Vertaa PF-selostetta

GAMMANORM injektioneste, liuos 165 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Ihmisen normaali immunoglobuliini (SCIg/IMIg).

Yksi millilitra sisältää:

Ihmisen normaali immunoglobuliini 165 mg
(puhtaus vähintään 95 % IgG:tä).

Kukin 6 millilitran injektiopullo sisältää 1 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia.

Kukin 10 millilitran injektiopullo sisältää 1,65 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia.

Kukin 12 millilitran injektiopullo sisältää 2 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia.

Kukin 20 millilitran injektiopullo sisältää 3,3 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia.

Kukin 24 millilitran injektiopullo sisältää 4 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia.

Kukin 48 millilitran injektiopullo sisältää 8 g ihmisen normaalia immunoglobuliinia.

IgG alaluokkien jakautuma (likimääräiset arvot):

IgG1 59 %

IgG2 36 %

IgG3 4,9 %

IgG4 0,5 %

IgA:n pitoisuus on korkeintaan 82,5 mikrogrammaa/ml.

Tuotettu ihmisluovuttajien plasmasta.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:

Tämä lääkevalmiste sisältää 4,35 mmol natriumia (100 mg) per annos (40 ml).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Käyttöaiheet ihonalaisessa annostelussa

Korvaushoitona aikuisille, lapsille ja nuorille (0–18 vuotta):

  • primaarit immuunipuutosoireyhtymät, kuten heikentynyt vasta-ainetuotanto (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
  • hypogammaglobulinemia ja toistuvat bakteeritulehdukset kroonista lymfaattista leukemiaa (CLL) sairastavilla potilailla, joilla ehkäisevä antibioottihoito on epäonnistunut tai vasta-aiheista.
  • hypogammaglobulinemia ja toistuvat bakteeritulehdukset multippelia myeloomaa (MM) sairastavilla potilailla.
  • hypogammaglobulinemia ennen tai jälkeen potilaille tehtyä allogeenista kantasolusiirtoa (HSCT).

Annostus ja antotapa

Korvaushoidon aloittaa ja hoitoa valvoo lääkäri, joka on erikoistunut immuunikadon hoitoon.

Annostus
Annos ja annostus riippuvat käyttöaiheesta.

Korvaushoito
Lääkevalmiste annetaan ihon alle.

Korvaushoidossa annosta voidaan joutua säätämään yksilöllisesti kullekin potilaalle farmakokineettisen ja kliinisen vasteen mukaan. Seuraavat annostusta koskevat ohjeet ovat suosituksia.

Annostuksella pitää saavuttaa IgG:n vähimmäispitoisuus 5–6 g/l (mitattuna ennen seuraavaa infuusiota), ja pyrkiä iän mukaiseen seerumin IgG‑pitoisuuden viitearvoon. Aloitusannokseksi vaaditaan vähintään 0,2–0,5 g/kg. Tämä voi olla tarpeen jakaa useammalle päivälle, jolloin päivittäinen enimmäisannos on 0,1–0,15 g/kg.

Kun IgG-pitoisuuden steady-state-taso on saavutettu, ylläpitoannokset annetaan toistuvin väliajoin (noin kerran viikossa) siten, että kumulatiiviseksi kuukausiannokseksi saadaan 0,4–0,8 g/kg. Jokainen yksittäinen annos saattaa olla tarpeen injisoida anatomisesti eri kohtaan.

Pienimmät pitoisuudet on mitattava ja niitä on arvioitava yhdessä infektioiden ilmaantuvuuden kanssa. Infektioiden määrän vähentämiseksi voi olla välttämätöntä nostaa annosta ja pyrkiä korkeampiin vähimmäispitoisuuksiin.

Pediatriset potilaat
Annostus lapsille ja nuorille (0–18 vuotta) ei eroa aikuisten annostelusta, koska annostus kuhunkin käyttöaiheeseen annetaan kehon painon mukaan ja se sovitetaan kliinisen hoitotuloksen mukaisesti korvaushoidon eri käyttöaiheisiin.

Antotapa

Ihon alle
Lääkäri, jolla on kokemusta kotihoidossa olevien potilaiden opastamisessa, aloittaa kotihoidon ihonalaisella infuusiolla ja seuraa sitä. Potilaalle on opastettava ruiskupumpun käyttö, infuusiotekniikka, hoitopäiväkirjan pitäminen ja ja vakavien haittavaikutusten tunnistaminen sekä niiden edellyttämät toimenpiteet.

Infuusiopumpulla ihon alle annettava infuusio
Gammanorm voidaan injisoida eri paikkoihin kuten vatsaan, reiteen, olkavarteen ja lateraaliseen lonkkaan. Alussa on suositeltavaa käyttää annostelunopeutta 15 ml/tunti/kohta. Jos se on hyvin siedetty (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), seuraavissa infuusioissa virtausnopeutta voidaan nostaa asteittain 1–2 ml/tunti/kohta 25 ml:aan tuntia ja kohtaa kohti, jos se on siedetty. Suurin annettava virtausnopeus voi olla 100 ml/tunti kaikkiin kohtiin yhteensä, jos se on siedetty. Useampaa kuin yhtä infuusiolaitetta voidaan käyttää samanaikaisesti. Aikuisille 30 millilitraa suuremmat annokset voidaan jakaa potilaan mieltymysten mukaan. Enimmäistilavuus, joka yhteen kohtaan infusoidaan, ei ennen kymmenettä infuusiota saa ylittää 25 ml:aa. Kymmenennen infuusion jälkeen yhteen kohtaan infusoitavaa enimmäistilavuutta voidaan nostaa asteittain 35 ml:aan, jos se on siedetty.
Tiettyyn kohtaan infusoitava valmistemäärä vaihtelee.
Imeväisille ja lapsille infusointikohtaa voidaan vaihtaa 5–15 ml:n annostelun jälkeen.
Infuusiokohtien määrää ei ole rajoitettu.

Ruiskulla ihon alle annettava infuusio
Gammanorm voidaan antaa ruiskulla yksittäiseen infuusiokohtaan.

Ehdotettu suurin infuusionopeus on noin 1–2 ml/minuutti.
Viikoittainen annos voidaan jakaa kolmeen antokertaan, jotka annetaan joka toinen päivä. Aikuisille yhteen kohtaan infusoitava enimmäistilavuus ei saa ylittää 25 ml:aa Gammanorm‑valmistetta. Lapsille yhteen kohtaan infusoitava enimmäistilavuus ei saa olla suurempi kuin 5–15 ml Gammanorm‑valmistetta.

Päivittäinen annos voi olla välttämätöntä antaa useampaan kuin yhteen injektiokohtaan.
Suurin annosteltava virtausnopeus voi olla 120 ml/tunti kaikkiin kohtiin yhteensä, jos hoito toteutuu ongelmitta.

Anto lihakseen
Lääkäri tai sairaanhoitaja antaa injektion lihakseen.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Gammanorm‑valmistetta ei saa antaa suoneen.

Sitä ei myöskään saa antaa lihakseen vaikeassa trombosytopeniassa ja muissa hemostaasin häiriöissä.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Jos Gammanorm-valmistetta annetaan vahingossa verisuoneen, voi potilas päätyä sokkiin.

Kohdassa Annostus ja antotapa suositeltua infuusionopeutta on noudatettava tarkasti. Potilaita on seurattava tarkasti ja heitä on tarkkailtava huolellisesti infuusion aikana mahdollisten oireiden havaitsemiseksi.

Tiettyjä haittavaikutuksia voi esiintyä enemmän potilailla, jotka saavat ihmisen normaalia gammaglobuliinia ensimmäistä kertaa tai harvoissa tapauksissa, kun ihmisen normaalia gammaglobuliinia sisältävää valmistetta on vaihdettu tai kun viimeisestä infuusiosta on kulunut pitkä aika.

Mahdolliset komplikaatiot voidaan usein välttää

  • injisoimalla valmiste aluksi hitaasti (ks. kohta Annostus ja antotapa);
  • varmistamalla, että potilaita seurataan huolellisesti infuusion aikana mahdollisten oireiden havaitsemiseksi. Erityisesti potilaita, jotka saavat ihmisen normaalia immunoglobuliinia ensimmäistä kertaa, joiden valmiste on vaihdettu toiseen vastaavaan immunoglobuliinivalmisteeseen tai joiden edellisestä infuusiosta on kulunut pitkä aika, pitää seurata ensimmäisen infuusion ajan ja ensimmäisen tunnin aikana sen jälkeen mahdollisten haittavaikutusten havaitsemiseksi.

Kaikkia muita potilaita on seurattava vähintään 20 minuutin ajan valmisteen antamisen jälkeen.

Jos ilmenee haittavaikutus, on joko hidastettava antonopeutta tai keskeytettävä infuusion antaminen. Tarpeellinen hoito riippuu haittavaikutuksen luonteesta ja vaikeusasteesta.

Hoidettaessa sokkia noudatetaan sokin hoidosta annettuja ohjeita.

Yliherkkyys
Varsinaiset allergiset reaktiot ovat harvinaisia. Niitä voi erityisesti esiintyä potilailla, joilla on anti-IgA-vasta-aineita, ja heitä on lääkittävä varoen. Potilaita, joilla on anti-IgA-vasta-aineita ja joille ihon alle annettavat IgG-valmisteet ovat ainoa hoitovaihtoehto, on hoidettava Gammanorm‑valmisteella ainoastaan tarkan lääketieteellisen valvonnan alaisina.

Joskus ihmisen normaali immunoglobuliini voi aiheuttaa verenpaineen alenemisen ja anafylaktisen reaktion, vaikka potilas ei ole osoittanut yliherkkyyttä aiempien hoitojen yhteydessä.

Tromboembolia
Valtimoiden ja laskimoiden tromboemboliset tapahtumat, mukaan lukien sydäninfarkti, aivohalvaus, syvä laskimotukos ja keuhkoveritulppa, on yhdistetty immunoglobuliinien käyttöön. Potilaan on oltava riittävästi nesteytetty ennen immunoglobuliinien käyttöä. Varovaisuutta pitää noudattaa potilailla, joilla on jo tukosriskiä lisääviä tekijöitä (kuten korkea ikä, kohonnut verenpaine, diabetes mellitus ja aikaisempia verisuonisairauksia tai aikaisempia tromboottisia tapahtumia, hankittuja tai perinnöllisiä hyytymishäiriöitä, pitkittynyt vuodelepo, vaikea hypovolemia tai veren viskositeettia lisääviä sairauksia). Potilaille on kerrottava tromboembolisten tapahtumien ensimmäisistä oireista ja kehottaa ottamaan yhteyttä lääkäriin välittömästi oireiden alettua. Ensimmäiset oireet voivat olla hengenahdistus, raajojen kipu ja turvotus, fokaalinen neurologinen puutosoire ja rintakipu.

Aseptinen aivokalvontulehdus
Ihon alle annetun immunoglobuliinihoidon yhteydessä on raportoitu aseptista aivokalvontulehdusta; oireet alkavat hoidon jälkeen tavallisesti usean tunnin - kahden päivän kuluessa. Immunoglobuliinihoidon keskeyttäminen voi useiden päivien kuluessa johtaa aseptisen aivokalvontulehduksen remissioon ilman myöhäisvaikutuksia.

Potilaille on kerrottava ensioireista, joita ovat vaikea päänsärky, niskajäykkyys, uneliaisuus, kuume, valoherkkyys, pahoinvointi ja oksentelu.

Tärkeää tietoa eräistä Gammanorm-valmisteen aineosista
Tämä lääke sisältää natriumia 4,35 mmol (tai 100 mg) per annos (40 ml). Potilaiden, joilla on ruokavalion natriumrajoitus, tulee ottaa tämä huomioon.

Vaikutukset serologisten testien tuloksiin
Potilaan vereen passiivisesti siirtyneiden monien vasta-aineiden ohimenevä nousu immunoglobuliini-injektion jälkeen saattaa aiheuttaa harhaanjohtavia positiivisia tuloksia serologisessa kokeessa.

Passiivisesti siirtyvät vasta-aineet erytrosyyttiantigeenejä (esimerkiksi A, B, D) vastaan voivat vaikuttaa joihinkin serologisiin kokeisiin (retikulosyyttien laskenta, haptoglobiini ja Coombsin koe).

Tarttuvat tekijät
Käytettäessä ihmisen verestä tai plasmasta saatavia lääkevalmisteita noudatetaan standardimenetelmiä estämään infektioita. Nämä menetelmät sisältävät luovuttajien valinnan, tiettyjen infektiomerkkiaineiden seulomisen yksittäisistä verenluovutuksista ja plasmapooleista, sekä tehokkaiden valmistusvaiheiden käytön virusten inaktivoimiseksi/poistamiseksi. Tästä huolimatta ihmisen verestä tai plasmasta valmistettua lääkevalmistetta annettaessa ei voida täysin sulkea pois infektioita aiheuttavien tekijöiden siirtymisen mahdollisuutta. Tämä koskee myös toistaiseksi tuntemattomia tai syntyviä viruksia ja muita patogeeneja.

Menetelmiä, joita käytetään, pidetään tehokkaina vaipallisia viruksia kuten ihmisen immuunikatovirusta (HIV), B-hepatiittivirusta (HBV) ja C-hepatiittivirusta (HCV) vastaan.

Menetelmät eivät täysin tehoa vaipattomiin viruksiin kuten HAV ja parvovirus B19.

Hepatiitti A:n tai parvovirus B19:n siirtymisen estymisestä immunoglobuliinien välityksellä on hyvää kliinistä kokemusta. Lisäksi oletetaan, että vasta-ainesisältö vaikuttaa merkittävästi virusturvallisuuteen.

Joka kerta kun Gammanorm‑valmistetta annetaan potilaalle, on suositeltavaa merkitä valmisteen nimi ja eränumero potilasasiakirjoihin, jotta yhteys potilaan ja valmiste-erän välillä säilyy.

Gammanorm ei anna suojaa hepatiitti A:ta vastaan.

Pediatriset potilaat
Luetellut varoitukset ja varotoimenpiteet koskevat sekä aikuisia että lapsia.

Yhteisvaikutukset

Elävät heikennetyt virusrokotteet
Immunoglobuliinin anto saattaa heikentää elävien heikennettyjen virusrokotteiden, kuten tuhkarokko-, vihurirokko-, sikotauti- ja vesirokkorokotteiden tehoa vähintään 6 viikon ja korkeintaan 3 kuukauden ajan. Elävillä heikennetyillä virusrokotteilla rokottaminen voidaan suorittaa, kun Gammanorm‑valmisteen antamisesta on kulunut kolme kuukautta. Tuhkarokon kohdalla teho voi heikentyä vuoden ajaksi. Edellä mainitun takia tulee potilailta, joille annetaan tuhkarokkorokotus, tarkistaa heidän vasta-ainetasonsa.

Pediatriset potilaat
Pediatrisilla potilailla ei havaittu mitään erityisiä tai ylimääräisiä yhteisvaikutuksia.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Koska tämän lääkevalmisteen käyttöä raskaana olevilla ei ole tutkittu kontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa, Gammanorm‑valmistetta tulisi käyttää raskaana oleville ja imettäville äideille suurta varovaisuutta noudattaen. Immunoglobuliinivalmisteiden on osoitettu läpäisevän istukan, enenevässä määrin kolmannella raskauskolmanneksella. Immunoglobuliinista saadut kliiniset kokemukset eivät ole tuoneet esille mitään haitallisia vaikutuksia raskauden kestolle tai sikiölle ja vastasyntyneelle.

Imetys
Immunoglobuliinit erittyvät äidinmaitoon ja ne voivat edistää vastasyntyneen suojausta limakalvon läpäiseviltä patogeeneiltä.

Hedelmällisyys
Kliiniset kokeet immunoglobuliinilla viittaavat siihen, että haittavaikutuksia hedelmällisyyteen ei ole odotettavissa.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Ajokyky ja koneiden käyttökyky voi heikentyä Gammanorm‑valmisteen joidenkin haittavaikutusten takia. Potilaiden, jotka saavat haittavaikutuksia hoidon aikana, on odotettava niiden häviämistä ennen ajamista tai koneiden käyttämistä.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto
Haittavaikutuksia, kuten väristyksiä, päänsärkyä, huimausta, kuumetta, oksentelua, allergisia reaktioita, pahoinvointia, nivelkipua, alhaista verenpainetta ja keskivaikeaa kipua alaselässä, voi esiintyä toisinaan. Joskus ihmisen normaali immunoglobuliini voi aiheuttaa verenpaineen äkillisen alenemisen ja, yksittäisissä tapauksissa, anafylaktisen sokin, vaikka potilaalle ei ole tullut yliherkkyysreaktiota aiempien hoitojen yhteydessä.

Paikallisia reaktioita infuusiokohdissa: turvotusta, kipua, punoitusta, kovettumista, lämmön tunnetta, kutinaa, mustelmia ja ihottumaa, voi esiintyä usein.

Taulukoitu luettelo haittavaikutuksista
Seuraavassa taulukossa on yhteenveto kliinisissä tutkimuksissa, myyntiluvan myöntämisen jälkeen tehdyissä turvallisuustutkimuksissa ja muista myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lähteistä havaituista haittavaikutuksista MedDRA-elinjärjestelmäluokituksen (SOC), suositeltujen termien (PT) ja esiintymistiheyden mukaan luokiteltuna.

Esiintymistiheydet on arvioitu seuraavan luokituksen mukaisesti:

Hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100,< 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Spontaanisti raportoitujen myyntiluvan myöntämisen jälkeen raportoitujen haittavaikutusten osalta esiintymistiheydeksi on luokiteltu tuntematon.

MedDRA-elinjärjestelmäluokitus (SOC)

Haittavaikutus

Esiintymistiheys

Immuunijärjestelmä

yliherkkyys

melko harvinainen

 

anafylaktinen sokki

hyvin harvinainen

Hermosto

aseptinen meningiitti#

tuntematon

 

huimaus

yleinen

 

vapina

melko harvinainen

 

päänsärky

yleinen

Verisuonisto

tromboemboliatapahtuma*#

hyvin harvinainen

 

kalpeus

melko harvinainen

 

alhainen verenpaine

harvinainen

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

bronkospasmi

melko harvinainen

hengenahdistus

melko harvinainen

yskä

tuntematon

Ruoansulatuselimistö

vatsakipu

melko harvinainen

 

ripuli

melko harvinainen

 

pahoinvointi

yleinen

 

oksentelu

yleinen

Iho ja ihonalainen kudos

nokkosihottuma

tuntematon

 

ihottuma

tuntematon

 

kutina

tuntematon

Luusto, lihakset ja sidekudos

selkäkipu

tuntematon

 

lihaskipu

yleinen

 

nivelkipu

hyvin harvinainen

Yleisoireet ja antopaikassa

todettavat haitat

kuume

hyvin harvinainen

väristykset

hyvin harvinainen

 

väsymys

yleinen

 

reaktio injektiokohdassa

hyvin yleinen

 

huonovointisuus

melko harvinainen

 

lehahdusoireet

tuntematon

 

heikkous

melko harvinainen

 

kuuma olo

melko harvinainen

 

kylmä olo

melko harvinainen

 

influenssan kaltainen sairaus

tuntematon

 

kasvojen turvotus

tuntematon

# Ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet * MedDRA low level term (LLT, alimman tason termi)

Tietoa tarttuvia tekijöitä koskevasta turvallisuudesta, ks. Kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Pediatriset potilaat
Haittavaikutusten esiintymistiheys, tyyppi ja vaikeusaste ovat lapsilla samat kuin aikuisilla.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Yliannostuksen seurauksia ei tunneta.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: immunoseerumi ja immunoglobuliinit: ihmisen normaalit immunoglobuliinit, ekstravaskulaariseen annosteluun, ATC-koodi: J06BA01.

Humaani normaali immunoglobuliini sisältää pääasiassa immunoglobuliini G:tä (IgG), jolla on laaja vasta-ainekirjo monia infektoivia tekijöitä vastaan.

Ihmisen normaali immunoglobuliini sisältää IgG-vasta-aineita, joita esiintyy normaaliväestössä. Se valmistetaan tavallisesti vähintään 1 000 luovuttajan plasmapoolista. Valmiste sisältää lähes saman määrän immunoglobuliini G:n alaluokkia kuin ihmisen luontainen plasma. Tämän lääkevalmisteen riittävällä annostuksella saadaan alentunut immunoglobuliini G-taso palautumaan normaalialueelle.

Kliiniset tutkimukset
Tutkimusohjelmassa 43 primaaria immuunipuutosoireyhtymää sairastavaa 22–79 vuoden ikäistä koehenkilöä sai Gammanorm-hoitoa. Jokainen koehenkilö sai hoitoa kahden peräkkäisen kolmen kuukauden jakson ajan vaihtovuoromallin perusteella määrätyn sekvenssin mukaisesti (ruisku ja sitten pumppu, tai pumppu ja sitten ruisku) ilman välillä tapahtuvaa nk. washout-jaksoa. Siksi tutkimushoidon koko pituus oli kullakin koehenkilöllä kuusi kuukautta.

Kuukautta kohti annettu keskimääräinen annos oli 502,1 mg/kg kehon painoa, kun se annettiin pumpulla, ja 475,0 mg/kg kehon painoa, kun se annettiin ruiskulla. Pysyvät IgG‑vähimmäispitoisuudet, joissa pitoisuus oli keskimäärin 9,7 g/l, saavutettiin pumppuhoitojaksolla, ja kun potilaat saivat hoitoa ruiskulla, keskimääräiset IgG-pitoisuudet olivat 9,4 g/l. Koehenkilöt saivat keskimäärin kaikkiaan 12,4 Gammanorm-infuusiota kolmen kuukauden hoitojaksoa kohti pumppujaksolla ja 34,8 infuusiota kolmen kuukauden hoitojaksoa kohti, kun Gammanorm annettiin ruiskulla.

Pediatriset potilaat
Pediatrisille potilaille ei suoritettu erityisiä tutkimuksia Gammanorm-valmisteella.

Farmakokinetiikka

Kun Gammanorm annetaan ihon alle, saavutetaan huippupitoisuus seerumissa noin 4–6 päivän kuluttua.

Kliinisistä tutkimuksista saatu tieto osoittaa, että riittäviä Gammanorm‑valmisteen minimipitoisuuksiavoidaan ylläpitää annostuksella 100 mg/kg kerran viikossa.

Lihakseen annosteltaessa ihmisen normaali immunoglobuliini on biologisesti hyväksikäytettävissä saajan verenkierrossa 2–3 päivän viiveellä.

IgG ja IgG-kompleksit hajoavat retikuloendoteeliaalijärjestelmän soluissa.

Pediatriset potilaat
Pediatrisille potilaille ei suoritettu erityisiä tutkimuksia Gammanorm-valmisteella.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Aiheeseen liittyvää tietoa ei ole.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Glysiini, natriumkloridi, natriumasetaatti, polysorbaatti 80 ja injektionesteisiin käytettävä vesi.

Yhteensopimattomuudet

Yhteensopimattomuustutkimusten puuttuessa tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Kestoaika

3 vuotta.

Valmiste on käytettävä heti ensimmäisen avaamisen jälkeen.

Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2–8 °C). Ei saa jäätyä. Pidä injektiopullo ulkopakkauksessa. Valmistetta voidaan säilytysaikana säilyttää alle 25 °C:en lämpötilassa enintään 1 kuukauden ajan ilman, että se jäähdytetään uudelleen kyseisenä aikana. Jos valmistetta ei tämän jälkeen oteta käyttöön, on se hävitettävä.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

GAMMANORM injektioneste, liuos
165 mg/ml 6 ml (64,87 €), 10 ml (103,65 €), 20 ml (196,70 €), 48 ml (452,35 €), 10 x 10 ml (1650 mg/10 ml) (898,81 €), 10 x 20 ml (3300 mg/20 ml) (1757,31 €)

PF-selosteen tieto

6 millilitran, 10 millilitran, 12 millilitran, 20 millilitran, 24 millilitrantai 48 millilitran liuos injektiopullossa (lasityyppi I), jossa on tulppa (bromobutyylikumia) – pakkauskoko 1, 10 tai 20.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Liuos on kirkas tai hieman opaalimainen ja väritön tai vaaleankeltainen tai vaaleanruskea.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Lääkevalmisteen on oltava huoneen- tai kehonlämpöistä ennen käyttöä.

Liuos on kirkas tai hieman opaalimainen ja väritön tai vaaleankeltainen tai vaaleanruskea. Sameaa liuosta tai liuosta, jossa on hiukkasia, ei saa käyttää.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

GAMMANORM injektioneste, liuos
165 mg/ml 6 ml, 10 ml, 20 ml, 48 ml, 10 x 10 ml, 10 x 20 ml

  • Ylempi erityiskorvaus (100 %). Gammaglobuliinin puutostila (120), Itsenäinen verihiutaleiden tai granulosyyttien niukkuus (129).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

J06BA01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

16.04.2018

Yhteystiedot

OCTAPHARMA NORDIC AB
Rajatorpantie 41 C
01640 Vantaa

09 8520 2710
www.octapharma.fi
info@octapharma.fi