantuminen
  • Raskaus

Endometriumin hyperplasia ja karsinooma

  • Systeeminen pitkäaikaishoito pelkällä estrogeenilla suurentaa endometriumin hyperplasian ja karsinooman riskiä naisilla, joilla on kohtu tallella.
  • Ovestinemätinpuikoilla kahdesti viikossa annettavassa hoidossa systeeminen estriolialtistus pysyy selvästi normaalilla postmenopausaalisella vaihteluvälillä, joten hoitoon ei suositella progestiinilisää.
  • Pitkään (yli yhden vuoden ajan) tai toistuvasti emättimeen paikallisesti annosteltavan estrogeenin turvallisuus kohdun limakalvolle on epävarma. Jos hoito on toistuvaa, sitä pitää tämän vuoksi arvioida vähintään vuosittain.
  • Stimulaatio pelkällä estrogeenilla saattaa johtaa syövän esiasteeseen tai pahanlaatuiseen muutokseen endometrioosin jäännöspesäkkeessä. Siksi tätä valmistetta on käytettävä varoen naisille, joiden kohtu on poistettu endometrioosin vuoksi, etenkin jos heillä tiedetään olevan jäännösendometrioosia.
  • Jos hoidon aikana esiintyy läpäisy tai tiputteluvuotoa, sen syy on tutkittava. Tutkimuksiin saattaa kuulua koepalan ottaminen kohdun limakalvosta, jotta voidaan poissulkea kohdun limakalvon pahanlaatuinen muutos.

Endometriumin stimulaation välttämiseksi enimmäisvuorokausiannoksen ei tule ylittää yhtä (1) applikaatiota (0,5 mg estriolia), eikä tätä enimmäisannosta saa käyttää useita viikkoja kauempaa (enintään 4 viikkoa). Yksi epidemiologinen tutkimus on osoittanut, että pitkäaikaiskäytössä suun kautta annostellut, mutta ei emättimeen annostellut, pienet estrioliannokset voivat lisätä endometriumsyövän riskiä. Riski suureni hoidon jatkumisen myötä ja hävisi yhdessä vuodessa hoidon lopettamisen jälkeen. Suurentunut riski koski pääosin vähemmän invasiivisia ja korkeasti erilaistuneita kasvaimia.

Seuraavat riskit on yhdistetty systeemiseen hormonikorvaushoitoon, ja ne koskevat vähäisemmässä määrin Ovestin-emätinpuikoilla kahdesti viikossa annettavaa hoitoa, jossa systeeminen estriolialtistus pysyy selvästi normaalilla postmenopausaalisella vaihteluvälillä. Näitä riskejä on kuitenkin arvioitava tämän valmisteen pitkäaikaisessa tai toistuvassa käytössä.

Rintasyöpä
Kokonaisnäyttö viittaa siihen, että rintasyöpäriski on suurentunut estrogeeni–progestiini-yhdistelmähoitoa käyttävillä naisilla ja mahdollisesti myöspelkkää estrogeenia sisältävää systeemistä hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla. Riskin suureneminen riippuu hormonikorvaushoidon kestosta.

Riskin suureneminen ilmenee muutamassa vuodessa. Riski palautuu hoitoa edeltäneelle tasolle muutamassa vuodessa (enintään 5 vuodessa) hoidon lopettamisen jälkeen.

Hormonikorvaushoito, etenkin estrogeeni–progestiini-yhdistelmähoito, suurentaa mammografiakuvien tiheyttä, mikä saattaa vaikeuttaa rintasyövän havaitsemista radiologisesti. Kliinisten tutkimusten mukaan mammografiakuvien tiheyden suurenemisen todennäköisyys oli pienempi estriolilla hoidetuilla tutkittavilla kuin muilla estrogeeneilla hoidetuilla tutkittavilla.

Ei ole tiedossa, onko Ovestinilla sama riski. Useissa väestöpohjaisissa tapaus-verrokkitutkimuksissa estrioliin ei todettu liittyvän rintasyöpäriskin suurenemista, toisin kuin muihin estrogeeneihin. Näiden löydösten kliiniset seuraamukset eivät kuitenkaan ole vielä tiedossa. Siksi potilaan kanssa on tärkeää keskustella rintasyöpädiagnoosin riskistä ja tätä riskiä on punnittava hormonikorvaushoidon tunnettuja hyötyjä vasten.

Munasarjasyöpä
Munasarjasyöpä on paljon harvinaisempi kuin rintasyöpä. Laajan meta-analyysin epidemiologinen näyttö viittaa siihen, että pelkästään estrogeenia sisältäviä systeemisiä hormonihoitovalmisteita käyttävillä naisilla on hieman suurentunut riski, joka ilmenee viiden vuoden käytön jälkeen ja pienenee vähitellen käytön lopettamisen jälkeen.

Laskimotromboembolia
Systeemiseenhormonikorvaushoitoon liittyy 1,3–3-kertainen laskimotromboembolian (VTE), eli syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian, riski. Näiden tapahtumien esiintyminen on todennäköisempää ensimmäisen vuoden aikana hormonikorvaushoidon aloittamisesta kuin myöhemmin (ks. kohta Haittavaikutukset).

Potilailla, joilla on ollut jokin trombofiilinen sairaus, on suurentunut laskimotromboembolian riski. Hormonikorvaushoito saattaa suurentaa tätä riskiä. Tämän vuoksi hormonikorvaushoito on näillä potilailla vasta-aiheista (ks. kohta Vasta-aiheet).

Yleisesti tunnustettuja laskimotromboembolian (VTE) riskitekijöitä ovat estrogeenien käyttö, korkea ikä, suuri leikkaus, pitkäaikainen immobilisaatio, ylipaino (BMI>30 kg/m2), raskaus/synnytyksen jälkeinen tila, systeeminen lupus erythematosus (SLE) ja syöpä. Suonikohjujen yhteydestä laskimotromboemboliaan ei ole yksimielisyyttä.

Kuten kaikilla postoperatiivisilla potilailla, laskimotromboembolian estotoimenpiteitä on harkittava leikkauksen jälkeen. Jos elektiivisen leikkauksen jälkeen on odotettavissa pitkäaikainen immobilisaatio, hormonikorvaushoidon tilapäinen lopettaminen 4 - 6 viikkoa ennen leikkausta on suositeltavaa. Hoitoa ei tule aloittaa uudelleen ennen kuin potilas on täysin liikuntakykyinen.

Jos Ovestinia käytetään ” Emätinleikkausten esi- ja jälkihoito …” -indikaatioon, tulee harkita profylaktisesti tromboosia ehkäisevän hoidon käyttöä.

Naisille, joilla ei ole anamneesissa laskimotromboemboliaa, mutta joiden lähisukulaisella on ollut tromboosi nuorena, voidaan tarjota seulontatutkimuksia sen jälkeen, kun niiden rajoituksia on pohdittu huolellisesti (seulonnassa havaitaan vain osa trombofiilisistä häiriöistä). Hormonikorvaushoito on vasta-aiheista, jos potilaalla havaitaan trombofiilinen häiriö, johon liittyy suvuittaista tromboositaipumusta tai joka on vaikea (esim. antitrombiinin, proteiini S:n tai proteiini C:n puutos tai useita puutoksia yhtä aikaa).

Hormonikorvaushoidon riski-hyöty-suhde on harkittava huolellisesti sellaisilla potilailla, jotka jo saavat pitkäaikaista antikoagulanttihoitoa.

Jos laskimotromboembolia kehittyy Ovestin-hoidon aloittamisen jälkeen, lääkehoito on lopetettava. Potilasta pitää neuvoa ottamaan välittömästi yhteyttä lääkäriin, jos hänelle ilmaantuu tromboemboliaan viittaavia oireita (esim. kivulias jalan turvotus, äkillinen rintakipu, hengenahdistus).

Sepelvaltimotauti

Pelkkä estrogeenihoito
Satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimuksissa ei ole havaittu sepelvaltimotaudin riskin suurentumista naisilla, joilta on poistettu kohtu ja jotka käyttävät pelkkää estrogeeniä.

Iskeeminen aivohalvaus
Pelkkää estrogeenia sisältävään systeemiseen hoitoon liittyy enintään 1,5-kertainen iskeemisen aivohalvauksen riski. Suhteellinen riski ei muutu iän tai vaihdevuosista kuluneen ajan myötä. Lähtötilanteen aivohalvausriski on kuitenkin vahvasti riippuvainen iästä, joten aivohalvauksen kokonaisriski hormonikorvaushoitoa saavilla naisilla kasvaa iän myötä (ks. kohta Haittavaikutukset). Ei ole tiedossa onko Ovestinilla sama riski.

Muut tilat

  • class="Indent1">Estrogeenit voivat aiheuttaa nesteretentiota, minkä vuoksi sydämen tai munuaisten toimintahäiriöistä kärsiviä potilaita tulee tarkkailla huolellisesti
  • class="Indent1">Naisia, joilla on entuudestaan hypertriglyseridemia, on seurattava tarkasti estrogeeni- tai hormonikorvaushoidon aikana, koska näillä potilailla on raportoitu estrogeenihoidon aikana joissakin harvinaisissa tapauksissa huomattavaa plasman triglyseridiarvoen suurenemista, mikä on johtanut haimatulehdukseen.
  • Estrogeenit lisäävät tyroksiinia sitovan globuliinin (TBG) määrää, mistä seuraa kilpirauhashormonin kokonaismäärän lisääntyminen verenkierrossa mitattuna proteiiniin sitoutuneen jodin (PBI), T4:n (pylväskromatografinen tai radioimmunologinen määritys) tai T3:n pitoisuutena (radioimmunologinen määritys). T3-resiinin soluunotto vähenee, mikä kuvastaa TBG-pitoisuuden suurenemista. Vapaan T4:n ja vapaan T3:n pitoisuudet eivät muutu. Muiden sitovien proteiinien, kuten kortikosteroideja sitovan globuliinin (CBG) ja sukupuolihormoneja sitovan globuliinin (SHBG), pitoisuudet seerumissa saattavat suurentua, mikä suurentaa vastaavasti kortikosteroidien ja sukupuolirauhasten tuottamien steroidien pitoisuuksia verenkierrossa. Vapaiden tai biologisesti aktiivisten hormonien pitoisuudet eivät muutu. Muiden plasman proteiinien (angiotensinogeeni/reniinisubstraatti, alfa-I-antitrypsiini, keruloplasmiini) pitoisuudet voivat suurentua.
  • class="Indent1">Hormonikorvaushoito ei paranna kognitiivisia toimintoja. Jonkin verran näyttöä on saatu mahdollisen dementian riskin suurenemisesta naisilla jotka aloittavat jatkuvan yhdistelmähormonikorvaushoidon tai pelkkää estrogeenia sisältävän hormonikorvaushoidon yli 65-vuotiaana.
  • Ovestin ei ole tarkoitettu raskauden ehkäisyyn

Yhteisvaikutukset

Ovestin annostellaan emättimeen, ja sen systeeminen imeytyminen on hyvin vähäistä, joten on epätodennäköistä, että sillä olisi kliinisesti oleellisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Yhteisvaikutukset muiden emättimeen paikallisesti annosteltavien valmisteiden kanssa on kuitenkin otettava huomioon.

Alla mainittuja interaktioita on havaittu oraalisten yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytön yhteydessä ja niitä voi esiintyä myös Ovestinin käytön yhteydessä.

Estrogeenien metabolia saattaa lisääntyä, jos käytetään yhtäaikaisesti aineita, jotka indusoivat lääkeainemetabolian entsyymejä, erityisesti sytokromi P450 entsyymejä, kuten eräitä epilepsialääkkeitä (esim. fenobarbitaali, fenytoiini, karbamatsepiini), infektiolääkkeitä (esim. rifampisiini, rifabutiini, nevirapiini ja efavirentsi) sekä mäkikuismaa (Hypericum perforatum) sisältäviä kasvirohdosvalmisteita.

Ritonaviiri ja nelfinaviiri, vaikka niiden tiedetäänkin olevan voimakkaita inhibiittoreita, sitä vastoin ilmentävät indusoivia ominaisuuksia, kun niitä käytetään yhtäaikaisesti steroidihormonien kanssa.

Kliinisesti, estrogeenien lisääntynyt metabolia saattaa johtaa alentuneeseen tehoon ja kohdun vuotoprofiilin muutoksiin.

Monet HIV-proteaasin estäjien ja ei-nukleosidirakenteisten käänteiskopioijaentsyymin estäjien yhdistelmät, myös HCV:n estäjiä sisältävät yhdistelmät, voivat suurentaa tai pienentää estrogeenin tai progestiinien pitoisuutta plasmassa. Joissain tapauksissa näiden muutosten nettovaikutus saattaa olla kliinisesti merkittävä. Tästä syystä samanaikaisesti käytettävien HIV/HCV-lääkkeiden valmisteyhteenvedosta on varmistettava mahdolliset yhteisvaikutukset ja kaikki niihin liittyvät suositukset.

Estrioli voi mahdollisesti lisätä kortikosteroidien, suksinyylikoliinin, teofylliinien ja troleandomysiinin farmakologisia vaikutuksia.

Raskaus ja imetys

Hedelmällisyys
Ovestin on tarkoitettu ainoastaan (luonnolliset tai kirurgisesti aiheutetut) vaihdevuodet ohittaneiden naisten hoitoon.

Raskaus
Ovestin-emätinpuikkoja ei saa käyttää raskauden aikana. Jos raskaus alkaa Ovestin-lääkityksen aikana, hoito tulee lopettaa välittömästi. Tähänastiset epidemiologiset tutkimukset, jotka ovat relevantteja sikiön tahattoman estrogeenialtistuksen kannalta, eivät ole osoittaneet teratogeenisia tai sikiötoksisia vaikutuksia.

Imetys
Ovestin-emätinpuikkoja ei saa käyttää imetyksen aikana.
Estrioli erittyy äidinmaitoon ja saattaa vähentää maidoneritystä.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Saatavilla olevat tiedot eivät viittaa siihen, että Ovestin vaikuttaisi potilaan ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Seuraavia haittavaikutuksia Ovestinin käytön yhteydessä on raportoitu kirjallisuudessa ja lääketurvaseurannassa:

Elinjärjestelmä

Haittavaikutukset

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Nesteretentio

Ruoansulatuselimistö

Pahoinvointi

Sukupuolielimet ja rinnat

Epämukava tunne ja kipu rinnoissa

Tiputteluvuoto vaihdevuosien jälkeen

Kohdunkaulan erite

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Antopaikan ärsyyntyminen ja kutina

Flunssan kaltaiset oireet

Nämä haittavaikutukset ovat yleensä ohimeneviä, mutta ne voivat myös olla merkki liian suuresta annostuksesta.

Systeemiseen hormonikorvaushoitoon liittyvät luokkavaikutukset
Seuraavat riskit on yhdistetty systeemiseen hormonikorvaushoitoon, ja ne koskevat vähäisemmässä määrin Ovestin-emätinpuikoilla kahdesti viikossa annettavaa hoitoa, jossa systeeminen estriolialtistus pysyy selvästi normaalilla postmenopausaalisella vaihteluvälillä.

Rintasyöpäriski

  • Rintasyöpäriskin on raportoitu jopa kaksinkertaistuneen naisilla, jotka saavat estrogeeni-progestiiniyhdistelmähoitoa yli 5 vuoden ajan.
  • Pelkkää estrogeenihoitoa saavilla suurentunut riski on huomattavasti pienempi kuin estrogeeni-progestiiniyhdistelmähoitoa saavilla.
  • Riskin suuruus riippuu käytön kestosta (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
  • Laajimman satunnaistetun lumekontrolloidun tutkimuksen (WHI-tutkimuksen) ja laajimman epidemiologisen tutkimuksen (MWS-tutkimuksen) tulokset esitellään seuraavissa taulukoissa.

Million Women Study – Arvioitu rintasyövän lisäriski 5 vuoden käytön jälkeen

Ikähaarukka (vuotta)

Lisätapauksia/1 000 naista, jotka eivät ole koskaan käyttäneet hormonikorvaushoitoa /5 vuotta*

Riskisuhde & 95 % luottamusväli #

Lisätapauksia/1 000 hormonikorvaushoitoa käyttävää naista /5 vuotta (95 % luottamusväli)

Pelkkä estrogeenikorvaushoito

50–65

9-12

1,2

1–2 (0–3)

#Kokonaisriskisuhde. Riskisuhde ei ole vakio, vaan kasvaa hoidon keston myötä. Huomaa: Koska rintasyövän esiintyvyys eri EU-maissa vaihtelee, vaihtelee vastaavasti myös lisätapausten määrä.
* Perustuu lähtötilanteen ilmaantuvuuslukuihin teollisuusmaissa.

Yhdysvaltojen WHI-tutkimukset – Rintasyövän lisäriski 5 vuoden käytön jälkeen

Ikähaarukka (vuotta)

Ilmaantuvuus/1 000 naista lumelääkeryhmässä/5 vuotta

Riskisuhde & 95 % luottamusväli

Lisätapauksia/1 000 hormonikorvaushoitoa käyttävää naista /5 vuotta (95 % luottamusväli)

Pelkkä estrogeenihoito (CEE)

50–79

21

0,8 (0,7–1,0)

-4 (-6–0)*

* WHI-tutkimus ei osoittanut rintasyöpäriskin suurentuneen naisilla, joilta oli poistettu kohtu.

Munasarjasyöpä

Systeemisen hormonikorvaushoidon käyttöön on liittynyt munasarjasyöpädiagnoosin hieman suurentunut riski (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
52 epidemiologisen tutkimuksen meta-analyysissä havaittiin, että systeemistä hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla oli hieman suurempi munasarjasyövän riski kuin naisilla, jotka eivät ole koskaan saaneet hormonikorvaushoitoa (riskisuhde 1,43; 95 %:n luottamusväli 1,31–1,56). Naisilla, joiden ikä on 50–54 vuotta ja jotka saavat hormonikorvaushoitoa viisi vuotta, tämä aiheuttaa noin yhden lisätapauksen 2 000
käyttäjää kohden. Naisilla, joiden ikä on 50–54 vuotta ja jotka eivät saa hormonikorvaushoitoa, munasarjasyöpä todetaan viiden vuoden aikana noin kahdella naisella 2 000:sta.

Tromboembolisten laskimotapahtumien riski
Systeemiseen hormonikorvaushoitoon liittyy 1,3–3-kertainen laskimotromboembolian (VTE), eli syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian, suhteellinen riski. Tällaisten tapahtumien riski on suurimmillaan hormonikorvaushoidon ensimmäisen vuoden aikana (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). WHI-tutkimusten tulokset esitetään seuraavassa taulukossa:

WHI-tutkimukset – Laskimotromboembolian lisäriski 5 vuoden käytön aikana

Ikähaarukka (vuotta)

Ilmaantuvuus/1 000 naista lumelääkeryhmässä/5 vuotta

Riskisuhde ja 95 % luottamusväli

Lisätapauksia/1 000 hormonikorvaushoitoa käyttävää naista

Pelkkä oraalinen estrogeenihoito*

50–59

7

1,2 (0,6–2,4)

1 (-3–10)

* Tutkimus naisilla, joilta oli poistettu kohtu

Iskeemisen aivohalvauksen riski
Systeeminen hormonikorvaushoito suurentaa iskeemisen aivoinfarktin suhteellista riskiä enintään 1,5-kertaiseksi. Hemorragisen aivohalvauksen riski ei suurene hormonikorvaushoidon aikana.

Tämä suhteellinen riski ei ole iästä eikä hoidon kestosta riippuvainen. Lähtötilanteen riski on kuitenkin voimakkaasti iästä riippuvainen, joten aivohalvauksen kokonaisriski hormonikorvaushoitoa saavilla naisilla suurenee iän myötä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Yhdistetyt WHI-tutkimukset – Aivoinfarktin* lisäriski 5 vuoden käytön aikana

Ikähaarukka (vuotta)

Ilmaantuvuus/1 000 naista lumelääkeryhmässä/5 vuotta

Riskisuhde ja 95 % luottamusväli

Lisätapauksia/1 000 hormonikorvaushoitoa käyttävää naista/5 vuotta

50–59

8

1,3 (1,1–1,6)

3 (1–5)

* Aivoinfarkteja ja aivoverenvuotoja ei eroteltu toisistaan.

Muita haittavaikutuksia on raportoitu systeemisen estrogeeni‑/progestiinihoidon yhteydessä.

  • Estrogeenista riippuvaiset hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet, esim. kohdun limakalvon syöpä. Ks. lisätietoa kohdista Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.
  • Sappirakkosairaus
  • Ihon ja ihonalaiskudoksen häiriöt: maksaläiskät, monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme), kyhmyruusu (erythema nodosum), vaskulaarinen purppura
  • Mahdollinen dementia yli 65-vuotiailla (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Estriolin akuutti toksisuus eläimillä on hyvin alhainen. Yliannostus on epätodennäköistä, kun Ovestin-emätinpuikot annostellaan emättimeen. Kuitenkin suuri oraalinen liika-annos voi aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja naisilla tyhjennysvuotoa. Spesifistä vastalääkettä ei tunneta. Tarvittaessa voidaan antaa oireenmukaista hoitoa.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Luonnolliset ja puolisynteettiset estrogeenit
ATC-koodi:G03CA04

Vaikutusmekanismi

Ovestin-emätinpuikko sisältää luonnollista naishormonia, estriolia. Toisin kuin muut estrogeenit, estrioli on lyhytvaikutteinen. Se korvaa menetetyn estrogeenituotannon. Emättimen atrofiassa emättimeen annosteltu estrioli indusoi urogenitaalialueen epiteelin normalisoitumista ja auttaa palauttamaan emättimen normaalin mikroflooran ja fysiologisen pH:n.

Estrogeenin puutteesta johtuvien emätinoireiden hoito: Emättimeen annosteltava estrogeeni lievittää postmenopausaalisilla naisilla estrogeenin puutteesta johtuvan emättimen atrofian oireita.

Tietoja kliinisistä tutkimuksista

  • Emätinoireet lievittyivät ensimmäisten hoitoviikkojen aikana.
  • Emätinverenvuotoa Ovestin-hoidon jälkeen on raportoitu vain harvoin.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen
Annostelu suoraan emättimeen varmistaa estriolin optimaalisen saatavuuden vaikutuskohdassa.
Estrioli imeytyy myös systeemiseen verenkiertoon, mikä ilmenee konjugoitumattoman estriolin pitoisuuden jyrkkänä nousuna plasmassa.

Jakautuminen
Huippupitoisuus plasmassa saavutetaan 1-2 tunnin kuluttua applikaatiosta. Emättimeen laitetun 0,5 mg:n estrioliannoksen jälkeen Cmax on noin 100 pg/ml, Cmin noin 25 pg/ml ja Caverage noin 70 pg/ml. Kolmen viikon päivittäisen emättimeen laitetun 0,5 mg:n estrioliannoksen jälkeen estriolin Caverage pienenee arvoon noin 40 pg/ml.

Eräässä kliinisessä tutkimuksessa pitoisuus plasmassa (mediaani) mitattuna 12 tunnin kuluttua annostelusta oli estrioli-emulsiovoiteen 12 viikon käytön jälkeen 8,5 pg/ml (kvartiiliväli 3,3–24,3). Ryhmässä, joka sai pitkäaikaishoitoa kolme kertaa viikossa 21 kuukauden ajan (mediaani) (kvartiiliväli 9,2–38,4), estriolipitoisuus seerumissa (mediaani) oli 5,5 pg/ml (kvartiiliväli 1,9–10,2).

Biotransformaatio
Lähes kaikki estrioli (90 %) on sitoutuneena albumiiniin plasmassa, ja muista estrogeeneista poiketen estrioli ei juuri sitoudu sukupuolihormoneja sitovaan globuliiniin. Estriolin metabolia koostuu pääasiallisesti konjugaatiosta ja dekonjugaatiosta enterohepaattisen kiertokulun aikana.

Eliminaatio
Estrioli, ollen metabolinen lopputuote, eritetään pääasiassa virtsaan konjugoituneessa muodossa. Vain pieni osa (±2%) erittyy ulosteen välityksellä, pääasiassa konjugoitumattomana estriolina.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ei tietoja.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Witepsol S58 (kovarasvan, setomakrogolin ja glyseryylimonorisiinioleaatin seos).

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen

Kestoaika

3 vuotta.

Säilytys

Ovestin-emätinpuikot on säilytettävä huoneenlämmössä (+15 - +25 °C) valolta ja kosteudelta suojassa.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Itsehoito

OVESTIN emätinpuikko
0,5 mg 15 fol (17,79 €), 30 fol (31,02 €)

PF-selosteen tieto

Ovestin -emätinpuikot on pakattu PVC/polyuretaani/PE läpipainopakkauksiin. Läpipainoliuskassa on 5 emätinpuikkoa.
Läpipainoliuskat on pakattu pahvikoteloihin. 15, 30 emätinpuikkoa.

Valmisteen kuvaus:

Valkoisia puikkoja.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ovestin-emätinpuikot viedään emättimeen illalla ennen nukkumaanmenoa.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

OVESTIN emätinpuikko
0,5 mg 15 fol, 30 fol

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

G03CA04

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

11.04.2019

Yhteystiedot

ASPEN NORDIC, Filial af Aspen Pharma Ireland Ltd
Borupvang 3
2750 Ballerup
Denmark

+358 9 74790156
aspennordic@aspenpharma.eu