AROMASIN tabletti, päällystetty 25 mg
Huomioitavaa
Vaikuttavat aineet ja niiden määrät
Vaikuttava aine: eksemestaani.
Yksi päällystetty tabletti sisältää 25 mg eksemestaania.
Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan
Yksi tabletti sisältää 30,2 mg sakkaroosia ja 0,003 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218).
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.
Lääkemuoto
Päällystetty tabletti.
Kliiniset tiedot
Käyttöaiheet
Aromasin on tarkoitettu estrogeenireseptoripositiivisen varhaisvaiheen rintasyövän liitännäishoitoon postmenopausaalisille naisille, joita on ensin hoidettu tamoksifeenilla 2–3 vuoden ajan.
Aromasin on tarkoitettu pitkälle edenneen rintasyövän hoitoon potilaille, jotka ovat luonnollisessa tai indusoidussa postmenopausaalisessa vaiheessa ja joilla syöpä on edennyt antiestrogeenihoidon jälkeen. Tehoa ei ole osoitettu potilailla, joiden estrogeenireseptoristatus on negatiivinen.
Annostus ja antotapa
Annostus
Aikuiset ja iäkkäät potilaat
Aromasin-valmisteen suositusannos on yksi 25 mg:n tabletti kerran vuorokaudessa mieluiten aterian jälkeen.
Varhaisvaiheen rintasyövässä Aromasin-hoitoa jatketaan, kunnes sekventiaalisen liitännäishoidon (tamoksifeeni ja Aromasin) kokonaiskesto on 5 vuotta. Hoito lopetetaan aiemmin, jos potilaalla ilmenee kasvainrelapsi.
Pitkälle edenneessä rintasyövässä Aromasin-hoitoa jatketaan, kunnes taudin eteneminen on ilmeistä.
Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joilla on maksan tai munuaisten vajaatoiminta (ks. kohta Farmakokinetiikka).
Pediatriset potilaat
Valmisteen käyttöä lapsille ei suositella.
Vasta-aiheet
Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
Käyttö premenopausaalisilla, raskaana olevilla tai imettävillä naisilla.
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Aromasin-valmistetta ei saa antaa premenopausaalisille potilaille. Siksi postmenopausaalinen status on varmistettava aina, kun se on kliinisesti tarkoituksenmukaista mittaamalla LH-, FSH- ja estradiolipitoisuudet.
Varovaisuutta on noudatettava Aromasin-valmisteen käytössä potilailla, joilla on maksan tai munuaisten vajaatoiminta.
Aromasin-tabletit sisältävät sakkaroosia, minkä vuoksi niitä ei tule antaa potilaille, joilla on jokin seuraavista harvinaisista perinnöllisistä sairauksista: fruktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosin imeytymishäiriö tai sakkaroosiglukosidaasi-isomaltaasin puutos.
Aromasin-tabletit sisältävät metyyliparahydroksibentsoaattia, joka voi aiheuttaa allergiareaktioita (ilmenevät mahdollisesti viivästyneesti).
Aromasin on estrogeenitasoja voimakkaasti alentava lääkevalmiste. Sen käytön jälkeen on todettu luun mineraalitiheyden (BMD) pienenemistä ja luunmurtumien lisääntymistä (ks. kohta Farmakodynamiikka). Jos potilaalla on luukato tai sen riski, Aromasin-liitännäishoitoa aloitettaessa lähtötilanteen luun mineraalitiheys on arvioitava nykyisten kliinisten ohjeistojen ja käytäntöjen mukaisesti. Edennyttä tautia sairastavilla potilailla on harkittava tapauskohtaisesti, tarvitaanko luun mineraalitiheyden mittausta. Vaikka saatavilla ei ole riittävästi tietoja osteoporoosihoidon vaikutuksista Aromasin-valmisteen aiheuttamaan luun mineraalitiheyden pienenemiseen, Aromasin-valmisteella hoidettuja potilaita on seurattava tarkoin ja riskipotilailla on aloitettava osteoporoosin hoito tai profylaktinen hoito.
Ennen aromataasinestäjähoidon aloittamista on harkittava 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuden rutiininomaista määritystä, koska varhaisvaiheen rintasyöpää sairastavilla naisilla esiintyy yleisesti vakavaa puutosta. D-vitamiinin puutoksesta kärsivien naisten tulisi saada D-vitamiinilisää.
Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per tabletti eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.
Yhteisvaikutukset
In vitro -näytön perusteella valmiste metaboloituu sytokromi P450 CYP3A4 -entsyymin ja aldoketoreduktaasien (ks. kohta Farmakokinetiikka) kautta eikä estä tärkeimpiä CYP-isoentsyymejä. Eräässä kliinisessä farmakokineettisessä tutkimuksessa CYP3A4:n spesifinen esto ketokonatsolilla ei vaikuttanut merkitsevästi eksemestaanin farmakokinetiikkaan.
Kun yhteisvaikutustutkimuksessa annettiin CYP450:tä potentisti indusoivaa rifampisiinia 600 mg vuorokaudessa ja 25 mg:n kerta-annos eksemestaania, eksemestaanin AUC-arvo pieneni 54 % ja Cmax 41 %. Koska tämän yhteisvaikutuksen kliinistä merkitystä ei ole arvioitu, on mahdollista, että samanaikaisesti annetut CYP3A4:ää tunnetusti indusoivat lääkevalmisteet, kuten rifampisiini, antikonvulsiiviset lääkeaineet (esim. fenytoiini ja karbamatsepiini) ja mäkikuismaa (Hypericum perforatum) sisältävät kasvirohdosvalmisteet, heikentävät Aromasin-valmisteen tehoa.
Varovaisuutta on noudatettava Aromasin-valmisteen käytössä yhdessä sellaisten lääkevalmisteiden kanssa, jotka metaboloituvat CYP3A4:n kautta ja joiden terapeuttinen ikkuna on pieni. Aromasin-valmisteen ja muiden syöpälääkkeiden samanaikaisesta käytöstä ei ole kliinistä kokemusta.
Aromasin-valmistetta ei saa antaa yhdessä estrogeenia sisältävien lääkkeiden kanssa, koska ne kumoaisivat sen farmakologisen vaikutuksen.
Raskaus ja imetys
Raskaus
Raskaudenaikaisista Aromasin-altistuksista ei ole saatavana kliinisiä tutkimustietoja. Eläinkokeissa on osoitettu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Siksi Aromasin on vasta-aiheista raskauden aikana.
Imetys
Ei tiedetä, erittyykö eksemestaani ihmisen rintamaitoon. Aromasin-valmistetta ei pidä käyttää rintaruokinnan aikana.
Perimenopausaaliset naiset tai hedelmällisessä iässä olevat naiset
Lääkärin on keskusteltava riittävän raskaudenehkäisyn välttämättömyydestä sellaisten naisten kanssa, jotka ovat hedelmällisessä iässä, mukaan lukien naiset, jotka ovat perimenopausaalisia tai jotka ovat muuttuneet äskettäin postmenopausaalisiksi, kunnes heidän postmenopausaalinen statuksensa on täysin varmistettu (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
Eksemestaanilla on kohtalainen vaikutus ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.
Eksemestaanin käytön yhteydessä on raportoitu tokkuraisuutta, uneliaisuutta, voimattomuutta ja huimausta. Potilasta on varoitettava, että tällaiset oireet voivat ilmetessään heikentää koneiden käyttämisessä ja ajoneuvon kuljettamisessa tarvittavaa fyysistä ja/tai henkistä suorituskykyä.
Haittavaikutukset
Aromasin oli yleensä hyvin siedetty kaikissa kliinisissä tutkimuksissa, jotka tehtiin Aromasin-valmisteen vakioannoksella 25 mg/vrk: haittavaikutukset olivat tavallisesti lieviä tai kohtalaisia.
Haittavaikutusten vuoksi hoidon keskeytti 7,4 % varhaisvaiheen rintasyöpäpotilaista, jotka saivat Aromasin-liitännäishoitoa ensin annetun tamoksifeeni-liitännäishoidon jälkeen. Yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset olivat kuumat aallot (22 %), nivelkipu (18 %) ja väsymys (16 %).
Haittavaikutusten vuoksi hoidon keskeytti 2,8 % kaikista niistä potilaista, joiden rintasyöpä oli pitkälle edennyt. Yleisimmin ilmoitetut haittavaikutukset olivat kuumat aallot (14 %) ja pahoinvointi (12 %).
Useimmat haittavaikutukset johtuvat estrogeenipuutoksen normaaleista farmakologisista seurauksista (esim. kuumat aallot).
Kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeen raportoidut haittavaikutukset on listattu seuraavassa elinjärjestelmän ja esiintymistiheyden mukaan.
Esiintymistiheydet on määritelty seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (esiintyvyyttä ei voida arvioida saatavilla olevien tietojen perusteella).
Veri ja imukudos: | |
Hyvin yleinen | Leukopenia(**) |
Yleinen | Trombosytopenia(**) |
Tuntematon | Lymfosyyttimäärän lasku(**) |
Immuunijärjestelmä: | |
Melko harvinainen | Yliherkkyys |
Aineenvaihdunta ja ravitsemus: | |
Yleinen | Ruokahaluttomuus |
Psyykkiset häiriöt: | |
Hyvin yleinen | Masennus, unettomuus |
Hermosto: | |
Hyvin yleinen | Päänsärky, heitehuimaus |
Yleinen | Rannekanavaoireyhtymä, parestesia |
Harvinainen | Uneliaisuus |
Verisuonisto: | |
Hyvin yleinen | Kuumat aallot |
Ruoansulatuselimistö: | |
Hyvin yleinen | Vatsakipu, pahoinvointi |
Yleinen | Oksentelu, ripuli, ummetus, ruoansulatushäiriöt |
Maksa ja sappi: | |
Harvinainen | Hepatiitti(†), kolestaattinen hepatiitti(†) |
Iho ja ihonalainen kudos: | |
Hyvin yleinen | Liikahikoilu |
Yleinen | Hiustenlähtö, ihottuma, urtikaria, kutina |
Harvinainen | Akuutti yleistynyt eksantematoottinen pustuloosi(†) |
Luusto, lihakset ja sidekudos: | |
Hyvin yleinen | Nivelkipu ja tuki- ja liikuntaelinten kivut(*) |
Yleinen | Luunmurtuma, luukato |
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat: | |
Hyvin yleinen | Kipu, väsymys |
Yleinen | Ääreisturvotus, voimattomuus |
Tutkimukset: | |
Hyvin yleinen | Maksaentsyymien nousu, veren bilirubiinin nousu, veren AFOS-arvon nousu |
(*) Sisältää: nivelkipu ja harvemmin raajakipu, nivelrikko, selkäkipu, artriitti, lihaskipu ja niveljäykkyys.
(**) Pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastavilla on harvoin ilmoitettu trombosytopeniaa ja leukopeniaa. Ajoittaista lymfosyyttimäärän vähenemistä on havaittu noin 20 %:lla Aromasin-valmistetta saaneista potilaista, erityisesti niillä, joilla oli jo ennestään lymfosytopenia. Näiden potilaiden keskimääräiset lymfosyyttiarvot eivät kuitenkaan muuttuneet merkitsevästi ajan myötä eikä vastaavaa lisäystä virusinfektioiden määrässä havaittu. Tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu potilailla varhaisvaiheen rintasyövän hoitotutkimuksissa.
(†) Esiintymistiheys laskettu 3/X-säännöllä.
Alla olevassa taulukossa on esitetty syy-yhteydestä riippumatta ne ennalta määritellyt haittatapahtumat ja sairaudet, joita tutkimushoitoa saaneet potilaat ilmoittivat tutkimuksen aikana ja vielä tutkimushoidon päättymistä seuranneen 30 päivän seurannan aikana varhaisvaiheen rintasyövän hoitotutkimuksessa (IES, Intergroup Exemestane Study).
Haittatapahtumat ja sairaudet | Eksemestaani (n = 2249) | Tamoksifeeni (n = 2279) |
Kuumat aallot | 491 (21,8 %) | 457 (20,1 %) |
Väsymys | 367 (16,3 %) | 344 (15,1 %) |
Päänsärky | 305 (13,6 %) | 255 (11,2 %) |
Unettomuus | 290 (12,9 %) | 204 (9,0 %) |
Lisääntynyt hikoilu | 270 (12,0 %) | 242 (10,6 %) |
Gynekologiset haitat | 235 (10,5 %) | 340 (14,9 %) |
Heitehuimaus | 224 (10,0 %) | 200 (8,8 %) |
Pahoinvointi | 200 (8,9 %) | 208 (9,1 %) |
Luukato | 116 (5,2 %) | 66 (2,9 %) |
Verenvuoto emättimestä | 90 (4,0 %) | 121 (5,3 %) |
Muu primaarisyöpä | 84 (3,6 %) | 125 (5,3 %) |
Oksentelu | 50 (2,2 %) | 54 (2,4 %) |
Näkökyvyn häiriö | 45 (2,0 %) | 53 (2,3 %) |
Tromboembolia | 16 (0,7 %) | 42 (1,8 %) |
Osteoporoottinen murtuma | 14 (0,6 %) | 12 (0,5 %) |
Sydäninfarkti | 13 (0,6 %) | 4 (0,2 %) |
IES-tutkimuksessa iskeemisiä sydäntapahtumia esiintyi eksemestaaniryhmässä 4,5 %:lla ja tamoksifeeniryhmässä 4,2 %:lla. Yhdenkään yksittäisen sydän- ja verisuonitapahtuman suhteen ei huomattu mitään merkittäviä eroja, ei myöskään kohonneen verenpaineen (9,9 % vs 8,4 %), sydäninfarktin (0,6 % vs 0,2 %) tai sydämen vajaatoiminnan (1,1 % vs 0,7 %) suhteen.
IES-tutkimuksessa eksemestaaniin liittyi suurempi hyperkolesterolemian esiintymistiheys kuin tamoksifeeniin (3,7 % vs 2,1 %).
Erillisessä satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa, jossa mukana olleilla postmenopausaalisilla naisilla oli matalan riskin varhaisvaiheen rintasyöpä, 73 sai eksemestaania ja 73 lumelääkettä 24 kuukauden ajan. Plasman HDL-kolesterolipitoisuus pieneni eksemestaaniryhmässä keskimäärin 7–9 % kun taas lumelääkeryhmässä se suureni 1 %. Lisäksi apolipoproteiini A1 pieneni eksemestaaniryhmässä 5–6 % ja lumelääkeryhmässä 0–2 %. Vaikutus muihin analysoituihin lipidiparametreihin (kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit, apolipoproteiini B ja lipoproteiini A) oli hyvin samankaltainen näissä kahdessa hoitoryhmässä. Näiden tulosten kliinistä merkitystä ei tiedetä.
IES-tutkimuksessa mahahaavaa todettiin hieman enemmän eksemestaaniryhmässä kuin tamoksifeeniryhmässä (0,7 % vs < 0,1 %). Suurin osa eksemestaanipotilaista, joilla oli mahahaava, sai samanaikaista hoitoa tulehduskipulääkkeillä ja/tai heillä oli ollut mahahaava aiemminkin.
Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www‐sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Yliannostus
Kliinisissä tutkimuksissa Aromasin-valmistetta on annettu enintään 800 mg kerta-annoksena vapaaehtoisille terveille naisille ja enintään 600 mg/vrk postmenopausaalisille naisille, joilla oli pitkälle edennyt rintasyöpä. Molemmat annostukset olivat hyvin siedettyjä. Aromasin-valmisteen mahdollisesti hengenvaarallisia oireita aiheuttavaa kerta-annosta ei tunneta. Rotilla ja koirilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin kuolleisuutta sen jälkeen, kun rotille annettiin suun kautta 2 000 ja koirille 4 000 kertaa suurempia kerta-annoksia kuin mitä ihmiselle suositellaan mg/m2:n perusteella. Yliannostukseen ei ole spesifistä antidoottia, vaan hoito on oireenmukaista. Potilaalle tulisi antaa yleistä tukihoitoa, johon kuuluu peruselintoimintojen tiivis seuranta ja potilaan jatkuva tarkkailu.
Farmakologiset ominaisuudet
Farmakodynamiikka
Farmakoterapeuttinen ryhmä: steroidaalinen aromataasinestäjä, antineoplastinen aine
ATC-koodi: L02BG06
Vaikutusmekanismi
Eksemestaani on irreversiibeli steroidaalinen aromataasinestäjä, joka on rakenteellisesti sukua aromataasin luonnolliselle substraatille, androsteenidionille. Postmenopausaalisella naisella estrogeenejä muodostuu lähinnä siten, että androgeenit konvertoituvat aromataasientsyymin avulla estrogeeneiksi perifeerisissä kudoksissa. Estrogeenien deprivaatio aromataasin eston kautta on hormonista riippuvaisen rintasyövän tehokas ja selektiivinen hoito postmenopausaalisille naisille. Suun kautta annettu Aromasin pienensi merkitsevästi seerumin estrogeenipitoisuutta postmenopausaalisilla naisilla jo 5 mg:n annoksesta lähtien. Maksimaalinen suppressio (> 90 %) saavutettiin, kun annos oli 10−25 mg. Niillä postmenopausaalisilla rintasyöpäpotilailla, jotka saivat 25 mg Aromasin-valmistetta vuorokaudessa, koko elimistön aromatisaatio väheni 98 %.
Eksemestaanilla ei ole progestogeenista eikä estrogeenista vaikutusta. Vähäistä androgeenista vaikutusta, joka luultavasti johtuu 17-hydrojohdoksesta, on havaittu lähinnä suurilla annoksilla. Tutkimuksissa, joissa Aromasin-valmistetta annettiin useita kertoja vuorokaudessa, valmisteella ei todettu mitattavissa olevaa vaikutusta lisämunuaiskuoren kortisoli- ja aldosteronisynteesiin ennen ACTH-rasituskoetta eikä sen jälkeen. Tämä osoittaa, että Aromasin on selektiivinen muiden steroidien muodostumiseen osallistuvien entsyymien suhteen.
Glukokortikoidi- tai mineralokortikoidikorvaushoitoa ei siis tarvita. Annoksesta riippumatonta seerumin LH- ja FSH-tasojen lievää kohoamista on havaittu myös pienillä annoksilla. Tämä vaikutus on kuitenkin odotetunlainen tässä lääkeaineryhmässä ja johtuu luultavasti aivolisäkkeen tasolla tapahtuvasta palautteesta, kun aivolisäkkeen gonadotropiinieritystä myös postmenopausaalisessa vaiheessa stimuloivien estrogeenien pitoisuus pienenee.
Kliininen teho ja turvallisuus
Varhaisvaiheen rintasyövän liitännäishoito
Satunnaistetussa ja kaksoissokkoutetussa IES-monikeskustutkimuksessa, johon osallistui 4 724 postmenopausaalista potilasta, joiden primaarinen rintasyöpä oli estrogeenireseptoristatukseltaan joko positiivinen tai tuntematon, 2–3 vuoden ajan tamoksifeenilla toteutetun liitännäishoidon jälkeen tautivapaina olleet potilaat satunnaistettiin saamaan 3–2 vuotta Aromasin-valmistetta (25 mg/vrk) tai tamoksifeenia (20 tai 30 mg/vrk), niin että hormonihoidon kokonaiskesto oli 5 vuotta.
IES-tutkimuksen 52 kuukauden (mediaani) seuranta
Kun hoito oli kestänyt noin 30 kuukautta (mediaani) ja seuranta noin 52 kuukautta (mediaani), tulokset osoittivat, että sekventiaaliseen liitännäishoitoon, jossa tamoksifeeni vaihdettiin 2–3 vuoden jälkeen Aromasin-valmisteeseen, liittyi kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä parannus tautivapaassa elinajassa verrattuna tamoksifeenihoidon jatkamiseen. Analyysi osoitti, että havainnoidun tutkimusjakson aikana Aromasin pienensi rintasyövän uusiutumisriskiä 24 % verrattuna tamoksifeeniin (riskitiheyksien suhde 0,76; p = 0,00015). Eksemestaanin edullinen vaikutus tautivapaaseen elinaikaan tamoksifeeniin verrattuna oli ilmeinen imusolmukestatuksesta tai aiemmasta solunsalpaajahoidosta riippumatta.
Aromasin pienensi myös kontralateraalisen rinnan syöpäriskiä merkittävästi (riskitiheyksien suhde 0,57; p = 0,04158).
Koko tutkimusjoukossa kokonaiselinajan havaittiin paranevan eksemestaaniryhmässä (222 kuolemantapausta) verrattuna tamoksifeeniryhmään (262 kuolemantapausta), riskitiheyksien suhde 0,85 (log-rank-testi: p = 0,07362), mikä merkitsee kuolemanriskin pienenemistä 15 %:lla eksemestaanin eduksi. Eksemestaanin todettiin pienentävän kuolemanriskiä tilastollisesti merkitsevästi 23 % (kokonaiselinajan riskitiheyksien suhde 0,77; Waldin khii2 -testi: p = 0,0069) tamoksifeeniin verrattuna, kun ennalta määritetyt ennustetekijät (eli estrogeenireseptoristatus, imusolmukestatus, aiempi solunsalpaajahoito, hormonikorvaushoidon käyttö ja bisfosfonaattien käyttö) oli vakioitu.
Tärkeimmät 52 kuukauden tehoa koskevat tulokset kaikilla potilailla (intention-to-treat) ja estrogeenireseptoripositiivisilla potilailla
Päätetapahtuma Populaatio | Eksemestaani Tapahtumia/n (%) | Tamoksifeeni Tapahtumia/n (%) | Riskitiheyksien suhde (95 % CI) | p-arvo* |
Tautivapaa elinaikaa | ||||
Kaikki potilaat | 354/2352 (15,1 %) | 453/2372 (19,1 %) | 0,76 (0,67-0,88) | 0,00015 |
ER+ potilaat | 289/2023 (14,3 %) | 370/2021 (18,3 %) | 0,75 (0,65-0,88) | 0,00030 |
Kontralateraalisen rinnan syöpä | ||||
Kaikki potilaat | 20/2352 (0,9 %) | 35/2372 (1,5 %) | 0,57 (0,33-0,99) | 0,04158 |
ER+ potilaat | 18/2023 (0,9 %) | 33/2021 (1,6 %) | 0,54 (0,30-0,95) | 0,03048 |
Rintasyöpävapaa elinaikab | ||||
Kaikki potilaat | 289/2352 (12,3 %) | 373/2372 (15,7 %) | 0,76 (0,65-0,89) | 0,00041 |
ER+ potilaat | 232/2023 (11,5 %) | 305/2021 (15,1 %) | 0,73 (0,62-0,87) | 0,00038 |
Metastasoinnista vapaa elinaikac | ||||
Kaikki potilaat | 248/2352 (10,5 %) | 297/2372 (12,5 %) | 0,83 (0,70-0,98) | 0,02621 |
ER+ potilaat | 194/2023 (9,6 %) | 242/2021 (12,0 %) | 0,78 (0,65-0,95) | 0,01123 |
Kokonaiselinaikad | ||||
Kaikki potilaat | 222/2352 (9,4 %) | 262/2372 (11,0 %) | 0,85 (0,71-1,02) | 0,07362 |
ER+ potilaat | 178/2023 (8,8 %) | 211/2021 (10,4 %) | 0,84 (0,68-1,02) | 0,07569 |
* Log-rank-testi; ER+ potilaat = estrogeenireseptoripositiiviset potilaat
a Tautivapaa elinaika = syövän uusiutuminen ensimmäistä kertaa paikallisesti tai etäpesäkkeenä, kontralateraalisen rinnan syöpä tai mistä tahansa syystä aiheutunut kuolema
b Rintasyöpävapaa elinaika = syövän uusiutuminen ensimmäistä kertaa paikallisesti tai etäpesäkkeenä, kontralateraalisen rinnan syöpä tai rintasyöpäkuolema
c Metastasoinnista vapaa elinaika = syövän uusiutuminen ensimmäistä kertaa etäpesäkkeenä tai rintasyöpäkuolema
d Kokonaiselinaika = mistä tahansa syystä aiheutunut kuolema.
Lisäanalyysissa, johon otettiin mukaan potilaat, joiden estrogeenireseptoristatus oli positiivinen tai tuntematon, vakioimattoman kokonaiselinajan riskitiheyksien suhde oli 0,83 (log-rank-testi: p = 0,04250). Tämä tarkoittaa, että kuolemanriski pieneni sekä kliinisesti että tilastollisesti merkitsevästi 17 %.
Tulokset luustoa koskeneesta IES-alatutkimuksesta osoittavat, että 2–3 vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen Aromasin-valmisteella hoidetuilla naisilla luun mineraalitiheys pieneni kohtalaisesti. Koko tutkimusta tarkasteltaessa 30 kuukauden hoitojakson aikana ilmennyt luunmurtumien esiintymistiheys oli suurempi Aromasin-potilailla kuin tamoksifeenipotilailla (4,5 % vs 3,3 %, p = 0,038).
Tulokset kohdun limakalvoa koskeneesta IES-alatutkimuksesta osoittavat, että 2 hoitovuoden jälkeen kohdun limakalvo oheni (mediaani) 33 % Aromasin-potilailla, kun taas tamoksifeenipotilailla ei ilmennyt huomattavaa vaihtelua. Tutkimushoidon alussa ilmoitettu kohdun limakalvon paksuntuminen normalisoitui (< 5 mm) 54 %:lla Aromasin-potilaista.
IES-tutkimuksen 87 kuukauden (mediaani) seuranta
Kun hoito oli kestänyt noin 30 kuukautta (mediaani) ja seuranta noin 87 kuukautta (mediaani), tulokset osoittivat, että sekventiaaliseen liitännäishoitoon, jossa tamoksifeeni vaihdettiin 2–3 vuoden jälkeen eksemestaaniin, liittyi kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä parannus tautivapaassa elinajassa verrattuna tamoksifeenihoidon jatkamiseen. Tulokset osoittivat, että havainnoidun tutkimusjakson aikana Aromasin pienensi merkittävästi rintasyövän uusiutumisriskiä 16 % verrattuna tamoksifeeniin (riskitiheyksien suhde 0,84; p = 0,002).
Eksemestaanin edullinen vaikutus tautivapaaseen elinaikaan tamoksifeeniin verrattuna oli ilmeinen imusolmukestatuksesta, aiemmasta solunsalpaajahoidosta tai hormonihoidosta riippumatta. Tilastollista merkitsevyyttä ei havaittu muutamassa alaryhmässä, joiden otoskoko oli pieni. Suuntaus eksemestaanin eduksi havaittiin potilailla, joilla oli yli 9 positiivista imusolmuketta tai jotka olivat saaneet aiempaa CMF-solunsalpaajahoitoa. Tilastollisesti ei-merkitsevä suuntaus tamoksifeenin eduksi havaittiin potilailla, joiden imusolmukestatus oli tuntematon, jotka olivat saaneet jotakin muuta solunsalpaajahoitoa tai joiden aiemman hormonihoidon status ei ollut tiedossa.
Eksemestaani lisäsi myös merkitsevästi rintasyöpävapaata elinaikaa (riskitiheyksien suhde 0,82; p = 0,00263) ja metastasoinnista vapaata elinaikaa (riskitiheyksien suhde 0,85; p = 0,02425).
Aromasin pienensi myös kontralateraalisen rinnan syöpäriskiä, mutta vaikutus ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä tämän tutkimusjakson aikana (riskitiheyksien suhde 0,74; p = 0,12983). Koko tutkimusjoukossa havaittiin suuntaus kokonaiselinajan paranemiseen eksemestaaniryhmässä (373 kuolemantapausta) verrattuna tamoksifeeniryhmään (420 kuolemantapausta), riskitiheyksien suhde 0,89 (log-rank-testi: p = 0,08972), mikä merkitsee kuolemanriskin pienenemistä 11 %:lla eksemestaanin eduksi. Koko tutkimusjoukossa eksemestaanin todettiin pienentävän kuolemanriskiä tilastollisesti merkitsevästi 18 % (kokonaiselinajan riskitiheyksien suhde 0,82; Waldin khii2 -testi: p = 0,0082) tamoksifeeniin verrattuna, kun ennalta määritetyt ennustetekijät (eli estrogeenireseptoristatus, imusolmukestatus, aiempi solunsalpaajahoito, hormonikorvaushoidon käyttö ja bisfosfonaattien käyttö) oli vakioitu.
Lisäanalyysissa, johon otettiin mukaan potilaat, joiden estrogeenireseptoristatus oli positiivinen tai tuntematon, vakioimattoman kokonaiselinajan riskitiheyksien suhde oli 0,86 (log-rank-testi: p = 0,04262). Tämä tarkoittaa, että kuolemanriski pieneni sekä kliinisesti että tilastollisesti merkitsevästi 14 %.
Luustoa koskevan alatutkimuksen tulokset osoittivat, että 2–3 vuotta kestävä eksemestaanihoito 3–2 vuoden tamoksifeenihoidon jälkeen lisäsi hoidon aikaista luustokatoa (luun mineraalitiheyden keskimääräinen %-muutos lähtötilanteesta 36 kuukauden kohdalla: eksemestaani -3,37 [selkäranka],
-2,96 [lantio]; tamoksifeeni -1,29 [selkäranka], -2,02 [lantio]). Kuitenkin 24 kuukautta hoidon jälkeen hoitoryhmien välillä oli hyvin pieni ero luun mineraalitiheyden muutoksessa lähtötasoon nähden. Tamoksifeeniryhmässä luun mineraalitiheys väheni kaikissa mittauskohdissa hieman enemmän kuin eksemestaaniryhmässä (luun mineraalitiheyden keskimääräinen %-muutos 24 kuukautta hoidon jälkeen verrattuna lähtötasoon: eksemestaani ‑2,17 [selkäranka], ‑3,06 [lantio]; tamoksifeeni ‑3,44 [selkäranka], ‑4,15 [lantio]).
Kaikkia murtumia raportoitiin hoidon ja seurannan aikana merkittävästi enemmän eksemestaaniryhmässä verrattuna tamoksifeeniryhmään (169 [7,3 %] vs. 122 [5,2 %],
p = 0,004), mutta osteoporoottisina raportoitujen murtumien lukumäärässä ei ollut eroa.
IES-tutkimuksen 119 kuukauden viimeinen seuranta
Kun hoito oli kestänyt noin 30 kuukautta (mediaani) ja seuranta noin 119 kuukautta (mediaani), tulokset osoittivat, että sekventiaaliseen liitännäishoitoon, jossa tamoksifeeni vaihdettiin 2–3 vuoden jälkeen eksemestaaniin, liittyi kliinisesti ja tilastollisesti merkitsevä parannus tautivapaassa elinajassa verrattuna tamoksifeenihoidon jatkamiseen. Analyysi osoitti, että havainnoidun tutkimusjakson aikana eksemestaani pienensi rintasyövän uusiutumisriskiä 14 % verrattuna tamoksifeeniin (riskitiheyksien suhde 0,86; p = 0,00393). Eksemestaanin edullinen vaikutus tautivapaaseen elinaikaan tamoksifeeniin verrattuna oli ilmeinen imusolmukestatuksesta tai aiemmasta solunsalpaajahoidosta riippumatta.
Eksemestaani lisäsi myös merkitsevästi rintasyöpävapaata elinaikaa (riskitiheyksien suhde 0,83; p < 0,00152) ja metastasoinnista vapaata elinaikaa (riskitiheyksien suhde 0,86; p = 0,02213). Eksemestaani pienensi myös kontralateraalisen rinnan syöpäriskiä, mutta vaikutus ei enää ollut tilastollisesti merkitsevä (riskitiheyksien suhde 0,75; p = 0,10707).
Kokonaiselinaika näiden kahden tutkimusryhmän välillä ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi koko tutkimusjoukossa: eksemestaaniryhmässä ilmeni 467 kuolemaa (19,9 %) ja tamoksifeeniryhmässä 510 kuolemaa (21,5 %) (riskitiheyksien suhde 0,91, p = 0,15737, vakioimaton monivertailun suhteen). Niillä potilailla, joiden estrogeenireseptoristatus oli positiivinen tai tuntematon, vakioimattoman kokonaiselinajan riskitiheyksien suhde oli 0,89 (log-rank-testi: p = 0,07881) eksemestaaniryhmässä verrattuna tamoksifeeniryhmään.
Koko tutkimusjoukossa kuolemanriskin havaittiin pienenevän tilastollisesti merkitsevästi 14 % (kokonaiselinajan riskitiheyksien suhde 0,86; Waldin khii2 -testi: p = 0,0257) eksemestaaniryhmässä verrattuna tamoksifeeniryhmään, kun ennalta määritetyt ennustetekijät (eli estrogeenireseptoristatus, imusolmukestatus, aiempi solunsalpaajahoito, hormonikorvaushoidon käyttö ja bisfosfonaattien käyttö) oli vakioitu.
Havaintojen mukaan jonkin toisen primaarisen syövän (ei rintasyövän) esiintymistiheys oli pienempi eksemestaanilla hoidetuilla potilailla kuin pelkällä tamoksifeenilla hoidetuilla potilailla (9,9 % vs. 12,4 %).
Päätutkimuksessa, jossa kaikkien osallistujien seuranta kesti (mediaani) 119 (0–163,94) kuukautta ja eksemestaanihoito (mediaani) 30 (0–40,41) kuukautta, luunmurtumien esiintymistiheys ilmoitettiin 169:stä (7,3 %) eksemestaaniryhmän potilaasta ja 122:sta (5,2 %) tamoksifeeniryhmän potilaasta (p = 0,004).
IES-tutkimuksen tehoa koskevat tulokset postmenopausaalisilla naisilla, joilla oli varhaisvaiheen rintasyöpä (intention-to-treat) | ||||||
Tapahtumia/n | Riskitiheyksien suhde | |||||
Eksemestaani | Tamoksifeeni | Riskitiheyksien suhde | p-arvo | |||
30 kk:n hoito (mediaani) ja 34,5 kk:n seuranta (mediaani) | ||||||
Tautivapaa elinaikaa | 213 | 306 | 0,69 (95 % CI: 0,58-0,82) | 0,00003 | ||
Rintasyöpävapaa elinaikab | 171 | 262 | 0,65 (95 % CI: 0,54-0,79) | < 0,00001 | ||
Kontralateraalisen rinnan syöpä | 8 | 25 | 0,32 (95 % CI: 0,15-0,72) | 0,00340 | ||
Metastasoinnista vapaa elinaikac | 142 | 204 | 0,70 (95 % CI: 0,56-0,86) | 0,00083 | ||
Kokonaiselinaikad | 116 | 137 | 0,86 (95 % CI: 0,67-1,10) | 0,22962 | ||
30 kk:n hoito (mediaani) ja 52 kk:n seuranta (mediaani) | ||||||
Tautivapaa elinaikaa | 354 | 453 | 0,77 (95 % CI: 0,67-0,88) | 0,00015 | ||
Rintasyöpävapaa elinaikab | 289 | 373 | 0,76 (95 % CI: 0,65-0,89) | 0,00041 | ||
Kontralateraalisen rinnan syöpä | 20 | 35 | 0,57 (95 % CI: 0,33-0,99) | 0,04158 | ||
Metastasoinnista vapaa elinaikac | 248 | 297 | 0,83 (95 % CI: 0,70-0,98) | 0,02621 | ||
Kokonaiselinaikad | 222 | 262 | 0,85 (95 % CI: 0,71-1,02) | 0,07362 | ||
30 kk:n hoito (mediaani) ja 87 kk:n seuranta (mediaani) | ||||||
Tautivapaa elinaikaa | 552 | 641 | 0,84 (95 % CI: 0,75-0,94) | 0,002 | ||
Rintasyöpävapaa elinaikab | 434 | 513 | 0,82 (95 % CI: 0,72-0,94) | 0,00263 | ||
Kontralateraalisen rinnan syöpä | 43 | 58 | 0,74 (95 % CI: 0,50-1,10) | 0,12983 | ||
Metastasoinnista vapaa elinaikac | 353 | 409 | 0,85 (95 % CI: 0,74-0,98) | 0,02425 | ||
Kokonaiselinaikad | 373 | 420 | 0,89 (95 % CI: 0,77-1,02) | 0,08972 | ||
30 kk:n hoito (mediaani) ja 119 kk:n seuranta (mediaani) | ||||||
Tautivapaa elinaikaa | 672 | 761 | 0,86 (95 % CI: 0,77-0,95) | 0,00393 | ||
Rintasyöpävapaa elinaikab | 517 | 608 | 0,83 (95 % CI: 0,74-0,93) | 0,00152 | ||
Kontralateraalisen rinnan syöpä | 57 | 75 | 0,75 (95 % CI: 0,53-1,06) | 0,10707 | ||
Metastasoinnista vapaa elinaikac | 411 | 472 | 0,86 (95 % CI: 0,75-0,98) | 0,02213 | ||
Kokonaiselinaikad | 467 | 510 | 0,91 (95 % CI: 0,81-1,04) | 0,15737 | ||
CI, confidence interval = luottamusväli; IES = Intergroup Exemestane Study; ITT, intention-to-treat = lähtöryhmien mukainen analyysi. a. Tautivapaa elinaika = syövän uusiutuminen ensimmäistä kertaa paikallisesti tai etäpesäkkeenä, kontralateraalisen rinnan syöpä tai mistä tahansa syystä aiheutunut kuolema. b. Rintasyöpävapaa elinaika = syövän uusiutuminen ensimmäistä kertaa paikallisesti tai etäpesäkkeenä, kontralateraalisen rinnan syöpä tai rintasyöpäkuolema. c. Metastasoinnista vapaa elinaika = syövän uusiutuminen ensimmäistä kertaa etäpesäkkeenä tai rintasyöpäkuolema. d. Kokonaiselinaika = mistä tahansa syystä aiheutunut kuolema. |
Pitkälle edenneen rintasyövän hoito
Eräässä vertaisarvioidussa satunnaistetussa ja kontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa on osoitettu, että verrattuna megestroliasetaatilla annettuun tavanomaiseen hormonihoitoon 25 mg Aromasin-valmistetta vuorokaudessa pidensi tilastollisesti merkitsevästi elinaikaa, aikaa, jona tauti ei edennyt, ja hoidon epäonnistumisen toteamishetkeen kulunutta aikaa pitkälle edennyttä rintasyöpää sairastaneilla postmenopausaalisilla potilailla, jotka olivat saaneet ensin tamoksifeenia joko liitännäishoitona tai pitkälle edenneen rintasyövän ensilinjan hoitona ja joiden sairaus oli edennyt tämän hoidon aikana tai sen jälkeen.
Farmakokinetiikka
Imeytyminen
Kun Aromasin-tabletti annetaan suun kautta, eksemestaani imeytyy nopeasti. Maha-suolikanavasta imeytyvä annosfraktio on suuri. Absoluuttista biologista hyötyosuutta ihmisellä ei tiedetä, tosin laajan alkureitin metabolian arvellaan rajoittavan sitä. Kun alkureitin metabolia oli samanlainen rotilla ja koirilla, absoluuttinen biologinen hyötyosuus oli 5 %. 25 mg:n kerta-annos tuottaa keskimäärin 18 ng/ml:n enimmäispitoisuuden plasmassa 2 tunnin kuluttua annosta. Samanaikainen ruokailu suurentaa biologista hyötyosuutta 40 %.
Jakautuminen
Eksemestaanin jakautumistilavuus, jota ei ole korjattu oraalisen biologisen hyötyosuuden suhteen, on noin 20 000 l. Kinetiikka on lineaarinen, ja eliminaation terminaalinen puoliintumisaika on 24 h. Eksemestaani sitoutuu plasman proteiineihin noin 90-prosenttisesti pitoisuudesta riippumatta. Eksemestaani ja sen metaboliitit eivät sitoudu punasoluihin.
Eksemestaani ei kerry elimistöön odottamattomalla tavalla toistuvassa annostelussa.
Eliminaatio
Eksemestaani metaboloituu, kun sen metyleeniosa hapettuu asemassa 6 CYP 3A4 -isoentsyymin avulla ja/tai 17-ketoryhmä pelkistyy aldoketoreduktaasien avulla. Tätä seuraa konjugaatio. Eksemestaanin puhdistuma on noin 500 l/h, lukua ei ole korjattu oraalisen biologisen hyötyosuuden suhteen.
Metaboliitit ovat inaktiivisia tai aromataasin esto vähäisempää kuin kanta-aineella. Annoksesta erittyy virtsaan muuttumattomana 1 %. 14C-merkitystä eksemestaanista erittyi viikon kuluessa yhtä suuri määrä (40 %) virtsaan ja ulosteeseen.
Erityisryhmät
Ikä
Systeemisen Aromasin-altistuksen ja tutkimushenkilöiden iän välillä ei ole havaittu merkitsevää korrelaatiota.
Munuaisten vajaatoiminta
Systeeminen altistus eksemestaanille oli noin kaksinkertainen potilailla, joilla oli vaikea munuaisten vajaatoiminta (CLCR < 30 ml/min) verrattuna terveisiin tutkimushenkilöihin.
Eksemestaanin turvallisuusprofiilin ansiosta annoksen muuttamista ei pidetä tarpeellisena.
Maksan vajaatoiminta
Eksemestaanialtistus on 2−3-kertainen potilailla, joilla on keskivaikea tai vaikea maksan vajaatoiminta, verrattuna terveisiin tutkimushenkilöihin. Eksemestaanin turvallisuusprofiilin ansiosta annoksen muuttamista ei pidetä tarpeellisena.
Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Toksisuustutkimukset
Toistuvan annon toksisuustutkimuksissa rotilla ja koirilla tehdyt löydökset johtuivat yleensä eksemestaanin farmakologisesta aktiivisuudesta, kuten sen vaikutuksista lisääntymiselimiin ja lisäsukupuolirauhasiin. Muita toksisia vaikutuksia (jotka kohdistuivat maksaan, munuaisiin tai keskushermostoon) havaittiin vain altistuksilla, joiden katsottiin ylittävän ihmisen enimmäisaltistuksen riittävästi, eikä tällaisia vaikutuksia pidetty kovinkaan merkityksellisinä kliinisen käytön kannalta.
Mutageenisuus
Eksemestaani ei ollut genotoksinen bakteereille (Amesin testi), V79-kiinanhamsterin soluille eikä rotan maksasoluille. Se ei myöskään ollut genotoksinen hiiren mikrotumatestissä. Vaikka eksemestaani oli klastogeeninen lymfosyyteille in vitro, se ei ollut klastogeeninen kahdessa in vivo -tutkimuksessa.
Lisääntymistoksisuus
Eksemestaani oli alkiotoksinen rotille ja kaneille, kun systeeminen altistus oli samaa luokkaa kuin ihmisellä vuorokausiannoksella 25 mg. Näyttöä teratogeenisuudesta ei ilmennyt.
Karsinogeenisuus
Naarasrotilla tehdyssä kaksivuotisessa karsinogeenisuustutkimuksessa ei havaittu hoitoon liittyviä kasvaimia. Urosrotilla tutkimus lopetettiin viikolla 92 kroonisen munuaissairauden aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien vuoksi. Hiirillä tehdyssä kaksivuotisessa karsinogeenisuustutkimuksessa maksan neoplasmojen ilmaantuvuus lisääntyi sekä uroksilla että naarailla, kun annos oli keskisuuri (150 mg/kg/vrk) tai suuri (450 mg/kg/vrk). Tämän löydöksen arvellaan liittyvän maksan mikrosomaalisten entsyymien induktioon, jota havaittiin hiiritutkimuksissa mutta ei kliinisissä tutkimuksissa. Suuren annoksen (450 mg/kg/vrk) todettiin lisäävän myös munuaistiehyiden adenoomien ilmaantuvuutta uroshiirillä. Tätä muutosta pidetään laji- ja sukupuolispesifisenä, ja se ilmeni annoksella, jonka tuottama altistus on 63 kertaa suurempi kuin mitä ihmisen hoitoannoksella ilmenee. Yhtäkään näistä havaituista vaikutuksista ei pidetä kliinisesti merkityksellisenä eksemestaanihoitoa saaville potilaille.
Farmaseuttiset tiedot
Apuaineet
Tablettiydin
Piidioksidi, kolloidinen, vesipitoinen
Krospovidoni
Hypromelloosi
Magnesiumstearaatti
Mannitoli
Mikrokiteinen selluloosa,
Natriumtärkkelysglykolaatti (tyyppi A)
Polysorbaatti
Sokeripäällyste
Hypromelloosi
Polyvinyylialkoholi
Simetikoni
Makrogoli
Sakkaroosi
Magnesiumsubkarbonaatti, kevyt
Titaanidioksidi (E 171)
Metyyliparahydroksibentsoaatti (E 218)
Setyyliesterivaha
Talkki
Karnaubavaha
Painomuste
Etanoli
Shellakka
Rautaoksideja (E 172)
Titaanidioksidi (E 171)
Yhteensopimattomuudet
Ei oleellinen.
Kestoaika
3 vuotta.
Säilytys
Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.
Pakkaukset ja valmisteen kuvaus
Markkinoilla olevat pakkaukset
Resepti
AROMASIN tabletti, päällystetty
25 mg (L:ei) 100 fol (294,84 €)
PF-selosteen tieto
15, 20, 30, 90, 100 ja 120 tablettia läpipainopakkauksessa (alumiini-PVDC/PVC-PVDC).
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
Valmisteen kuvaus:
Pyöreä, kaksoiskupera, lähes valkoinen päällystetty tabletti, jonka toisella puolella on merkintä 7663.
Käyttö- ja käsittelyohjeet
Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.
Korvattavuus
AROMASIN tabletti, päällystetty
25 mg 100 fol
- Ylempi erityiskorvaus (100 %). Rintasyöpä (115).
- Peruskorvaus (40 %).
ATC-koodi
L02BG06
Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä
15.02.2022
Yhteystiedot
Tietokuja 4
00330 Helsinki
09 430 040
www.pfizer.fi
etunimi.sukunimi@pfizer.com