Vertaa PF-selostetta

AVAMYS nenäsumute, suspensio 27,5 mikrog/suihke

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi suihkeen laukaisu vapauttaa 27,5 mikrogrammaa flutikasonifuroaattia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Nenäsumute, suspensio.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Avamys on tarkoitettu aikuisten, nuorten ja yli 6 - vuotiaiden lasten hoitoon.

Avamys on tarkoitettu allergisen nuhan oireiden hoitoon.

Annostus ja antotapa

Annostus

Aikuiset ja yli 12-vuotiaat nuoret
Suositeltu aloitusannos on kaksi suihketta (27,5 mikrogrammaa flutikasonifuroaattia suihkeessa) kumpaankin sieraimeen kerran päivässä (kokonaisvuorokausiannos 110 mikrogrammaa).

Kun oireet on saatu riittävästi hallintaan, yhteen suihkeeseen kumpaankin sieraimeen (kokonaisvuorokausiannos 55 mikrogrammaa) pienennetty annos saattaa riittää ylläpitoon.
On käytettävä pienintä annosta, joka tarvitaan tehokkaaseen oireiden hallintaan.

Lapset (6-11-vuotiaat)
Suositeltu aloitusannos on yksi suihke (27,5 mikrogrammaa flutikasonifuroaattia suihkeessa) kumpaankin sieraimeen kerran päivässä (kokonaisvuorokausiannos 55 mikrogrammaa).

Potilaille, jotka eivät saa riittävää vastetta annoksella yksi suihke kumpaankin sieraimeen kerran päivässä (kokonaisvuorokausiannos 55 mikrogrammaa), voidaan antaa kaksi suihketta kumpaankin sieraimeen kerran päivässä (kokonaisvuorokausiannos 110 mikrogrammaa). Kun oireet on saatu riittävästi hallintaan, suositellaan annoksen pienentämistä yhteen suihkeeseen kumpaankin sieraimeen kerran päivässä (kokonaisvuorokausiannos 55 mikrogrammaa).

Valmisteen säännöllistä käyttöä suositellaan täyden terapeuttisen hyödyn saavuttamiseksi. Vaikutuksen on havaittu alkaneen jo kahdeksan tunnin kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Kuitenkin saattaa kestää useita hoitopäiviä ennen kuin täysi teho saavutetaan. Potilaalle tulee kertoa, että oireet helpottuvat jatkuvalla säännöllisellä käytöllä (ks. kohta Farmakodynamiikka). Hoidon kesto tulee rajoittaa aikavälille, joka vastaa allergeenialtistusta.

Alle 6-vuotiaat lapset
Avamysin turvallisuutta ja tehoa alle 6-vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Saatavissa olevan tiedon perusteella, joka on kuvattu kohdissa Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka, ei voida antaa suosituksia annostuksesta.

Iäkkäät potilaat
Annosta ei tarvitse muuttaa näille potilaille (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Munuaisten toiminnanvajaus
Annosta ei tarvitse muuttaa näille potilaille (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Maksan toiminnanvajaus
Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joilla on maksan toiminnanvajaus. (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Antotapa

Avamys nenäsumute on tarkoitettu vain intranasaaliseen käyttöön.

Nenäsumutinta on ravistettava ennen käyttöä. Nenäsumutin saatetaan käyttökuntoon pitämällä sumutin pystysuorassa ja painamalla annospainiketta noin kuusi kertaa (kunnes saadaan tasainen suihke). Nenäsumutin on tarpeen saattaa uudelleen käyttökuntoon (noin kuusi suihketta kunnes saadaan tasainen suihke) vain silloin, jos korkki on ollut auki viiden päivän ajan, tai nenäsumutinta ei ole käytetty yli 30 päivään.
Sumutin on puhdistettava ja sen korkki suljettava jokaisen käyttökerran jälkeen.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Systeemiset kortikosteroidivaikutukset

Nenään annettavat kortikosteroidit voivat aiheuttaa systeemisiä vaikutuksia, etenkin jos niitä käytetään suurina annoksina pitkiä aikoja. Systeemiset vaikutukset ovat paljon vähemmän todennäköisiä kuin käytettäessä nieltäviä kortikosteroideja, ja ne voivat olla erilaisia eri potilailla ja eri kortikosteroidivalmisteiden välillä. Mahdollisia systeemisiä vaikutuksia ovat Cushingin oireyhtymä, Cushingin oireyhtymän kaltaiset oireet, lisämunuaisten toiminnan heikkeneminen, lasten ja nuorten kasvun hidastuminen, kaihi, glaukooma sekä harvemmin psykologiset ja käyttäytymiseen liittyvät vaikutukset kuten psykomotorinen hyperaktiivisuus, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus tai aggressiivinen käyttäytyminen (erityisesti lapsilla).

Suositeltuja suurempien annosten käyttö saattaa johtaa kliinisesti merkitsevään lisämunuaiskuoren suppressioon. Jos näyttää siltä, että on käytetty suositeltuja suurempia annoksia, tulisi harkita systeemistä kortikosteroidilääkitystä rasituksen tai elektiivisen kirurgisen toimenpiteen yhteydessä.
Kun aikuiset, nuoret ja lapset käyttivät flutikasonifuroaattiannosta 110 mikrogrammaa kerran päivässä, ei hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselin (HPA) suppressiota ilmennyt. Nenään annetun flutikasonifuroaatin annosta tulee vähentää kuitenkin pienimpään tehokkaaseen nuhan oireita hillitsevään ylläpitoannokseen. Kuten kaikkien nenäkortikosteroidien käytön yhteydessä kortikosteroidien systeeminen kokonaiskuormitus tulee ottaa huomioon määrättäessä muuta kortikosteroidihoitoa samanaikaisesti.

Jos on jokin syy epäillä lisämunuaiskuoren toiminnan heikkenemistä, on seurattava huolellisesti potilaita, jotka siirtyvät systeemisestä steroidihoidosta flutikasonifuroaattihoitoon.

Näköhäiriö
Näköhäiriötä voi ilmetä systeemisen ja paikallisen kortikosteroidien käytön yhteydessä. Jos potilaalla ilmenee näön hämärtymistä tai muita näköhäiriöitä, tulisi harkita potilaan lähettämistä silmälääkärin arvioitavaksi syiden selvittämiseksi. Mahdollisia syitä voivat olla kaihi, glaukooma tai harvinaiset sairaudet, kuten sentraalinen seroosinen korioretinopatia (CSCR), joita on raportoitu systeemisen ja paikallisen kortikosteroidien käytön jälkeen.

Pituuskasvun hidastuminen
Pituuskasvun hidastumista on raportoitu ilmenneen lapsille, jotka ovat saaneet nenäkortikosteroideja suositusten mukaisina annoksina. Pituuskasvun hidastumista on havaittu, kun lapsia on hoidettu flutikasonifuroaatin annoksella 110 mikrogrammaa vuorokaudessa yhden vuoden ajan (ks. kohta Haittavaikutukset ja Farmakodynamiikka). Siksi on tärkeää, että lapsille käytetään pienintä mahdollista annosta, jolla päästään tehokkaaseen oireiden hallintaan (ks. kohta Annostus ja antotapa). On suositeltavaa, että pitkäaikaista intranasaalista kortikosteroidihoitoa saavan lapsen pituuskasvua seurataan säännöllisesti. Jos pituuskasvu hidastuu, hoito tulee arvioida uudelleen pyrkien mahdollisuuksien mukaan vähentämään kortikosteroidiannosta pienimpään tehokkaaseen ylläpitoannokseen. Lisäksi on harkittava potilaan lähettämistä lastentautien erikoislääkärin hoitoon (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Ritonaviiria käyttävät potilaat
Ritonaviirin samanaikaista käyttöä ei suositella, koska systeemisen altistumisen riski flutikasonifuroaatille lisääntyy (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutukset CYP3A-estäjien kanssa

Flutikasonifuroaatti poistuu elimistöstä nopeasti sytokromi P450 3A4:n välittämän voimakkaan ensikierron metabolian vuoksi.

Perustuen tietoon toisesta glukokortikoidista (flutikasonipropionaatti), joka metaboloituu CYP3A4:n vaikutuksesta, ritonaviiria ei suositella käytettäväksi samanaikaisesti flutikasonifuroaatin kanssa, koska systeemisen altistumisen riski flutikasonifuroaatille lisääntyy.

Varovaisuutta suositellaan annettaessa flutikasonifuroaattia yhdessä voimakkaiden CYP3A:n estäjien, mukaan lukien kobisistaattia sisältävien valmisteiden kanssa, sillä odotettavissa on systeemisten haittavaikutusten suurentunut riski. Yhteiskäyttöä on vältettävä, ellei hoidosta saatava hyöty ole suurempi kuin systeemiseen kortikosteroidialtistukseen liittyvien haittavaikutusten suurentunut riski, jolloin potilaan tilaa on seurattava kortikosteroidien systeemisten haittavaikutusten varalta. Interaktiotutkimuksessa, jossa flutikasonifuroaattia annettiin nenään yhdessä voimakkaan CYP3A4:n estäjän ketokonatsolin kanssa, ketokonatsoliryhmässä oli enemmän tutkimuspotilaita, joiden flutikasonifuroaattipitoisuudet olivat mitattavissa (kuudella 20 tutkimuspotilaasta) kuin lumeryhmän tutkimuspotilaiden (yksi tutkimuspotilas 20:stä). Tämä pieni altistumisen lisääntyminen ei johtanut tilastollisesti merkitsevään eroon näiden kahden ryhmän välillä seerumin kortisolipitoisuuksissa 24 tunnin aikana.

Tiedot entsyymi-induktiosta ja -inhibitiosta viittaavat siihen, että ei ole teoreettista perustetta odottaa metabolisia yhteisvaikutuksia flutikasonifuroaatin ja muiden sytokromi P450:n välityksellä metaboloituvien lääkeaineiden välillä kliinisillä intranasaalisilla annoksilla.
Siksi kliinisiä tutkimuksia flutikasonifuroaatin ja muiden lääkeaineiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi ei ole tehty.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Ei ole tarkkoja tietoja flutikasonifuroaatin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa glukokortikosteroidien on osoitettu aiheuttavan epämuodostumia, kuten suulakihalkiota ja kohdunsisäisen kasvun hidastumista. Tällä ei ole todennäköisesti merkitystä ihmisille ottaen huomioon suositellut nenän kautta annetut annokset, jotka johtavat vähäiseen systeemiseen altistumiseen (ks. kohta Farmakokinetiikka). Flutikasonifuroaattia tulee käyttää raskauden aikana vain, kun hoidosta koituvat hyödyt äidille ovat suurempia kuin mahdollinen sikiölle tai lapselle aiheutuva vaara.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö nenän limakalvoille annettu flutikasonifuroaatti äidinmaitoon.

Flutikasonifuroaatin antamista imettäville äideille tulee harkita vain, kun odotettavissa oleva hyöty äidille on suurempi kuin lapselle mahdollisti aiheutuva riski.

Hedelmällisyys

Hedelmällisyystietoja ihmisille ei ole saatavilla.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Avamys-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta tai sillä on vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttöön.

Haittavaikutukset

Yhteenveto turvallisuustiedoista

Yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia flutikasonifuroaattihoidon aikana ovat nenäverenvuoto, nenän haavaumat ja päänsärky. Vakavimmat haittavaikutukset ovat harvoin raportoidut yliherkkyysreaktiot, mukaan lukien anafylaksia (alle 1 potilaalla tuhannesta).

Haittavaikutustaulukko

Turvallisuutta ja tehoa kausiluonteisessa- ja ympärivuotisessa allergisessa nuhassa koskeneissa tutkimuksissa yli 2700 potilasta hoidettiin flutikasonifuroaatilla. Lapsilla flutikasonifuroaatilla tehdyissä turvallisuutta ja tehoa kausiluonteisessa- ja ympärivuotisessa allergisessa nuhassa koskeneissa tutkimuksissa oli mukana 243 potilasta iältään 12 - < 18 vuotta, 790 potilasta iältään 6 - < 12 vuotta ja 241 potilasta iältään 2 - < 6 vuotta.

Haittavaikutusten ilmaantuvuudet määritettiin suurten kliinisten tutkimusten tietojen perusteella.
Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä: hyvin yleiset ≥1/10; yleiset ≥1/100, <1/10; melko harvinainen ≥1/1000, <1/100; harvinainen ≥1/10000, <1/1000; hyvin harvinainen <1/10000.

Immuunijärjestelmä

 

Harvinainen

Yliherkkyysreaktiot kuten anafylaksia, angioedeema, ihottuma ja nokkosrokko

Hermosto

 

Yleiset

Päänsärky

Silmät

 

Tuntematon

Ohimenevät silmämuutokset (ks. Kliininen kokemus), näön hämärtyminen (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

 

Hyvin yleiset

*Nenäverenvuoto

Yleiset

Nenän haavaumat

Melko harvinaiset

Kipu nenässä, epämukava tunne nenässä (nenän polttelu, nenän ärsytys ja nenän arkuus), nenän kuivuus

Hyvin harvinainen

Nenän väliseinän perforaatio

Luusto, lihakset ja sidekudos (Lapsilla)

 

Tuntematon

**Pituuskasvun hidastuminen (ks. Kliininen kokemus)

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Nenäverenvuoto

*Nenäverenvuoto oli vaikeusasteeltaan yleensä lievää tai kohtalaista. Aikuisilla ja nuorilla nenäverenvuotoja oli enemmän pitkäaikaisessa käytössä (yli kuusi viikkoa) kuin lyhytaikaisessa käytössä (kuuteen viikkoon asti).

Systeemiset vaikutukset
Nenän kautta annettavat kortikosteroidit voivat aiheuttaa systeemivaikutuksia, etenkin jos niitä käytetään suurina annoksina pitkiä aikoja (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Pituuskasvun hidastumista on raportoitu ilmenneen lapsille, jotka ovat saaneet nenäkortikosteroideja.

Pediatriset potilaat

Turvallisuutta alle 6-vuotiailla lapsilla ei ole osoitettu kunnolla. Lapsilla havaitut haittavaikutukset olivat yleisyyden, tyypin ja vaikeusasteen osalta samanlaisia kuin aikuisilla.

Nenäverenvuoto
*Lapsipotilaille tehdyissä enintään12 viikkoa kestäneissä kliinisissä tutkimuksissa oli yhtä paljon nenäverenvuotoja potilailla, jotka saivat flutikasonifuroaattia kuin lumelääkettä saaneilla.

Kasvun hidastuminen
**Vuoden kestäneessä kliinisessä tutkimuksessa arvioitiin esimurrosikäisten lasten pituuskasvua. Lapset saivat 110 mikrogrammaa flutikasonifuroaattia kerran vuorokaudessa. Tutkimuksessa havaittiin, että keskimääräinen ero kasvunopeudessa oli -0,27 cm/vuosi verrattuna lumelääkkeeseen (ks. Kliininen teho ja turvallisuus).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta:

www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI-00034 Fimea

Yliannostus

Biologisessa hyötyosuustutkimuksessa flutikasonifuroaattia annettiin nenään jopa 2640 mikrogramman vuorokausiannoksina kolmen päivän ajan. Systeemisiä haittavaikutuksia ei havaittu (ks. kohta Farmakokinetiikka). Akuutti yliannostus ei todennäköisesti vaadi muuta hoitoa kuin tarkkailun.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Vaikutusmekanismi:

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Nenän limakalvojen hoitoon tarkoitetut valmisteet, kortikosteroidit, ATC-koodi: R01AD12

Flutikasonifuroaatti on synteettinen trifluorinoitu kortikosteroidi, jolla on hyvin suuri affiniteetti glukokortikoidireseptoreihin. Sillä on voimakas anti-inflammatorinen vaikutus.

Kliininen teho ja turvallisuus:

Aikuisten ja nuorten kausiluonteinen allerginen nuha
Lumelääkkeeseen verrattuna 110 mikrogrammaa flutikasonifuroaattinenäsumutetta kerran päivässä helpotti merkitsevästi nenäoireita (kuten nuha, nenän tukkoisuus, aivastelu ja nenän kutina) ja silmäoireita (kutina/kirvely, kyynelvuoto/vetistys ja silmien punoitus) kaikissa neljässä tutkimuksessa. Vaikutus säilyi yli 24 tuntia, kun lääkettä otettiin kerran päivässä.

Jo kahdeksan tunnin kuluttua lääkityksen aloittamisesta havaittiin terapeuttista hyötyä. Lisäparanemista havaittiin useita päiviä. Kaikissa neljässä tutkimuksessa potilaat kokivat flutikasonifuroaatti-nenäsumutehoidon kokonaisvaikutuksen merkitsevästi paremmaksi ja samaten sairauteen liittyvän elämänlaadun (rinokonjunktiviitti – elämänlaatukysely, RQLQ).

Aikuisten ja nuorten ympärivuotinen allerginen nuha
Kolmessa tutkimuksessa 110 mikrogrammaa flutikasonifuroaattinenäsumutetta kerran päivässä helpotti merkitsevästi nenäoireita ja potilaitten kokema kokonaisvaste hoitoon parani lumelääkkeeseen verrattuna. Yhdessä tutkimuksessa 110 mikrogrammaa flutikasonifuroaattinenäsumutetta kerran päivässä helpotti merkitsevästi silmäoireita sekä paransi tuloksia potilaitten sairauteen liittyvässä elämänlaatukyselyssä (RQLQ) lumelääkkeeseen verrattuna. Vaikutus säilyi yli 24 tuntia, kun lääkettä otettiin kerran päivässä.

Kaksivuotisessa tutkimuksessa arvioitiin flutikasonifuroaatin silmäturvallisuutta (110 mikrogrammaa kerran vuorokaudessa nenään annettuna) aikuisille ja nuorille, joilla on ympärivuotinen allerginen nuha. Tutkittavat saivat joko flutikasonifuroaattia (n=367) tai lumelääkettä (n=181). Erot ensisijaisissa muuttujissa [aika, jossa takakapselinalainen samentuma lisääntyy (≥ 0,3 Linssin samentumisen luokitusjärjestelmän lähtötasosta, versio III(LOCS III)) ja aika, jossa silmänsisäinen paine nousee (IOP; ≥ 7 mmHg lähtötasosta)] eivät olleet tilastollisesti merkitseviä kahden ryhmän välillä. Takakapselinalaisen samentuman lisääntyminen ((≥ 0,3 lähtötasosta) oli yleisempää tutkittavilla, jotka saivat flutikasonifuroaattia 110 mikrogrammaa [14 (4 %)] verrattuna lumelääkittyihin [4 (2 %)]. Tämä oli luonteeltaan ohimenevää kymmenellä tutkittavalla flutikasonifuroaattiryhmässä ja kahdella tutkittavalla lumelääkeryhmässä. Silmänsisäisen paineen nousu (IOP) (≥ 7 mmHg lähtötasosta) oli yleisempää tutkittavilla, jotka saivat flutikasonifuroaattia 110 mikrogrammaa: 7 (2 %) flutikasonipropionaattia (110 mikrogrammaa kerran vuorokaudessa) saanutta tutkittavaa ja 1 (< 1 %) lumelääkitty. Nämä tapahtumat olivat luonteeltaan ohimeneviä kuudella tutkittavalla flutikasonifuroaattiryhmässä ja yhdellä tutkittavalla lumelääkeryhmässä. Tutkimuksessa viikkoina 52 ja 104 95 %:lla tutkittavista molemmissa hoitoryhmissä todettiin molemmissa silmissä takakapselinalaisen samentuman arvot ± 0,1 rajoissa lähtötasosta. Viikolla 104 ≤ 1 %:lla tutkittavista molemmissa hoitoryhmissä todettiin takakapselinalainen samentuman lisääntyneen ≥ 0,3 lähtötasolta. Viikoilla 52 ja 104 enemmistöllä tutkittavista (> 95 %) todettiin silmänsisäisen paineen (IOP) arvo ± 5 mmHg rajoissa lähtötasosta. Takakapselinalaisen samentuman lisääntymiseen tai silmänsisäisen paineen nousuun ei liittynyt haittavaikutuksena harmaakaihia tai glaukoomaa.

Pediatriset potilaat:

Lasten kausiluonteinen ja ympärivuotinen allerginen nuha:
Annostusohjeet lapsille perustuvat tietoon tehosta, joka on saatu lapsista, joilla on allerginen nuha.

Kausiluonteisen allergisen nuhan hoidossa 110 mikrogrammaa flutikasonifuroaattinenäsumutetta kerran päivässä oli tehokas. Flutikasonifuroaattinenäsumutteen (55 mikrogrammaa kerran päivässä) ja lumelääkkeen välillä ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja minkään päätetapahtuman suhteen.
Ympärivuotisen allergisen nuhan hoidossa flutikasonifuroaattinenäsumutteen annoksella 55 mikrogrammaa kerran päivässä saatiin tasaisempi vaikutus kuin annoksella 110 mikrogrammaa kerran päivässä nenään annettuna neljän viikon hoidossa. Saman tutkimuksen kuuden ja 12 viikon post-hoc-analyysi sekä kuuden viikon kohdalla tehty analyysi vaikutuksesta HPA-akseliin vahvistavat flutikasonifuroaattinenäsumutteen tehon annoksella 110 mikrogrammaa kerran päivässä.
2-11-vuotiaille lapsille tehtiin kuusi viikkoa kestänyt tutkimus, jossa arvioitiin flutikasonifuroaattinenäsumutteen vaikutusta lisämunuaiskuoren toimintaan annoksella 110 mikrogrammaa kerran päivässä. Lumelääkkeeseen verrattuna merkitsevää vaikutusta seerumin kortisolipitoisuuksiin 24 tunnin aikana ei osoitettu.

Esimurrosikäisille lapsille (tytöt 5 – 7,5 vuotta ja pojat 5 – 8,5 vuotta), joita oli 474, tehtiin vuoden kestänyt kliininen plasebokontrolloitu, satunnaistettu, rinnakkaisryhmin tehty monikeskus-kaksoissokkotutkimus, jossa arvioitiin flutikasonifuroaattinenäsumutteen (110 mikrogrammaa vuorokaudessa) vaikutusta kasvunopeuteen stadiometrillä mitattuna. Keskimääräinen kasvunopeus 52 viikkoa kestäneen hoidon aikana oli hitaampi tutkittavilla, jotka saivat flutikasonifuroaattia (5,19 cm/vuosi) verrattuna lumelääkkeeseen (5,46 cm/vuosi). Keskimääräinen ero hoitojen välillä oli -0,27 cm vuodessa [95 % CI -0,48 - -0,06].

Lasten (alle 6-vuotiaat) kausiluonteinen ja ympärivuotinen allerginen nuha:
271 lapselle, iältään 2-5 vuotta, tehtiin sekä kausiluonteisen että ympärivuotisen allergisen nuhan turvallisuus- ja tehokkuustutkimuksia, joissa 176 lapsipotilasta sai flutikasonifuroaattia. Turvallisuutta ja tehoa ei ole osoitettu kunnolla tässä ryhmässä.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Flutikasonifuroaatti imeytyy epätäydellisesti ja käy läpi laajan ensikierron metabolian maksassa ja maha-suolikanavassa. Siksi systeeminen altistus on hyvin vähäistä. Nenään annettu 110 mikrogramman annos kerran päivässä johtaa yleensä pitoisuuksiin, joita ei voida mitata plasmasta (< 10 pg/ml). Nenään annetun flutikasonifuroaatin absoluuttinen hyötyosuus on 0,50 %, joten 110 mikrogramman suuruisesta annoksesta alle 1 mikrogramma flutikasonifuroaattia olisi systeemisesti käytettävissä (ks. kohta Yliannostus).

Jakautuminen

Flutikasonifuroaatti sitoutuu plasman proteiineihin yli 99-prosenttisesti. Flutikasonifuroaatti jakautuu laajasti, jakautumistilavuus vakaassa tilassa on keskimäärin 608 l.

Biotransformaatio

Flutikasonifuroaatti poistuu nopeasti (kokonaisplasmapuhdistuma 58,7 l/h) systeemisestä verenkierrosta pääasiassa metaboloitumalla maksan kautta inaktiiviseksi 17β-karboksyylimetaboliitiksi (GW694301X) sytokromi P450 -entsyymin CYP3A4 avulla. Ensisijainen metaboliareitti on S-fluorometyylikarbotionaattiryhmän hydrolyysi, jossa muodostuu 17β-karboksyylihappometaboliitti. In vivo -tutkimukset eivät ole osoittaneet, että furoaattiosan hajoamisen seurauksena muodostuisi flutikasonia.

Eliminaatio

Suun kautta otettu ja laskimoon annettu lääkeaine eliminoituu pääasiassa ulosteen kautta, mikä osoittaa, että flutikasonifuroaatti ja sen metaboliitit erittyvät sappeen. Eliminaation puoliintumisaika on keskimäärin 15,1 h laskimoon annetun annoksen jälkeen. Virtsaan erittyy noin 1 % suun kautta otetusta ja 2 % laskimonsisäisestä annoksesta.

Pediatriset potilaat

Useimmista potilaista flutikasonifuroaattipitoisuus ei ole mitattavissa (< 10 pg/ml), kun flutikasonifuroaattia annetaan nenään 110 mikrogrammaa kerran päivässä. Pitoisuudet olivat mitattavalla tasolla 15,1 %:lla lapsipotilaista, joille annettiin 110 mikrogrammaa flutikasonifuroaattia kerran päivässä nenään ja vain 6,8 %:lla lapsipotilaista, joille annettiin 55 mikrogramman annos flutikasonifuroaattia kerran päivässä nenään. Ei ollut näyttöä siitä, että flutikasofuroaattipitoisuudet nuoremmissa lapsissa (alle 6-vuotiaat) olisivat korkeampia. Tutkimushenkilöissä, joista pitoisuudet olivat mitattavissa, flutikasonifuroaattipitoisuuksien mediaanit olivat annoksella 55 mikrogrammaa 18,4 pg/ml (2‑5-vuotiaat) ja 18,9 pg/ml (6‑11-vuotiaat). Tutkimushenkilöissä, joista pitoisuudet olivat mitattavissa, 110 mikrogramman annoksen mediaanipitoisuudet olivat 14,3 pg/ml (2‑5-vuotiaat) ja 14,4 pg/ml(6‑11-vuotiaat). Arvot olivat yhtä suuria kuin aikuisilta (yli 12-vuotiailta) mitatut. Niissä aikuisissa tutkimushenkilöissä, joissa oli mitattavat pitoisuudet, mediaanipitoisuudet olivat 15,4 pg/ml 55 mikrogramman annoksella ja 110 mikrogramman annoksella 21,8 pg/ml.

Iäkkäät

Farmakokineettistä tietoa on vain pienestä joukosta iäkkäitä potilaita (≥ 65-vuotiaat, n=23/872, 2,6 %). Ei saatu näyttöä siitä, että useammissa iäkkäissä potilaissa olisi mittavissa olevat flutikasonifuroaattipitoisuudet kuin nuoremmissa potilaissa.

Munuaisten toiminnanvajaus

Terveillä vapaaehtoisilla ei ollut virtsassa mitattavissa olevaa määrää flutikasonifuroaattia nenään annetun annoksen jälkeen. Alle 1 % annoksesta erittyy virtsaan. Siksi munuaisten toiminnanvajauksen ei odoteta vaikuttavan flutikasonifuroaatin farmakokinetiikkaan.

Maksan toiminnanvajaus

Nenään annetun flutikasonifuroaatin kinetiikasta ei ole tietoja potilaista, joilla on maksan toiminnanvajaus. Tietoa on saatavilla inhaloidun flutikasonifuroaatin (flutikasonifuroaatti tai flutikasonifuroaatti/vilanteroli) annosta maksan toiminnanvajausta sairastaville potilaille, ja tämä on sovellettavissa myös intranasaaliseen antotapaan. Tutkimuksessa yksittäinen 400 mikrogramman kerta-annos flutikasonifuroaattia suun kautta inhaloituna potilaille, joilla oli kohtalainen maksan toiminnanvajaus (Child-Pugh B), johti Cmax-arvon (42 %) nousuun ja AUC(0-∞) (172 %) -arvon kasvuun ja kohtuulliseen (keskimäärin 23 %) kortisolitason laskuun terveisiin koehenkilöihin verrattuna. 7 päivän toistuvan suun kautta inhaloidun flutikasonifuroaatti/vilanterolin annon jälkeen systeeminen altistuminen flutikasonifuroaatille lisääntyi potilailla, joilla oli keskivaikea tai vaikea maksan toiminnanvajaus (Child-Pugh B tai C) verrattuna terveisiin koehenkilöihin (keskimäärin kaksinkertaistui mitattuna AUC(0-24) –arvolla). Flutikasonifuroaatin systeemisen altistuksen kasvuun liittyi noin 34 %:n seerumin kortisolitason lasku potilailla, joilla oli keskivaikea maksan toiminnanvajaus (flutikasonifuroaatti/vilanteroli 200/25 mikrogrammaa) terveisiin koehenkilöihin verrattuna. Seerumin kortisoliin ei ollut vaikutusta potilailla, joilla oli vaikea maksan toiminnanvajaus (flutikasonifuroaatti/vilanteroli 100/12,5 mikrogrammaa). Näiden tulosten perusteella nenään annetun flutikasonifuroaatin keskimääräisen 110 mikrogramman annoksen aikaansaaman altistuksen ei odoteta johtavan kortisolin suppressioon tässä potilasryhmässä.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Yleisten toksisuustutkimusten löydökset olivat samankaltaisia kuin muista glukokortikodeista havaitut ja ne liittyivät suureen farmakologiseen aktiviteettiin. Näillä löydöksillä ei ole todennäköisesti merkitystä ihmisille suositelluilla nenään käytettävillä annoksilla, jotka johtavat minimaaliseen systeemiseen altistumiseen. Flutikasonifuroaatilla ei ole havaittu genotoksista vaikutusta tavanomaisissa genotoksisuustesteissä. Lisäksi hoitoon liittyvät tuumorit eivät lisääntyneet rotilla ja hiirillä kaksi vuotta kestäneissä inhalaatiotutkimuksissa.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Vedetön glukoosi, dispergoituva selluloosa, polysorbaatti 80, bentsalkoniumkloridi, dinatriumedetaatti, puhdistettu vesi.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta
Avattu pakkaus: 2 kuukautta.

Säilytys

Älä säilytä kylmässä. Ei saa jäätyä.
Säilytä pystyasennossa.
Laita korkki aina paikoilleen käytön jälkeen.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

AVAMYS nenäsumute, suspensio
27,5 mikrog/suihke 120 annosta (14,43 €)

PF-selosteen tieto

14,2 ml tyypin I tai tyypin III ruskeassa lasipullossa, jossa on annossumutepumppu.

Lääkevalmistetta on saatavana kolmessa pakkauskoossa: 1 pullo, jossa on 30, 60 tai 120 suihketta.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen suspensio.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

Korvattavuus

AVAMYS nenäsumute, suspensio
27,5 mikrog/suihke 120 annosta

  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

R01AD12

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

18.08.2017

Yhteystiedot

GLAXOSMITHKLINE OY
Piispansilta 9 A, PL 24
02231 Espoo

010 303 030
www.glaxosmithkline.fi