FUNGORIN tabletti 250 mg

1 tabletti sisältää terbinafiinihydrokloridia määrän, joka vastaa 250 mg:aa terbinafiinia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Tabletti.

• Onykomykoosi (kynsisilsa).
• Vartalosilsan, nivustaipeen silsan ja jalkasilsan (tinea corporis, tinea cruris ja tinea pedis) hoito tapauksissa, joissa peroraalinen hoito yleensä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi infektion sijainnin, vaikeusasteen tai laajuuden takia.

Huom! Suun kautta annettava Fungorin ei tehoa pityriasis versicoloriin eikä Candidan aiheuttamiin ihoinfektioihin.

Mikrobilääkehoidon toteutuksessa on huomioitava lääkehoidon tarkoituksenmukaista käyttöä koskevat viralliset/paikalliset ohjeet.

Annostus

250 mg (1 tabletti) kerran vuorokaudessa.

Hoidon kesto riippuu indikaatiosta ja infektion vaikeusasteesta.

Onykomykoosi

Useimmilla potilailla onnistuneen hoidon kesto on 6–12 viikkoa.

Sormen kynnen onykomykoosi: Useimmissa tapauksissa 6 viikon hoito on riittävä sormen kynnen onykomykoosissa.

Varpaan kynnen onykomykoosi: Useimmissa tapauksissa 12 viikon hoito on riittävä varpaan kynnen onykomykoosissa.

Eräät potilaat, joiden kynnet kasvavat huonosti, saattavat tarvita pitempää hoitoa. Kynsien sieni-infektioissa optimaalinen kliininen vaikutus nähdään muutamia kuukausia mykologisen paranemisen ja hoidon lopettamisen jälkeen. Tämä vastaa sitä ajanjaksoa, joka tarvitaan terveen kynnen kasvuun.

Ihoinfektiot

Suositetut hoitoajat: Tinea corporis ja tinea cruris 2–4 viikkoa sekä tinea pedis (varpaiden välissä, jalkapohja/mokkasiinityyppinen) 2–6 viikkoa.

Infektion oireiden täydellinen häviäminen saattaa tapahtua vasta useita viikkoja mykologisen paranemisen jälkeen.

Maksan vajaatoiminta

Fungorinin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joilla on krooninen tai aktiivinen maksasairaus (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Käyttö munuaisten vajaatoimintapotilailla

Terbinafiinitabletteja ei suositella potilaille, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta, koska hoidon soveltuvuutta tälle potilasryhmälle ei ole riittävästi tutkittu (ks. kohdat Vasta-aiheet, Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakokinetiikka).

Iäkkäät potilaat

Ei ole näyttöä siitä, että vanhemmat potilaat tarvitsisivat erilaisia annoksia tai että heillä olisi erilaisia haittavaikutuksia kuin nuoremmilla potilailla. Määrättäessä tabletteja iäkkäille on otettava huomioon mahdollisuus, että maksan tai munuaisten toiminta on heikentynyt (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Pediatriset potilaat

Kokemukset lapsilla suun kautta annettavasta terbinafiinista ovat vähäiset, eikä sen käyttöä vielä suositeta.

Antotapa

Tabletit otetaan suun kautta veden kera. Tabletit otetaan mieluiten aina samaan aikaan vuorokaudesta joko tyhjään mahaan tai aterian jälkeen.

• Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
• Vaikea munuaisen vajaatoiminta.
• Krooninen tai aktiivinen maksasairaus.

Maksan toiminta

Terbinafiinitablettien käyttö on vasta-aiheista potilaille, joilla on krooninen tai aktiivinen maksasairaus. Maksan toimintakokeet on tehtävä ennen terbinafiinihoidon aloittamista ja arvioitava mahdolliset aiemmin sairastetut maksasairaudet. Maksatoksisuutta voi ilmetä myös potilailla, joilla ei ole edeltävää maksasairautta. Tämän vuoksi periodisia maksantoimintakokeita suositellaan 4–6 viikon kuluttua hoidon aloittamisesta. Terbinafiinihoito on välittömästi keskeytettävä, jos potilaan maksa-arvot ovat koholla. Hyvin harvoin vakavaa maksan vajaatoimintaa (joissakin tapauksissa maksan siirtoon tai kuolemaan johtaneita) on raportoitu potilailla, joita on hoidettu terbinafiinitableteilla. Suurimmassa osassa maksan vajaatoimintatapauksista potilaalla on ollut vakava systeeminen perussairaus ja syy-yhteys terbinafiinihoitoon on ollut epävarma (ks. kohta Haittavaikutukset).

Harvoissa tapauksissa on raportoitu kolestaasia ja hepatiittia, jotka ilmenevät yleensä kahden kuukauden kuluessa hoidon alkamisesta.

Farmakokineettiset kerta-annostutkimukset potilailla, joilla oli ennestään maksasairaus, ovat osoittaneet, että terbinafiinin puhdistuma saattaa pienentyä 50 %:lla (ks. kohta Farmakokinetiikka). Terbinafiinin käyttöä kroonista tai aktiivia maksasairautta sairastavilla potilailla ei ole tutkittu prospektiivisissä kliinisissä tutkimuksissa ja sen käyttö näillä potilailla on vasta-aiheista (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Vasta-aiheet).

Potilasta on kehotettava ilmoittamaan heti maksan toimintahäiriöön viittaavista löydöksistä tai oireista, kuten kutina, selittämätön jatkuva pahoinvointi, ruokahaluttomuus, väsymys, keltaisuus, oksentelu, kipu oikealla ylävatsassa, tumma virtsa tai vaaleat ulosteet. Jos oireita ilmenee, potilaan on keskeytettävä terbinafiinihoito ja maksan toiminta on arvioitava heti (ks. kohta Haittavaikutukset).

Hematologiset vaikutukset

Terbinafiinia saavat potilaat, joilla esiintyy korkeaa kuumetta tai kurkkukipua, tulee tutkia mahdollisten hematologisten reaktioiden varalta. Hyvin harvoin terbinafiinihoidon yhteydessä on raportoitu verisoluihin kohdistuvia haittoja (neutropeniaa, agranulosytoosia, trombosytopeniaa ja pansytopeniaa). Jos potilaalla ilmenee verisolumuutoksia, niiden etiologia on selvitettävä. Lääkityksen muuttamista, terbinafiinihoidon keskeyttäminen mukaan lukien, on harkittava.

Munuaisten toiminta

Potilaille, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta (kreatiniinipuhdistuma alle 50 ml/min tai seerumin kreatiniini yli 300 mikromol/l), hoitoa terbinafiinitableteilla ei ole riittävästi tutkittu eikä käyttöä siksi suositella (ks. kohdat Annostus ja antotapa, Vasta-aiheet ja Farmakokinetiikka).

Ihoreaktiot

Terbinafiinihoidon yhteydessä on hyvin harvoin ilmennyt vakavia ihoreaktioita (esim. Stevens-Johnsonin oireyhtymä, toksinen epidermaalinen nekrolyysi, yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä (DRESS)) (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos potilaalle ilmaantuu etenevää ihottumaa, hoito on lopetettava.

Terbinafiinia tulee käyttää varoen potilailla, joilla on psoriaasi tai lupus erythematosus, koska erittäin harvoissa tapauksissa on raportoitu näiden sairauksien ilmenemistä tai pahenemista terbinafiinihoidon yhteydessä.

Muuta huomioitavaa

Terbinafiini on voimakas CYP2D6-isoentsyymin estäjä, mikä tulee huomioida annosteltaessa terbinafiinia samanaikaisesti tämän isoentsyymin välityksellä metaboloituvien lääkevalmisteiden kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Annoksen muuttaminen voi olla tarpeen.

Apuaineet

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol (23 mg) natriumia per tabletti eli sen voidaan sanoa olevan ”natriumiton”.

Muiden lääkkeiden vaikutus terbinafiiniin

Terbinafiinin puhdistumaa plasmasta voivat nopeuttaa lääkkeet, jotka indusoivat aineenvaihduntaa, ja sitä voivat estää lääkkeet, jotka estävät sytokromi P450:n toimintaa. Jos tällaisten aineiden samanaikainen käyttö on välttämätöntä, terbinafiinin annostusta voi olla tarpeen muuttaa vastaavasti.

Seuraavat lääkkeet voivat lisätä terbinafiinin vaikutusta tai pitoisuutta plasmassa

Simetidiini vähentää terbinafiinin puhdistumaa 33 %:lla.

Flukonatsolin kerta-annos 100 mg lisäsi terbinafiinin C_max-arvoa 52 %:lla ja AUC-arvoa 69 %:lla, mikä johtuu CYP2C9- ja CYP3A4-entsyymien estämisestä. Altistuminen voi vastaavasti lisääntyä käytettäessä terbinafiinin lisäksi muita lääkkeitä, jotka estävät sekä CYP2C9:n että CYP3A4:n toimintaa, kuten itrakonatsolia ja amiodaronia. Fungorin-tablettien annostusta voi siksi olla tarpeen muuttaa, kun niitä käytetään samanaikaisesti tällaisten lääkkeiden kanssa.

Seuraavat lääkkeet voivat vähentää terbinafiinin vaikutusta tai pitoisuutta plasmassa

Rifampisiini lisäsi terbinafiinin puhdistumaa 100 %:lla.

Terbinafiinin vaikutus muihin lääkeaineisiin

In vitro -tutkimukset ja terveillä vapaaehtoisilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että terbinafiinilla on mitätön kyky estää tai nopeuttaa useimpien sytokromi P450‑järjestelmän kautta metaboloituvien lääkkeiden puhdistumaa (esim. terfenadiini, triatsolaami, tolbutamidi tai suun kautta otettavat ehkäisyvalmisteet) lukuun ottamatta lääkkeitä, jotka metaboloituvat CYP2D6:n välityksellä (ks. jäljempänä).

Terbinafiini ei vaikuta antipyriinin tai digoksiinin puhdistumaan.

Terbinafiini ei vaikuttanut flukonatsolin farmakokinetiikkaan. Kliinisesti merkittävää yhteisvaikutusta ei todettu myöskään terbinafiinin ja mahdollisesti samaan aikaan käytettävän kotrimoksatsolin (trimetopriimi ja sulfametoksatsoli), tsidovudiinin eikä teofylliinin kanssa.

Joitakin kuukautishäiriötapauksia on ilmoitettu potilailla, jotka käyttävät terbinafiinitabletteja samanaikaisesti suun kautta otettavien ehkäisyvalmisteiden kanssa, mutta näiden häiriöiden esiintyvyys on samalla tasolla kuin niiden esiintyvyys pelkästään suun kautta otettavia ehkäisyvalmisteita käyttävillä potilailla.

Terbinafiini ei vaikuta hormonien aineenvaihduntaan.

Terbinafiini voi lisätä seuraavien lääkkeiden vaikutusta tai pitoisuutta plasmassa

Terbinafiini vähensi laskimonsisäisesti annetun kofeiinin puhdistumaa 19 %:lla.

Ensisijaisesti CYP2D6:n välityksellä metaboloituvat yhdisteet

In vitro- ja in vivo -tutkimuksissa on osoitettu, että terbinafiini estää CYP2D6:n välityksellä tapahtuvaa metaboliaa. Tämä havainto voi olla kliinisesti merkityksellinen sellaisten yhdisteiden osalta, jotka metaboloituvat pääasiallisesti CYP2D6:n välityksellä, esim. tietyt seuraavien lääkeryhmien lääkkeet: trisykliset masennuslääkkeet, beetasalpaajat, selektiivisen serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI:t), rytmihäiriölääkkeet (mukaan lukien luokan 1A, 1B ja 1C lääkkeet) sekä tyypin B monoamiinioksidiaasin estäjät (MAOI:t), etenkin siinä tapauksessa, että lääkkeen terapeuttinen indeksi on kapea (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Terbinafiini vähensi desipramiinin puhdistumaa 82 %:lla.

Terbinafiini estää dekstrometorfaanin (yskänlääke ja CYP2D6:n koetinsubstraatti) metaboliaa. Dekstrometorfaanin suurentuneet pitoisuudet plasmassa lisäävät riskiä dekstrometorfaanin keskushermostoperäisiin haittavaikutuksiin.

Terveillä tutkimushenkilöillä, joita kuvailtiin dekstrometorfaanin nopeiksi metaboloijiksi, terbinafiini kasvatti virtsan dekstrometorfaanin/dekstrorfaanin metabolisen suhteen keskimäärin 16‒97‑kertaiseksi. Terbinafiini voi näin ollen muuntaa CYP2D6:n nopean metaboloijan hitaaksi metaboloijaksi.

Terbinafiini voi vähentää seuraavien lääkkeiden vaikutusta tai pitoisuutta plasmassa

Terbinafiini lisäsi siklosporiinin puhdistumaa 15 %:lla.

Siklosporiinipitoisuuden on joillain potilailla osoitettu laskevan hieman terbinafiinin ja siklosporiinin yhteiskäytön aikana, mutta pysyvän kuitenkin hoitoalueella. Terbinafiinikuurin lopettamisen jälkeen siklosporiinin pitoisuus voi nousta, joten siklosporiinin pitoisuutta on hyvä seurata ja pienentää siklosporiinin annosta tarvittaessa.

Terbinafiini voi heikentää kodeiinin, tramadolin ja etyylimorfiinin vaikutusta estämällä niiden metaboloitumista aktiiviseen muotoonsa.

Maksatoksisuuden riski kasvaa terbinafiinin ja karbamatsepiinin yhteiskäytössä.

Raskaus

Eläimillä tehdyt sikiötoksisuus- ja fertiliteettitutkimukset eivät ole antaneet viitteitä haittavaikutuksista. Koska kliiniset kokemukset Fungorinin käytöstä raskauden aikana ovat hyvin vähäiset, Fungorinia ei pidä käyttää raskauden aikana elleivät mahdolliset hyödyt ole selvästi suuremmat kuin mahdolliset haitat.

Imetys

Terbinafiini erittyy ihmisen rintamaitoon. Suun kautta otettavan terbinafiinihoidon aikana ei pidä imettää.

Hedelmällisyys

Sikiö- ja lisääntymistoksisuuskokeet eläimillä eivät antaneet viitteitä haitallisista vaikutuksista.

Terbinafiinitablettien vaikutuksesta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn ei ole tehty tutkimuksia. Potilaiden, joilla esiintyy haittavaikutuksena huimausta, tulisi välttää ajamista ja koneiden käyttöä.

Terbinafiinin haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat gastrointestinaaliset oireet (täysinäisyyden tunne, ruokahaluttomuus, dyspepsia, pahoinvointi, lievä vatsakipu, ripuli), lievät ihoreaktiot (ihottuma, urtikaria) ja muskuloskeletaaliset oireet (nivelsärky, lihassärky).

Haittavaikutusten yleisyysluokat on määritelty seuraavasti:

Hyvin yleinen (≥ 1/10)

Yleinen (≥ 1/100, < 1/10)

Melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100)

Harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000)

Hyvin harvinainen (< 1/10 000)

Tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin)

*) Ahdistus ja masennusoireet johtuen makuaistin häiriöistä.

**) Heikentynyt makuaisti, mukaan lukien makuaistin puutos, paranee yleensä useiden viikkojen kuluessa lääkkeen lopettamisesta. Yksittäisissä tapauksissa pidempiaikaista makuaistin heikkenemistä on raportoitu.

***) Painon lasku seurauksena heikentyneestä makuaistista.

Raportoiduissa tapauksissa hajuaistin muutokset tai hajuaistin puutos tapahtuvat yleensä samanaikaisesti makuaistin muutosten/puutoksen kanssa.

Jos etenevää morbilliformista ihottumaa ilmenee, hoito on lopetettava, koska on riski, että kehittymässä on vakava ihoreaktio, kuten Stevens–Johnsonin oireyhtymä tai toksinen epidermaalinen nekrolyysi.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‑haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www‑sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Muutamia yliannostustapauksia (ad 5 g) on kuvattu, jolloin potilaalle on aiheutunut päänsärkyä, pahoinvointia, epigastrista kipua ja huimausta.

Yliannostuksen hoidoksi suositetaan lääkkeen poistamista elimistöstä ensisijaisesti antamalla lääkehiiltä. Tarvittaessa annetaan oireenmukaista tukihoitoa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: ihon sienitautien lääkkeet, systeemisesti käytettävät sienitautilääkkeet, ATC-koodi: D01BA 02.

Terbinafiini on allyyliamiini, jolla on laajakirjoinen antifungaalinen vaikutus. Pieninä pitoisuuksina terbinafiini on fungisidinen dermatofyytteihin, homesieniin ja eräisiin dimorfisiin sieniin. Vaikutus hiivasieniin on joko fungisidinen tai fungistaattinen lajista riippuen.

Terbinafiini estää spesifisesti sienen sterolibiosynteesin varhaisessa vaiheessa. Tämä johtaa ergosterolin puutteeseen ja skvaleenin intrasellulaariseen kerääntymiseen, mikä johtaa sienisolun kuolemaan. Terbinafiinin vaikutus perustuu sienen solukalvossa olevan entsyymin, skvaleeniepoksidaasin, estämiseen. Skvaleeniepoksidaasi ei ole kytkeytynyt sytokromi-P450-järjestelmään.

Suun kautta annettuna lääke kerääntyy ihoon, hiuksiin ja kynsiin pitoisuuksina, joilla on fungisidinen vaikutus.

Terbinafiinia käytetään ihon ja kynsien sieni-infektioiden hoitoon, jonka on aiheuttanut Tricophyton (esim. T. rubrum, T. mentagrophytes, T. verrucosum, T. violaceum), Microsporum canis ja Epidermophyton floccosum. Seuraavassa taulukossa on kuvattu MIC-arvot (pienin bakteerien kasvua estävä lääkeainepitoisuus).

Terbinafiinin vaikutus moniin Candida‑suvun sieniin on heikko.

Terbinafiinitableteilla, päinvastoin kuin paikallisesti annostellulla terbinafiinivoiteella, ei ole vaikutusta Pityriasis (Tinea) versicolor -sienen hoidossa.

Imeytyminen

Terbinafiinin 250 mg:n kerta-annos johtaa 0,97 mikrog/ml huippupitoisuuteen plasmassa 2 tuntia antamisen jälkeen. Absorption puoliintumisaika on 0,8 tuntia, jakautumisen 4,6 tuntia. Ruokailu vaikuttaa kohtalaisesti terbinafiinin hyötyosuuteen, joka kasvaa n. 16 %, mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että annostusta olisi tarpeen muuttaa.

Jakautuminen

Terbinafiini sitoutuu hyvin runsaasti plasman proteiineihin (99 %). Se leviää nopeasti ihon läpi ja väkevöityy lipofiiliseen sarveiskerrokseen. Terbinafiini erittyy myös taliin ja saavuttaa siten suuria pitoisuuksia karvapusseissa, hiuksissa ja runsaasti talirauhasia sisältävässä ihossa. On myös olemassa todisteita siitä, että terbinafiini kulkeutuu kynsilevyyn muutamassa viikossa hoidon aloittamisen jälkeen.

Biotransformaatio

Terbinafiini metaboloituu nopeasti ja laajalti ainakin seitsemän CYP-isoentsyymin välityksellä. Siihen vaikuttavat eniten CYP2C9, CYP1A2, CYP3A4, CYP2C8 ja CYP2C19. Biotransformaation tuloksena syntyy metaboliitteja, joilla ei ole antimykoottista aktiivisuutta ja jotka erittyvät pääasiallisesti virtsaan.

Eliminaatio

Metaboliitit erittyvät pääasiassa virtsaan. Vakaassa tilassa AUC on noin 2,3 kertaa suurempi kuin kerta-annoksen jälkeen. AUC-arvon nousun perusteella tehokas puoliintumisaika on noin 30 tuntia. Terbinafiinilla on kolmivaiheinen eliminaatio, ja sen terminaalinen puoliintumisaika on noin 16,5 päivää.

Erityispotilasryhmät

Jos kyseessä on vaikea munuaisten tai maksan vajaatoiminta, alustavat tiedot viittaavat jyrkästi kohonneisiin plasmapitoisuuksiin, joten terbinafiinivalmistetta ei tule antaa näille potilaille ennen kuin lisätietoja on saatavilla. Ikään liittyviä muutoksia terbinafiinin vakaan tilan plasmapitoisuuksissa ei ole havaittu, mutta eliminaatio voi olla hidastunut potilailla, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoimintaa. Farmakokineettiset kerta-annostutkimukset potilaille, joilla oli ennestään maksasairaus, ovat osoittaneet, että Fungorinin puhdistuma saattaa pienentyä noin 50 %:lla.

Toistuvan annoksen toksisuus

Pitkäaikaisissa tutkimuksissa (enintään 1 vuosi) rotilla ja koirilla ei havaittu merkittäviä toksisia vaikutuksia kun lääkettä annettiin suun kautta enintään 100 mg/kg/vrk. Havaittiin kuitenkin, että maksa ja mahdollisesti myös munuaiset voivat vaurioitua käytettäessä suuria annoksia suun kautta.

Apinoilla tehdyssä 32 viikkoa kestäneessä tutkimuksessa havaittiin taittohäiriöitä verkkokalvossa (NOAEL-arvo oli 50 mg/kg/vrk). Tämä johtui todennäköisimmin terbinafiinin metaboliitista, jota esiintyi silmässä. Vaikutus hävisi kun lääkkeen antaminen lopetettiin. Histologisia muutoksia ei voitu havaita.

Mutageenisuus ja karsinogeenisuus

Standardisarja in vitro ja in vivo genotoksisuustestejä ei antanut näyttöä lääkkeen mutageenisesta tai klastogeenisesta potentiaalista.

Hiirillä tehdyssä kaksivuotisessa oraalisessa karsinogeenisuustutkimuksessa ei todettu kasvaimia eikä muitakaan hoitoon liittyviä poikkeavia löydöksiä, kun annos oli enintään 130 mg/kg/vrk (koiraat) ja 156 mg/kg/vrk (naaraat). Rotilla tehdyssä kaksivuotisessa oraalisessa karsinogeenisuustutkimuksessa todettiin koiraiden maksatuumori-insidenssin suurenemista suurimmalla annostasolla 69 mg/kg/vrk, joka vastasi systeemistä altistusta kliinisessä käytössä. Kasvainten kehittymismekanismia ei ole vahvistettu, eikä kliinistä merkitystä tiedetä. Muutokset saattavat liittyä peroksisomien proliferaatioon, ja niiden on osoitettu olevan lajispesifisiä, koska niitä ei havaittu hiirillä, koirilla eikä apinoilla tehdyissä karsinogeenisuustutkimuksissa.

Hedelmällisyys sekä alkion ja sikiön kehitys

Rotilla ja kaniineilla tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu vaikutuksia hedelmällisyyteen tai muihin lisääntymistoimintoihin.

Magnesiumstearaatti

Piidioksidi, kolloidinen, vedetön

Hypromelloosi

Selluloosa, mikrokiteinen

Natriumtärkkelysglykolaatti (tyyppi A)

Ei oleellinen.

4 vuotta.

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FUNGORIN tabletti
250 mg (J) (L:ei) 14 fol (8,59 €), 28 fol (16,76 €), 98 fol (52,07 €)

PF-selosteen tieto

PVC/alumiiniläpipainopakkaus, 14, 28, 56 ja 98 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen soikea tabletti, jossa jakouurre molemmilla puolilla.

Tabletin voi jakaa yhtä suuriin annoksiin.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

FUNGORIN tabletti
250 mg 14 fol, 28 fol, 98 fol

• Peruskorvaus (40 %).

D01BA02

15.09.2022