CISORDINOL-ACUTARD injektioneste, liuos 50 mg/ml

1 ml injektionestettä sisältää tsuklopentiksoliasetaattia 50 mg.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Injektioneste, liuos.

Akuuttien psykoosien, manian sekä kroonisten psykoosien pahenemisvaiheiden alkuhoito.

Annostus

Aikuiset. Annostus tulee sovittaa yksilöllisesti potilaan tilan mukaan. Tsuklopentiksoliasetaatti (Cisordinol-Acutard) annostellaan injektiona lihakseen. Paikallinen siedettävyys on hyvä. Normaaliannos on 50-150 mg (1-3 ml) lihakseen. Annos toistetaan tarvittaessa, mieluiten 2-3 vuorokauden välein. Jotkut potilaat saattavat tarvita täydentävän injektion jo 24-48 tunnin kuluttua ensimmäisestä injektiosta.

Ylläpitohoidossa lääkitystä tulisi jatkaa oraalisella tsuklopentiksolilla tai im tsuklopentiksolidekanoaatilla yksilöllisen tarpeen mukaan. Siirtyminen Cisordinol-Acutard-hoidosta oraaliseen tsuklopentiksoli- tai im tsuklopentiksolidekanoaattihoitoon tapahtuu seuraavan ohjeen mukaisesti:

Siirtyminen Cisordinol-Acutard-hoidosta oraaliseen tsuklopentiksoliin
2-3 päivää viimeisestä Cisordinol-Acutard 100 mg injektiosta aloitetaan Cisordinol per os 40 mg päivässä.

Siirtyminen Cisordinol-Acutard-hoidosta im tsuklopentiksolidekanoaattiin
Cisordinol Depot im 200-400 mg aloitetaan samanaikaisesti viimeisen Cisordinol-Acutard 100 mg injektion kanssa. Cisordinol Depot im 200-400 mg annos uusitaan 2-4 viikon välein.

Pediatriset potilaat
Cisordinol-Acutardia ei suositella käytettäväksi lapsille.

Antotapa

Tsuklopentiksoliasetaatti annetaan lihaksensisäisenä injektiona pakara-alueen lateraaliseen yläneljännekseen. Paikallinen siedettävyys on hyvä. 2 ml:n ylittävät injektoitavat annokset tulisi jakaa kahden eri injektiokohdan kesken.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.
Verenkiertokollapsi, eri syistä johtuva keskushermostolama (esim. alkoholi-, barbituraatti- tai opiaattimyrkytys), tajuttomuustilat, verianomaliat ja feokromosytooma.

Muiden neuroleptien tapaan tsuklopentiksoliasetaattia (Cisordinol-Acutard) tulisi käyttää varovaisesti potilailla, joilla on elimellinen aivo-oireyhtymä, kouristuksia tai pitkälle edennyt maksasairaus tai sydän- ja verisuonisairaus.

Kuten muutkin psykotrooppiset lääkeaineet tsuklopentiksoliasetaatti saattaa muuttaa insuliinin ja glukoosin vastetta, jolloin diabeetikkojen diabeteslääkitys tulisi tarkistaa.

Neuroleptien käyttöön liittyy mahdollisuus malignin neuroleptisyndrooman (kuume, jäykkyys, tajunnan vaihtelut, autonomisen hermoston epävakaus) kehittymiseen. Tehokkaammilla lääkeaineilla riski on mahdollisesti suurempi.

Hoito: Neuroleptilääkityksen lopetus. Oireiden mukainen hoito sekä yleiset supportiiviset hoitotoimenpiteet. Dantroleeni ja bromokriptiini voivat olla avuksi. Oireet voivat jatkua yli viikon sen jälkeen, kun neuroleptien nauttiminen on lopetettu.

Kuten muutkin antipsykoottiset lääkkeet, tsuklopentiksoliasetaatti saattaa pidentää QT-aikaa. QT-ajan piteneminen saattaa lisätä vakavien rytmihäiriöiden riskiä. Tsuklopentiksoliasetaattia tulee siksi käyttää varoen, jos potilaalla on hypokalemia, hypomagnesemia tai perinnöllinen alttius näille, ja jos potilaalla on anamneesissa kliinisesti merkittävä sydän- ja verisuonisairaus, esim. bradykardia (< 50 lyöntiä minuutissa), hiljattain sairastettu akuutti sydäninfarkti, kompensoitumaton sydämen vajaatoiminta tai rytmihäiriöitä.
Muiden psykoosilääkkeiden samanaikaista käyttöä on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Laskimotukoksia (VTE) on raportoitu antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä. Koska antipsykooteilla hoidettavilla potilailla on usein hankittuja laskimotukoksille altistavia riskitekijöitä, kaikki mahdolliset riskitekijät on tunnistettava ennen Cisordinol-Acutard-hoidon aloittamista sekä hoidon aikana, ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet on suoritettava.

Satunnaistettujen, lumekontrolloitujen kliinisten tutkimusten perusteella aivoverenkiertohäiriöiden vaara suurenee kolminkertaiseksi niillä dementiapotilailla, jotka käyttävät atyyppisiä psykoosilääkkeitä. Tämän lisääntyneen riskin mekanismia ei tunneta. Lisääntynyttä riskiä ei voi poissulkea muidenkaan psykoosilääkkeiden käytön yhteydessä tai muilla potilasryhmillä. Tsuklopentiksoliasetaattia tulee käyttää varoen niillä potilailla, joilla on aivohalvauksen riskitekijöitä.

Lisääntynyt kuolleisuus iäkkäillä dementiaa sairastavilla henkilöillä
Tulokset kahdesta suuresta seurantatutkimuksesta osoittivat, että antipsykooteilla hoidettavilla iäkkäillä, dementiaa sairastavilla henkilöillä on hieman kohonnut kuolleisuusriski verrattuna niihin, joita ei hoideta. Tiedot eivät ole riittäviä riskin suuruuden tarkkaan arviointiin, ja syy kohonneeseen riskiin on tuntematon.

Cisordinol-Acutardia ei ole hyväksytty dementiaan liittyvien käytöshäiriöiden hoitoon.

Tsuklopentiksoliasetaatti voi tehostaa alkoholin sedatiivista vaikutusta ja barbituraattien sekä muiden keskushermostoa lamaavien lääkeaineiden vaikutuksia. Neuroleptit voivat lisätä tai vähentää antihypertensiivisten lääkeaineiden vaikutusta. Guanetidiinin ja muiden samankaltaisesti vaikuttavien lääkeaineiden antihypertensiivinen vaikutus vähenee. Neuroleptien ja litiumin samanaikainen käyttö lisää neurotoksisuusriskiä. Trisykliset depressiolääkkeet ja neuroleptit inhiboivat toistensa metaboliaa. Tsuklopentiksoliasetaatti voi vähentää levodopan ja adrenergisten lääkeaineiden vaikutusta. Samanaikainen käyttö metoklopramidin ja piperatsiinin kanssa lisää ekstrapyramidaalisten oireiden riskiä.

Muiden QT-aikaa merkitsevästi pidentävien lääkkeiden käyttö antipsykoottihoidon aikana saattaa lisätä QT-ajan pitenemistä. Tällaisten lääkkeiden samanaikaista käyttöä tulee välttää. Näitä ovat:

• Ia- ja III-ryhmän rytmihäiriölääkkeet (esim. kinidiini, amiodaroni, sotaloli ja dofetilidi)
• jotkut antipsykoottiset lääkkeet (esim. tioridatsiini)
• jotkut makrolidit (esim. erytromysiini)
• jotkut antihistamiinit (esim. terfenadiini, astemitsoli)
• jotkut kinoloniantibiootit (esim. gatifloksasiini, moksifloksasiini).

Luettelo ei ole täydellinen, ja myös muita sellaisia lääkkeitä, joiden tiedetään pidentävän QT-aikaa merkitsevästi (esim. sisapridi, litium), tulee välttää.

Elektrolyyttitasojen muutoksia aiheuttavia lääkkeitä, kuten tiatsididiureetteja (hypokalemia), sekä tsuklopentiksoliasetaatin pitoisuutta plasmassa nostavia lääkkeitä tulee käyttää varoen, koska ne saattavat lisätä QT-ajan pidentymisen ja vakavien rytmihäiriöiden riskiä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskaus

Tsuklopentiksoliasetaattia ei tulisi käyttää raskauden aikana, ellei lääkkeen oletettu hyöty potilaalle ole merkittävämpi kuin sikiöön kohdistuva teoreettinen riski.

Psykoosilääkkeille (myös Cisordinol-Acutard) kolmannen raskauskolmanneksen aikana altistuneilla vastasyntyneillä on ekstrapyramidaali- ja lääkevieroitusoireiden riski. Oireiden vaikeusaste ja kesto synnytyksen jälkeen voi vaihdella. Näitä vastasyntyneillä esiintyviä oireita voivat olla agitaatio, hypertonia, hypotonia, vapina, uneliaisuus, hengitysvaikeus tai syömishäiriöt. Siksi vastasyntyneiden vointia pitää seurata huolellisesti.

Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa havaittiin lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Imetys

Tsuklopentiksoli erittyy äidinmaitoon pienessä määrin, mutta käytettäessä terapeuttisia annoksia siitä ei todennäköisesti ole haittaa lapselle. Lapsen nauttima annos on vähemmän kuin 1 % äidin painoon suhteutetusta päiväannoksesta. Imetystä voidaan jatkaa tsuklopentiksoliasetaattihoidon aikana, mikäli se katsotaan kliinisesti tarpeelliseksi, mutta erityisesti lapsen neljän (4) ensimmäisen elinviikon aikana seuranta on suositeltavaa.

Hedelmällisyys

Ihmisillä on raportoitu haittavaikutuksina esimerkiksi hyperprolaktinemiaa, galaktorreaa, amenorreaa, erektio- ja ejakulaatiohäiriöitä. Näillä voi olla negatiivinen vaikutus miehen ja naisen sukupuolitoimintoihin ja hedelmällisyyteen.

Jos kliinisesti merkittäviä hyperprolaktinemiaa, galaktorreaa, amenorreaa tai seksuaalisia toimintahäiriöitä ilmenee, on harkittava annoksen pienentämistä (jos mahdollista) tai lopettamista.
Vaikutukset korjautuvat, kun lääkitys lopetetaan.

Tsuklopentiksolin antoon uros- ja naarasrotille on liitetty vähentynyt parittelu. Kokeessa, jossa tsuklopentiksoli annettiin ruokailun yhteydessä, havaittiin heikentynyttä parittelua sekä vähentynyttä hedelmällisyyttä.

Tsuklopentiksoliasetaatti on sedatiivinen lääke. Psykotrooppista lääkitystä saavia potilaita tulisi varoittaa autolla-ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn kohdistuvista vaikutuksista, jotka johtuvat itse sairauden ja/tai lääkkeen alentavasta vaikutuksesta potilaiden yleiseen tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn.

Haittavaikutukset ovat enimmäkseen annosriippuvaisia.

Keskushermoston ja perifeerisen hermoston häiriöt. Ekstrapyramidaalisia oireita voi ilmetä. Useimmissa tapauksissa näitä haittavaikutuksia voidaan tyydyttävästi hillitä parkinsonismilääkkeillä. Parkinsonismilääkkeiden rutiininomaista profylaktista käyttöä ei suositella.

Kliinisissä tutkimuksissa (N = 812) on raportoitu seuraavanlaisia haittavaikutusten esiintymistiheyksiä:

Haittavaikutukset luokitellaan MedDRA:n elinjärjestelmittäin:
hyvin yleiset (≥ 1/10), yleiset (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinaiset (≥ 1/1000, < 1/100).

Markkinoilletulon jälkeen raportoidut:

Malignia neuroleptisyndroomaa on raportoitu.

Kuten muidenkin psykoosilääkkeiden myös tsuklopentiksoliasetaatin on raportoitu aiheuttaneen seuraavia harvinaisia haittavaikutuksia: QT-ajan pidentyminen, kammioarytmiat - kammiovärinä, kammiotakykardia, kääntyvien kärkien takykardia, sydänpysähdys ja selittämätön äkkikuolema (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Antipsykoottisten lääkkeiden käytön yhteydessä on raportoitu esiintyneen laskimotukoksia, keuhkoemboliaa ja syviä laskimotukoksia - näiden yleisyys on tuntematon.

Vastasyntyneen lääkeainevieroitusoireyhtymä (ks. kohta Raskaus ja imetys) - yleisyys on tuntematon.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 Fimea

Antotavasta johtuen on epätodennäköistä, että yliannostusoireita esiintyy.

Oireet: Uneliaisuus, kooma, ekstrapyramidaalioireet, kouristukset, sokki ja hyper- tai hypotermia.

Kun tsuklopentiksoliasetaattia on otettu yliannostus yhdessä muiden sydämen toimintaan vaikuttavien lääkkeiden kanssa, on raportoitu EKG-muutoksia, QT-ajan pitenemistä, kääntyvien kärkien takykardiaa, sydänpysähdystä ja kammioarytmioita.

Hoito: Hoito on oireiden mukaista ja supportiivista. Hengitystä ja kardiovaskulaarista toimintaa tukevat toimenpiteet tulisi panna alulle. Adrenaliinia ei tulisi antaa, koska siitä voi olla seurauksena verenpaineen aleneminen. Kouristuksia voidaan hoitaa diatsepaamilla ja ekstrapyramidaalisia oireita biperideenilla.

Farmakoterapeuttinen ryhmä
Psykoosilääkkeet - tioksanteenijohdos.
ATC-koodi: N05AF05

Vaikutusmekanismi

Tsuklopentiksoli on tioksanteeniryhmän neurolepti. Neuroleptien antipsykoottinen vaikutus liittyy niiden dopamiinireseptorisalpaukseen, mutta lisäsyynä on mahdollisesti myös 5-HT (5-hydroksitryptamiini) -reseptorien salpaus. In vitro tsuklopentiksolilla on suuri affiniteetti dopamiinin D₁- ja D₂-reseptoreihin, α₁- adrenergisten ja 5-HT₂-reseptoreihin. Tsuklopentiksolilla ei ole affiniteettia kolinergisiin muskariinireseptoreihin. Sillä on heikko affiniteetti histamiini H₁-reseptoreihin. Sillä ei ole α₂-adrenergisten reseptorien salpausvaikutusta.

Affiniteetti D₂-reseptoreiden sitoutumiskohtiin in vivo on suurempi kuin affiniteetti D₁-reseptoreiden sitoutumiskohtiin. Kaikissa kokeellisissa neuroleptista aktiivisuutta (dopamiinireseptorisalpaus) tutkivissa tutkimuksissa tsuklopentiksoli on osoittautunut tehokkaaksi neuroleptiksi. Korrelaatio on löydetty in vivo -testimallien, in vitro -affiniteetin dopamiinin D₂-sitoutumiskohtiin sekä keskimääräisten peroraalisten antipsykoottisten päivittäisannosten välillä.

Useimpien muiden neuroleptien tavoin tsuklopentiksoli saattaa nostaa seerumin prolaktiinitasoa.

Klininen teho ja turvallisuus

Farmakologiset tutkimukset ovat osoittaneet selvän vaikutuksen 4 tuntia öljypohjaisen tsuklopentiksoliasetaatin parenteraalisen annon jälkeen. Hieman selvempi vaikutus raportoitiin injektion jälkeen 1-3 päivän aikana. Seuraavien päivien aikana vaikutus heikkeni nopeasti.

Tsuklopentiksoliasetaatin kertainjektio alentaa selvästi ja nopeasti psykoottisia oireita. Vaikutuksen kesto on 2-3 päivää ja normaalisti 1 tai 2 injektiota riittävät. Tämän jälkeen potilaan lääkitys voidaan vaihtaa suun kautta annosteltavaan tai depot-valmisteeseen.

Sen lisäksi, että tsuklopentiksoli vähentää merkittävästi tai poistaa kokonaan skitsofrenian pääoireita kuten hallusinaatioita, harhaluuloja ja ajatushäiriöitä, sillä on myös selvä vaikutus skitsofreniaan liittyviin oireisiin kuten vihamielisyyteen, epäluuloisuuteen, agitaatioon ja aggressiivisuuteen.

Tsuklopentiksoli aiheuttaa ohimenevää annosriippuvaista sedaatiota. Psykoosin akuutissa vaiheessa alkuhoidon sedaatio on yleensä hyödyllinen, koska se rauhoittaa potilasta, kunnes antipsykoottinen vaikutus alkaa. Epäspesifinen sedaatio ilmenee nopeasti injektion jälkeen ja on huomattavaa 2 tunnin jälkeen injektiosta. Sedaatio saavuttaa huippunsa noin 8 tunnissa. Tämän jälkeen se heikkenee oleellisesti ja säilyy heikkona uudesta injektiosta huolimatta.

Tsuklopentiksoliasetaatti on hyödyllinen erityisesti psykoottisten potilaiden hoidossa, jotka ovat agitoituneita, levottomia, vihamielisiä tai aggressiivisia.

Imeytyminen
Tsuklopentiksoli muutetaan erittäin lipofiiliseksi aineeksi esteröimällä se etikkahapon kanssa tsuklopentiksoliasetaatiksi. Lihaksensisäisenä injektiona annettu tsuklopentiksoliasetaatti diffundoituu melko hitaasti kehon vesifaasiin, jossa se hydrolysoituu nopeasti vapauttaen aktiivin tsuklopentiksolin.

Lihaksensisäistä injektiota seuraava seerumin huippupitoisuus saavutetaan 24-48 tunnin jälkeen (keskimäärin 36 tuntia). Keskimääräinen eliminaation puoliintumisaika plasmassa on noin 32 tuntia.

Jakautuminen
Todennäköinen jakautumistilavuus (V_d) on noin 20 l/kg. Proteiinisitoutuminen plasmassa on noin 98-99 %.

Biotransformaatio
Tsuklopentiksoli metaboloituu pääasiassa sulfoksidaation, sivuketjun N-dealkylaation ja glukuronihappokonjugaation kautta. Metaboliiteilla ei ole psykofarmakologista aktiivisuutta. Metaboliitteihin nähden tsuklopentiksoli on hallitsevana aivoissa ja muissa kudoksissa.

In vivo -tutkimus on osoittanut, että osa metaboliareiteistä on riippuvaisia sparteiini/debrisokiinioksidaation perinnöllisestä polymorfiasta.

Eliminaatio
Tsuklopentiksolin eliminaation puoliintumisaika (T_1/2) on noin 20 tuntia ja keskimääräinen systeemipuhdistuma (Cl_s) on noin 0,86 l/min. Tsuklopentiksoli erittyy pääasiassa ulosteeseen, mutta myös jossain määrin (noin 10 %) virtsaan. Vain noin 0,1 % annoksesta erittyy muuttumattomana virtsaan.

Tsuklopentiksoli erittyy pienessä määrin äidinmaitoon. Tsuklopentiksoliasetaatin vakaan tilan pitoisuuksien suhde äidinmaito / äidin seerumi ennen annosta on noin 0,29.

Lineaarisuus
Kinetiikka on lineaarinen. 100 mg tsuklopentiksoliasetaattia vastaavan tsuklopentiksolin maksimipitoisuus seerumissa on 102 nmol/l (41 ng/ml). Kolme päivää injektion jälkeen pitoisuus seerumissa on noin kolmannes maksimista, eli 35 nmol/l (14 ng/ml).

Iäkkäät
Farmakokineettiset parametrit ovat suureksi osaksi riippumattomia potilaan iästä.

Heikentynyt munuaisten toiminta
Munuaistoiminnan heikentymisellä ei ole merkittävää vaikutusta tsuklopentiksolin seerumipitoisuuksiin.

Heikentynyt maksan toiminta
Tietoja ei ole käytettävissä.

Tsuklopentiksolilla on alhainen akuutti toksisuus. Kroonisissa toksisuustutkimuksissa ei ole tullut ilmi mitään huolestuttavaa liittyen tsuklopentiksolin terapeuttiseen käyttöön.

Rottien kolmen sukupolven tutkimuksessa havaittiin parittelun viivästymistä. Parittelun jälkeen ei todettu vaikutusta hedelmällisyyteen. Kokeessa, jossa tsuklopentiksoli annettiin ruokailun yhteydessä, havaittiin heikentynyttä parittelua sekä vähentynyttä hedelmällisyyttä.
Eläimillä tehdyissä lisääntymistutkimuksissa ei todettu sikiötoksista tai teratogeenista vaikutusta.

Rrottien perinataali- ja postnataalitutkimuksissa 5 mg/kg ja 15 mg/kg vuorokausiannokset johtivat kuolleena syntyneiden poikasten lukumäärän kasvuun, poikasten selviämisen vähenemiseen ja poikasten kehityksen viivästymiseen. Näiden löydöksien kliininen merkitys on epäselvää. On mahdollista, että poikasiin kohdistuvat vaikutukset johtuivat tsuklopentiksolille altistettujen emojen laiminlyönneistä.

Tsuklopentiksoliin ei liity mutageenisuuden tai karsinogeenisuuden mahdollisuutta. Rottien onkogeenisuustutkimus 30 mg/kg päiväannoksella (maksimiannos) kahden vuoden ajan aiheutti lievän ei-tilastollisen nisärauhassyöpätapausten, haimasaarikasvainten ja -syöpien ja kilvenmuotoisten rakkulanviereisten syöpätapausten kasvun. Näiden kasvainten lievä lisääntyminen on yleinen löytö D₂-antagonisteille, jotka lisäävät prolaktiinin sekreetiota rotilla. Fysiologiset erot rottien ja ihmisten välillä tekevät näiden löytöjen kliinisen merkityksen prolaktiinille epäselväksi. Mutta on hyväksytty, että löydökset eivät ennusta onkogeenisuuden riskiä potilaille.

Neuroleptien vesipohjaisten injektionesteiden annon jälkeen on havaittavissa paikallinen lihasvaurio. Neuroleptien vesipohjaiset injektionesteet aiheuttavat vaikeamman lihasvaurion kuin öljypohjaiset tsuklopentiksoliasetaatti ja tsuklopentiksolidekanoaatti.

Tsuklopentiksolilla tehdyissä eläinten lisääntymistutkimuksissa ei ole saatu todisteita lisääntyneestä sikiövaurioiden esiintymistiheydestä eikä muistakaan vahingollisista vaikutuksista lisääntymiseen.

Keskipitkäketjuisia tyydyttyneitä triglyseridejä (= fraktioitu kookosöljy).

Cisordinol-Acutardin saa sekoittaa ainoastaan kookosöljyyn liuotetun Cisordinol Depot- tai Fluanxol Depot -valmisteen kanssa.

Cisordinol-Acutardia ei saa sekoittaa depotvalmisteisiin, joissa vehikkelinä on seesamiöljy, koska se johtaisi kyseisten valmisteiden farmakokineettisten ominaisuuksien muuttumiseen.

3 vuotta.

Pidä lasiampullit ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

CISORDINOL-ACUTARD injektioneste, liuos
50 mg/ml 10 x 1 ml (107,76 €)

PF-selosteen tieto

10 x 1 ml värittömässä lasiampullissa.

Valmisteen kuvaus:

Injektioneste on kirkas, kellertävä, partikkelivapaa öljy.

Ei erityisohjeita.

CISORDINOL-ACUTARD injektioneste, liuos
50 mg/ml 10 x 1 ml

• Ei korvausta.

N05AF05

01.03.2022