Vertaa PF-selostetta

HEPARIN LEO injektioneste, liuos 100 IU/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

1 ml sisältää
hepariininatriumia vastaten hepariinia 100 IE/KY.

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: bentsyylialkoholi, metyyliparahydroksibentsoaatti, propyyliparahydroksibentsoaatti ja natrium.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Veren hyytymisen ehkäisy laskimokanyylissa.

Annostus ja antotapa

Suuntaa-antava annostusohje 1-2 ml hepariinia ruiskutetaan 2-3 kertaa vuorokaudessa laskimokanyyliin. Valmisteen alhaisesta hepariinipitoisuudesta johtuen, hepariinin yleisvaikutukset ovat vältettävissä.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Nykyinen tai aiempi hepariinista johtuva immuunivälitteinen trombosytopenia (tyyppi II) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Aktiivinen suuri verenvuoto ja suuren verenvuodon riskitekijät.

Septinen endokardiitti.

Potilailla, jotka saavat hepariinia sairauden hoitoon eikä ennaltaehkäisyyn, on paikallinen/alueellinen puudutus elektiivisissä kirurgisissa toimenpiteissä vasta-aiheinen. Hepariinia hoitoannoksia saaville potilaille ei saa myöskään laittaa epiduraalikatetria. Epiduraalikatetrin saa poistaa tai sitä käsitellä vain, jos hyöty arvioidaan riskiä suuremmaksi (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Tämä lääkevalmiste sisältää säilytysaineena käytettävää bentsyylialkoholia 10 mg /ml. Ei saa antaa keskosille eikä vastasyntyneille bentsyylialkoholimyrkytyksen riskin vuoksi.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Heparin LEO -valmistetta on annettava varoen potilaille, joilla on verenvuodon riski (ks. kohta Vasta-aiheet).

Tämän lääkevalmisteen yhdistämistä verihiutaleiden toimintaan tai verenhyytymisjärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden kanssa on vältettävä tai seurattava tarkoin (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Hepariinin profylaktiseen käyttöön spinaali-/epiduraalianestesian tai lumbaalipunktion yhteydessä saattaa hyvin harvoin esiintyä epiduraali- tai spinaaliverenpurkaumia. Seurauksena voi olla pitkäaikainen tai pysyvä halvaus. Riski on suurempi käytettäessä puudutukseen epiduraali- tai spinaalikatetria tai käytettäessä samanaikaisesti lääkitystä, joka vaikuttaa hemostaasiin, esim. ei-steroidisia tulehduskipulääkkeitä, trombosyytti-inhibiittoreita tai antikoagulantteja. Tämä riski näyttää lisääntyvän myös traumaattisen tai toistuvan punktion yhteydessä.

Päätettäessä viimeisen profylaktisen hepariiniannoksen (≤ 15 000 KY/vrk) ja epiduraali- tai spinaalikatetrin asettamisen tai poiston välistä aikaa, tuotteen ominaisuudet ja potilasprofiili tulee ottaa huomioon. Epiduraali- tai spinaalikatetrin saa asettaa paikoilleen tai poistaa vasta 4-6 tunnin kuluttua viimeisestä hepariiniannoksesta, ja seuraavan annoksen saa antaa aikaisintaan 1 tunnin kuluttua toimenpiteestä. Hoitoannoksia (> 15 000 KY/vrk) annettaessa epiduraali- tai spinaalikatetrin saa asettaa paikoilleen tai poistaa vasta 4-6 tunnin kuluttua viimeisestä hepariiniannoksesta laskimoon tai 8-12 tunnin kuluttua viimeisestä hepariiniannoksesta ihon alle. Uutta annosta tulee lykätä, kunnes kirurginen toimenpide on suoritettu tai kunnes toimenpiteestä on kulunut vähintään 1 tunti.

Jos lääkäri päättää antaa antikoagulanttia epiduraali- tai spinaalianestesian yhteydessä, vaatii tämä erityistä varovaisuutta ja tiheää seurantaa, jotta neurologisen toiminnan heikentymisen mahdolliset oireet ja merkit, kuten selkäkipu, tunto- ja liikepuutokset (alaraajojen puutuminen tai heikkous), suolen tai rakon toimintahäiriöt, havaitaan. Hoitajia tulee kouluttaa huomaamaan tällaiset oireet ja merkit. Potilaita on neuvottava ilmoittamaan hoitohenkilökunnalle heti, jos mitään yllä mainituista oireista tai merkeistä ilmaantuu. Jos epiduraali- tai spinaalihematoomaan liittyviä merkkejä tai oireita epäillään, kiireellinen diagnoosi ja hoito, mukaan lukien selkäytimen dekompressio, on välttämätöntä.

Hepariinia ei saa pistää lihakseen hematoomariskin vuoksi. Hematoomariskin vuoksi myös muita pistoksia lihaksiin on vältettävä.

Hepariinista johtuvan immuunivälitteisen trombosytopenian (tyyppi II) riskin vuoksi verihiutalemäärä on määritettävä ennen hoidon aloittamista ja säännöllisesti sen jälkeen. Heparin LEO valmisteen käyttö on lopetettava, jos potilaalle kehittyy hepariinista johtuva immuunivälitteinen trombosytopenia (tyyppi II) (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Haittavaikutukset). Verihiutalemäärä normalisoituu tavallisesti 2-4 viikossa lääkevalmisteen käytön lopettamisen jälkeen.

Pienimolekyylistä hepariinia ei saa käyttää hepariinin vaihtoehtona potilaalle, jolle on kehittynyt hepariinista johtuva trombosytopenia (tyyppi II).

Hepariinivalmisteet voivat vaimentaa lisämunuaisten aldosteronieritystä ja johtaa siten hyperkalemiaan (ks. kohta Haittavaikutukset). Riskitekijöitä ovat diabetes mellitus, krooninen munuaisten vajaatoiminta, aiempi metabolinen asidoosi, plasman kaliumpitoisuuden suureneminen ennen hoitoa, samanaikainen hoito plasman kaliumpitoisuutta mahdollisesti suurentavilla lääkkeillä ja hepariinin pitkäaikaiskäyttö (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Riskipotilaiden kaliumpitoisuus on määritettävä ennen Heparin LEO -hoidon aloittamista, ja pitoisuutta on seurattava säännöllisesti tämän jälkeen. Hepariiniin liittyvä hyperkalemia korjaantuu tavallisesti hoidon lopettamisen jälkeen, vaikka muitakin lähestymistapoja (esim. kaliumin saannin vähentäminen, muiden mahdollisesti kaliumtasapainoon vaikuttavien lääkkeiden käytön lopettaminen) on ehkä harkittava, jos hepariinihoitoa pidetään elossa säilymisen kannalta välttämättömänä.

Heparin LEO sisältää apuaineina bentsyylialkoholia, metyyli- ja propyyliparahydroksibentsoaattia ja natriumia.

Metyyli- ja propyyliparahydroksibentsoaatti voivat aiheuttaa allergiareaktioita (mahdollisesti viiveellä) ja poikkeustapauksissa bronkospasmin.

Tämä lääkevalmiste sisältää bentsyylialkoholia 10 mg/ml. Yli 90 mg/kg/vrk bentsyylialkoholialtistuksesta johtuvien hengenvaarallisten toksisten reaktioiden riskin vuoksi varovaisuutta tulee noudattaa annostelussa imeväisille ja alle 3-vuotiaille lapsille (ks. kohta Vasta-aiheet).

Tämä lääkevalmiste sisältää natriumia 1.3 mmol (tai 29 mg) per 10 ml:n injektiopullo. Potilaiden, joilla on ruokavalion natriumrajoitus, tulee ottaa tämä huomioon.

Yhteisvaikutukset

Muiden verenhyytymisjärjestelmään vaikuttavien lääkkeiden samanaikainen anto voi lisätä Heparin LEO -valmisteen verenhyytymistä estävää vaikutusta. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi trombosyytti-inhibiittorit (esim. asetyylisalisyylihappo, muut ei-steroidiset tulehduskipulääkkeet eli NSAID-lääkkeet ja selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet), trombolyytit, K-vitamiinin estäjät, aktivoitunut proteiini C ja suorat trombiinin estäjät. Tällaisia yhdistelmiä on vältettävä tai niiden käyttöä on seurattava tarkoin (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskaus ja imetys

Raskaus
Raskaana olevan naisen antikoagulanttihoito edellyttää erikoislääkärin osallistumista hoitoon.

Raskaana olevista naisista on saatavilla suuri määrä tietoa (yli 1 000 raskauden lopputulokset), eikä mikään viittaa siihen, että hepariini aiheuttaisi epämuodostumia tai toksisuutta sikiölle tai vastasyntyneelle.

Hepariini ei läpäise istukkaa, ja sitä voidaan käyttää läpi raskauden, jos se on kliinisesti tarpeen.

Varovaisuutta on noudatettava suhteessa verenvuodon riskiin, erityisesti synnytyksen ja epiduraalianestesian aikana (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Spinaalihematooman riskin vuoksi hepariinia ei saa antaa hoitoannoksina potilaille, jotka saavat neuraksiaalisen anestesian (ks. kohta Vasta-aiheet). Siksi epiduraalianestesian saa antaa raskaana olevalle aikaisintaan 4-6 tunnin kuluttua hepariinin viimeisen hoitoannoksen annosta laskimoon ja 8-12 tunnin kuluttua hepariinin viimeisen hoitoannoksen annosta ihon alle. Profylaktisia annoksia saa sen sijaan antaa, kunhan viimeisen hepariiniannoksen annon ja neulan tai katetrin paikoilleen asettamisen väliin jätetään vähintään 4-6 tuntia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Heparin LEO sisältää bentsyylialkoholia. Tämä säilytysaine voi läpäistä istukan.

Imetys
Hepariini ei erity ihmisen rintamaitoon, ja sitä voi käyttää imetysaikana.

Hedelmällisyys
Kliinisiä tutkimuksia hepariinin vaikutuksesta hedelmällisyyteen ei ole tehty.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Heparin LEO-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta tai on vain vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Haittavaikutusten esiintymistiheyksien arviointi perustuu kliinisten tutkimusten ja spontaanien haittavaikutusilmoitusten yhdistettyjen tietojen analyysiin.

Useimmin raportoidut haittavaikutukset ovat verenvuoto ja punoitus.

Verenvuoto voi ilmetä missä tahansa elimessä ja vaihdella vaikeusasteeltaan (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Komplikaatioita voi ilmetä etenkin käytettäessä suuria annoksia. Vaikka suuret verenvuodot ovat melko harvinaisia, joissakin tapauksissa on raportoitu kuolema tai pysyvä vamma.

Hepariinista johtuva immuunivälitteinen trombosytopenia (tyyppi II) on melko harvinainen mutta hyvin tunnettu haittavaikutus hepariinihoidon yhteydessä. Hepariinista johtuva immuunivälitteinen trombosytopenia (tyyppi II) ilmenee pääasiassa 5-14 päivän kuluessa ensimmäisestä annoksesta. Lisäksi jo aiemmin hepariinille altistuneille potilailla on kuvattu tällaisen trombosytopenian nopeasti alkava muoto. Hepariinista johtuvaan immuunivälitteiseen trombosytopeniaan (tyyppi II) voi liittyä valtimo- ja laskimotromboosi. Hepariinihoito on aina lopetettava, jos potilaalla ilmenee hepariinista johtuva immuunivälitteinen trombosytopenia (tyyppi II) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Hepariini voi joissakin harvinaisissa tapauksissa aiheuttaa hyperkalemian, joka johtuu aldosteronin vajaaerityksestä. Riskipotilaisiin kuuluvat diabetes mellitusta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavat (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Haittavaikutukset on lueteltu MedDRAn elinjärjestelmittäin, ja yksittäiset haittavaikutukset on lueteltu yleisimmästä alkaen. Haittavaikutukset on lueteltu kussakin esiintymistiheyden luokassa vaikeusasteeltaan alenevassa järjestyksessä.

Hyvin yleinen ≥ 1/10
Yleinen ≥ 1/100, < 1/10
Melko harvinainen ≥ 1/1 000, < 1/100
Harvinainen ≥ 1/10 000, < 1/1 000
Hyvin harvinainen < 1/10 000

Veri ja imukudos

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Trombosytopenia, myös muu kuin immuunivälitteinen hepariiniin liittyvä trombosytopenia (tyyppi I)

Immuunijärjestelmä

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Anafylaktinen reaktio
Hepariinin aiheuttama trombosytopenia (tyyppi II)
Yliherkkyys

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Hyperkalemia

Verisuonisto

Yleinen
(≥ 1/100, < 1/10)

Verenvuoto
Hematooma

Iho ja ihonalainen kudos

Yleinen
(≥ 1/100, < 1/10)

Eryteema

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Ihokuolio
Ihottuma*
Nokkosihottuma
Kutina
*Muun muassa näitä erilaisia ihottumatyyppejä on ilmoitettu: erytematoottinen, yleistynyt, makulaarinen, makulopapulaarinen, papulaarinen ja kutiseva

Luusto, lihakset ja sidekudos

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Osteoporoosi (pitkäaikaishoidon yhteydessä)

Sukupuolielimet ja rinnat

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Priapismi

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Pistokohdan reaktio

Tutkimukset

Yleinen
(≥ 1/100, < 1/10)

Transaminaasiarvojen suureneminen

Melko harvinainen
(≥ 1/1 000, < 1/100)

Aktivoidun partiaalisen tromboplastiiniajan piteneminen yli terapeuttisen vaihteluvälin

Pediatriset potilaat
Turvallisuusprofiili lapsilla ja aikuisilla on havaittu samankaltaiseksi.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta –tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI-00034 Fimea

Yliannostus

Yliannostuksen pääasiallinen komplikaatio on verenvuoto.
Koska hepariini eliminoituu nopeasti, vähäisemmissä verenvuodoissa riittää hoidon lopettaminen.
Vakava verenvuoto voi vaatia vastalääkkeenä toimivan protamiinisulfaatin annon. Potilasta on tarkkailtava tiiviisti.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Heparin LEO on siansuolen limakalvosta valmistettu hepariinin natriumsuola. Hepariini on fysiologinen (mykopolysakkaridi), joka normaalisti esiintyy elimistössä kompleksiyhdisteissä proteiiniin sitoutuneena.

Hepariini ehkäisee veren hyytymistä sekä in vitro että in vivo. Sen teho perustuu yhteisvaikutukseen kofaktorin, antitrombiini III:n kanssa ja kohdistuu useaan hyytymisprosessin tapahtumaan. Hepariini vapauttaa lipoproteiinilipaasia, joka pelkistää triglyseridejä vapaiksi rasvahapoiksi ja glyserideiksi.

Farmakokinetiikka

Suonensisäisesti annosteltuna osa hepariininatriumista neutralisoituu useiden tekijöiden johdosta (trombosyyttifaktori nro 4, veriproteiinit sisältäen fibrinogeenin, retikuloendoteliaalinen systeemi) ja poistuu munuaisten kautta. Loppuosa laimentuu, tämä määrä, joka vaihtelee plasmamäärän ja erityisesti hematokriitin mukaan, yhdistyy hepariinin lisätekijään (antitrombiini III).
Hepariinin plasman puoliintumisaika on riippuvainen annostuksesta ja on tavallisilla yksilöillä 90 min. ± 30 min. Puoliintumisaika on lyhyempi tromboembolisen sairauden ollessa kyseessä.
Nämä eri neutraloitumisen, eliminaation ja lisätekijöiden yhteisvaikutuksen parametrit vaihtelevat yksilökohtaisesti ja yksilöllisesti eri aikoina. Hepariini ei läpäise istukkaa eikä herakalvoja.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ei lääkkeen määräämisen kannalta olennaisia prekliininisiä tietoja, jotka eivät jo sisälly valmisteyhteenvedon muihin kohtiin.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Bentsyylialkoholi, metyyliparahydroksibentsoaatti E218, propyyliparahydroksibentsoaatti E216, natriumsitraatti, natriumkloridi, kloorivetyhappo (pH:n säätämiseen), injektionesteisiin käytettävä vesi.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta. Käyttöönotetun injektiopullon kestoaika on 4 viikkoa.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C.
Avatun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

HEPARIN LEO injektioneste, liuos
100 IU/ml 10 x 10 ml (67,54 €)

PF-selosteen tieto

Lasinen injektiopullo 10 x 10 ml.

Valmisteen kuvaus:

väritön tai kellertävä liuos.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

HEPARIN LEO injektioneste, liuos
100 IU/ml 10 x 10 ml

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

B01AB01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

19.09.2014

Yhteystiedot

LEO PHARMA OY
Karhumäentie 3
01530 Vantaa

020 721 8440
www.leo-pharma.fi
info.fi@leo-pharma.com