Vertaa PF-selostetta

PEVISONE emulsiovoide 1/10 mg/g

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Triamsinoloniasetonidi 1 mg/g, ekonatsolinitraatti 10 mg/g

Lääkemuoto

Emulsiovoide

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Mykoottinen ekseema.

Annostus ja antotapa

Ihon paikallishoitoon.

Aikuiset ja lapset: Pevisone-voidetta levitetään ohuelti tulehtuneelle iholle aamuin illoin korkeintaan kahden viikon ajan. Jatkohoitoon käytetään esimerkiksi ekonatsolinitraattivalmistetta. Uusiutumisen ehkäisemiseksi tätä hoitoa pitää jatkaa vähintään kaksi viikkoa näkyvien oireiden häviämisen jälkeen.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Rosacea ja perioraalinen dermatiitti.

Pevisone-voiteen, kuten muidenkin kortikosteroideja sisältävien ihovalmisteiden, käyttö on vasta-aiheista eräiden ihosairauksien, kuten tuberkuloosi-infektion, vesirokon, herpes simplex -infektion ja ihon muun virusinfektion yhteydessä, tai heti rokotuksen antopaikkaan.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Vain ulkoisesti. Pevisone-voidetta ei saa käyttää silmiin tai sisäisesti.
Jos hoidon yhteydessä esiintyy huomattavaa paikallista ärsytystä tai herkistymistä, hoito on lopetettava.

Kainaloita, nivustaipeita ja muita ihon taivealueita sekä silmänympärystää tulee hoitaa vahvoilla kortikoideilla ainoastaan tilapäisesti.

Iholle levitettävät kortikosteroidit imeytyvät riittävästi aiheuttaakseen systeemisiä vaikutuksia, kuten lisämunuaisen suppression. Systeeminen imeytyminen voi lisääntyä monesta eri syystä, kuten käytettäessä voidetta laajoille ihoalueille, vahingoittuneelle iholle tai okkluusiositeen alle, tai hoidon pitkittyessä. Pevisone-voidetta ei pidä käyttää yhdessä okkluusiositeen kanssa eikä laajoille ihoalueille.

Pediatriset potilaat saattavat olla herkempiä paikallisesti käytettävien kortikosteroidien aiheuttamalle hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin suppressiolle ja Cushingin oireyhtymälle kuin vanhemmat potilaat, koska heillä ihon pinta-alan ja kehon massan suhde on suurempi. Pevisonen käytössä pediatrisille potilaille pitää olla varovainen ja hoito pitää lopettaa, jos ilmaantuu hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin suppression ja Cushingin oireyhtymän oireita.

Paikallisesti käytettävien kortikosteroidien toistuva ja/tai pitkäkestoinen käyttö silmänympärysalueelle saattaa aiheuttaa potilaalle kaihin tai silmänpainetta tai suurentaa silmänpainetaudin riskiä.

Paikallisesti käytettäviin kortikosteroideihin liittyy ihon ohentumista ja atrofiaa, arpijuovien muodostumista, ruusufinnien ilmaantumista, suunympärysihottumaa, aknea, hiussuoniluomia (teleangiektasiaa), purppuraa, runsaskarvaisuutta ja haavojen paranemisen hidastumista.

Paikallisesti käytettävät kortikosteroidit voivat lisätä ihon superinfektioiden tai opportunististen infektioiden vaaraa. Imidatsoleille yliherkkien henkilöiden on ilmoitettu herkistyneen myös ekonatsolinitraatille.

Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa lapsia, käyttö alle 1-vuotiaille ei ole suositeltavaa.

Näköhäiriö

Systeemisten tai paikallisten kortikosteroidien käytön yhteydessä saatetaan ilmoittaa näköhäiriöistä. Jos potilaalla esiintyy näön hämärtymisen kaltaisia oireita tai muita näköhäiriöitä, potilas on ohjattava silmälääkärille, joka arvioi oireiden mahdolliset syyt. Niitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosi korioretinopatia, joista on ilmoitettu systeemisten tai paikallisten kortikosteroidien käytön jälkeen.

Pevisone sisältää butyylihydroksianisolia ja bentsoehappoa, jotka saattavat ärsyttää lievästi ihoa, silmiä ja limakalvoja.

Yhteisvaikutukset

Ekonatsoli on tunnettu CYP3A4/2C9-entsyymin estäjä. Vaikka valmistetta on iholle levittämisen jälkeen elimistössä vähän (ks. kohta Farmakokinetiikka), kliinisesti merkityksellisiä yhteisvaikutuksia saattaa esiintyä ja niitä on raportoitu oraalisia antikoagulantteja, kuten varfariinia ja asenokumarolia, käyttäneillä potilailla. Tämän potilasryhmän hoidossa on oltava varovainen, ja potilaiden INR-arvoja on seurattava tavanomaista tiheämmin. Oraalisen antikoagulantin annostusta saattaa olla tarpeen muuttaa Pevisone-hoidon aikana ja sen päättymisen jälkeen.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Ei ole olemassa riittäviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia Pevisone-voiteen raskaudenaikaisen käytön aiheuttamista haitoista eikä muita asiaankuuluvia epidemiologisia tietoja ole saatavilla.

Pevisone-voidetta saa käyttää raskauden ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana vain, jos lääkäri katsoo sen olevan välttämätöntä potilaan terveydelle. Pevisone-voidetta saa käyttää raskauden toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana, jos äidille koituvat hyödyt ovat suuremmat kuin sikiölle mahdollisesti aiheutuvat vaarat. Tähän lääkeryhmään kuuluvia lääkkeitä ei saa käyttää raskaana oleville suurina määrinä, laajoilla ihoalueilla eikä pitkiä ajanjaksoja.

Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta [ekonatsoli aiheutti sikiötoksisuutta ja triamsinoloni oli teratogeeninen (ks. jäljempänä ja kohdassa Prekliiniset tiedot turvallisuudesta)]. Löydöksen merkitystä ihmiselle ei kuitenkaan tunneta.

Ekonatsolinitraatti

Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Tämän löydöksen merkitystä ihmiselle ei tiedetä. Ekonatsolin systeeminen imeytyminen on vähäistä (< 10 %), kun sitä levitetään paikallisesti ihmisen ehjälle iholle.

Triamsinoloniasetonidi

Eläinkokeissa on havaittu lisääntymistoksisuutta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Kirjallisuudessa esitetyt vähäiset tiedot viittaavat siihen, että enintään 5 % iholle paikallisesti levitetystä triamsinolonista imeytyy ihmisen elimistöön.

Imetys

Ei ole tehty riittäviä ja hyvin kontrolloituja tutkimuksia Pevisone-voiteen paikallisen käytön vaikutuksista imetyksen aikana. Ei tiedetä voiko Pevisone-voiteen paikallinen käyttö iholle imetyksen aikana aiheuttaa siinä määrin systeemistä imeytymistä, että se aiheuttaisi mitattavissa olevia määriä lääkeainetta äidinmaitoon ihmisellä. Varovaisuutta on noudatettava, kun Pevisone-voidetta käytetään imettäville äideille.

Ekonatsolinitraatti

Kun ekonatsolinitraattia annettiin oraalisesti imettäville rotille, ekonatsolia ja/tai metaboliitteja erittyi maitoon ja niitä havaittiin imetettävissä poikasissa. Ei tiedetä, voiko ekonatsolinitraatin paikallinen levittäminen iholle johtaa ekonatsolin systeemiseen imeytymiseen siinä määrin, että sitä olisi havaittavissa ihmisen rintamaidossa.

Triamsinoloniasetonidi

Triamsinolonin kannalta olennaisia imetysaikana tehtyjä eläinkokeita ei ole käytettävissä. Ei tiedetä, voiko triamsinolonin paikallinen levittäminen iholle johtaa triamsinolonin systeemiseen imeytymiseen siinä määrin, että sitä olisi havaittavissa ihmisen rintamaidossa.

Hedelmällisyys

Ekonatsolinitraatti

Eläimillä tehtyjen ekonatsolia koskevien lisääntymistutkimusten tulokset eivät osoittaneet vaikutuksia hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Triamsinoloniasetonidi

Varmistettavissa olevia tietoja ei ole saatavissa.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Ei tunneta.

Haittavaikutukset

Pevisone-voiteen [ekonatsolinitraatti (1 %) ja triamsinoloniasetonidi (0,1 %)] turvallisuutta arvioitiin neljässä kliinisessä tutkimuksessa, joihin osallistui 182 aikuista. Näiden kliinisten tutkimusten yhdistettyjen tulosten perusteella yleisimmin ilmoitettuja lääkkeen käyttöön liittyviä haittavaikutuksia (esiintyvyys ≥ 1 %) olivat ihon poltteen tunne (1,6 %) ja ihon ärsytys (1,6 %). Pevisone-voiteen turvallisuutta arvioitiin myös yhdessä kliinisessä tutkimuksessa, johon osallistui 101 lasta, joiden ikä vaihteli 3 kuukaudesta 10 vuoteen. Yleisimmin ilmoitettu haittavaikutus (esiintyvyys ≥ 1 %) oli punoitus (1 %).

Pevisone-voiteen turvallisuusprofiili on yleisesti ottaen samankaltainen aikuisilla ja lapsilla.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu kliinisissä tutkimuksissa (aikuisilla ja lapsilla) ja myyntiluvan myöntämisen jälkeen Pevisone-valmisteesta raportoidut haittavaikutukset mukaan lukien yllä kuvatut haitat. Haittavaikutukset on esitetty raportointitiheyden mukaan seuraavasti: Hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) ja tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Taulukko 1. Haittavaikutukset
ElinjärjestelmäEsiintymistiheysHaittavaikutus
ImmuunijärjestelmäTuntematonYliherkkyys
Iho ja ihonalainen kudosYleinen
(≥ 1/100, < 1/10)
Ihon poltteen tunne
Ihon ärsytys
Punoitus*
Tuntematon

Angioedeema
Kosketusihottuma
Punoitus**
Atrofia
Kutina
Ihon hilseily
Arpijuovien muodostuminen
Hiussuoniluomi (teleangiektasia)

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitatTuntematonAntopaikan kipu
Antopaikan turvotus
SilmätTuntematonNäön hämärtyminen (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön littyvät varotoimet)
* Haittavaikutustermin punoitus esiintymistiheys yleinen viittaa lapsiin.
** Haittavaikutustermin punoitus esiintymistiheys tuntematon viittaa aikuisiin.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen. On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta: www.fimea.fi.

Yliannostus

Pevisone-voide on tarkoitettu käytettäväksi vain iholle. Iholle käytettävät kortikosteroidit, mukaan lukien triamsinoloni, voivat imeytyä riittävästi aiheuttaakseen systeemisiä vaikutuksia.
Jos voidetta on vahingossa nielty, seurauksena voi esiintyä pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Tarvittaessa annetaan oireenmukaista hoitoa. Jos Pevisone-voidetta levitetään vahingossa silmiin, silmät pestään puhtaalla vedellä tai keittosuolaliuoksella ja oireiden pitkittyessä on hakeuduttava lääkäriin.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

ATC-koodi: D01AC20

Triamsinoloniasetonidi on keskivahva glukokortikoidi - eräs prednisolonin johdos. Sen vaikutustapaa ei täysin tunneta. Triamsinoloniasetonidilla on anti-inflammatorinen, antiallerginen ja antipruriittinen vaikutus ja lisäksi se estää mitoosia.

In vitro -tutkimusten mukaan ekonatsolinitraatti on laajaspektrinen antimykootti, joka tehoaa dermatofyytteihin (Trichophyton rubrum, Trichophyton mentagrophytes, Trichophyton tonsurans, Microsporum canis, Microsporum audouini, Microsporum gypseum), hiivoihin (Candida albicans, Pityrosporum orbiculare) sekä joihinkin grampositiivisiin bakteereihin.

Farmakokinetiikka

Paikallisesti käytettyinä kortikosteroidit voivat imeytyä normaalin, vahingoittumattoman ihon läpi. Kortikosteroidit sitoutuvat plasman proteiineihin vaihtelevassa määrin. Ne metaboloituvat pääasiassa maksassa ja erittyvät munuaisten kautta.

Emättimeen tai paikallisesti käytettynä ekonatsoli imeytyy ihmisellä heikosti. Ekonatsolin ja/tai sen metaboliittien suurimmat pitoisuudet plasmassa tai seerumissa havaittiin 1 – 2 päivää annostuksen jälkeen ja emätinvoiteella ne olivat 20 – 40 ng/ml, 50 mg:n emätinpuikoilla 15 ng/ml, 150 mg:n emätinpuikoilla 65 ng/ml, 2 % emulsiovoiteella < 1 ng/ml ehjälle iholle levitettynä ja 2 % emulsiovoiteella 20 ng/ml rikkoutuneelle iholle levitettynä. Käytetystä ekonatsoliannoksesta imeytyneen osuuden havaittiin olevan emätinvoiteella noin 5 – 7 %, 50 mg:n tai 150 mg:n emätinpuikoilla noin 5 %, ehjälle iholle levitetyllä 2 % emulsiovoiteella noin 0,1 % ja rikkoutuneelle iholle levitetyllä 2 % emulsiovoiteella noin 3,7 %.

Ekonatsoli ja/tai sen metaboliitit ovat elimistössä voimakkaasti (> 98 %) seerumin proteiineihin sitoutuneena. Ekonatsoli metaboloituu voimakkaasti hapettumisen, deaminaation ja/tai O-dealkylaation kautta metaboliiteiksi, jotka poistuvat munuaisten ja ulosteiden kautta.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ekonatsoli

Prekliinisiä vaikutuksia havaittiin vain altistuksilla, joiden katsottiin olleen riittävästi ihmisen suurinta altistusta suuremmat, mikä viittaa siihen, että tällä on kliinisen käytön kannalta vain vähän merkitystä.
Akuuttia toksisuutta koskeneet tutkimukset osoittivat suuren turvallisuusmarginaalin. Toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta suurten annosten (50 mg/kg/vrk) käytössä selvittäneissä tutkimuksissa maksa todettiin kohde-elimeksi; maksaan kohdistui vähäistä toksisuutta, joka korjautui täysin. Merkittävää paikallista toksisuutta, valotoksisuutta, paikallista ihon ärsytystä, emättimen ärsytystä tai herkistymistä ei havaittu. Emulsiovoiteen käytössä havaittiin vain vähäistä silmä-ärsytystä.

Karsinogeenisuus ja mutageenisuus

Karsinogeenisuutta koskevia tutkimuksia ei ole tehty, koska suositeltu kliininen hoito on lyhytkestoinen eikä ekonatsolilla ole sellaisia merkittäviä geenitoksisia vaikutuksia, jotka voisivat käynnistää kasvaimen muodostumisen tai edistää sitä.
Erilaisissa testeissä on havaittu, ettei geenitoksisia vaikutuksia ole tai ne ovat vähäisiä (kromosomien rakenteellisia poikkeavuuksia). Näiden tietojen ja käytettävän antoreitin sekä siitä aiheutuvan minimaalisen systeemisen ekonatsolialtistuksen kokonaisarvion perusteella tällä ei ole suurta merkitystä kliinisen käytön kannalta.

Lisääntymistoksisuus

Ekonatsolia koskevien lisääntymistutkimusten tulokset eivät osoittaneet vaikutuksia hedelmällisyyteen.

Heikko neonataalinen eloonjäänti ja sikiötoksisuus liittyivät vain emoon kohdistuvaan toksisuuteen. Eläinkokeissa on osoitettu, että ekonatsolinitraatilla ei ole teratogeenisia vaikutuksia, mutta se oli jyrsijöille sikiötoksinen emon iholle annettuina annoksina 20 mg/kg/vrk ja emolle suun kautta annettuina annoksina 10 mg/kg/vrk.

Triamsinoloni

Kuolleisuus lisääntyy muille kortikosteroideille tyypillisesti eläinmalleissa altistuksen keston myötä, jolloin pääasiallinen kuolinsyy liittyi yleistyneeseen sepsikseen oletettavasti eläimen immuunivastemekanismien suppression seurauksena.

Karsinogeenisuus ja mutageenisuus

Paikallisesti käytettävien kortikosteroidien karsinogeenisuutta ei ole tutkittu pitkäkestoisissa eläinkokeissa. Triamsinoloniasetonidi aiheutti urosrotilla tehdyssä 104 viikkoa kestäneessä juomavesitutkimuksessa hepatosellulaaristen adenoomien sekä adenoomien ja karsinoomien yhdistelmien ilmaantuvuuden lisääntymistä toksisilla annoksilla ~5 mikrog/kg. Näiden löydösten arvioitiin olevan luokkavaikutus ja ne liittyivät todennäköisesti glukokortikoidireseptoreihin. Muita varmistettavissa olevia tai oleellisia karsinogeenisuustietoja ei ole saatavissa.

Lisääntymistoksisuus

Hiirille, rotille, kaniineille ja hamstereille tiineyden aikana annettuun triamsinoloniin (ihmisen terapeuttisina ja suurempina annoksina) on liittynyt jälkeläisten suulakihalkioita sekä rotalla keuhkojen hypoplasiaa. Muille kädellisille kuin ihmisille annettuun triamsinoloniin (annoksina < 1–20 x kliininen annos) on liittynyt keskushermostovaikutuksia, hermostoputken sulkeutumishäiriöitä, kallon ja kasvojen sekä luuston poikkeavuuksia ja kasvun hidastumista.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Pegoxol 7 -stearaatti (steariinihaposta ja etyleeni- sekä polyetyleeniglykolista esteröimällä valmistettu seos), oleoyylimakrogoliglyseridit (kasviöljyistä ja polyoksietyleeniglykolista esteröimällä valmistettu seos), nestemäinen parafiini, butyylihydroksianisoli, bentsoehappo, dinatriumedetaatti, puhdistettu vesi.

Yhteensopimattomuudet

Ei tunnettuja yhteensopimattomuuksia.

Kestoaika

2 vuotta.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

PEVISONE emulsiovoide
1/10 mg/g 15 g (5,50 €), 30 g (10,46 €)

PF-selosteen tieto

15 g ja 30 g, alumiinituubi.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen emulsiovoide.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.

Korvattavuus

PEVISONE emulsiovoide
1/10 mg/g 15 g, 30 g

  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

D01AC20

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

22.01.2020

Yhteystiedot

JANSSEN-CILAG OY
Vaisalantie 2
02130 Espoo


020 753 1300
www.janssen.com/finland
jacfi@its.jnj.com
Vain tekstiviestit: 04573 950 730