ORACEA säädellysti vapauttava kapseli, kova 40 mg

Yksi kapseli sisältää 40 mg doksisykliiniä (monohydraattina).

Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: 102-150 mg sakkaroosia ja 26,6-29,4 mikrog alluranpunaista AC alumiinilakkaa (E129).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Säädellysti vapauttava kapseli, kova.

Oracea on tarkoitettu käytettäväksi kasvojen papulopusturaalisten ruusufinnileesioiden vähentämiseen aikuispotilailla.

Annostus

Aikuiset ja iäkkäät potilaat:

Oraalinen käyttö.

Vuorokausiannos on 40 mg (1 kapseli). Se voidaan ottaa monoterapiana tai yhdistelmähoidon osana (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden annostusta ei tarvitse muuttaa.

Maksan vajaatoimintaa sairastavat potilaat
Oraceaa tulee antaa varoen maksan vajaatoimintaa sairastaville tai mahdollisesti maksatoksisia lääkevalmisteita saaville potilaille (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Pediatriset potilaat
Doksisykliinin käyttö alle 12-vuotiaiden lasten lääkkeeksi on kontraindisoitu (ks. kohta Vasta-aiheet).

Antotapa

Kapseli otetaan aamulla, tyhjään mahaan, mieluiten tunti ennen ateriaa tai kaksi tuntia aterian jälkeen.
Kapseli otetaan riittävän vesimäärän kera ruokatorven ärsytyksen ja haavaumien riskin pienentämiseksi (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Potilaan tila arvioidaan hoidon kestettyä 6 viikkoa, ja jos parannusta ei ole tapahtunut, tulee hoidon lopettamista harkita. Kliinisissä tutkimuksissa potilaita hoidettiin 16 viikon ajan. Kun hoito lopetettiin, potilaiden iho-oireet pyrkivät uusiutumaan 4 viikon seurannan jälkeen. Siksi on suositeltavaa arvioida potilaan tila 4 viikon kuluttua hoidon lopettamisesta.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, muille tetrasykliineille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Imeväiset ja alle 12-vuotiaat lapset.

Toinen ja kolmas raskauskolmannes (ks. kohta Raskaus ja imetys).

Samanaikainen hoito oraalisilla retinoideilla (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Doksisykliiniä ei saa määrätä potilaille, joilla tiedetään tai epäillään olevan aklorhydria, tai joille on tehty pohjukaissuolen ohitus tai erottaminen ruoansulatuksesta.

Oracea sisältää doksisykliiniä muodossa, jolla plasman anti-inflammatoriset lääkeainepitoisuudet jäävät antimikrobista kynnysarvoa pienemmiksi. Oraceaa ei saa käyttää doksisykliinille herkkien (tai herkiksi arveltujen) mikro-organismien aiheuttamien infektioiden hoitoon.

Tetrasykliinien kiinteät annosmuodot voivat aiheuttaa ruokatorven ärsytystä ja haavaumia. Tämä lääkevalmiste tulee ottaa riittävän nestemäärän (veden) kera ruokatorven ärsytyksen ja haavaumien välttämiseksi (ks. kohta Annostus ja antotapa). Oracea tulee niellä pystyasennossa joko istuen tai seisten.

Kliinisissä Oracea-tutkimuksissa ei ole havaittu opportunististen mikro-organismien kuten hiivojen liikakasvua, mutta suuriannoksinen tetrasykliinihoito saattaa kuitenkin johtaa ei-herkkien mikro-organismien, kuten sienien, liikakasvuun. Suuriannoksinen tetrasykliinihoito voi suurentaa emättimen hiivatulehduksen ilmaantuvuutta, vaikka sitä ei kliinisissä Oracea-tutkimuksissa todettukaan. Oraceaa tulee antaa varoen potilaille, joilla on anamneesissa toistuvia hiivatulehduksia. Jos super­infektiota epäillään, tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin ja harkita Oracea-hoidon keskeyttämistä.

Suuriannoksisen tetrasykliinihoidon yhteydessä on ilmaantunut resistenttejä suolistobakteereja (esim. enterokokit ja enterobakteerit). Kliinisissä tutkimuksissa pieniannoksisen doksisykliinihoidon (40 mg/vrk) ei ole todettu aiheuttavan resistenssin kehittymistä normaalissa mikrofloorassa, mutta tätä mahdollisuutta ei voida sulkea pois Oraceaa saavilla potilailla.

Veren doksisykliinipitoisuudet jäävät Oracea-hoitoa saavilla potilailla pienemmiksi kuin tavanomaisia antimikrobiaalisia doksisykliinimuotoja saavilla potilailla. Tietoja tämän pienemmän annoksen turvallisuudesta maksan vajaatoiminnassa ei kuitenkaan ole, joten Oraceaa tulee antaa varoen maksan vajaatoimintaa sairastaville tai mahdollisesti maksatoksisia lääkevalmisteita saaville potilaille. Tetrasykliinien antianabolinen vaikutus voi suurentaa veren ureatyppiarvoa. Tähän mennessä tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että tätä ei tapahdu, kun doksisykliiniä annetaan munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille.

Korkean pH:n on ilmoitettu pienentävän doksisykliinin hyötyosuutta (ks. myös kohta Yhteisvaikutukset).

Varovaisuutta tulee noudattaa hoidettaessa myasthenia gravis -potilaita, sillä on olemassa vaara, että heidän tilansa pahenee.

Kaikkia doksisykliiniä (Oracea mukaan lukien) saavia potilaita tulee neuvoa välttämään liiallista auringossa oleskelua ja keinotekoista ultraviolettivaloa doksisykliinihoidon aikana sekä keskeyttä­mään hoito, mikäli fototoksisuutta (esim. ihoreaktioita) ilmenee. Aurinkovoiteen käyttöä tai auringolta suojautumista on syytä harkita. Jos valoherkkyyttä ilmenee, on hoito lopetettava välittömästi.

Muiden mikrobilääkkeiden tavoin myös doksisykliinihoitoon liittyy pseudomembranoottisen koliitin kehittymisriski. Jos potilaalle kehittyy ripuli Oracea-hoidon aikana, pseudomembranoottisen koliitin mahdollisuus on otettava huomioon ja asianmukaisiin hoitotoimenpiteisiin on ryhdyttävä. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla mm. doksisykliinihoidon keskeyttäminen ja spesifisen antibiootti­hoidon aloitus. Suolen peristaltiikkaa estäviä aineita ei tule tässä tilanteessa käyttää.

Oracea-hoitoa ei tule antaa potilaille, joille ruusufinni on aiheuttanut silmäoireita (esim. silmien ruusufinni ja/tai luomitulehdus/Meibomin rauhasen tulehdus), sillä tiedot valmisteen tehosta ja turvallisuudesta näillä potilailla ovat riittämättömät. Jos tällaisia silmäoireita ilmenee Oracea-kuurin aikana, on hoito keskeytettävä ja potilas ohjattava silmälääkärille.

Tetrasykliinien käyttö ihmisillä hampaiden kehittymisvaiheessa voi aiheuttaa pysyvää hampaiden värjäytymistä (kelta-harmaa-ruskea). Tämä vaikutus on yleisempi lääkevalmisteen pitkäaikaiskäytön yhteydessä, mutta sitä on todettu myös toistuvien lyhyiden lääkekuurien jälkeen. Myös hammas­kiilteen hypoplasiaa on ilmoitettu. Muiden tetrasykliinien tavoin doksisykliini muodostaa stabiilin kalsiumkompleksin luutamuodostavissa kudoksissa. Pohjeluun kasvuhäiriöitä on havaittu keskosilla, joille annettiin tetrasykliiniä suun kautta annoksena 25 mg/kg joka kuudes tunti. Tämä vaikutus osoittautui korjaantuvaksi lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

Vaikean äkillisen yliherkkyysreaktion (esim. anafylaksi) kehittyessä on Oracea-hoito välittömästi lopetettava ja ryhdyttävä tavanomaisiin hätätoimenpiteisiin (esim. antihistamiinien, kortikosteroidien ja sympatomimeettien anto ja tarvittaessa tekohengitys).

Joillekin potilaille, joilla on spirokeettainfektioita, voi kehittyä Jarisch-Herxheimerin reaktio pian sen jälkeen, kun doksisykliinihoito on aloitettu. Potilaille on kerrottava, että se on yleensä itsestään rajoittuva seuraus spirokeettainfektioiden antibioottihoidosta.

Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö tai sakkaroosi-isomaltaasin vajaatoiminta, ei tule käyttää tätä lääkevalmistetta.

Kapselin painomuste sisältää alluranpunaista AC alumiinilakkaa (E129), joka voi aiheuttaa allergisia reaktioita.

Seuraavat doksisykliinin ja muiden lääkevalmisteiden mahdollisiin yhteisvaikutuksiin liittyvät suositukset perustuvat antimikrobiaalisissa doksisykliinimuodoissa (ei siis Oraceassa) yleensä käytettäviin suurempiin lääkeannoksiin. Tällä hetkellä saatavana olevat tiedot eivät kuitenkaan riitä vahvistamaan, etteikö suurempien doksisykliiniannosten yhteydessä kuvattuja yhteisvaikutuksia voisi esiintyä myös Oracean käytön yhteydessä.

Doksisykliinin tehoon vaikuttavat yhteisvaikutukset:

Tietyt bi- tai trivalentit ionit, kuten alumiini, sinkki ja kalsium (jota on esimerkiksi maidossa, maitotuotteissa ja kalsiumia sisältävissä hedelmämehuissa), kuten myös magnesium (jota on esimerkiksi antasideissa) rautavalmisteet, lääkehiili, kolestyramiini, vismuttikelaatit ja sukralfaatti, saattavat estää doksisykliinin imeytymistä ruuansulatuskanavasta. Siksi tällaisia lääkevalmisteita tai ruoka-aineita saa ottaa vasta 2–3 tunnin kuluttua doksisykliinin ottamisesta.

Mahan pH-arvoa suurentavat lääkevalmisteet saattavat heikentää doksisykliinin imeytymistä, joten niitä saa ottaa aikaisintaan 2 tuntia doksisykliinin jälkeen.

Kinapriili saattaa heikentää doksisykliinin imeytymistä johtuen kinapriilitablettien korkeasta magnesiumpitoisuudesta.

Rifampisiini, barbituraatit, karbamatsepiini, difenyylihydantoiini, primidoni, fenytoiini sekä krooninen alkoholin väärinkäyttö saattavat kiihdyttää doksisykliinin hajoamista ja siten lyhentää sen puoliintumisaikaa maksassa tapahtuvan entsyymi-induktion takia. Tällöin doksisykliinipitoisuudet saattavat jäädä alle hoitotason.

Doksisykliinin ja siklosporiinin samanaikaisen käytön on ilmoitettu lyhentävän doksisykliinin puoliintumisaikaa.

Muiden lääkevalmisteiden tehoon vaikuttavat yhteisvaikutukset:

Samanaikaista käyttöä ei suositella:

Jos doksisykliiniä annetaan juuri ennen isotretinoiinikuuria, sen aikana tai sen jälkeen, on olemassa vaara, että lääkevalmisteet voimistavat toistensa vaikutuksia ja aiheuttavat korjaantuvaa kallonsisäisen paineen nousua (kallonsisäistä painetta). Näiden lääkeaineiden samanaikaista antoa on siksi vältettävä.

Bakteriostaattiset lääkkeet, doksisykliini mukaan lukien, saattavat häiritä penisilliinin ja beeta­laktaami­antibioottien bakteereita tappavaa vaikutusta. Doksisykliiniä ja beetalaktaami­antibiootteja ei siis tulisi käyttää samanaikaisesti.

Muut yhteisvaikutukset:

Tetrasykliinien ja metoksifluraanin yhteiskäytön on ilmoitettu aiheuttaneen kuolemaan johtanutta munuaistoksisuutta.

Doksisykliinin on osoitettu voimistavan diabeteksen hoitoon käytettävien oraalisten sulfonyyliurea­lääkkeiden hypoglykeemistä vaikutusta. Jos doksisykliiniä annetaan yhdessä näiden lääkevalmisteiden kanssa, on veren sokeripitoisuutta tarkkailtava ja sulfonyyliurean annosta tarpeen vaatiessa pienennettävä.

Doksisykliinin on osoitettu alentavan plasman protrombiiniaktiivisuutta ja siten voimistavan dikumaroli­tyyppisten antikoagulanttien vaikutusta. Jos doksisykliiniä annetaan yhdessä näiden aineiden kanssa, on hyytymisarvoja (esim. INR) seurattava ja antikoagulantin annosta tarpeen vaatiessa pienennettävä. Mahdollisten verenvuotojen lisääntynyt riski on pidettävä mielessä.

Raskaus
Eläinkokeet eivät ole osoittaneet teratogeenistä vaikutusta. Ihmisellä tetrasykliinien raskauden­aikaisen käytön rajallisessa määrässä tapauksia ei ole toistaiseksi havaittu aiheuttaneen mitään erityisiä epämuodostumia.

Tetrasykliinien käyttö toisella ja kolmannella raskauskolmanneksella johtaa lapsen maitohampaiden pysyvään värjäytymiseen. Siksi doksisykliinin käyttö toisen ja kolmannen raskauskolmanneksen aikana on vasta-aiheista (ks. kohta Vasta-aiheet).

Imetys
Tetrasykliinit erittyvät pieninä pitoisuuksina ihmisen rintamaitoon. Imettävät äidit saavat käyttää doksisykliiniä vain lyhyitä aikoja. Pidempiaikainen doksisykliinihoito voi altistaa lapsen merkitseville lääkemäärille, eikä sitä suositella, koska hampaiden värjäytymisen ja luuston kehityshäiriöiden riski on teoriassa olemassa.

Hedelmällisyys
Doksisykliinin oraalinen antaminen uros- ja naaraspuolisille Sprague-Dawley -rotille vaikutti haitallisesti fertiliteettiin ja lisääntymiseen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Oracean vaikutusta ihmisen fertiliteettiin ei tunneta.

Doksisykliinillä ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Oracealla tehdyissä lumekontrolloiduissa avaintutkimuksissa 269 ruusufinnipotilasta sai Oraceaa 40 mg kerran päivässä ja 268 potilasta sai lumelääkettä 16 viikon ajan. Oracea-ryhmän potilailla esiintyi enemmän ruoansulatuskanavan haittavaikutuksia (13,4 %) kuin lumeryhmän potilailla (8,6 %). Oracea-hoitoa saaneilla potilailla yleisimmin ilmoitettuja haittavaikutuksia (eli haitta­vaikutuksia, joita esiintyi ≥ 3 %:lla Oracea-hoitoa saaneista potilaista ja vähintään 1 % enemmän kuin lumeryhmässä) olivat nasofaryngiitti, ripuli ja hypertensio.

Haittavaikutustaulukko
Seuraavassa taulukossa on lueteltu kliinisissä avaintutkimuksissa Oracealla todetut haittavaikutukset (eli haittavaikutukset, joiden esiintyvyys Oracea-ryhmässä oli ≥ 1 % suurempi kuin lumeryhmässä).
Tetrasykliiniantibioottien lääkeryhmällä ilmoitetut haittavaikutukset on lueteltu taulukon jälkeen.
Haittavaikutukset on luokiteltu elinjärjestelmän ja yleisyyden mukaan käyttäen seuraavaa luokittelua: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) ja raportoitu Oracealla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa (ks. taulukko 1).

Taulukko 1 - Ruusufinnipotilailla tehdyissä lumekontrolloiduissa avaintutkimuksissa Oracealla todetut haittavaikutukset^a:

^a Määritellään haittatapahtumiksi, jotka olivat Oracea-ryhmässä (ainakin 1 %) yleisempiä kuin lumeryhmässä.

Hyvänlaatuista kallonsisäistä painetta ja päänsärkyä (yleisyys tuntematon: koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin) on raportoitu Oracean markkinoilletulon jälkeisessä tutkimuksessa.

Seuraavia haittavaikutuksia on todettu tetrasykliinejä saavilla potilailla:

Infektiot:
Hyvin harvinainen: Anogenitaalinen kandidoosi

Veri ja imukudos:
Harvinainen: Trombosytopenia, neutropenia, eosinofilia
Hyvin harvinainen: Hemolyyttinen anemia

Immuunijärjestelmä:
Harvinainen: Yliherkkyysreaktiot, mm. anafylaksi
Myös anafylaktoidista purppuraa on ilmoitettu.

Umpieritys:
Hyvin harvinainen: Pitkäaikaisen tetrasykliinihoidon yhteydessä on kilpirauhaskudoksessa havaittu mustanruskeaa mikroskooppista värjäytymistä. Kilpirauhasen toiminta on ollut normaalia.

Hermosto:
Harvinainen: Hyvänlaatuinen aivopaineen nousu
Hyvin harvinainen: Aukileen pullistuminen vauvoilla
Jos merkkejä aivopaineen noususta havaitaan, tulee hoito keskeyttää. Nämä oireet hävisivät nopeasti, kun lääkitys keskeytettiin.

Sydän:
Harvinainen: Perikardiitti

Ruoansulatuselimistö:
Harvinainen: Pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus
Hyvin harvinainen: Kielitulehdus, nielemisvaikeudet, enterokoliitti. Ruokatorvitulehdusta ja ruokatorven haavaumia on ilmoitettu yleisimmin potilailla, jotka saivat hyklaattisuolaa kapselimuodossa. Useimmat näistä potilaista ottivat lääkkeensä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Maksa ja sappi:
Harvinainen: Maksatoksisuus

Iho ja ihonalainen kudos:
Harvinainen: Makulopapulaarinen ja punoittava ihottuma, ihon valoherkkyys, nokkosihottuma
Hyvin harvinainen: Hilseilevä ihottuma, angioneuroottinen edeema
Yleisyys tuntematon: Foto-onykolyysi

Luusto, lihakset ja sidekudos:
Hyvin harvinainen: Systeemisen lupus erythematosuksen paheneminen

Munuaiset ja virtsatiet:
Harvinainen: Veren ureapitoisuuden nousu.

Tetrasykliinien käyttöön tyypillisesti liittyvien haittavaikutusten esiintyminen Oracea-hoidon aikana on epätodennäköisempää, sillä annokset ovat pienempiä ja niillä saavutetut plasman lääkeainepitoisuudet suhteellisen alhaisia. Lääkärin on kuitenkin aina otettava huomioon haittatapahtumien mahdollisuus ja seurattava potilaan tilaa asianmukaisesti.

Seuraavia haittavaikutuksia on todettu doksisykliiniä saavilla potilailla:
Immuunijärjestelmä:
Yleisyys tuntematon: Jarisch-Herxheimerin reaktio (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty‐haittatasapainon jatkuvan arvioinnin.

Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

seuraavalle taholle:

www‐sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus‐ ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
FI‐00034 Fimea

Oireet

Tähän mennessä mitään merkitsevää akuuttia toksisuutta ei ole kuvattu tapauksissa, joissa useita doksisykliinin hoitoannoksia on otettu kerralla suun kautta. Yliannostustapauksessa on kuitenkin olemassa parenkymaalisen maksa- ja munuaisvaurion sekä pankreatiitin vaara.

Hoito

Tavallinen Oracea-annos on yli puolet pienempi kuin tavanomaiset mikrobilääkkeenä käytetyt doksisykliiniannokset. Lääkärin tulee siksi pitää mielessä, että suuri osa yliannostuksista saa todennäköisesti aikaan doksisykliinipitoisuuksia, jotka ovat mikrobilääkityksen terapeuttisissa rajoissa, ja että tähän liittyvää, lääkkeen turvallisuutta tukevaa tietoa on runsaasti. Tällaisissa tapauksissa suositellaan potilaan tarkkailua. Jos kyseessä on huomattava yliannostus, on doksisykliinihoito keskeytettävä välittömästi ja ryhdyttävä tilanteen vaatimiin oireenmukaisiin toimenpiteisiin.

Imeytymättä jääneen doksisykliinin imeytyminen suolistoon tulee minimoida imeytymättömien kelaattikompleksien avulla, joita saadaan aikaan antamalla potilaalle magnesium- tai kalsiumsuolaa sisältäviä antasideja. Mahahuuhtelua on syytä harkita.

Dialyysi ei muuta doksisykliinin puoliintumisaikaa seerumissa, eikä siitä näin ollen ole hyötyä yliannostuksen hoidossa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset bakteerilääkkeet, tetrasykliinit. ATC-koodi: J01AA02.

Vaikutusmekanismi
Patofysiologisesti ruusufinnin aiheuttamat tulehdusmuutokset ovat osittain neutrofiilivälitteisen prosessin ilmentymiä. Doksisykliinin on osoitettu estävän neutrofiilien toimintaa ja useita (mm. fosfolipaasi A₂:een, endogeeniseen typpioksidiin ja interleukiini 6:een liittyviä) proinflammatorisia reaktioita. Näiden löydösten kliinistä merkitystä ei tunneta.

Farmakodynaamiset vaikutukset
Oracealla saavutettavat plasman doksisykliinipitoisuudet ovat paljon pienempiä kuin pitoisuudet, joita vaaditaan bakteeri-infektioita yleisesti aiheuttavien mikro-organismien estoon.
In vivo mikrobiologisissa tutkimuksissa, joissa potilaat altistettiin samankaltaisille vaikuttavan aineen pitoisuuksille 6-18 kuukauden ajaksi, ei pystytty osoittamaan vaikutusta suuontelon, ihon, ruoansulatuskanavan eikä emättimen bakteeriflooraan. Mahdollisuutta, että Oracean pitkäaikaiskäyttö saattaisi aiheuttaa resistenttien suolistobakteerien (esim. enterobakteerien ja enterokokkien) ilmaantumista ja resistenssigeenien yleistymistä, ei kuitenkaan voida sulkea pois.

Kliininen teho ja turvallisuus
Oraceaa on arvioitu kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumekontrolloidussa, 16 viikon pituisessa avaintutkimuksessa 537 ruusufinnipotilaalla (10-40 näppylää ja märkärakkulaa ja enintään 2 kyhmyä). Molemmissa tutkimuksissa tulehdusmuutosten kokonaismäärä väheni Oracea-ryhmässä keskimäärin merkitsevästi enemmän kuin lumeryhmässä:

Taulukko 2 - Tulehdusmuutosten kokonaismäärän keskimääräinen muutos lähtötilanteesta viikolle 16:

^a p-arvo, hoitoero lähtötilanteen jälkeen tapahtuneen muutoksen suhteen (ANOVA)

Hoito 40 mg doksisykliiniä säädellysti vapauttavien kapselien ja ivermektiinin yhdistelmällä

ANSWER-tutkimuksessa vertailtiin 40 mg doksisykliiniä säädellysti vapauttavien kapselien ja Soolantran (ivermektiinin) yhdistelmän ja ivermektiinin ja doksisykliiniä säädellysti vapauttavien kapselien sijaan annetun lumevalmisteen yhdistelmän suhteellista tehoa vaikea-asteisen ruusufinnin hoidossa. Kyseessä oli 12 viikkoa kestänyt satunnaistettu, tutkijasokkoutettu, kontrolloitu, rinnakkaisryhmillä toteutettu tutkimus. Tutkimuksessa oli mukana 273 mies- ja naistutkittavaa, jotka olivat iältään ≥ 18-vuotiaita, joiden kasvoissa oli 20–70 tulehdusvauriota (näppylöitä ja märkärakkuloita) ja joiden tutkijan arvioon perustuva IGA-pisteytys lähtötilanteessa (Baseline Investigator’s Global Assessment score) oli 4.

Ensisijainen tehon päätetapahtuma oli tulehdusvaurioiden lukumäärän prosentuaalinen muutos lähtötilanteesta viikolla 12. Ivermektiinin ja doksisykliiniä säädellysti vapauttavien kapselien yhdistelmää saaneilla havaittiin tulehdusvaurioiden merkittävästi suurempi keskimääräinen prosentuaalinen vähenemä verrattuna ivermektiinin ja lumevalmisteen yhdistelmää saaneisiin (keskiarvo ± keskihajonta: ‑80,29 ± 21,65 % vs -73,56 ± 30,52 %; p = 0,032).

Imeytyminen
Doksisykliini imeytyy lähes täydellisesti oraalisen annostelun jälkeen. Oracean oraalisen annostelun jälkeen keskimääräiset huippupitoisuudet plasmassa olivat 510 ng/ml kerta-annoksen jälkeen ja 600 ng/ml vakaassa tilassa (7. päivänä). Huippupitoisuudet plasmassa saavutettiin yleensä 2-3 tuntia annostelun jälkeen. Kun Oracea otettiin runsaasti rasvaa ja proteiinia sekä maitotuotteita sisältävän aterian yhteydessä, doksisykliinin biologinen hyötyosuus (AUC) pieneni noin 20 % ja plasman huippupitoisuus noin 43 %.

Jakautuminen
Doksisykliinistä yli 90 % sitoutuu plasman proteiineihin ja sen näennäinen jakautumistilavuus on 50 l.

Biotransformaatio
Doksisykliinin pääasiallisia metaboliareittejä ei ole tunnistettu, mutta entsyymi-indusorit pienentävät sen puoliintumisaikaa.

Eliminaatio
Doksisykliini erittyy virtsaan ja ulosteisiin muuttumattomassa muodossa olevana lääkeaineena. Otetusta annoksesta 40-60 % erittyy virtsaan 92 tunnin kuluessa, ja noin 30 % erittyy ulosteisiin. Doksisykliinin terminaalinen eliminaation puoliintumisaika oli yhden Oracea-kerta-annoksen jälkeen noin 21 h ja vakaassa tilassa noin 23 h.

Muut erityisryhmät
Doksisykliinin puoliintumisaika ei muutu merkitsevästi vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Doksisykliini ei eliminoidu merkittävässä määrin hemodialyysin aikana.

Doksisykliinin farmakokinetiikasta maksan vajaatoimintapotilailla ei ole tietoa.

Toistuvan annoksen toksisuutta selvittäneissä eläinkokeissa todettuja haittavaikutuksia ovat olleet mm. kilpirauhasen hyperpigmentaatio ja munuaisten tubulaarinen degeneraatio. Näitä vaikutuksia havaittiin altistuksilla, jotka olivat 1,5-2 kertaa suurempia kuin ihmisten Oracea-suositusannoksilla saavutettavat altistukset. Näiden löydösten kliinistä merkitystä ei vielä tunneta.

Doksisykliinillä ei ole todettu olevan mutageenista vaikutusta, eikä vakuuttavia todisteita klastogeenisestä vaikutuksesta ole löytynyt. Rotilla tehdyssä karsinogeenisuustutkimuksessa naarailla havaittiin hyvänlaatuisten kasvainten lisääntymistä maitorauhasissa (fibroadenooma), kohdussa (polyypit) sekä kilpirauhasessa (C-soluadenooma).

Rottatutkimuksessa doksisykliini annoksena 50 mg/kg/vrk pienensi sperman liikkumisnopeutta, mutta se ei kuitenkaan vaikuttanut urosten tai naaraiden hedelmällisyyteen eikä sperman morfologiaan. Tällä annoksella rottien systeeminen altistus oli todennäköisesti noin 4-kertainen verrattuna Oracea-suositusannosta saavien ihmisten altistukseen. Yli 50 mg/kg/vrk annoksilla oli haitallisia vaikutuksia rottien hedelmällisyyteen ja lisääntymiskäyttäytymiseen. Rotilla tehdyssä peri/postnataalisessa toksisuustutkimuksessa terapeuttisesti relevanteilla annoksilla ei todettu merkitseviä vaikutuksia. Doksisykliinin tiedetään läpäisevän istukan, ja kirjallisuuden perusteella tetrasykliineillä saattaa olla toksisia vaikutuksia kehittyvään sikiöön.

Kapselin kuori
Liivate, musta rautaoksidi, punainen rautaoksidi, keltainen rautaoksidi, titaanidioksidi.

Painomuste
Shellakka, propyleeniglykoli, musta rautaoksidi, indigokarmiini alumiinilakka, alluranpunainen AC alumiinilakka (E129), briljanttisininen FCF alumiinilakka, kinoliinikeltainen alumiinilakka.

Kapselin sisältö
Hypromelloosi, metakryylihappo-etyyliakrylaattikopolymeeri (1:1), trietyylisitraatti, talkki, hypromelloosi, titaanidioksidi, makrogoli 400, keltainen rautaoksidi, punainen rautaoksidi, polysorbaatti 80, sokeripallot (maissitärkkelys, sakkaroosi).

Ei oleellinen.

2 vuotta.

Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

ORACEA säädellysti vapauttava kapseli, kova
40 mg (L:ei) 56 fol (52,12 €)

PF-selosteen tieto

Alumiini/PVC/Aclar-läpipainopakkaus.

Pakkauskoko:
56 kapselia neljässä 14 kapselin läpipainoliuskassa
28 kapselia kahdessa 14 kapselin läpipainoliuskassa
Läpipainoliuskassa 14 kapselia yhdessä 14 kapselin läpipainoliuskassa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Beigenvärinen kapseli, koko nro 2, merkintä ”GLD 40”.

Ei erityisvaatimuksia.

ORACEA säädellysti vapauttava kapseli, kova
40 mg 56 fol

• Ei korvausta.

J01AA02

27.04.2021