Vertaa PF-selostetta

BLOCANOL silmätipat, liuos 5 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi millilitra sisältää 5,0 mg timololia (6,8 mg timololimaleaattia).

Lääkemuoto

Silmätipat, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Blocanol-silmätipat on tarkoitettu kohonneen silmänpaineen alentamiseen.

Kliinisissä tutkimuksissa niiden on osoitettu alentavan silmänpainetta:

  • potilailla, joilla on okulaarihypertensio
  • potilailla, joilla on krooninen avokulmaglaukooma
  • kaihileikatuilla potilailla, joilla on glaukooma
  • potilailla, joilla on sekundaarinen glaukooma (eräissä tapauksissa)
  • potilailla, joilla on ahtaat kammiokulmat ja anamneesissa spontaani tai hoidosta johtuva sulkukulma toisessa silmässä ja joilla silmänpaineen alentaminen on välttämätöntä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Suositellaan käytettäväksi vain silmätautien erikoislääkärien määräyksellä ja heidän aloittamaansa jatkohoitoon.

Annostus ja antotapa

Annostus

Tavallinen aloitusannos on yksi tippa timololimaleaatti-silmätippaliuosta (vahvuus 2,5 mg/ml) kaksi kertaa vuorokaudessa sairaaseen silmään (silmiin). Mikäli kliininen vaste ei ole tyydyttävä, annostusta voidaan muuttaa yhteen tippaan timololimaleaatti-silmätippaliuosta (vahvuus 5 mg/ml) sairaaseen silmään (silmiin) kaksi kertaa vuorokaudessa. 2,5 mg/ml -vahvuutta koskeva annostelu on vain tiedoksi, sillä Blocanol 2,5 mg/ml -silmätippoja ei ole enää saatavilla.

Tarvittaessa Blocanol-silmätippojen kanssa voidaan käyttää muitakin silmänpainetta alentavia lääkkeitä. Kahden paikallisesti annosteltavan beetasalpaajan käyttöä ei suositella (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Koska joillakin potilailla painetta alentava vaste Blocanol-silmätipoille saattaa vaatia muutamia viikkoja vakiintuakseen, hoitovasteen arviointiin tulee kuulua silmänpaineen mittaus noin neljän viikon Blocanol-hoidon jälkeen.

Mikäli silmänpaine saadaan pysymään tyydyttävällä tasolla, monen potilaan kohdalla voidaan siirtyä kerran päivässä annostukseen.

Siirtyminen muusta lääkityksestä. Kun potilas siirtyy muista paikallisesti silmään käytettävistä beetasalpaajista timololimaleaatti-silmätippoihin, edellinen lääke lopetetaan normaalin annostelun jälkeen uuden lääkkeen aloittamista edeltävänä päivänä ja hoito aloitetaan seuraavana päivänä annostuksella yksi tippa timololimaleaatti-liuosta (vahvuus 2,5 mg/ml) sairaaseen silmään (silmiin) kaksi kertaa vuorokaudessa. Mikäli kliininen vaste ei ole tyydyttävä, annostus voidaan nostaa yhteen tippaan timololimaleaatti-liuosta (vahvuus 5 mg/ml) kaksi kertaa vuorokaudessa.

Kun potilas siirtyy jostakin muusta yksittäisestä glaukoomalääkkeestä kuin paikallisesti käytettävästä beetasalpaajasta timololimaleaatti-silmätippoihin, hoitoa käytetyllä lääkkeellä jatketaan vielä sen vuorokauden ajan, jolloin aloitetaan hoito timololimaleaatti-liuoksella (vahvuus 2,5 mg/ml) annoksella yksi tippa sairaaseen silmään (silmiin) kaksi kertaa vuorokaudessa. Seuraavana päivänä edellisen glaukoomalääkkeen käyttö lopetetaan ja hoitoa jatketaan timololimaleaatti-silmätipoilla. Mikäli tarvitaan suurempaa annosta, siirrytään annostukseen yksi tippa timololimaleaatti-liuosta (vahvuus 5 mg/ml) sairaaseen silmään (silmiin) kaksi kertaa vuorokaudessa.

Potilasta tulee neuvoa ottamaan välittömästi yhteyttä lääkäriin, jos hänelle ilmaantuu silmäreaktioita, erityisesti sidekalvontulehdusta ja silmäluomireaktioita, jotta voidaan arvioida, voiko hoitoa jatkaa.

Potilasta tulee neuvoa pesemään kätensä ennen käyttöä ja välttämään silmän ja sen ympäristön koskettamista silmätippapullon kärjellä.

Potilaalle tulee myös kertoa, että epäasianmukaisesti käsiteltyihin silmätippapulloihin voi joutua silmätulehduksia aiheuttavia bakteereita. Kontaminoituneiden silmätippojen käyttö voi johtaa silmän vakavaan vaurioitumiseen ja edelleen näön menetykseen.

Antotapa

Potilaalle tulee antaa ohjeet siitä, miten OCUMETER PLUS -silmätippapulloa käytetään oikein.

Käyttöohje:

  • Kun avaat pullon ensimmäisen kerran, varmista, että pullon etupuolella oleva repäisynauha on ehjä. Avaamattomassa pullossa korkin ja pullon välissä on rako.
  • Irrota repäisynauha.
  • Avatessasi pullon kierrä korkki auki korkin päällä olevien nuolten suuntaisesti. Älä vedä korkkia suoraan ylöspäin ja irti pullosta. Jos korkki vedetään suoraan irti, tiputusosa ei toimi moitteettomasti.
  • Taivuta päätäsi taaksepäin. Vedä alaluomea hiukan alaspäin siten, että silmäluomen ja silmän väliin muodostuu “tasku”.
  • Käännä pullo ylösalaisin. Tiputa silmään lääkärin määräyksen mukainen annos eli yksi tippa puristamalla kevyesti peukalolla tai etusormella pullon kyljessä olevasta painamisalueesta. ÄLÄ KOSKETA PULLON KÄRJELLÄ SILMÄÄ TAI SILMÄLUOMEA.
  • Systeemistä imeytymistä voidaan vähentää käyttämällä nasolakrimaalista okkluusiota tai pitämällä silmät kiinni kahden minuutin ajan. Tämä voi vähentää systeemisiä haittavaikutuksia ja lisätä paikallista vaikutusta.
  • Jos tiputtaminen on vaikeaa avattuasi pullon ensimmäisen kerran, laita korkki takaisin paikoilleen ja kierrä se kiinni (älä kierrä liikaa). Avaa sitten pullo uudelleen kiertämällä korkkia sen päällä olevien nuolten suuntaisesti.
  • Jos lääkäri on määrännyt sinulle hoidon molempiin silmiin, toista vaiheet 4 ja 5.
  • Tiputtamisen jälkeen kierrä korkki kiinni pullon reunaan asti. Pullo on oikein suljettu, kun korkin vasemmassa reunassa ja pullon etiketin vasemmassa reunassa olevat nuolet ovat samassa linjassa. Älä kierrä korkkia liikaa, etteivät korkki ja pullo vahingoitu.
  • Tiputuskärki on suunniteltu tiputtamaan yksi tippa kerrallaan. Älä siis suurenna tiputuskärjen reikää.
  • Kun kaikki hoitojakson tipat on käytetty, pulloon jää jäljelle jonkin verran lääkettä. Se on normaalia, koska pulloon on tarkoituksella pakattu lääkettä ylimäärin, jotta saat varmasti käyttöösi lääkärisi määräämät täydet annokset. Älä yritä tyhjentää pulloa kokonaan.

Pediatriset potilaat
Blocanol-silmätippojen turvallisuutta ja tehoa lasten hoidossa ei ole varmistettu.

Tietojen vähäisyyden vuoksi timololia voidaan suositella käytettäväksi ainoastaan primaarisen synnynnäisen tai primaarisen juveniilin glaukooman hoitoon siirtymävaiheessa leikkauksesta päätettäessä sekä siinä tapauksessa, että leikkaus on epäonnistunut ja muita hoitovaihtoehtoja odotetaan.

Annostus
Kun kliinikko harkitsee timololin käyttöä lapsipotilaan hoidossa, hänen on arvioitava huolellisesti hoidon riskit ja edut. Ennen timololin käyttöä on otettava tarkka pediatrinen anamneesi ja tehtävä tarkka pediatrinen tutkimus mahdollisten systeemisten poikkeavuuksien havaitsemiseksi. Spesifisiä annostussuosituksia ei voida antaa, sillä kliinistä tietoa on vähän (ks. myös kohta Farmakodynamiikka). Jos edut ovat kuitenkin riskejä suuremmat, suositellaan pienintä saatavilla olevaa vahvuutta (pienin vaikuttavan aineen pitoisuus) kerran vuorokaudessa. Jos silmänpainetta ei saada riittävässä määrin hallintaan, voidaan harkita annoksen titraamista huolellisesti enintään kahteen tippaan vuorokaudessa sairasta silmää kohti. Jos valmistetta käytetään kahdesti vuorokaudessa, antokertojen välillä on hyvä pitää 12 tunnin väli. Potilaiden, etenkin vastasyntyneiden, vointia on myös seurattava tarkoin vastaanotolla 1–2 tunnin ajan ensimmäisen annoksen jälkeen. Potilaita on seurattava tarkoin silmään kohdistuvien ja systeemisten haittavaikutusten varalta, kunnes silmä leikataan. Lapsia hoidettaessa 0,1 % timololia sisältävä valmiste saattaa riittää.

Antotapa
Mahdollisten haittavaikutusten vähentämiseksi annetaan kullakin antokerralla vain yksi tippa. Paikallisesti käytettävien beetasalpaajien systeemistä imeytymistä voidaan vähentää painamalla nenänpuoleista silmäkulmaa nenänvartta vasten ja pitämällä silmät kiinni mahdollisimman pitkään (esim. 3–5 minuutin ajan) tippojen tiputtamisen jälkeen. Ks. myös kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakokinetiikka.

Hoidon kesto
Lapsipotilailla hoidon on oltava lyhytkestoista.

Vasta-aiheet

Blocanol-silmätipat on kontraindikoitu potilailla, joilla on:

  • reaktiivinen keuhkosairaus mukaan lukien keuhkoastma tai anamnestinen keuhkoastma, vaikea keuhkoahtaumatauti
  • sinusbradykardia, sairaan sinuksen oireyhtymä, sinoatriaalinen katkos, II tai III asteen eteiskammiokatkos, jota ei säädellä tahdistimella, ilmeinen sydämen vajaatoiminta, kardiogeeninen sokki
  • yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Muiden paikallisesti annosteltavien silmälääkkeiden tavoin timololi imeytyy systeemisesti. Koska timololi on beta-adrenergisten reseptorien salpaaja, samantyyppisiä kardiovaskulaarisia, pulmonaarisia ja muita haittavaikutuksia saattaa ilmetä kuin systeemisiä beetasalpaajia käytettäessä. Systeemisiä haittavaikutuksia esiintyy harvemmin paikallisesti silmään annosteltaessa, kuin systeemisesti annosteltaessa. Systeemistä imeytymistä on mahdollista vähentää (katso kohta Annostus ja antotapa).

Sydämeen liittyvät häiriöt
Sydämen vajaatoiminta on saatava hyvin hallintaan ennen hoidon aloittamista Blocanol-silmätipoilla. Jos potilaalla on todettu vaikea sydänsairaus, sydämen vajaatoiminnan oireita on seurattava ja syketaajuus tarkistettava.

Potilailla, joilla on sydänsairaus (esim. sepelvaltimotauti, Prinzmetalin angiina tai sydämen vajaatoiminta) ja hypotensio, beetasalpaajahoitoa on tarkkaan arvioitava ja vaihtoehtoista lääkehoitoa harkittava. Sydänsairautta sairastavia potilaita tulee seurata sairauden pahenemisen ja haittavaikutusten takia.

Koska beetasalpaajat vaikuttavat johtumisaikaan, niitä on annettava varoen potilaille, joilla on ensimmäisen asteen sydänkatkos.

Verisuoniin liittyvät häiriöt
Potilaita, joilla on vaikea ääreisverenkiertohäiriö (s.o. vaikea Raynaud’n tauti tai Raynaud’n oireyhtymä), on lääkittävä varoen.

Hengitykseen liittyvät häiriöt
Hengitystiereaktioita, mukaan lukien bronkospasmista johtuva kuolema, on raportoitu astmapotilailla joidenkin silmään annettavien beetasalpaajien annostelun jälkeen.

Blocanol-silmätippoja pitää käyttää varoen potilailla, joilla on lievä/keskivaikea keuhkoahtaumatauti (COPD) ja vain jos hoidon mahdolliset hyödyt ylittävät mahdolliset haitat.

Hypoglykemia/diabetes
Beetasalpaajia on annettava varoen potilaille, joilla voi spontaanisti ilmetä hypoglykemiaa, tai epävakaata diabetesta sairastaville, koska beetasalpaajat voivat peittää akuutin hypoglykemian oireet.

Beetasalpaajat voivat myös peittää kilpirauhasen liikatoiminnan oireet.

Sarveiskalvon sairaudet
Silmään annettavat beetasalpaajat saattavat aiheuttaa silmien kuivumista. Potilaita, joilla on sarveiskalvosairaus, on lääkittävä varoen.

Muut beetasalpaajat
Vaikutus silmänsisäiseen paineeseen tai systeemisen beetasalpauksen tunnetut vaikutukset saattavat voimistua, jos timololia annetaan potilaille, jotka ennestään käyttävät suun kautta otettavia beetasalpaajia. Tällaisten potilaiden vastetta tulee tarkkailla tiiviisti. Kahden paikallisesti annosteltavan beetasalpaajan käyttöä ei suositella (katso kohta Yhteisvaikutukset).

Anafylaktiset reaktiot
Beetasalpaajahoitoa saavat potilaat, joilla on esiintynyt atopiaa tai vakavia anafylaktisia reaktioita eri allergeeneille, voivat reagoida voimakkaammin saman allergeenin toistuvalle altistukselle eikä vastetta saada anafylaktisten reaktioiden hoitoon tavanomaisesti käytetyillä adrenaliiniannoksilla.

Suonikalvon irtoaminen
Käytettäessä kammionesteen määrää vähentävää hoitoa (esim. timololi, asetatsoliamidi) filtroivan silmäleikkauksen jälkeen on havaittu silmän suonikalvon irtoamista.

Kirurgiaan liittyvä anestesia
Silmään annettavat beetasalpaajat voivat salvata systeemisten beeta-agonistien esim. adrenaliinin vaikutukset. Anestesialääkärille pitää kertoa, jos potilas on saanut timololia.

Muuta
Potilailla, joilla on ahdaskulmaglaukooma, hoidon välitön tarkoitus on kammiokulman avaaminen. Tämä vaatii mustuaisen supistamista miootilla. Blocanol-silmätippojen mustuaiseen kohdistuva vaikutus on vähäinen tai se puuttuu kokonaan. Kohonneen silmänpaineen alentamiseen ahdaskulmaglaukoomassa ei tule käyttää Blocanol-silmätippoja yksin, vaan yhdessä miootin kanssa.

Blocanol-silmätipat sisältävät säilytysaineena bentsalkoniumkloridia, joka voi aiheuttaa silmä-ärsytystä ja imeytyä pehmeisiin piilolinsseihin. Tämän vuoksi Blocanol-silmätippoja ei tule käyttää yhtä aikaa pehmeiden piilolinssien kanssa. Piilolinssit pitäisi poistaa ennen tippojen laittamista ja odottaa vähintään 15 minuuttia ennen kuin ne asetetaan jälleen paikoilleen.

Pediatriset potilaat
Timololiliuosten käytössä nuorilla glaukoomapotilailla on yleisesti ottaen noudatettava varovaisuutta (ks. myös kohta Farmakokinetiikka). Mahdollisista haittavaikutuksista on tärkeää kertoa vanhemmille, jotta he osaavat tarvittaessa lopettaa hoidon heti. Silmällä pidettäviä varoitusmerkkejä ovat esim. yskä ja hengityksen vinkuminen. Hengityskatkosten ja Cheyne-Stokesin hengityksen riskin vuoksi lääkkeen käytössä on noudatettava erittäin suurta varovaisuutta vastasyntyneitä, imeväisiä ja pikkulapsia hoidettaessa. Myös kannettavasta hengityskatkoshälyttimestä voi olla hyötyä timololihoitoa saavien vastasyntyneiden hoidossa.

Yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty timololilla.

Vaikka Blocanol-silmätipat yksinään vaikuttavat pupillien kokoon vain vähän tai eivät ollenkaan, ajoittain on raportoitu samanaikaisesti silmään annettavan beetasalpaajan ja adrenaliinin (epinefriini) käytöstä aiheutuvaa mydriaasia.

Käytettäessä timololia yhdessä CYP2D6-entsyymin estäjien (esim. kinidiini, fluoksetiini, paroksetiini) kanssa on todettu systeemisen beetasalpaajavaikutuksen voimistumista (esim. alentunutta sydämen lyöntitiheyttä, depressiota).

Hypotensioon ja/tai ilmeiseen bradykardiaan johtavia additiivisia vaikutuksia voi mahdollisesti ilmetä, kun silmään annettavaa beetasalpaajaliuosta käytetään samanaikaisesti suun kautta annettavien kalsiuminestäjien, beetasalpaajien, rytmihäiriölääkkeiden (kuten amiodaroni), digitalisglykosidien, parasympatomimeettien tai guanetidiinin kanssa.

Suun kautta annettavat beetasalpaajat voivat pahentaa klonidiinihoidon lopettamisesta mahdollisesti seuraavaa verenpaineen kohoamista.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Ei ole olemassa riittävää tietoa timololin käytöstä raskaana oleville naisille. Timololia ei pidä käyttää raskaana oleville naisille, ellei se ole selkeästi tarpeellista.
Systeemistä imeytymistä on mahdollista vähentää (katso kohta Annostus ja antotapa).

Epidemiologisissa tutkimuksissa ei ole tullut ilmi epämuodostumia, mutta niiden perusteella on olemassa riski sikiön kasvun hidastumiseen, kun beetasalpaajia annetaan suun kautta. Lisäksi beetasalpauksen oireita (esim. bradykardia, hypotensio, hengitysvaikeudet ja hypoglykemia) on havaittu vastasyntyneillä, kun beetasalpaajia on annettu synnytykseen asti. Jos Blocanol-silmätippoja annetaan synnytykseen asti, on vastasyntynyttä seurattava tarkkaan ensimmäisten elinpäivien aikana.

Imetys
Beetasalpaajat erittyvät äidinmaitoon. Silmätipoissa ei kuitenkaan terapeuttisilla annoksilla ole timololimaleaattia niin paljon, että olisi todennäköistä, että pitoisuus äidinmaidossa riittäisi aiheuttamaan beetasalpauksen oireita vastasyntyneellä. Systeemistä imeytymistä on mahdollista vähentää (katso kohta Annostus ja antotapa).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Mahdolliset näköhäiriöt saattavat heikentää potilaan kykyä suorittaa tarkkuutta vaativia tehtäviä, kuten käyttää koneita tai ajaa moottoriajoneuvoa (ks. kohta Haittavaikutukset).

Haittavaikutukset

Muiden paikallisesti annosteltavien silmälääkkeiden tavoin timololi imeytyy systeemisesti. Samantyyppisiä epätoivottuja vaikutuksia saattaa ilmetä kuin systeemisiä beetasalpaajia käytettäessä. Systeemisiä haittavaikutuksia esiintyy harvemmin paikallisesti silmään annosteltaessa, kuin systeemisesti annosteltaessa. Lueteltuihin haittavaikutuksiin sisältyy silmään annosteltavien beetasalpaajien käytön yhteydessä havaitut luokkavaikutukset.

Blocanol-silmätippojen siedettävyys on yleensä hyvä. Seuraavia haittavaikutuksia on ilmoitettu esiintyneen tämän tai muiden timololimaleaattia sisältävien silmälääkkeiden käytön yhteydessä joko kliinisissä tutkimuksissa tai valmisteen tultua markkinoille.

Immuunijärjestelmä
Systeemiset allergiset reaktiot, mukaan lukien angioedeema, urtikaria, paikallinen ja laajalle levinnyt ihottuma, anafylaktinen reaktio.

Psyykkiset häiriöt
Unettomuus, masentuneisuus, painajaiset, muistinmenetys.

Hermosto
Pyörtyminen, aivoverisuonitapahtuma, aivoiskemia, myasthenia gravis -oireiden lisääntyminen, heitehuimaus, harhatuntemukset, päänsärky.

Silmät
Silmä-ärsytyksen oireet (esim. polte, kirvely), luomitulehdus, sarveiskalvotulehdus, sidekalvotulehdus, suonikalvon irtauma filtroivan silmäleikkauksen jälkeen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), sarveiskalvon tuntoherkkyyden aleneminen, kuivat silmät, riippuluomi, kahtena näkeminen. Näköhäiriöt, kuten valontaittokyvyn muutokset (joissakin tapauksissa mioottien käytön lopettamisen seurauksena).

Kuulo ja tasapainoelin
Tinnitus.

Sydän
Bradykardia, rintakipu, sydämentykytys, turvotus, rytmihäiriöt, sydämen johtumishäiriö, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, sydänpysähdys.

Verisuonisto
Hypotensio, katkokävely, Raynaud’n oireyhtymä, kylmät kädet ja jalat.

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina
Hengitysvajaus, bronkospasmi (pääasiassa potilailla, joilla on ennestään jokin bronkospastinen sairaus), hengenahdistus, yskä.

Ruoansulatuselimistö
Pahoinvointi, ruoansulatushäiriöt, ripuli, suun kuivuminen.

Iho ja ihonalainen kudos
Hiustenlähtö, psoriaasin kaltainen ihottuma tai psoriaasin paheneminen.

Luusto, lihakset ja sidekudos
Systeeminen lupus erythematosus.

Sukupuolielimet ja rinnat
Heikentynyt sukupuolivietti, Peyronien tauti.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat
Voimattomuus, uupumus.

Seuraavia haittavaikutuksia on myös raportoitu silmään annosteltavilla beetasalpaajilla ja niitä saattaa esiintyä myös Blocanol-valmisteen käytön yhteydessä.

Immuunijärjestelmä
Kutina.

Aineenvaihdunta ja ravitsemus
Hypoglykemia.

Psyykkiset häiriöt
Hermostuneisuus.

Silmät
Näön hämärtyminen, kyynelehtiminen, punaisuus, sarveiskalvon haavauma.

Kalsiumin kertymistä sarveiskalvoon on raportoitu hyvin harvoin käytettäessä fosfaattia sisältäviä silmätippoja niille potilaille, jolla on merkittävästi vaurioituneet sarveiskalvot.

Sydän
Eteis-kammiokatkos, sydämen vajaatoiminta.

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina
Hengenahdistus.

Ruoansulatuselimistö
Makuhäiriö, vatsakipu, oksentaminen.

Iho ja ihonalainen kudos
Ihottuma.

Luusto, lihakset ja sidekudos
Lihaskipu, artropatia.

Sukupuolielimet ja rinnat
Sukupuolinen toimintahäiriö.

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat
Jano

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty–haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Tahattomia Blocanol-silmätippojen yliannostustapauksia on todettu. Yliannostuksen systeemiset vaikutukset ovat olleet systeemisten beetasalpaajien vaikutusten kaltaisia, kuten heitehuimaus, päänsärky, hengästyminen, bradykardia, bronkospasmi ja sydänpysähdys (ks. myös kohdat Haittavaikutukset ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Yliannostustapauksissa tulevat kysymykseen seuraavat erityistoimenpiteet:

  • Oireinen bradykardia. Lääkehoito (atropiini i.v., isoprenaliini i.v.) ja/tai tahdistinhoito harkinnan mukaan.
  • Toisen tai kolmannen asteen eteis-kammiokatkos. Lääkehoito (isoprenaliini i.v.) ja/tai tahdistinhoito tilanteen mukaan.
  • Hypotensio. Annetaan verenpainetta kohottavaa sympatomimeettia, kuten dopamiinia, dobutamiinia tai noradrenaliinia.
  • Äkillinen sydämen vajaatoiminta. Aloitetaan välittömästi tavanomainen digitalis-, diureetti-, happi- ja muu hoito. Huonosti hoitoon reagoiville potilaille voidaan kokeilla aminofylliinin antamista laskimoon.
  • Bronkospasmi. Annetaan isoprenaliinihydrokloridia ja/tai aminofylliiniä harkinnan mukaan.

Timololi ei poistu merkittävästi dialyysihoidolla.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Glaukoomalääkkeet ja mioosin aiheuttavat valmisteet, beetasalpaajat. ATC-koodi: S01ED01.

Blocanol-silmätipat (timololimaleaatti) alentavat kohonnutta ja normaalia silmänpainetta joko glaukooman yhteydessä tai ilman sitä. Kohonnut silmänpaine on pääasiallisin riskitekijä glaukoomaan liittyvän näkökenttäpuutoksen patogeneesissä. Mitä korkeampi silmänpainetaso on, sitä suurempi on glaukoomaan liittyvän näkökenttäpuutoksen ja näköhermovaurion todennäköisyys.

Blocanol-silmätippojen vaikutus alkaa tavallisesti nopeasti ilmaantuen noin 20 minuutin kuluttua paikallisesta tiputuksesta silmään. Maksimaalinen silmänpaineen lasku tapahtuu 1–2 tunnissa. Merkittävä silmänpaineen aleneminen on kestänyt jopa 24 tuntia käytettäessä Blocanol-silmätippoja (2,5 mg/ml tai 5 mg/ml). Tämä pitkäaikainen vaikutuksen kesto mahdollistaa silmänpaineen hallinnan tavanomaisen yölevon aikana. Jatketut havainnot yli kolmen vuoden ajalta osoittavat, että Blocanol-silmätippojen silmänpainetta alentava vaikutus säilyy hyvin.

Timololimaleaatti on epäselektiivinen adrenergisten beetareseptoreiden salpaaja, jolla ei ole merkitsevää omaa sympatomimeettistä aktiviteettia, eikä myöskään suoraa sydänlihakseen kohdistuvaa depressiivistä tai paikallisesti puuduttavaa (membraaneja stabiloivaa) vaikutusta.

Blocanol-silmätippojen silmänpainetta alentavan vaikutuksen tarkkaa mekanismia ei ole selvitetty, vaikka eräs fluoreskiinitutkimus ja tonografiatutkimukset osoittavat, että niiden pääasiallinen vaikutus saattaa liittyä vähentyneeseen kammionesteen muodostumiseen. Joissakin tutkimuksissa on kuitenkin havaittu myös ulosvirtauksen hieman parantuneen.

Toisin kuin miootit Blocanol-silmätipat alentavat silmänpainetta vaikuttamalla vähän tai ei ollenkaan akkommodaatioon ja pupillin kokoon. Siten lisääntyneestä akkommodaatiosta johtuvat näöntarkkuuden muutokset ovat epätavallisia, ja mioottien aikaansaamaa näön hämärtymistä ja hämäräsokeutta ei ilmene. Lisäksi vältetään kaihipotilailla mykiösamentumien aiheuttamat näköestymät, joita ilmenee mustuaisen ollessa mioottien vaikutuksesta supistuneena. Vaihdettaessa potilaiden hoitoa miooteista Blocanol-hoitoon saattaa refraktion korjaaminen olla tarpeen, kun mainitut mioottien vaikutukset ovat hävinneet.

Kliinisissä tutkimuksissa Blocanol-silmätipat olivat yleensä tehokkaita useammilla potilailla ja aiheuttivat harvempia ja vähemmän vakavia haittavaikutuksia kuin pilokarpiini tai adrenaliini.

Kuten muitakin glaukoomalääkkeitä käytettäessä, joillakin potilailla on pitkäaikaishoidossa havaittu Blocanol-silmätippojen vasteen heikkenemistä. Kliinisissä tutkimuksissa, joissa seurattiin 164 potilasta vähintään kolme vuotta, ei kuitenkaan havaittu merkitsevää eroa keskimääräisessä silmänpaineessa hoidon alussa saavutetun vakiintumisen jälkeen.

Tavanomaisia kovia piilolinssejä käyttävät glaukoomapotilaat ovat myös käyttäneet Blocanol-silmätippoja, joka yleensä on ollut hyvin siedetty. Blocanol-silmätippoja ei ole tutkittu potilailla, jotka käyttävät muusta kuin polymetyylimetakrylaatista valmistettuja piilolinssejä.

Pediatriset potilaat
Timololin (0,25 %, 0,5 %, yksi tippa kahdesti vuorokaudessa) käytöstä lapsipotilailla enimmillään 12 viikon ajan on hyvin vähän tietoa. Yhteen julkaistuun pieneen, kaksoissokkoutettuun, satunnaistettuun kliiniseen tutkimukseen osallistui 105 lasta (timololiryhmässä n = 71), joiden ikä oli 12 vrk – 5 v. Tutkimuksessa saatiin jossain määrin näyttöä siitä, että lyhytkestoinen timololihoito on tehokasta primaarisen synnynnäisen tai primaarisen juveniilin glaukooman hoidossa.

Farmakokinetiikka

Kuuden koehenkilön plasman lääkeainepitoisuutta selvitettiin tutkimuksessa, jossa systeeminen altistus timololille määritettiin, kun Blocanol 5 mg/ml -silmätippoja oli annettu paikallisesti kaksi kertaa päivässä. Timololin keskimääräinen huippupitoisuus plasmassa aamuannoksen jälkeen oli 0,46 ng/ml ja iltapäiväannoksen jälkeen 0,35 ng/ml.

Pediatriset potilaat
Aikuisia koskevat tiedot ovat jo vahvistaneet, että 80 % kustakin silmätipasta kulkeutuu kyynelteihin ja nenään ja imeytyy nopeasti systeemiseen verenkiertoon nenän limakalvon, sidekalvon, kyynelkanavan, suunielun ja suolen limakalvolta. Lääkettä voi imeytyä myös iholta, jos kyynelnestettä vuotaa silmästä. Lasten veritilavuus on pienempi kuin aikuisten, joten veren lääkepitoisuudet ovat heillä suuremmat, mikä on otettava huomioon. Lisäksi vastasyntyneiden entsyymimetabolia on kehittymätön, joten eliminaation puoliintumisaika voi pidentyä ja haittatapahtumat saattavat korostua. Rajallisten tietojen mukaan plasman timololipitoisuus on 0,25 % vahvuutta saaneilla lapsilla huomattavasti suurempi kuin 0,5 % vahvuutta käyttäneillä aikuisilla ja erityisen suuri imeväisillä, mikä suurentaa oletettavasti haittavaikutusten kuten bronkospasmin ja bradykardian riskiä.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Mitään silmiin kohdistuneita haittavaikutuksia ei havaittu tutkimuksissa, joissa Blocanol-silmätippoja annettiin kaniineille vuoden ajan ja koirille kahden vuoden ajan. Suun kautta annetun lääkeaineen LD50-arvo on naarashiirillä 1190 mg/kg ja naarasrotilla 900 mg/kg.

Karsinogeenisuus, mutageenisuus ja vaikutukset hedelmällisyyteen
Kaksivuotisessa tutkimuksessa, jossa rotille annettiin suun kautta timololimaleaattia, lisämunuaisen feokromosytoomien ilmaantuvuus lisääntyi urosrotilla tilastollisesti merkitsevästi (p ≤ 0,05) annoksella 300 mg/kg/vrk (300-kertainen annos ihmiselle suun kautta annettavaksi suositeltuun enimmäisannokseen verrattuna). Tämänkaltaista vaikutusta ei havaittu rotilla, joiden suun kautta saama annos oli 25- tai 100-kertainen ihmiselle suun kautta annettavaksi suositeltuun enimmäisannokseen verrattuna.

Hiirillä tehdyssä eläinten eliniän kestäneessä tutkimuksessa hyvänlaatuisten ja pahanlaatuisten keuhkokasvainten, hyvänlaatuisten kohtupolyyppien ja maitorauhasen adenokarsinooman ilmaantuvuus lisääntyi naarashiirillä tilastollisesti merkitsevästi (p ≤ 0,05) annoksella 500 mg/kg/vrk (500-kertainen annos ihmiselle suositeltuun enimmäisannokseen verrattuna), mutta ei annoksen ollessa 5 tai 50 mg/kg/vrk. Myöhemmässä naarashiirillä tehdyssä tutkimuksessa, jossa obduktiossa tutkittiin vain kohtu ja keuhkot, havaittiin jälleen keuhkokasvainten ilmaantuvuuden tilastollisesti merkitsevä lisääntyminen annoksella 500 mg/kg/vrk.

Maitorauhasen adenokarsinoomien esiintymisen lisääntyminen oli yhteydessä seerumin prolaktiinipitoisuuden kohoamiseen, jota esiintyi naarashiirillä timololiannoksella 500 mg/kg/vrk, mutta ei annoksen ollessa 5 tai 50 mg/kg/vrk. Jyrsijöillä maitorauhasen adenokarsinooman lisääntynyt ilmaantuvuus on yhdistetty useiden muiden seerumin prolaktiinipitoisuutta kohottavien lääkeaineiden annosteluun, mutta ihmisellä yhteyttä seerumin prolaktiinipitoisuuden ja rintarauhasen kasvainten välillä ei ole osoitettu. Aikuisilla naisilla, joille annettiin timololimaleaattia suun kautta enimmillään 60 mg:n annoksina, joka on ihmiselle suositeltu enimmäisannos, seerumin prolaktiinipitoisuus ei muuttunut kliinisesti merkittävästi.

Timololimaleaatilla ei ollut mutageenista vaikutusta (hiirellä) in vivo tehdyssä mikrotumatestissä ja sytogeneettisessä tutkimuksessa (enimmäisannos 800 mg/kg) eikä solujen neoplastista transformaatiota koskevassa testissä in vitro (enimmillään 100 mikrog/ml). Amesin testissä suurimmat käytetyt timololipitoisuudet, 5000 ja 10 000 mikrog/malja, aiheuttivat tilastollisesti merkitsevän (p ≤ 0,05) takaisinmutaatioiden lukumäärän lisääntymisen TA100-testikannalla (seitsemässä rinnakkaisessa määrityksessä), mutta eivät kolmella muulla kannalla. TA100-testikannalla tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu johdonmukaista annos-vastesuhdetta, ja timololilla ja negatiivisella vertailuaineella havaittujen takaisinmutaatioiden lukumäärien suhde jäi alle 2:n. Amesin testissä suhdelukua 2 pidetään tavallisesti positiivisen tuloksen rajana.

Lisääntymis- ja hedelmällisyystutkimuksissa rotilla 150-kertainen annos ihmisille suun kautta annettavaksi suositeltuun enimmäisannokseen verrattuna ei vaikuttanut haitallisesti urosten eikä naaraiden hedelmällisyyteen.

Teratogeenisuus
Hiirillä ja kaniineilla tehdyissä timololin teratogeenisuustutkimuksissa, joissa suurin annos oli 50 mg/kg/vrk (50-kertainen annos ihmisille suun kautta annettavaksi suositeltuun enimmäisannokseen verrattuna), ei havaittu sikiöiden epämuodostumia. Vaikka rotilla havaittiin tällä annoksella hidastunutta luutumista, annos ei vaikuttanut haitallisesti jälkeläisten syntymän jälkeiseen kehitykseen. Annos 1000 mg/kg/vrk (1000-kertainen annos ihmisille suun kautta annettavaksi suositeltuun annokseen verrattuna) oli emotoksinen hiirillä ja se aiheutti lisääntynyttä sikiöiden resorboitumista. Sikiöiden resorboitumisen lisääntymistä havaittiin myös kaniineilla annoksella, joka oli 100-kertainen ihmisille suun kautta annettavaksi suositeltuun enimmäisannokseen verrattuna. Tämä annos ei ollut selvästi emotoksinen.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: bentsalkoniumkloridi 0,11 mg/ml, dinatriumfosfaattidodekahydraatti 30,42 mg/ml ja natriumdivetyfosfaattidihydraatti 6,10 mg/ml.

Dinatriumfosfaattidodekahydraatti, natriumdivetyfosfaattidihydraatti, natriumhydroksidi, bentsalkoniumkloridi ja injektionesteisiin käytettävä vesi.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta.
Blocanol-silmätipat on käytettävä 28 vuorokauden kuluessa pullon avaamisesta.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C. Pidä pullo ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

BLOCANOL silmätipat, liuos
5 mg/ml 5 ml (6,17 €)

PF-selosteen tieto

OCUMETER Plus -pullo: Läpinäkyvä polyetyleenipullo (HDPE), jossa on suljettu tiputuskärki ja joustava uurrettu alue kyljessä, josta painamalla tippoja annostellaan, sekä kaksiosainen korkki. Kun pullo avataan ensimmäisen kerran, kaksiosainen korkkimekanismi lävistää suljetun tiputuskärjen ja korkin osat lukkiutuvat toisiinsa, jolloin käyttöön otetulle pullolle muodostuu yksiosainen, valkoinen ja läpinäkymätön korkki. Avaamattoman pullon etiketissä on repäisynauha. OCUMETER Plus -pullo sisältää 5 ml liuosta.

Valmisteen kuvaus:

Steriili, kirkas, väritön tai kellertävä liuos.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.

Korvattavuus

BLOCANOL silmätipat, liuos
5 mg/ml 5 ml

  • Ylempi erityiskorvaus (100 %). Glaukooma (114).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

S01ED01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

03.01.2018

Yhteystiedot

SANTEN OY
Niittyhaankatu 20, PL 33
33721 Tampere

03 284 8111
www.santen.fi