Vertaa PF-selostetta

ZYBAN depottabletti 150 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi tabletti sisältää 150 mg bupropionihydrokloridia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Depottabletti

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Avuksi tupakoinnin lopettamisessa yhdessä motivoivien tukitoimien kanssa nikotiiniriippuvaisilla potilailla.

Annostus ja antotapa

Annostus

Aikuiset

Hoito suositellaan aloitettavaksi, kun potilas vielä tupakoi. Tupakoinnin lopettamiselle asetetaan tavoitepäivä kahden ensimmäisen Zyban-hoitoviikon aikana, mieluiten jokin päivä toisella viikolla.

Aloitusannos on 150 mg vuorokaudessa kuuden päivän ajan, päivästä seitsemän eteenpäin annos on 150 mg kahdesti vuorokaudessa.

Kahden perättäisen annoksen välillä on oltava vähintään 8 tuntia.

Kerta-annos ei saa olla yli 150 mg eikä kokonaisvuorokausiannos yli 300 mg.

Unettomuus on erittäin yleinen haittavaikutus ja sitä voidaan vähentää välttämällä Zybanin ottamista juuri ennen nukkumaan menoa (edellyttäen, että annosten välille jää vähintään 8 tuntia).

Pediatriset potilaat

Zybania ei suositella alle 18-vuotiaille potilaille, koska Zyban-tablettien turvallisuutta ja tehoa näillä potilailla ei ole selvitetty.

Iäkkäät

Zybania on käytettävä varoen iäkkäille. Ei voida poissulkea mahdollisuutta, että jotkut iäkkäämmät potilaat olisivat herkempiä Zybanille. Annossuositus iäkkäille on 150 mg kerran vuorokaudessa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Maksan vajaatoiminta

Zybania on käytettävä varoen potilaille, joilla on maksan toiminnanvajaus.

Koska farmakokinetiikka on vaihtelevampaa potilailla, joilla on lievä tai kohtalainen toiminnanvajaus, annossuositus näille potilaille on 150 mg kerran vuorokaudessa.

Munuaisten vajaatoiminta

Zybania on käytettävä varoen potilaille, joilla on munuaisten toiminnanvajaus. Annossuositus näille potilaille on 150 mg kerran vuorokaudessa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Antotapa

Zybania on käytettävä tupakoinnin lopettamista koskevien ohjeiden mukaisesti.

Lääkettä määräävien on arvioitava potilaan lopettamismotivaatio. Lopettamista tukevat hoidot onnistuvat paremmin potilailla, jotka ovat motivoituneita lopettamaan tupakoinnin ja jotka saavat siihen motivoivaa tukea.

Hoitoaika on 7 – 9 viikkoa. Hoito on lopetettava, jos vaikutusta ei ole saavutettu 7 hoitoviikon aikana.

Zyban-tabletit niellään kokonaisina. Tabletteja ei saa jakaa, murskata tai pureskella koska tämä voi lisätä haittavaikutusten, mm. kouristusten, vaaraa.

Zyban voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa (ks. kohdat Yhteisvaikutukset ja Farmakokinetiikka).

Hoidon lopettaminen

Vaikka Zybanin lopettamiseen ei oleteta liittyvän oireita, hoidon lopettamista asteittain annosta pienentäen voidaan harkita.

Vasta-aiheet

Zybanin käyttö on vasta-aiheista potilaille, jotka ovat yliherkkiä bupropionille tai jollekin muulle valmisteen aineosalle, jotka on listattu kohdassa Apuaineet.

Epilepsia tai aiemmat (jopa yksittäiset) kouristuskohtaukset.sairaushistoriassa.

Zybanin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joilla tiedetään olevan keskushermoston kasvain.

Zyban on vasta-aiheinen jos meneillään olevan lääkehoidon (erityisesti bentsodiatsepiiniinin tai bentsodiatsepiiniin liittyvien aineiden) lopettaminen tai alkoholin väärinkäyttö voivat lisätä kohtausten riskiä.

Zybanin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joilla on nyt tai aikaisemmin diagnosoitu bulimia tai anoreksia nervosa.

Zybanin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joilla on vaikea maksakirroosi.

Zybania ei saa käyttää yhdessä MAO:n inhibiittorien kanssa. Irreversiibelien MAO:n inhibiittorien käytön lopettamisen ja Zybanin käytön välillä on oltava vähintään 14 vrk. Reversiibelien MAO:n inhibiittorien kohdalla 24 tuntia on riittävä väliaika.

Zyban on vasta-aiheista potilaille, joilla on kaksisuuntainen mielialahäiriö koska se voi laukaista maanisen episodin taudin depressiovaiheessa.

Zybania ei saa antaa potilaille, jotka saavat jotain muuta bupropionia sisältävää lääkettä, koska kouristusten esiintyvyys on annosriippuvaista sekä yliannostuksen välttämiseksi.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Kouristukset

Suositeltua Zyban-annosta ei saa ylittää, koska bupropioniin liittyy annosriippuvainen kouristusvaara. Kun käytetään suurinta suositeltua vuorokausiannosta (300 mg/vrk), kouristusten esiintyvyys on noin 0,1 % (1/1000).

Zybanin käyttöön liittyvä vaara saada kouristuksia kasvaa, jos potilaalla on altistavia riskitekijöitä, jotka alentavat kouristuskynnystä. Zybania ei saa käyttää tällaisille potilaille, ellei ole olemassa kliinisesti pakottavia perusteita, joiden mukaan mahdollinen tupakoinnin lopettamisen lääketieteellinen hyöty on suurempi kuin kouristusten mahdollisesta lisääntymisvaarasta aiheutuva haitta. Näillä potilailla tulisi harkita maksimiannosta 150 mg/vrk koko hoidon ajan.

Kaikkien potilaiden osalta on tehtävä arvio mahdollisista altistavista riskitekijöistä, joita ovat:

  • sellaisten lääkkeiden samanaikainen käyttö, joiden tiedetään alentavan kynnystä saada kouristuksia (esim. antipsykootit, masennuslääkkeet, malarialääkkeet, tramadoli, teofylliini, systeemiset steroidit, kinolonit ja väsyttävät antihistamiinit). Potilaille, joille määrätään tällaisia lääkkeitä Zybanin käytön aikana, on harkittava maksimiannosta 150 mg/vrk hoidon loppuajaksi.
  • alkoholin väärinkäyttö (ks. myös kohta Vasta-aiheet)
  • aikaisempi päähän kohdistunut vamma
  • diabetes, jonka hoitoon käytetään hypoglykemialääkkeitä tai insuliinia
  • piristävien lääkeaineiden tai laihdutuslääkkeiden käyttö

Zybanin käyttö on lopetettava potilailla, jotka saavat hoidon aikana kouristuksia, eikä hoitoa saa aloittaa uudestaan.

Yhteisvaikutukset (ks. kohta Yhteisvaikutukset)

Bupropionin tai sen metaboliittien pitoisuudet plasmassa saattavat muuttua farmakokineettisten yhteisvaikutusten vuoksi, mikä saattaa lisätä haittavaikutusten mahdollisuutta (esim. suun kuivumista, unettomuutta, kouristuksia). Sen vuoksi on noudatettava varovaisuutta, kun bupropionia annetaan samanaikaisesti lääkkeiden kanssa, jotka voivat lisätä tai estää bupropionin metaboliaa.

Bupropioni estää sytokromi P450 2D6:n välittämää metaboliaa. On syytä noudattaa varovaisuutta, kun tämän entsyymin metaboloimia lääkkeitä annetaan samanaikaisesti.

Kirjallisuudessa on raportoitu, että lääkkeet, jotka estävät CYP2D6:ta, voivat pienentää endoksifeenipitoisuuksia; endoksifeeni on tamoksifeenin aktiivinen metaboliitti. Sen vuoksi bupropionin, joka on CYP2D6:n estäjä, käyttöä tulisi välttää tamoksifeenihoidon aikana aina, kun mahdollista (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Neuropsykiatria

Zyban on keskushermostoon vaikuttava noradrenaliini/dopamiini takaisinotonestäjä. Neuropsykiatrisia reaktioita on raportoitu (ks. kohta Haittavaikutukset). Erityisesti on raportoitu psykoottisia ja maanisia oireita, pääasiassa potilailla, joilla tiedetään olleen psykiatrisia sairauksia aikaisemmin.

Masentunut mieliala voi olla nikotiinin vieroitusoire. Masennusta, johon on harvoin liittynyt itsemurha-ajatuksia tai käyttäytymistä (myös itsemurhayrityksiä), on raportoitu potilailla, jotka yrittävät lopettaa tupakoinnin. Näitä oireita on raportoitu myös Zyban-hoidon aikana, yleensä hoidon alkuvaiheessa.

Joissakin maissa bupropioni on indikoitu masennuksen hoitoon. Meta-analyysi, joka koski plasebokontrolloituja kliinisiä tutkimuksia masennuslääkkeillä (aikuispotilaita, jotka olivat vakavasti masentuneita tai kärsivät muista psyykkisistä häiriöistä) osoitti, että alle 25-vuotiailla masennuslääkkeiden käyttöön liittyi lisääntynyt itsemurha-ajatusten ja –käyttäytymisen vaara verrattuna plaseboon.

Hoitavien lääkäreiden tulee olla tietoisia merkittävien masennusoireiden mahdollisuudesta potilailla, jotka yrittävät lopettaa tupakoinnin ja heidän tulee myös kertoa tästä mahdollisuudesta potilaille.

Eläinkokeet viittaavat väärinkäytön mahdollisuuteen. Ihmisillä tehdyt väärinkäytön mahdollisuutta koskevat tutkimukset sekä laaja kliininen kokemus osoittavat kuitenkin, että bupropionilla on vain vähän väärinkäyttöpotentiaalia.

Yliherkkyys

Zybanin käyttö tulee lopettaa, jos potilaalla ilmenee yliherkkyysreaktio hoidon aikana. Hoitavien lääkäreiden tulisi tiedostaa, että oireet voivat kehittyä edelleen tai ne voivat ilmaantua uudestaan Zyban-hoidon lopettamisen jälkeen. On varmistuttava, että oireenmukaista hoitoa jatketaan riittävän pitkään (vähintään viikon ajan). Yleisiä oireita ovat ihottuma, kutina, urtikaria tai rintakipu, mutta vakavampia reaktioita voivat olla angioödeema, hengenahdistus/bronkospasmi, anafylaktinen shokki, erytema multiforme tai Stevens Johnson -syndrooma. Artralgiaa, myalgiaa ja kuumetta on myös raportoitu ihottuman ja muiden myöhästyneeseen yliherkkyyteen viittaavien oireiden yhteydessä. Nämä oireet saattavat muistuttaa seerumisairautta (Ks. kohta Haittavaikutukset). Useimmilla potilailla oireet helpottuivat ja menivät ohi vähitellen, kun bupropioni lopetettiin ja aloitettiin antihistamiini- tai kortikosteroidihoito.

Hypertensio

Kliinisessä käytössä on raportoitu hypertensiota, joka joissakin tapauksissa voi olla vakavaa (ks. kohta Haittavaikutukset) ja vaatia akuuttia hoitoa, potilailla, jotka ovat saaneet bupropionia ainoana hoitona tai yhdistelmänä nikotiinikorvaushoidon kanssa. Tätä on havaittu sekä potilailla, joilla on ollut aikaisemmin korkea verenpaine, että potilailla, joilla ei ole ollut. Hoidon alussa on syytä mitata potilaan verenpaine viitearvoksi ja varsinkin potilailta, joilla on korkea verenpaine, sitä tulee seurata hoidon aikana. On harkittava Zybanin käytön lopettamista, jos verenpaineessa havaitaan kliinisesti merkittävä nousu.

Rajallisen kliinisistä tutkimuksista saadun tiedon mukaan suurempi osa potilaista saattaa onnistua tupakoinnin lopettamisessa, kun Zybanin käyttöön yhdistetään nikotiinilaastari. Hoidon aiheuttamaa hypertensiota havaittiin kuitenkin enemmän yhdistelmähoitoryhmässä. On noudatettava varovaisuutta, jos käytetään yhdistelmää nikotiinilaastarin kanssa ja verenpainetta on seurattava viikoittain. Ennen yhdistelmähoidon aloittamista on tutustuttava ao. nikotiinilaastarin valmisteyhteenvetoon.

Brugadan oireyhtymä

Bupropion saattaa paljastaa brugadan oireyhtymän, harvinaisen perinnöllisen sydämen natriumkanavan sairauden tyypillisillä EKG-muutoksilla (ST-välin nousu ja T-aallon poikkeamat oikeanpuoleisessa rintakytkennässä), joka voi johtaa sydämen pysähtymiseen ja/tai äkilliseen kuolemaan. On noudatettava varovaisuutta, jos potilaalla on brugadan oireyhtymä tai sen riskitekijöitä kuten sydämen pysähdys tai äkillinen kuolema suvussa.

Erityisryhmät

Iäkkäät - Kliininen kokemus bupropionista ei ole tuonut esiin siedettävyyseroja iäkkäiden ja muiden aikuispotilaiden välillä. Jotkut iäkkäät saattavat kuitenkin olla lääkkeelle herkempiä ja heille suositellaan sen vuoksi annosta 150 mg kerran vuorokaudessa (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Farmakokinetiikka).

Maksan vajaatoiminta - Bupropioni metaboloituu suurelta osin maksassa aktiiveiksi metaboliiteiksi, jotka metaboloituvat edelleen. Bupropionin farmakokinetiikassa ei havaittu merkittäviä eroja potilailla, joilla on lievä tai kohtalainen maksakirroosi verrattuna terveisiin vapaaehtoisiin, mutta bupropionin pitoisuudet plasmassa vaihtelivat enemmän potilaasta toiseen. Sen vuoksi Zybania on annettava varoen potilaille, joilla on lievä tai kohtalainen maksan toiminnanvajaus, ja näille potilaille annossuositus on 150 mg kerran vuorokaudessa.

Kaikkia maksan toiminnanvajauksesta kärsiviä potilaita on seurattava tarkasti sellaisten haittavaikutusten havaitsemiseksi (esim. unettomuus, suun kuivuminen, kohtaukset tai kouristukset), jotka saattaisivat viitata korkeisiin lääke- tai metaboliittitasoihin.

Munuaisten vajaatoiminta - Bupropioni erittyy virtsaan pääosin metaboliitteinaSen vuoksi annosta 150 mg kerran vuorokaudessa suositellaan potilaille, joilla on munuaisten toiminnanvajaus koska bupropioni ja sen aktiivit metaboliitit voivat kumuloitua tavallista enemmän (ks. kohdat Annostus ja antotapa ja Farmakokinetiikka). Potilaita on seurattava tarkasti sellaisten haittavaikutusten havaitsemiseksi, jotka saattaisivat viitata korkeisiin lääke- tai metaboliittitasoihin.

Vaikutus virtsakokeisiin

Amfetamiininkaltaisesta kemiallisesta rakenteesta johtuen bupropioni voi häiritä joidenkin virtsasta tehtävien huumepikaseulontatestien tuloksia. Tämä voi johtaa vääriin positiivisiin tuloksiin, erityisesti amfetamiinien suhteen. Positiivinen testitulos on tavallisesti varmistettava tarkempaa analyysimenetelmää käyttäen.

Virheellinen antotapa

Zyban depottabletit on tarkoitettu otettavaksi vain suun kautta. Murskattujen tablettien inhalointia ja liuotetun bupropionin injisointia on raportoitu. Nämä antotavat saattavat johtaa nopeaan vapautumiseen, nopeampaan imeytymiseen ja mahdollisesti yliannostukseen. Kouristuksia ja kuolemantapauksia on raportoitu, kun bupropionia on annosteltu nenän kautta tai ruiskutettu parenteraalisesti.

Serotoniinioireyhtymä

Markkinoille tulon jälkeen on raportoitu serotoniinioireyhtymästä, mahdollisesti hengenvaarallisesta tilasta, kun Zyban-valmistetta annetaan samanaikaisesti serotonergisen aineen, kuten selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) tai serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjien (SNRI) kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Jos samanaikainen hoito muiden serotonergisten aineiden kanssa on kliinisesti perusteltua, potilasta on tarkkailtava huolellisesti, erityisesti hoidon aloittamisen ja annoksen suurentamisen aikana.

Serotoniinioireyhtymään voi sisältyä henkisen tilan muutoksia (esim. levottomuus, hallusinaatiot, kooma), autonomista epävakautta (esim. takykardia, epävakaa verenpaine, hypertermia), neuromuskulaarisia poikkeavuuksia (esim. heijastevilkkaus, koordinaatiohäiriö, jäykkyys) ja/tai maha-suolikanavan oireita ( esim. pahoinvointi, oksentelu, ripuli). Jos epäillään serotoniinioireyhtymää, annoksen pienentämistä tai hoidon keskeyttämistä on harkittava oireiden vakavuudesta riippuen.

Yhteisvaikutukset

Potilaille, jotka saavat lääkehoitoa, jonka tiedetään alentavan kouristuskynnystä, tulee antaa Zybania vain, jos on olemassa pakottava kliininen peruste, jonka mukaan tupakoinnin lopettamisen mahdolliset hyödyt ovat suuremmat kuin lisääntyneeseen kouristusvaaraan liittyvät haitat (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Bupropionin vaikutus muihin lääkkeisiin:

Vaikka CYP2D6-isoentsyymi ei metaboloi bupropionia, bupropioni ja sen tärkein metaboliitti hydroksibupropioni estävät CYP2D6-reittiä. Bupropionihydrokloridin antaminen samanaikaisesti desipramiinin kanssa terveille vapaaehtoisille, joilla tiedettiin olevan voimakas CYP2D6 isoentsyymimetabolia, kasvatti desipramiinin AUC:n ja nosti Cmax-arvon kaksi-viisinkertaiseksi. CYP2D6 estyi vähintään 7 päivää viimeisestä bupropionihydrokloridiannoksesta.

Käytettäessä lääkkeitä, joilla on kapea terapeuttinen ikkuna ja jotka ovat pääasiassa CYP2D6-isoentsyymin metaboloimia, samanaikaisesti Zybanin kanssa, hoito on aloitettava käyttäen annossuositusten pienimpiä annoksia. Tällaisia lääkkeitä ovat jotkin masennuslääkkeet (kuten desipramiini, imipramiini, paroksetiini), psykoosilääkkeet (kuten risperidoni, tioridatsiini), betasalpaajat (kuten metoproli) ja tyypin 1C rytmihäiriölääkkeet (kuten propafanoni, flekainidi). Jos Zyban lisätään hoitoon, johon kuuluu jo entuudestaan tällaisia lääkkeitä, on syytä harkita alkuperäisen lääkityksen annosten pienentämistä. Näissä tapauksissa on huolellisesti verrattava Zyban-hoidon mahdollisia etuja mahdollisiin vaaroihin.

Markkinoille tulon jälkeen on raportoitu serotoniinioireyhtymästä, mahdollisesti hengenvaarallisesta tilasta, kun Zyban-valmistetta annetaan samanaikaisesti serotonergisen aineen, kuten selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) tai serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjien (SNRI) kanssa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Kun sellaisia lääkkeitä, jotka tarvitsevat CYP2D6:ta metaboloituakseen (esim. tamoksifeeni), annetaan samanaikaiseti CYP2D6:ta estävien lääkkeiden, kuten bupropionin, kanssa, niiden teho voi olla heikentynyt (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Vaikka sitalopraami ei metaboloidukaan ensisijaisesti CYP2D6:n välityksellä, yhdessä tutkimuksessa bupropioni nosti sitalopraamin Cmax-arvoa 30 %:lla ja suurensi sen AUC:tä 40 %:lla.

Bupropionin samanaikainen käyttö digoksiinin kanssa saattaa pienentää digoksiinin pitoisuutta. Tutkimusten välisessä vertailussa digoksiinin AUC 0-24 h laski ja munuaispuhdistuma lisääntyi terveillä vapaaehtoisilla. Lääkärien on oltava tietoisia siitä, että digoksiinin pitoisuudet saattavat nousta, kun bupropioni lopetetaan. Potilasta on seurattava mahdollisen digoksiinitoksisuuden varalta.

Muiden lääkkeiden vaikutus bupropioniin:

Bupropioni metaboloituu tärkeimmäksi aktiiviksi metaboliitikseen, hydroksibupronioniksi pääasiassa sytokromi P450 CYP2B6:n välityksellä (ks. kohta Farmakokinetiikka.). Kun Zybania annetaan samanaikaisesti sellaisten lääkkeiden kanssa, jotka saattavat vaikuttaa bupropionin metaboliaan CYP2B6-isoentsyymin välityksellä (esim. CYP2B6:n substraatit: syklofosfamidi, ifosfamidi ja CYP2B6:n inhibiittorit: orfenadriini, tiklopidiini, klopidogreeli), bupropionin pitoisuudet plasmassa voivat nousta ja aktiivisen metaboliitin hydroksibupropionin pitoisuudet laskea. Toistaiseksi ei tiedetä, mitä kliinisiä seuraamuksia CYP2B6-entsyymi-välitteisen bupropionin metabolian estymisellä ja siitä seuraavilla bupropioni-hydroksibupropionin suhteen muutoksilla on.

Koska bupropioni metaboloituu suurelta osaltaan, on noudatettava varovaisuutta käytettäessä samanaikaisesti sellaisia lääkkeitä, joiden tiedetään edistävän metaboliaa (esim. karbamatsepiini, fenytoiini, ritonaviiri, efavirentsi) tai estävän metaboliaa (esim. valproaatti), koska nämä voivat vaikuttaa sen kliiniseen tehoon ja turvallisuuteen.

Useissa terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä tutkimuksissa ritonaviiri (100 mg kahdesti vuorokaudessa tai 600 mg kahdesti vuorokaudessa) tai 100 mg ritonaviiria ja 400 mg lopinaviiria kahdesti vuorokaudessa alensi altistusta bupropionille ja sen tärkeimmille metaboliiteille annosriippuvaisesti noin 20 – 80 %:lla (ks. kohta Farmakokinetiikka). Samaten 600 mg efavirentsiä kerran vuorokaudessa kahden viikon ajan alensi bupropionialtistuksia terveillä vapaaehtoisilla noin 55 %. Pienentyneen altistuksen seuraukset ovat epävarmoja, mutta teho vakavan masennuksen hoidossa voi heikentyä. Potilaat, jotka saavat näitä lääkkeitä voivat tarvita suurempia annoksia bupropionia, mutta suurinta suositeltua bupropioniannosta ei pidä ylittää.

Ihon läpi laastarilla annosteltu nikotiini ei vaikuttanut bupropionin ja sen metaboliittien farmakokinetiikkaan.

Muut yhteisvaikutukset:

Tupakointiin liittyy CYP1A2-aktiviteetin lisääntyminen. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen tämän entsyymin välityksellä metaboloituvien lääkkeiden puhdistuma pieneni. Tämä saattaa johtaa näiden lääkkeiden pitoisuuksien nousuun plasmassa, mikä voi olla erityisen tärkeä huomioida sellaisten lääkkeiden osalta, jotka metaboloituvat CYP1A2:n välityksellä ja joiden terapeuttinen ikkuna on kapea (esim. teofylliini, takriini ja klotsapiini). Tupakoinnin lopettamisen kliinistä vaikutusta muihin CYP1A2:n osittain metaboloimiin lääkkeisiin (esim. imipramiini, olantsapiini, klomipramiini ja fluvoksamiini) ei tunneta. Lisäksi rajallisen tiedon mukaan tupakointi voi kiihdyttää flekainidin tai pentatsokiinin metaboliaa.

Zybania on annettava varoen potilaille, jotka käyttävät samanaikaisesti levodopaa tai amantadiinia. Rajallisen kliinisen kokemuksen mukaan näyttää siltä, että haittavaikutukset (esim. pahoinvointi, oksentelu ja neuropsykiatriset reaktiot - ks. kohta Haittavaikutukset) ovat yleisempiä potilailla, jotka saavat bupropionia samanaikaisesti levodopan tai amantadiinin kanssa.

Vaikka kliiniset tiedot eivät tunne farmakokineettistä interaktiota bupropionin ja alkoholin välillä, on joitakin yksittäisiä raportteja neuropsykiatrisista tapahtumista tai heikentyneestä alkoholinsiedosta potilailla, jotka ovat nauttineet alkoholia Zyban-hoidon aikana. Alkoholin käyttö Zybanin käytön aikana on minimoitava tai sitä on vältettävä.

Koska monoamiinioksidaasi A:n ja B:n inhibiittorit myös edistävät katekolaminergisiä reittejä, mutta eri mekanismilla kuin bupropioni, Zybanin ja MAO:n estäjien samanaikainen käyttö on vasta-aiheista (ks. kohta Vasta-aiheet). Yhteiskäyttö lisäisi haittavaikutusten mahdollisuutta. Irreversiibelien MAO:n inhibiittorien käytön lopettamisen ja Zybanin käytön välillä on oltava vähintään 14 vrk. Reversiibelien MAO:n inhibiittorien kohdalla 24 tuntia on riittävä väliaika.

Tutkimukset osoittavat, että bupropionialtistus voi kasvaa, kun bupropionidepottabletit otetaan rasvaisen aterian yhteydessä (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Raskaus ja imetys

Raskaus

Joissakin raskautta koskevissa epidemiologisissa tutkimuksissa on raportoitu äidin ensimmäisellä raskauskolmanneksella tapahtuvan bupropionialtistuksen liittyvän sikiön lisääntyneeseen todennäköisyyteen saada tiettyjä synnynnäisiä kardiovaskulaarisia epämuodostumia, erityisesti kammioväliseinäaukkoja ja vasemman ulosvirtauskanavan vikoja. Nämä löydökset eivät ole yhdenmukaisia kaikissa tutkimuksissa. Eläimillä tehdyt tutkimukset eivät kerro suorasta tai epäsuorasta lisääntymistoksisuudesta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Zybania ei pidä käyttää raskauden aikana. Raskaana olevia naisia tulee kannustaa tupakoinnin lopettamiseen ilman lääkehoitoa.

Imetys

Bupropioni ja sen metaboliitit erittyvät äidinmaitoon. Päätös siitä, pidättäytyykö imettämisestä vai Zyban-hoidosta on tehtävä ottaen huomioon rintaruokinnan edut vastasyntyneelle/lapselle ja Zyban-hoidot edut äidille.

Hedelmällisyys

Tietoja ei ole saatavilla bupropionin vaikutuksesta ihmisen hedelmällisyyteen. Rotilla tehdyissä lisääntymistutkimuksissa ei ilmennyt todisteita hedelmällisyyden heikkenemisestä (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Kuten muutkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, bupropioni saattaa vaikuttaa potilaan kykyyn suorittaa tehtäviä, jotka vaativat harkintakykyä tai motorisia tai kognitiivisia taitoja. Zybanin on myös osoitettu aiheuttavat huimausta ja pyörrytystä. Potilaiden on sen vuoksi oltava varovaisia autonajossa tai koneidenkäytössä ennen kuin he ovat kohtuullisen varmoja siitä, ettei Zyban vaikuta kielteisesti heidän suorituskykyynsä.

Haittavaikutukset

Alla luetellaan elinkohtaisesti ja esiintyvyyden mukaan hoitokäytössä esille tulleet haittavaikutukset. On tärkeää huomioida, että tupakoinnin lopettamiseen liittyy usein nikotiinin vieroitusoireita (esim. ärtymystä, unettomuutta, vapinaa, hikoilua), joista osa mainitaan myös Zybanin haittavaikutuksina.

Haittavaikutukset on luokiteltu yleisyyden perusteella seuraavasti: hyvin yleinen (≥1/10); yleinen (≥1/100, <1/10); melko harvinainen (≥1/1000, <1/100); harvinainen (≥1/10000, < 1/1000); hyvin harvinainen (< 1/10000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

Veri ja imukudos

Tuntematon

Anemia, leukopenia ja trombosytopenia

Immuunijärjestelmä*

yleinen

Yliherkkyysreaktiot kuten urtikaria

harvinainen

Vakavammat yliherkkyysreaktiot, mukaan lukien angioödeema, dyspnea/bronkospasmi ja anafylaktinen shokki

Artralgiaa, myalgiaa ja kuumetta on myös raportoitu ihottuman ja muiden viivästyneeseen yliherkkyyteen viittaavien oireiden yhteydessä. Nämä oireet voivat muistuttaa seerumisairautta.

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

melko harvinainen

Anoreksia

harvinainen

Veren sokeriarvojen muutokset

tuntematon

Hyponatremia

Psyykkiset haitat

hyvin yleinen

Unettomuus (ks. kohta Annostus ja antotapa )

yleinen

Masennus (ks. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), levottomuus, ahdistuneisuus

melko harvinainen

Sekavuus

harvinainen

Ärtyneisyys, vihamielisyys, aistiharhat, depersonalisaatio, poikkeavat unet, mukaan lukien painajaiset

hyvin harvinainen

Harhakuvitelmat, paranoidiset ajatukset, levottomuus, vihamielisyys

tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin)

Itsemurha-ajatukset ja itsemurhakäyttäytyminen***, psykoosi, änkytys, paniikkikohtaus

Hermosto

yleinen

Vapina, keskittymishäiriöt, päänsärky, huimaus, makuhäiriöt

harvinainen

Kouristukset (ks. alla)**, dystonia, ataksia, parkinsonismi, koordinaatiohäiriöt, muistin huononeminen, parestesia, pyörtyminen

tuntematon

Serotoniinioireyhtymä****

Silmät

melko harvinainen

Näköhäiriö

Kuulo- ja tasapainoelin

melko harvinainen

Tinnitus

Sydän

melko harvinainen

Takykardia

harvinainen

Sydämentykytys

Verisuonisto

melko harvinainen

Verenpaineen kohoaminen (joskus vakavaa), punastuminen

harvinainen

Vasodilataatio, asentoon liittyvä verenpaineen lasku

Ruoansulatuselimistö

yleinen

Suun kuivuminen, maha/suolikanavan häiriöt kuten pahoinvointi ja oksentelu, mahakivut, ummetus

Maksa ja sappi

harvinainen

Kohonneet maksa-arvot, keltaisuus, hepatiitti

Iho ja ihonalainen kudos

yleinen

Ihottuma, kutina, hikoilu

harvinainen

Erytema multiformea ja Stevens Johnson syndroomaa on myös raportoitu.

Psoriaasin paheneminen

hyvin harvinainen

Alopesia

tuntematon

Paheneva systeeminen lupus erythematosus-oireyhtymä

Ihon lupus erythematosus, akuutti yleistynyt eksantematoottinen pustuloosi

Luusto, lihakset ja sidekudos

harvinainen

Nykiminen

Munuaiset ja virtsatiet

harvinainen

Tihentynyt virtsaamistarve ja/tai virtsaumpi

hyvin harvinainen

Virtsainkontinenssi

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

yleinen

Kuume

melko harvinainen

Rintakipu, voimattomuus

* Yliherkkyys voi ilmetä ihoreaktioina. Ks. "Immuunijärjestelmä" ja "Iho ja ihonalainen kudos".

**Kouristusten esiintyvyys on noin 0,1 % (1/1000). Yleisin kouristustyyppi on yleistynyt toonis-klooninen kouristus. Tämän tyyppinen kouristus voi joskus johtaa postiktaaliseen sekavuuteen tai muistin heikentymiseen. (Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.).

***Itsemurha-ajatuksia ja itsemurhakäyttäytymistä on raportoitu bupropionihoidon aikana (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

**** Serotoniinioireyhtymä voi esiintyä bupropionin ja serotoninergisen lääkevalmisteen, kuten selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) tai serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjien (SNRI) yhteisvaikutuksesta (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Tämä mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Yliannostusraportteja on yli 10-kertaisista annoksista hoitoannokseen verrattuna. Haittavaikutuksissa mainittujen oireiden lisäksi yliannostukseen on liittynyt väsymystä, tajuttomuutta ja/tai EKG-muutoksia, kuten johtumishäiriöitä (mukaan lukien QRS:n piteneminen), arytmioita ja takykardiaa. QT-ajan pidentymistä on myös raportoitu, mutta yleensä yhdessä QRS:n pidentymisen ja tihentyneen sykkeen kanssa. Vaikka useimmat potilaat toipuivat ilman seuraamuksia, joitakin bupropioniin liittyviä kuolemantapauksia on raportoitu harvoin. Näihin on liittynyt suuri lääkkeen yliannostus.

Myös serotoniinioireyhtymää on raportoitu.

Hoito: Sairaalahoitoa suositellaan, mikäli potilas on ottanut yliannoksen. On syytä seurata EKG:tä ja elintoimintoja kuvaavia parametreja.

On varmistuttava, että hengitystiet ovat riittävästi auki ja että hapensaanti ja hengitys on riittävää. Lääkehiiltä suositellaan. Bupropionille ei ole tunnettua vasta-ainetta. Muu hoito kliinisen tilan mukaisesti.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: muut masennuslääkkeet

ATC-koodi: N06 AX12

Vaikutusmekanismi

Bupropioni on selektiivinen katekoliamiinien (noradrenaliini ja dopamiini) neuronaalisen takaisinoton estäjä ja sillä on vain vähän vaikutusta indolamiinien (serotoniini) takaisinottoon eikä se estä kumpaakaan monoamiinioksidaasia. Ei tiedetä millä vaikutusmekanismilla bupropioni lisää potilaiden kykyä pidättäytyä tupakoimasta.

Oletetaan kuitenkin, että vaikutus tapahtuu noradrenergisten ja/tai dopaminergisten mekanismien välityksellä.

Kliininen turvallisuus

Kansainvälisessä Pregnancy Registry:stä on prospektiivisesti havaittu synnynnäisten sydänvikojen osuuden olleen 9/675 (1.3%) niissä raskauksissa, joissa bupropionille altistuminen tapahtui raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.

Retrospektiivisessä tutkimuksessa, jossa oli yli tuhat altistusta bupropionille ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, bupropionille altistuneilla ei ollut enempää synnynnäisiä epämuodostumia tai kardiovaskulaarisia epämuodostumia kuin muita masennuslääkkeitä saaneilla.

Retrospektiivisesssä analyysissä, jossa käytettiin National Birth Defects Prevention Study:sta saatuja tietoja, havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys vastasyntyneiden vasemman ulosvirtauskanavan vikojen ilmenemisen ja äidin raportoiman varhaisraskauden aikaisen bupropionin käytön kanssa. Äidin raskaudenaikaisella bupropionin käytöllä ei havaittu yhteyttä muun tyyppisiin sydänvikoihin, eikä yhteyttä havaittu tarkastellessa kaikkia sydänvikoja yhtenä ryhmänä.

Slone Epidemiology Center Birth Defects Study:n aineiston lisäanalyyseissä äidin bupropionin käytön ei havaittu lisäävän vasemman ulosvirtauskanavan sydänvikoja tilastollisesti merkitsevästi. Bupropionin käytöllä havaittiin kuitenkin tilastollisesti merkitsevä yhteys kammioväliseinäaukkoihin, kun bupropionia oli käytetty ainoana lääkkeenä raskauden ensimmäisellä kolmanneksella.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Kun terveet vapaaehtoiset ottivat 150 mg bupropionihydrokloridia depottablettina, korkeimmat pitoisuudet plasmassa (Cmax), jotka olivat n. 100 nanogrammaa millilitrassa, havaittiin noin 2,5 - 3 tunnin kuluttua. Bupropionin ja sen aktiivisten metaboliittien hydroksibupropionin ja treohydrobupropionin AUC kasvaa ja Cmax nousee annosriippuvaisesti annosvälillä 50 - 200 mg yksittäisen annoksen ottamisen jälkeen ja annosvälillä 300 - 450 mg jatkuvalla annostuksella. Hydroksibupropionin Cmax on noin 3 kertaa korkeampi kuin bupropionin ja AUC noin 14 kertaa suurempi. Treohydrobupropionin Cmax on suunnilleen sama kuin bupropionin, mutta treohydrobupropionin AUC on noin 5-kertainen verrattuna bupropioniin. Hydroksibupropionin ja treohydrobupropionin huippupitoisuudet plasmassa saavutetaan noin 6 tunnissa yksittäisen bupropioniannoksen ottamisesta. Erytrohydrobupropionin (treohydrobupropionin aktiivinen isomeeri) pitoisuuksia plasmassa ei pystytä mittaamaan yksittäisen bupropioniannoksen ottamisen jälkeen.

Kun bupropionia otetaan jatkuvasti annoksena 150 mg kahdesti vuorokaudessa, bupropionin Cmax-arvo on samanlainen kuin yksittäisten annosten yhteydessä mitatut. Hydroksibupropionin ja treohydrobupropionin Cmax-arvot ovat korkeampia (noin 4- ja 7-kertaisia) vakaan tilan vallitessa kuin yksittäisen annoksen jälkeen. Erytrohydrobupropionin pitoisuudet plasmassa ovat verrattavissa bupropionin vakaan tilan pitoisuuksiin. Bupropionin ja sen metaboliittien vakaa tila saavutetaan 5 - 8 vuorokaudessa. Bupropionin absoluuttista hyötyosuutta ei tunneta; virtsaan erittyvien määrien perusteella voidaan kuitenkin osoittaa ainakin 87 % bupropioniannoksesta imeytyvän.

Kaksi terveillä vapaaehtoisilla tehtyä tutkimusta, jossa tutkittiin 150 mg bupropionidepottabletteja viittaavat siihen, että bupropionialtistus voi kasvaa, kun Zyban-tabletit otetaan ruoan kanssa. Kun ne otettiin rasvaisen aamiaisen jälkeen, korkeimmat bupropionipitoisuudet plasmassa (Cmax) kasvoivat 11 %:lla ja 35 %:lla näissä kahdessa tutkimuksessa, kokonaisbupropionialtistus (AUC) kasvoi 16 % ja 19 %.

Jakautuminen

Bupropioni jakautuu laajalti, sen näennäinen jakautumistilavuus on noin 2000 l.

Bupropioni, hydroksibupropioni ja treohydrobupropioni sitoutuvat kohtalaisesti plasman proteiineihin (84 %, 77 % ja 42 %).

Bupropioni ja sen aktiivit metaboliitit erittyvät äidinmaitoon. Eläinkokeet osoittavat, että bupropioni ja sen aktiivit metaboliitit läpäisevät veri-aivoesteen ja istukan.

Biotransformaatio

Bupropioni metaboloituu ihmisessä lähes kokonaan. Plasmasta on tunnistettu kolme farmakologisesti aktiivia metaboliittia: hydroksibupropioni ja sen aminoalkoholi-isomeerit, treohydrobupropioni ja erytrohydrobupropioni. Näillä voi olla kliinistä merkitystä, koska niiden pitoisuudet plasmassa ovat joko yhtä korkeita tai korkeampia kuin bupropionin. Aktiiviset metaboliitit metaboloituvat edelleen inaktiiveiksi metaboliiteiksi (joista joitakin ei ole täysin kartoitettu, ja voivat olla konjugaatteja) ja erittyvät virtsaan.

In vitro -tutkimukset osoittavat, että bupropioni metaboloituu tärkeimmäksi aktiiviseksi metaboliitikseen hydroksibupropioniksi pääasiassa CYP2B6:n välityksellä, kun taas CYP1A2:lla, 2A6:lla, 2C9:llä, 3A4:llä ja 2E1:llä on vähemmän merkitystä. Treohydrobupropionin muodostumiseen taas liittyy karbonyylin vähenemistä, mutta ei sytokromi P450:n vaikutusta. (Ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Treohydrobupropionin ja erytrohydrobupropionin kykyä estää sytokromi P450:ä ei ole tutkittu.

Bupropioni ja hydroksibupropioni estävät CYP2D6-isoentsyymejä melko heikosti, Ki -arvot ovat 21 ja 13,3 µM (ks. kohta Yhteisvaikutukset.)

Tupakoitsijoiden ja tupakoimattomien välillä ei ollut eroa Cmax-, Tmax-, AUC- arvoissa, puoliintumisajassa tai bupropionin ja sen päämetaboliittien puhdistumassa yhden oraalisen 150 mg bupropioniannoksen jälkeen.

Bupropionin on osoitettu indusoivan omaa metaboliaansa eläimillä subkroonisessa käytössä. Ihmisellä ei ole havaittu bupropionin tai hydroksibupropionin entsymaattista induktiota vapaaehtoisilla tai potilailla, jotka ovat saaneet suositeltuja annoksia bupropioni hydrokloridia 10 - 45 vuorokauden ajan.

Eliminaatio

Kun ihmisille annettiin 200 mg 14C-bupropionia, 87 % radioaktiivisesta annoksesta mitattiin virtsasta ja 10 % ulosteista. Vain 0,5 % annoksesta erittyi muuttumattomana, mikä sopii yhteen sen kanssa, että bupropionin tiedetään metaboloituvan suurelta osaltaan. Alle 10 % tästä 14C-annoksesta mitattiin virtsasta aktiiveina metaboliitteina.

Oraalisesti otetun bupropionin keskimääräinen puhdistuma on noin 200 l/h ja keskimääräinen eliminaation puoliintumisaika noin 20 tuntia.

Hydroksibupropionin eliminaation puoliintumisaika on noin 20 tuntia. Treohydrobupropionin ja erytrohydrobupropionin eliminaation puoliintumisajat ovat pitempiä (37 t ja 33 t).

Erityisryhmät:

Munuaisten toimintahäiriö

Munuaisten vajaatoiminnalla voi olla vaikutusta bupropionin ja sen tärkeimpien metaboliittien eliminaatioon. Rajallinen tieto potilaista, joilla on loppuvaiheen tai kohtalaisesta vakavaan munuaisten vajaatoiminta, osoittaa, että altistus bupropionille oli näillä potilailla suurempaa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Maksan toimintahäiriö

Bupropionin ja sen aktiivisten metaboliittien farmakokinetiikka eivät olleet tilastollisesti erilaisia potilailla, joilla on lievä tai kohtalainen kirroosi verrattuna terveisiin vapaaehtoisiin, vaikkakin potilaiden mittaustuloksissa todettiin muita suurempaa vaihtelua potilaasta toiseen (Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Potilailla, joilla on vakava maksakirroosi, bupropionin Cmax oli huomattavasti korkeampi ja AUC suurempi (keskimääräiset erot olivat noin 70 % ja 3-kertaisia) ja vaihtelu oli suurempaa kuin terveillä vapaaehtoisilla; keskimääräinen puoliintumisaika oli myös pitempi (noin 40 %). Hydroksibupropionin keskimääräinen Cmax oli alempi (noin 70 %), keskimääräinen AUC oli yleensä suurempi (noin 30 %), keskimääräinen Tmax oli myöhempi (noin 20 tuntia myöhäisempi) ja keskimääräinen puoliintumisaika oli pitempi (noin 4-kertainen) verrattuna terveisiin vapaaehtoisiin. Treohydrobupropionin ja ertytrohydrobupropionin kohdalla keskimääräinen Cmax oli yleensä alhaisempi (noin 30 %), keskimääräinen AUC korkeampi (noin 50 %), keskimääräinen Tmax oli myöhäisempi (noin 20 tuntia myöhäisempi) ja keskimääräinen puoliintumisaika oli pitempi (noin 2-kertainen) kuin terveillä vapaaehtoisilla. (Ks. kohta Vasta-aiheet.).

Iäkkäät

Vanhuksilla tehdyt farmakokineettiset tutkimukset ovat antaneet ristiriitaisia tuloksia. Yksittäisannostutkimuksessa bupropionin ja sen metaboliittien farmakokinetiikka vanhoilla potilailla ei poikennut nuorempien aikuisten farmakokinetiikasta. Toisen tutkimuksen (sekä yksittäisannoksia että toistuvia annoksia) tulokset viittasivat siihen, että bupropioni ja sen metaboliitit voivat kumuloitua vanhemmilla potilailla nuoria enemmän. Kliinisessä käytössä ei ole havaittu vanhojen ja nuorten potilaiden välillä eroa siedettävyydessä, mutta ei voida olla varmoja siitä, etteivätkö iäkkäämmät potilaat voisi olla herkempiä. (Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.).

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Rotilla tehdyissä lisääntymistoksisuustutkimuksissa, joissa rotat altistuivat ihmiselle suositeltua enimmäisannosta vastaaville annoksille (perustuen systeemialtistustietoihin), ei paljastunut hedelmällisyyteen, raskauteen tai sikiön kehitykseen liittyviä haittavaikutuksia. Kaneilla tehdyissä lisääntymistoksisuustutkimuksissa ilmeni ainoastaan pieni muutos luustomuutosten yleisyydessä (yleisten rintakehän lisäkylkiluiden anatomisten muutosten sekä sormi- tai varvasluiden luutumisviivästymien ilmaantuvuuden lisääntyminen) annoksen ollessa enimmillään 7 kertaa ihmiselle suositellun enimmäisannoksen suuruinen perustuen mg/m2 annostelukäytäntöön (systeemialtistustietoja ei ole saatavilla). Lisäksi tutkimuksessa raportoitiin kanin sikiön painon lasku, kun annos oli tiineenä olevalle naaraalle toksinen.

Bupropioni, moninkertaisina annoksina verrattuna ihmisen terapeuttisiin annoksiin, sai eläinkokeissa aikaan annosriippuvaisesti mm. seuraavia oireita: ataksiaa ja kouristuksia rotilla ja yleistä heikkoutta, vapinaa ja pahoinvointia koirilla ja lisääntynyttä kuolleisuutta molemmilla lajeilla. Koska eläimillä tapahtuu entsymaattista induktiota, jota ihmisillä ei tapahdu, nämä systeemiset altistukset olivat samanlaisia kuin ihmisen systeeminen altistuminen suurimmilla suositelluilla annoksilla.

Maksamuutoksia on havaittu eläinkokeissa, mutta nämä ovat seurausta maksaentsyymin induktiosta. Suositelluilla annoksilla ihmisillä, bupropioni ei indusoi omaa metaboliaansa. Tämä viittaa siihen, että laboratorioeläimillä havaituilla maksavaikutuksilla on vain vähän merkitystä arvioitaessa bupropionia ja siihen liittyviä riskejä.

Genotoksisuustiedot osoittavat, että bupropioni on heikko bakteerimutageeni, mutta ei mutageeni nisäkässoluille, ja sen vuoksi sitä ei voida pitää ihmiselle genotoksisena aineena. Hiiri- ja rottakokeet vahvistavat, ettei ole karsinogeeninen näille lajeille.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Tabletin ydin

mikrokiteinen selluloosa

hypromelloosi

kysteiiinihydrokloridimonohydraatti

magnesiumstearaatti

Kalvopäällys

hypromelloosi

makrogoli 400

titaanidioksidi (E171)

karnaubavaha

Painomuste

musta rautaoksidi (E172)

hypromelloosi

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

2 vuotta.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C. Säilytä alkuperäispakkauksessa.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

ZYBAN depottabletti
150 mg (L:ei) 30 fol (62,65 €), 100 fol (173,84 €)

PF-selosteen tieto

Kotelo, jossa on lapsiturvalliset läpipainolevyt (PA-Alu-PVC/ Paperi-Alu).

30, 40, 50, 60 tai 100 tablettia pakkauksessa. Jokaisessa läpipainolevyssä on 10 tablettia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Tabletti on valkoinen, kalvopäällysteinen, kaksoiskupera ja pyöreä. Toisella puolella on painatus GX CH7 ja toinen puoli on ilman kohokuviointia.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

Korvattavuus

ZYBAN depottabletti
150 mg 30 fol, 100 fol

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

N06AX12

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

21.03.2024

Yhteystiedot

GLAXOSMITHKLINE OY
Porkkalankatu 20 A
00180 Helsinki


010 303 030
www.glaxosmithkline.fi