Vertaa PF-selostetta

CIPROXIN tabletti, kalvopäällysteinen 500 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 500 mg siprofloksasiinia siprofloksasiinihydrokloridina.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Tabletti, kalvopäällysteinen.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Ciproxin kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu seuraavien infektioiden hoitoon (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakodynamiikka). Ennen hoidon aloittamista on erityisesti huomioitava olemassaoleva informaatio siprofloksasiiniresistenssistä.

Lisäksi on otettava huomioon antibakteeristen lääkevalmisteiden asianmukaista käyttöä koskevat viralliset ohjeet.

Aikuiset

  • Gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat alahengitysteiden infektiot:
    • keuhkoahtaumataudin (COPD) pahenemisvaihe
    • kystiseen fibroosiin ja bronkiektasiaan liittyvät bronkopulmonaaliset infektiot
    • pneumonia
  • Krooninen märkäinen välikorvatulehdus
  • Kroonisen sinuiitin akuutti paheneminen varsinkin jos aiheuttajana on gramnegatiivinen bakteeri
  • Virtsatieinfektiot
  • Supuolielinten infektiot
    • gonokokin aiheuttama uretriitti ja servisiitti, kun aiheuttaja on siprofloksasiinille herkkä Neisseria gonorrhoeae -bakteeri
    • lisäkives-kives tulehdus, mukaan lukien herkän Neisseria gonorrhoeae -bakteerin aiheuttamat tapaukset
    • sisäsynnytintulehdus, mukaan lukien herkän Neisseria gonorrhoeae -bakteerin aiheuttamat tapaukset
  • Maha-suolikanavan infektiot (esim. turistiripuli)
  • Vatsansisäiset infektiot
  • Gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat iho- ja pehmytkudosinfektiot
  • Pahanlaatuinen ulkokorvatulehdus
  • Luuston ja nivelten infektiot
  • Neisseria meningitidis -bakteerin aiheuttamien invasiivisten infektioiden estohoito
  • Keuhkopernarutto (altistumisen jälkeinen estohoito ja infektion hoito).

Siprofloksasiinia voidaan käyttää neutropeniaa sairastavien potilaiden hoidossa, jos heillä on kuume, jonka epäillään johtuvan bakteeri-infektiosta.

Lapset ja nuoret

  • Kystiseen fibroosiin liittyvät Pseudomonas aeruginosa -bakteerin aiheuttamat bronkopulmonaaliset infektiot
  • Komplisoituneet virtsatieinfektiot ja pyelonefriitti
  • Keuhkopernarutto (altistumisen jälkeinen estohoito ja infektion hoito).

Siprofloksasiinia voidaan käyttää myös vaikeiden infektioiden hoitoon lapsilla ja nuorilla, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Hoidon voi aloittaa vain lääkäri, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kystisen fibroosin ja/tai vaikeiden infektioiden hoidosta (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakodynamiikka).

Annostus ja antotapa

Annos

Annos määritetään käyttöaiheen, infektion vaikeusasteen ja infektiokohdan, taudinaiheuttajien siprofloksasiiniherkkyyden, potilaan munuaistoiminnan sekä lapsilla ja nuorilla potilaan painon perusteella.

Hoidon kesto määritetään sairauden vaikeusasteen sekä sen kliinisen kulun ja bakteriologisen etenemisen perusteella.

Tiettyjen bakteerien (esim. Pseudomonas aeruginosa-, Acinetobacter- ja Staphylococci-bakteerien) aiheuttamien infektioiden hoito saattaa edellyttää suurempia siprofloksasiiniannoksia ja samanaikaista muuta sopivaa antibakteerista hoitoa.

Tiettyjen infektioiden (esim. sisäsynnytintulehdus, vatsansisäiset infektiot, neutropeniaa sairastavien potilaiden infektiot sekä luuston ja nivelten infektiot) hoito saattaa edellyttää samanaikaista muuta sopivaa antibakteerista hoitoa taudinaiheuttajista riippuen.

Aikuiset

KäyttöaiheetVuorokausiannos (mg)Hoidon kokonaiskesto (johon sisältyy mahdollisesti parenteraalinen hoito-ohjaus)
Alempien hengitysteiden infektiot2 x 500 mg - 2 x 750 mg7-14 vrk
Ylempien hengitysteiden infektiotKroonisen sinuiitin akuutti pahenemisvaihe2 x 500 mg - 2 x 750 mg7-14 vrk
Krooninen märkäinen välikorvatulehdus2 x 500 mg - 2 x 750 mg7-14 vrk
Pahanlaatuinen ulkokorvatulehdus2 x 750 mg28 vrk - 3 kk
Virtsatieinfektiot (ks. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)Komplisoitumaton kystiitti2 x 250 mg - 2 x 500 mg3 vrk
Premenopausaalisilla naisilla voidaan käyttää 500 mg:n yksittäisannosta
Komplisoitunut kystiitti, komplisoitumaton pyelonefriitti2 x 500 mg7 vrk
Komplisoitunut pyelonefriitti2 x 500 mg - 2 x 750 mgVähintään 10 vrk, mutta hoitoa voi jatkaa yli 21 vrk tietyissä erityistapauksissa (esim. absessi)
Eturauhastulehdus2 x 500 mg - 2 x 750 mg2-4 viikkoa (akuutti) - 4-6 viikkoa (krooninen)
Sukupuolielinten infektiotGonokokin aiheuttama uretriitti ja servisiitti500 mg yksittäisannoksena1 vrk (yksittäisannos)
Lisäkives-kivestulehdus ja sisäsynnytintulehdus2 x 500 mg - 2 x 750 mgVähintään 14 vrk
Maha-suolikanavan infektiotBakteeriperäinen ripuli, mukaan lukien Shigella spp. -bakteeri, lukuun ottamatta Shigella dysenteriae -bakteerin 1-tyyppiä, turistiripulin empiirinen hoito2 x 500 mg1 vrk
Shigella dysenteriae -bakteerien 1-tyypin aiheuttama ripuli2 x 500 mg5 vrk
Vibrio cholerae -bakteerin aiheuttama ripuli2 x 500 mg3 vrk
Lavantauti2 x 500 mg7 vrk
Gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamat vatsansisäiset infektiot2 x 500 mg - 2 x 750 mg5-14 vrk
Iho- ja pehmytkudosinfektiot2 x 500 mg - 2 x 750 mg7-14 vrk
Luuston ja nivelten infektiot2 x 500 mg - 2 x 750 mgenint. 3 kk

Neutropeniaa sairastavat potilaat joiden kuumeen epäillään johtuvan bakteeri-infektiosta

Siprofloksasiinin lisäksi potilaalle on annettava muuta sopivaa antibakteerista hoitoa.

2 x 500 mg - 2 x 750 mgHoitoa on jatkettava niin kauan kuin potilaalla on neutropeniaa.
Neisseria meningitidis -bakteerin aiheuttamien invasiivisten infektioiden estohoito500 mg yksittäisannoksena1 vrk (yksittäisannos)
Keuhkopernarutolle altistumisen jälkeinen estohoito ja infektion hoito henkilöillä, joille lääke voidaan annostella suun kautta silloin, kun se on kliinisesti tarkoituksenmukaista. Hoito on aloitettava mahdollisimman pian, kun altistumista epäillään tai se on vahvistettu.2 x 500 mg60 vrk siitä, kun Bacillus anthracis -bakteerille altistuminen on vahvistettu

Pediatriset potilaat

KäyttöaiheetVuorokausiannos (mg)Hoidon kokonaiskesto (johon sisältyy mahdollisesti parenteraalinen hoito-ohjaus)
Kystinen fibroosi2 x 20 mg/painokilo, enimmäisannos 750 mg10-14 vrk
Komplisoituneet ja virtsatietulehdukset ja pyelonefriitti2 x 10 mg/painokilo - 2 x 20 mg/painokilo, enimmäisannos 750 mg10-21 vrk
Keuhkopernarutolle altistumisen jälkeinen estohoito ja infektion hoito henkilöillä, joille lääke voidaan annostella suun kautta silloin, kun se on kliinisesti tarkoituksenmukaista. Hoito on aloitettava mahdollisimman pian, kun altistumista epäillään tai se on vahvistettu.2 x 10 mg/painokilo - 2 x 15 mg/painokilo, enimmäisannos 500 mg60 vrk siitä, kun Bacillus anthracis -bakteerille altistuminen on vahvistettu
Muut vaikeat infektiot2 x 20 mg/painokilo, enimmäisannos 750 mgInfektion tyypin mukaan

Iäkkäät potilaat

Iäkkäille potilaille määrättävä lääkeannos on valittava infektion vaikeusasteen ja kreatiniinipuhdistuman perusteella.

Potilaat, joilla on munuaisten tai maksan vajaatoiminta

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden suositellut aloitus- ja ylläpitoannokset:

Kreatiniinipuhdistuma [ml/min/1,73 m2]Seerumin kreatiniini[μmol/l]Oraalinen annos[mg]
> 60< 124Ks. tavallinen annostus
30-60124-168250-500 mg 12 tunnin välein
< 30> 169250-500 mg 24 tunnin välein
Hemodialyysipotilaat> 169250-500 mg 24 tunnin välein (dialyysin jälkeen)
Peritoneaalidialyysipotilaat> 169250-500 mg 24 tunnin välein

Annosta ei tarvitse muuttaa, jos potilaalla on maksan vajaatoiminta.

Annostusta munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastaville lapsille ei ole tutkittu.

Antotapa

Tabletit niellään kokonaisina pureskelematta nesteen kanssa. Tabletit voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa. Vaikuttavan aineen imeytyminen nopeutuu, jos tabletti otetaan tyhjään vatsaan. Siprofloksasiini-tabletteja ei saa ottaa maitotuotteiden (esim. maidon tai jogurtin) tai kivennäisainelisää sisältävien hedelmämehujen (esim. appelsiinimehun, johon on lisätty kalsiumia) kanssa (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Vaikeissa tapauksissa tai jos potilas ei kykene ottamaan tabletteja (esim. parenteraalista ravintoa saavat potilaat), suositellaan hoidon aloittamista laskimoon annettavalla siprofloksasiinilla kunnes voidaan siirtyä annosteluun suun kautta.

Vasta-aiheet

  • Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, muille kinoloneille tai tuotteen apuaineille (ks. kohta Apuaineet)
  • Siprofloksasiinin ja titsanidiinin samanaikainen käyttö (ks. kohta Yhteisvaikutukset)

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Vaikeat infektiot sekä grampositiivisten ja anaerobisten patogeenien aiheuttamat sekainfektiot
Siprofloksasiini ei sovellu vaikeiden infektioiden ja sellaisten sekainfektioiden hoitoon, jotka saattavat olla grampositiivisten tai anaerobisten patogeenien aiheuttamia. Tällaisten infektioiden hoidossa on käytettävä siprofloksasiinin lisäksi muuta sopivaa antibakteerista hoitoa.

Streptokokin (mukaan lukien Streptococcus pneumoniae)aiheuttamat infektiot
Siprofloksasiinia ei suositella streptokokki-infektioiden hoitoon, sillä teho ei ole riittävä.

Sukupuolielinten infektiot
Gonokokin aiheuttama uretriitti, servisiitti, lisäkives-kivestulehdus ja sisäsynnytintulehdus voivat olla fluorokinoloneille resistenttien Neisseria gonorrhoeae -isolaattien aiheuttamia.
Tämän vuoksi siprofloksasiinia tulee käyttää gonokokin aiheuttaman uretriitin ja servisiitin hoidossa vain, jos on voitu sulkea pois siprofloksasiinille resistentti Neisseria gonorrhoeae.
Lisäkives-kivestulehduksen ja sisäsynnytintulehduksen empiirisessä hoidossa tulisi siprofloksasiinin käyttöä harkita vain yhdessä toisen antibakteerisen lääkkeen (esim. kefalosporiinin) kanssa, ellei siprofloksasiinille resistenttiä Neisseria gonorrhoeae -bakteeria voida sulkea pois paikallisten esiintyvyystietojen perusteella. Jos tulehdus ei lievene 3 vuorokauden jälkeen hoidon aloittamisesta, hoidon vaihtamista tulisi harkita.

Virtsatieinfektiot
Escherichia colin (yleisin virtsatieinfektioita aiheuttava taudinaiheuttaja) resistenssi fluorokinolonille vaihtelee Euroopan Unionin alueella. Lääkkeen määrääjiä neuvotaan ottamaan huomioon Escherichia colin paikallisen fluorokinoloniresistenssin esiintyvyys.
Siprofloksasiinin kerta-annoksella, jota voidaa käyttää komplisoitumattomassa kystiitissä premenopausaalisille naisille, oletetaan olevan heikompi teho kuin pitkäkestoisemmalla hoidolla. Tämä on otettava huomioon etenkin silloin kun Escherichia colin resistenssin kinoloneja vastaan tiedetään olevan lisääntymässä.

Vatsansisäiset infektiot
Kliinisistä tutkimuksista saatuja tietoja leikkauksen jälkeisistä vatsansisäisistä infektioista on vähän saatavilla.

Turistiripuli
Siprofloksasiinia valittaessa tulee huomioida relevanttien taudinaiheuttajien siprofloksasiiniresistenssi niissä maissa, joihin matka on suuntautunut.

Luuston ja nivelten infektiot
Siprofloksasiinia on käytettävä yhdessä muiden mikrobilääkkeiden kanssa perustuen mikrobiologisten tutkimusten tuloksiin.

Keuhkopernarutto
Käyttö ihmisillä perustuu in vitro –herkkyystietoihin, eläinkokeiden tuloksiin sekä rajalliseen tietoon käytöstä ihmisillä. Hoitavan lääkärin on tutustuttava pernaruton hoitoa koskeviin kansallisesti ja/tai kansainvälisesti sovittuihin käytäntöihin (consensus documentation -aineistoon).

Pediatriset potilaat
Siprofloksasiinin tulee käyttää lasten ja nuorten hoitoon olemassa olevien virallisten ohjeiden mukaan. Siprofloksasiinihoidon voi aloittaa vain lääkäri, jolla on kokemusta lasten ja nuorten kystisen fibroosin ja/tai vaikeiden infektioiden hoidosta.

Siprofloksasiinin on osoitettu aiheuttavan artropatiaa kasvuikäisten eläimien kantavissa nivelissä. Siprofloksasiinin käyttöä lapsilla tutkivan satunnaistetun kaksoissokkotutkimuksen (siprofloksasiini: n = 335, keski-ikä = 6,3 vuotta; verrokit: n = 349, keski-ikä = 6,2 vuotta; ikäjakauma = 1–17 vuotta) turvallisuustiedot osoittavat, että lääkevalmisteeseen liittyväksi epäillyn artropatian (todettu niveliin liittyvien kliinisten merkkien ja oireiden perusteella) insidenssit päivän +42 kohdalla ovat 7,2 % ja 4,6 %. Lääkevalmisteeseen liittyvän artropatian insidenssit seurannassa 1 vuoden kohdalla olivat vastaavasti 9,0 % ja 5,7 %. Lääkevalmisteeseen liittyvän artropatian esiintyvyyden lisääntymisessä ei ilmennyt tilastollisesti merkittäviä eroja ryhmien välillä. Nivelissä ja/tai niitä ympäröivissä kudoksissa mahdollisesti esiintyvien haittavaikutusten vuoksi ennen hoidon aloittamista on suoritettava perusteellinen hyöty/riski-arvio (ks. kohta Haittavaikutukset).

Kystiseen fibroosiin liittyvät bronkopulmonaaliset infektiot
Kliinisissä tutkimuksissa on ollut mukana 5–17-vuotiaita lapsia ja nuoria. 1–5-vuotiaiden lasten hoidosta on vain vähän kokemusta.

Komplisoituneet virtsatietulehdukset ja pyelonefriitti
Siprofloksasiinin käyttöä virtsatieinfektioiden hoitoon on harkittava, kun muut hoidot eivät sovi potilaalle. Hoitopäätöksen tulee perustua mikrobiologisten tutkimusten tuloksiin. Kliinisissä tutkimuksissa on ollut mukana 1–17-vuotiaita lapsia ja nuoria.

Muut vaikeat spesifiset infektiot
Muut vaikeat infektiot virallisten ohjeiden mukaan ja perusteellisen riski-hyötyarvion perusteella, kun muita hoitoja ei voi antaa, tai kun käyttöön vakiintuneet hoidot eivät ole tehonneet ja kun mikrobiologisten tutkimusten tulokset osoittavat, että siprofloksasiinin käyttö on aiheellista.
Siprofloksasiinin käyttöä muiden kuin edellä mainittujen vaikeiden spesifisten infektioiden hoitoon ei ole tutkittu kliinisissä tutkimuksissa, ja kliininen kokemus sen käytöstä on vähäistä. Hoitoa on siksi annettava varoen tälle potilasryhmälle.

Yliherkkyys
Yliherkkyyttä ja allergisia reaktioita mukaan lukien anafylaktiset tai anafylaktoidiset reaktiot, saattaa esiintyä kerta-annoksen jälkeen (ks. kohta Haittavaikutukset) ja ne voivat olla henkeä uhkaavia. Jos tällaisia reaktioita esiintyy, siprofloksasiinihoito on keskeytettävä ja lääketieteellinen hoito aloitettava.

Lihakset ja luusto
Siprofloksasiinia ei saa yleensä antaa potilaille, joille on aiemmin ilmaantunut kinolonihoitoon liittyviä jännesairauksia tai -oireita. Siprofloksasiinia voidaan kuitenkin määrätä erittäin harvinaisissa tapauksissa myös tällaisille potilaille tiettyjen vaikeiden infektioiden hoitoon vakiintuneen hoidon epäonnistuttua tai bakteeriresistenssin vuoksi, kun päätös perustuu sairauden aiheuttaneen organismin mikrobiologiseen tutkimukseen ja riski-hyötyarvioon, ja mikrobiologiset tulokset osoittavat siprofloksasiinin käytön perustelluksi.
Siprofloksasiinin käytön yhteydessä saattaa esiintyä jännetulehdusta ja jänteen repeämiä (erityisesti akillesjänteen), jotka ovat joskus molemminpuolisia. Näitä oireita saattaa ilmetä jopa ensimmäisten 48 tunnin aikana hoidon aloittamisesta. Tulehduksia ja jänteen repeämiä voi ilmetä jopa kuukausi sen jälkeen, kun siprofloksasiinihoito on lopetettu. Jännesairauksien riski saattaa olla suurempi iäkkäillä potilailla tai samanaikaisesti kortikosteroideja saavilla potilailla (ks. kohta Haittavaikutukset).
Jos potilaalla esiintyy jännetulehduksen oireita (esim. kivuliasta turvotusta tai tulehdusreaktioita), siprofloksasiinihoito on keskeytettävä. Kyseinen raaja on pidettävä levossa.
Siprofloksasiinia on käytettävä varoen myastenia gravis -potilaiden hoitoon sillä oireet voivat pahentua (ks. kohta Haittavaikutukset).

Näköhäiriöt
Jos potilaan näkö heikkenee tai potilaalla esiintyy mitään silmäoireita, silmälääkäriin on otettava välittömästi yhteyttä.

Valoyliherkkyys
Siprofloksasiinin on osoitettu aiheuttavan valoyliherkkyysreaktioita. Siprofloksasiinia saavia potilaita on neuvottava välttämään pitkäaikaista altistumista voimakkaalle auringonvalolle tai UV-säteilylle hoidon aikana (ks. kohta Haittavaikutukset).

Keskushermosto
Siprofloksasiinin ja muiden kinolonien tiedetään laukaisevan epileptisiä kohtauksia tai alentavan kouristuskynnystä. Epileptisiä sarjakohtauksia on raportoitu esiintyneen. Siprofloksasiinia on annettava varoen, jos potilaalla on kouristuskohtauksille mahdollisesti altistavia keskushermostohäiriöitä. Jos potilaalla esiintyy kohtaus, siprofloksasiinihoito on keskeytettävä (ks. kohta Haittavaikutukset). Ensimmäisen siprofloksasiini -annoksen jälkeen saattaa esiintyä myös psyykkisiä reaktiota. Masennus tai psykoosi saattaa aiheuttaa harvinaisissa tapauksissa itsetuhoisia ajatuksia, jotka voivat johtaa itsemurhan yritykseen tai itsemurhaan. Tällaisissa tapauksissa siprofloksasiinihoito on keskeytettävä. Siprofloksisaanihoitoa saavilla potilailla on raportoitu polyneuropatiatapauksia (alustava diagnoosi, joka perustuu neurologisiin yksinään tai yhdessä esiintyviin oireisiin, kuten kipuun, kuumoitukseen, aistihäiriöihin tai lihasheikkouteen). Siprofloksasiinihoito on peruuttamattoman tilan kehittymisen välttämiseksi keskeytettävä potilailla, joilla esiintyy neuropaattisia oireita, kuten kipua, kuumoitusta, pistelyä, tunnottomuutta ja/tai heikkoutta (ks. kohta Haittavaikutukset).

Sydämen toimintahäiriöt
Siprofloksasiinia ja muita fluorokinoloneja on käytettävä varoen, jos potilaalla tiedetään olevan QT-ajan pidentymiseen liittyviä riskitekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi

  • synnynnäinen pitkä QT-oireyhtymä
  • QT-aikaa pidentävien lääkkeiden samanaikainen käyttö (esim. ryhmien IA ja III rytmihäiriölääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, makrolidit, psykoosilääkkeet)
  • korjaamaton elektrolyyttien epätasapaino (esim. hypokalemia, hypomagnesemia)
  • sydänsairaus (esim. sydämen vajaatoiminta, sydäninfarkti, bradykardia).

Iäkkäät potilaat ja naiset saattavat olla herkempiä QTc-aikaa pidentävien lääkkeiden vaikutuksille. Tämän vuoksi siprofloksasiinia ja muita fluorokinoloneja tulee käyttää varoen näissä potilasryhmissä.

(Ks. kohdat Iäkkäät potilaat. Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset.Haittavaikutukset, sekä kohta Yliannostus).

Hypoglykemia
Kuten muitakin kinoloneja käytettäessä, hypoglykemiaa on useimmiten raportoitu diabetespotilailla, varsinkin iäkkäämmillä potilailla. Kaikilla diabetespotilailla suositellaan huolellista veren glukoosipitoisuuden seurantaa (ks. kohta Haittavaikutukset).

Ruoansulatuselimistö
Jos potilaalla esiintyy vaikeaa ja jatkuvaa ripulia hoidon aikana tai sen jälkeen (jopa useita viikkoja hoidon jälkeen) tämä saattaa viitata antibioottikoliittiin (henkeä uhkaava, mahdollisesti kuolemaan johtava tila) ja edellyttää välitöntä hoitoa (ks. kohta Haittavaikutukset). Siprofloksasiinihoito on tällöin keskeytettävä heti ja sopiva hoito on aloitettava. Suolen peristaltiikkaa vähentävien lääkkeiden käyttö on tällaisessa tilanteessa vasta-aiheista.

Munuaiset ja virtsatiet
Siprofloksasiinihoitoon liittyvää kristalluriaa on todettu (ks. kohta Haittavaikutukset). Siprofloksasiinihoitoa saavien potilaiden nesteytyksestä on huolehdittava ja virtsan liiallista emäksisyyttä on vältettävä.

Munuaisten vajaatoiminta
Siprofloksasiini erittyy pääasiassa muuttumattomana munuaisten kautta. Tämän vuoksi annosta täytyy muuttaa kohdan Iäkkäät potilaat mukaisesti, jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta, jotta vältetään siprofloksasiinin akkumulaatiosta aiheutuvien haittavaikutusten yleistyminen.

Maksa ja sappi
Siprofloksasiini -hoidon yhteydessä on raportoitu maksanekroosia ja henkeä uhkaavaa maksan vajaatoimintaa (ks. kohta Haittavaikutukset). Hoito on keskeytettävä, jos potilaalla esiintyy maksasairauden oireita (kuten ruokahaluttomuutta, keltaisuutta, virtsan tummumista, kutinaa ja vatsan arkuutta).

Glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutos
Siprofloksasiinin on todettu aiheuttavan hemolyyttisiä reaktioita glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutoksesta kärsivillä potilailla. Siprofloksasiinin käyttöä tulisi välttää näillä potilailla ellei mahdollinen hyöty ole suurempi kuin mahdollinen riski. Tällaisissa tapauksissa mahdollista hemolyysin esiintymistä on tarkkailtava.

Resistenssi
Siprofloksasiinihoidon aikana tai sen jälkeen siprofloksasiinille resistenssiä osoittava bakteeri voidaan mahdollisesti eristää oli sitten kyseessä kliinisesti selvä superinfektio tai ei. Siprofloksiinihoito saattaa aiheuttaa siprofloksasiinille resistenttien bakteerikantojen valikoitumista. Näin voi käydä erityisesti pitkäaikaisessa hoidossa ja sairaalaperäisten infektioiden yhteydessä ja/tai hoidettaessa Staphylococcus- ja Pseudomonas-bakteerin aiheuttamia infektioita.

Sytokromi P450
Siprofloksasiini estää CYP1A2-entsyymiä ja saattaa siten suurentaa tämän entsyymin välityksellä metaboloituvien samanaikaisesti käytettyjen valmisteiden (esim. teofylliinin, klotsapiinin, olantsapiinin, ropinirolin, titsanidiinin, duloksetiinin, agomelatiinin) pitoisuutta seerumissa. Tällaisia valmisteita samanaikaisesti siprofloksasiinin kanssa käyttävien potilaiden tilaa on siksi seurattava tarkasti yliannostuksen kliinisten oireiden varalta ja tällaisten valmisteiden, esim. teofylliinin, pitoisuus seerumissa saattaa myös olla tarpeen määrittää (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Siprofloksasiinin ja titsanidiinin samanaikainen käyttö on vasta-aiheista.

Metotreksaatti
Siprofloksasiinin ja metotreksaatin samanaikaista käyttöä ei suositella (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Yhteisvaikutukset bakteerikokeissa
Siprofloksasiinilla on jonkin verran tehoa in vitro joihinkin mykobakteerilajeihin, ja siksi Mycobacterium tuberculosis -kokeista voidaan saada negatiivisia tuloksia mikäli potilas jolta näyte otetaan parhaillaan käyttää siprofloksasiinia.

Yhteisvaikutukset

Muiden valmisteiden vaikutukset siprofloksasiiniin

QT-aikaa pidentävät lääkkeet

Siprofloksasiinia, kuten muitakin fluorokinoloneja, tulee käyttää varoen, jos potilas käyttää samaan aikaan QT-aikaa pidentäviä lääkkeitä (esim. ryhmien IA ja III rytmihäiriölääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, makrolidit, psykoosilääkkeet) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Kelaatiokompleksin muodostuminen

Siprofloksasiinin imeytyminen voi heikentyä, jos potilas käyttää samanaikaisesti siprofloksasiinin (oraalisen) kanssa multivalenttisia kationia sisältäviä lääkkeitä ja kivennäisainelisiä (esim. kalsiumia, magnesiumia, alumiinia tai rautaa), polymeerisiä fosfaatinsitojia (esim. sevelameeria tai lantaanikarbonaattia), sukralfaattia tai antasideja ja voimakkaasti puskuroituja lääkkeitä (esim. didanosiinitabletteja), jotka sisältävät magnesiumia, alumiinia tai kalsiumia. Siksi siprofloksasiini on otettava 1–2 tuntia ennen tällaisia valmisteita tai vähintään 4 tuntia niiden jälkeen. Tämä rajoitus ei koske antasideja, jotka kuuluvat H2-reseptorin salpaajien luokkaan.

Ruoka ja maitotuotteet

Normaaliin ateriaan sisältyvä kalsium ei vaikuta merkittävästi valmisteen imeytymiseen. Maitotuotteiden ja kivennäisainelisää sisältävien juomien (esim. maidon, jogurtin tai kalsiumia sisältävän appelsiinimehun) ja siprofloksasiinin samanaikaista nauttimista on kuitenkin vältettävä, sillä tällaiset tuotteet saattavat heikentää siprofloksasiinin imeytymistä.

Probenesidi

Probenesidi vähentää siprofloksasiinin erittymistä munuaisten kautta. Probenesidin ja siprofloksasiinin samanaikainen käyttö suurentaa seerumin siprofloksasiinipitoisuutta.

Metoklopramidi

Metoklopramidi nopeuttaa suun kautta otetun siprofloksasiinin imeytymistä, joten huippupitoisuus plasmassa saavutetaan tavallista nopeammin. Siprofloksasiinin biologiseen hyötyosuuteen kohdistuvia vaikutuksia ei ole todettu.

Omepratsoli

Siprofloksasiinin ja omepratsolia sisältävien lääkkeiden samanaikainen käyttö pienentää hieman siprofloksasiinin Cmax- ja AUC-arvoja.

Siprofloksasiinin vaikutus muihin lääkevalmisteisiin

Titsanidiini

Titsanidiinia ei saa antaa potilaille samanaikaisesti siprofloksasiinin kanssa (ks. kohta Vasta-aiheet). Terveillä potilailla tehdyn kliinisen tutkimuksen mukaan seerumin titsanidiinipitoisuus suureni (Cmax-arvo: seitsenkertainen, vaihteluväli: 4–21-kertainen; AUC-arvo: kymmenkertainen, vaihteluväli: 6–24-kertainen), kun sitä käytettiin samanaikaisesti siprofloksasiinin kanssa. Seerumin suurentuneeseen titsanidiinipitoisuuteen liittyy hypotensiivisen ja sedatiivisen vaikutuksen mahdollista voimistumista. Titsanidiinia ei saa antaa potilaille samanaikaisesti siprofloksasiinin kanssa (ks. kohta Vasta-aiheet).

Metotreksaatti

Siprofloksasiinin samanaikainen käyttö metotreksaatin kanssa saattaa estää metrotreksaatin tubulaarista kuljetusta munuaisissa. Tämä saattaa siten suurentaa plasman metrotreksaattipitoisuutta ja lisätä metrotreksaattiin liittyvien toksisten reaktioiden vaaraa. Näiden valmisteiden samanaikaista käyttöä ei suositella (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Teofylliini

Siprofloksasiinin ja teofylliinin samanaikainen käyttö saattaa suurentaa seerumin teofylliinipitoisuutta. Tämä voi johtaa teofylliinistä aiheutuviin haittavaikutuksiin, jotka voivat olla hyvin harvinaisissa tapauksissa henkeä uhkaavia tai johtaa kuolemaan. Näiden lääkevalmisteiden samanaikaisen käytön aikana seerumin teofylliinipitoisuus on tarkistettava ja teofylliiniannosta pienennettävä tarpeen mukaan (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Muut ksantiinijohdannaiset

Siprofloksasiinin ja kofeiinin tai pentoksifylliinin (oxpentifylliini) samanaikaisen käytön yhteydessä on raportoitu näiden ksantiinijohdannaisten pitoisuuden suurenemista seerumissa.

Fenytoiini

Siprofloksasiinin ja fenytoiinin samanaikainen käyttö saattaa suurentaa tai pienentää seerumin fenytoiinipitoisuutta, ja siksi näiden arvojen seurantaa suositellaan.

Siklosporiini

Seerumin kreatiniinipitoisuuden on todettu lisääntyvän ohimenevästi, kun siprofloksasiinia ja siklosproniinia sisältäviä lääkkeitä on käytetty samaan aikaan. Tämän vuoksi seerumin kreatiniinipitoisuuksia tulee seurata tavallista useammin (kahdesti viikossa) samanaikaisen käytön yhteydessä.

K-vitamiinin antagonistit

Siprofloksasiinin ja K-vitamiinin antagonistin samanaikainen käyttö saattaa vahvistaa hyytymistä estävää tehoa. Riskiin vaikuttavat potilaan infektio, ikä ja yleiskunto. Siksi ei ole helppo arvioida siprofloksasiinin osuutta INR-arvon (international normalized ratio) nousuun. INR-arvoa tulisi valvoa tavallista useammin siprofloksasiinin ja K-vitamiinin antagonistin (esim. varfariinin, asenokumarolin, fenprokumonin tai fluindionin) samanaikaisen käytön aikana ja pian sen jälkeen.

Duloksetiini

Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että duloksetiinin käyttö samaan aikaan CYP450 1A2 -isoentsyymin voimakkaiden estäjien, kuten fluvoksamiinin, kanssa voi suurentaa duloksetiinin AUC- ja Cmax-arvoja. Vaikka mahdollisesta yhteisvaikutuksesta siprofloksasiinin kanssa ei ole kliinisiä tietoja, vaikutusten oletetaan olevan samanlaisia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Ropiniroli

Kliinisissä tutkimuksissa on osoitettu, että ropinirolin ja siprofloksasiinin (CYP450 1A2 -isoentsyymin keskivoimakas estäjä) samanaikainen käyttö suurentaa ropinolin Cmax-arvoa noin 60 % ja AUC-arvoa noin 84 %. Ropiniroliin liittyviä haittavaikutuksia on syytä seurata samoin ropinirolin annostusta on syytä seurata ja tarvittaessa muuttaa samanaikaisen siprofloksasiini-ropiniroli -hoidon aikana ja pian sen päättymisen jälkeen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Lidokaiini

Terveille vapaaehtoisille tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että käytettäessä samanaikaisesti lidokaiinia sisältäviä lääkevalmisteita ja siprofloksasiinia, joka on CYP450 1A2 -isoentsyymin kohtalainen estäjä, suoneen annetun lidokaiinin puhdistuma vähenee 22 %. Vaikka lidokaiinihoito on hyvin siedetty hoito, samanaikaisen käytön aikana siprofloksasiinin kanssa voi ilmetä yhteisvaikutuksia ja niihin liittyviä haittavaikutuksia.

Klotsapiini
Kun klotsapiinia ja siprofloksasiinin 250 mg:n annoksia käytettiin seitsemän päivän ajan samanaikaisesti, seerumin klotsapiinipitoisuus suureni 29 % ja N-desmetyyliklotsapiinipitoisuus suureni 31 %. Klotsapiinin annostusta on siksi seurattava ja tarvittaessa muutettava samanaikaisen siprofloksasiini-klotsapiini -hoidon aikana ja pian sen päättymisen jälkeen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Sildenafiili

Sildenafiilin Cmax- ja AUC-arvot surenivat noin kaksinkertaisiksi terveillävapaaehtoisilla, kun heille annettiin samanaikaisesti 50 mg sildenafiilia suun kautta ja 500 mg siprofloksasiinia. Siprofloksasiinia tulee tämän vuoksi käyttää varoen samaan aikaan sildenafiilin kanssa, ja lääkettä määrätessä tulee ottaa huomioon riskit ja hyödyt.

Agomelatiini
Kliinisissä tutukimuksissa on osoitettu, että fluvoksamiini (voimakas CYP450 1A2- isoentsyymin estäjä) estää merkittävästi agomelatiinin metaboliaa aiheuttaen agomelatiinialtistuksen kasvun 60-kertaiseksi. Vaikka kliinistä tietoa mahdollisesta yhteisvaikutuksesta siprofloksasiinin (kohtalainen CYP450 1A2- isoentsyymin estäjä) kanssa ei ole saatavilla, samanaikaisen käytön jälkeen samankaltaisia vaikutuksia on odotettavissa (ks.”Sytokromi P450” kohdassa Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).


Tsolpideemi
Samanaikainen käyttö siprofloksasiinin kanssa voi aiheuttaa tsolpideemipitoisuuden kasvua veressä. Samanaikaista käyttöä ei suositella.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Raskauden aikaisesta hoidosta saatavilla olevat tiedot eivät osoita siprofloksasiinin aiheuttavan epämuodostumia tai toksisuutta sikiölle tai vastasyntyneelle. Eläimillä tehdyissä lisääntymistoksisuustutkimuksissa ei ole todettu suoria eikä epäsuoria haitallisia vaikutuksia. Kinoloneille altistaminen on vaikuttanut nuorten eläinten ja eläinten sikiöiden kypsymättömiin rustoihin. Siksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että lääke saattaisi vahingoittaa sikiön nivelrustoja (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).
Siprofloksasiinia ei suositella käytettäväksi raskauden aikana.

Imetys

Siprofloksasiini erittyy rintamaitoon. Mahdollisen nivelvaurioriskin takia siprofloksasiinia ei pidä käyttää imetyksen aikana.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Neurologisten vaikutustensa vuoksi siprofloksasiini saattaa vaikuttaa potilaan reaktionopeuteen ja siten heikentää potilaan ajokykyä ja koneiden käyttökykyä.

Haittavaikutukset

Yleisimmin havaitut haittavaikutukset ovat pahoinvointi ja ripuli, joita esiintyy alle 3 %:lla potilaista.

Ciproxin-hoidon (suun kautta otettava, laskimoon annettava ja jaksottainen hoito) kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeisessä seurannassa todetut haittavaikutukset esitetään seuraavassa esiintymistiheyden mukaan. Esiintymistiheysanalyysi tehtiin sekä suun kautta otettavan että laskimoon annettavan valmisteen tiedoista.

Haittavaikutukset on luokiteltu elinjärjestelmän mukaan seuraavasti: yleinen ≥ 1/100 - < 1/10; melko harvinainen ≥ 1/1000 - < 1/100; harvinainen ≥ 1/10000 - 1/1000; hyvin harvinainen < 1/10000; esiintymistiheys ei tiedossa (ei arvioitavissa saatavilla olevien tietojen perusteella)

InfektiotMelko harvinainenMykoottiset superinfektiot
Veri ja imukudosMelko harvinainenEosinofilia
HarvinainenLeukopenia, anemia, neutropenia, leukosytoosi, trombosytopenia, trombosytemia
Hyvin harvinainenHemolyyttinen anemia, agranulosytoosi, pansytopenia (henkeä uhkaava), luuydindepressio (henkeä uhkaava)
ImmuunijärjestelmäHarvinainenAllergiset reaktiot, allerginen edeema/angioedeema
Hyvin harvinainenAnafylaktinen reaktio, anafylaktinen sokki (henkeä uhkaava) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), seerumitaudin kaltainen reaktio
Aineenvaihdunta ja ravitsemusMelko harvinainenVähentynyt ruokahalu
HarvinainenHyperglykemia, Hypoglykemia (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Psyykkiset häiriötMelko harvinainenPsykomotorinen hyperaktiivisuus/levottomuus
HarvinainenSekavuus ja desorientaatio, ahdistusreaktio, epänormaalit unet, depressio (joka saattaa johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin, itsemurhan yritykseen tai itsemurhaan) Kt. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), hallusinaatiot
Hyvin harvinainenPsykoottiset reaktiot (jotka saattavat johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin, itsemurha yritykseen tai itsemurhaan) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Esiintymistiheys ei tiedossa
(ei arvioitavissa saatavilla olevien tietojen perusteella)
Mania mukaan lukien hypomania
HermostoMelko harvinainenPäänsärky, huimaus, unihäiriöt, makuaistin häiriöt
HarvinainenParestesia ja dysestesia, hypestesia, vapina, epileptiset kohtaukset (mukaan lukien epileptiset sarjakohtaukset ks. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), huimaus
Hyvin harvinainenMigreeni, koordinaatiohäiriöt, kävelyhäiriöt, hajuaistin häiriöt, kallonsisäisen paineen lisääntyminen ja aivojen valekasvain (pseudotumor cerebri)
Esiintymistiheys ei tiedossaPerifeerinen neuropatia ja polyneuropatia(ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
SilmätHarvinainenNäköhäiriöt (esim. kahtena näkeminen)
Hyvin harvinainenVärinäköhäiriöt
Kuulo ja tasapainoelinHarvinainenTinnitus, kuulon menetys/heikentynyt kuulo
SydänHarvinainenTakykardia
Esiintymistiheys ei tiedossaVentrikulaarinen arytmia ja kääntyvien kärkien takykardia ( lähinnä potilailla, joilla on QT- ajan pitenemiseen liittyviä riskitekijöitä), pidentynyt QT-aika EKG:ssä (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yliannostus)
VerisuonistoHarvinainenVasodilataatio, hypotensio, synkopee
Melko harvinainenVaskuliitti
Hengityselimet, rintakehä ja välikarsinaHarvinainenDyspnea (mukaan lukien astmaattiset tilat)
RuoansulatuselimistöYleinenPahoinvointi, ripuli
Melko harvinainenOksentelu, maha- ja alavatsakivut, dyspepsia, ilmavaivat
HarvinainenAntibioottihoitoon liittyvä koliitti (erittäin harvoin mahdollisesti henkeä uhkaava) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Hyvin harvinainenPankreatiitti
Maksa ja sappiMelko harvinainenTransaminaasiarvojen suurentuminen, bilirubiiniarvojen suurentuminen
HarvinainenMaksan vajaatoiminta, keltaisuus, hepatiitti
Hyvin harvinainenMaksan nekroosi (voi kehittyä henkeä uhkaavaksi maksan vajaatoiminnaksi erittäin harvoissa yksittäistapauksissa) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Iho ja ihonalainen kudosMelko harvinainenIhottuma, kutina, urtikaria
HarvinainenValoherkkyysreaktiot (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Hyvin harvinainenPetekiat, erytema multiforme, erytema nodosum, Stevens-Johnsonin oireyhtymä (mahdollisesti henkeä uhkaava), toksinen epidermaalinen nekrolyysi (mahdollisesti henkeä uhkaava)
Esiintymistiheys ei tiedossa (ei arvioitavissa saatavilla olevien tietojen perusteella )Akuutti yleistynyt eksantematoottinen pustuloosi (AGEP),
yleisoireinen eosinofiilinen oireyhtymä (Drug Reaction with Eosinophilia and Systemic Symptoms, DRESS)
Luusto, lihakset ja sidekudosMelko harvinainenMuskuloskeletaalinen särky (esim. särky raajoissa, selässä, rintakipu), artralgia
HarvinainenLihassärky, artriitti, lihasjänteyden ja lihaskouristusten lisääntyminen
Hyvin harvinainenLihasheikkous, jännetulehdus, jänteen repeämä (pääasiassa akillesjänteen) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), Myastenia gravis -oireiden paheneminen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Munuaiset ja virtsatietMelko harvinainenMunuaisten toiminnan heikentyminen
HarvinainenMunuaisten vajaatoiminta, hematuria, kristalluria (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), tubulointerstitiaalinen nefriitti
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitatYleinenInjektio- ja infuusiopaikan reaktio (vain suonensisäinen anto)
Melko harvinainenAstenia, kuume
HarvinainenEdeema, hikoilu (hyperhidroosi)
TutkimuksetMelko harvinainenVeren fosfataasitason nousu
HarvinainenAmylaasitason nousu
Esiintymistiheys ei tiedossa (ei arvioitavissa saatavilla olevien tietojen perusteella )INR-arvon suureneminen (potilailla jotka käyttävät K-vitamiinin antagonistia)

Pediatriset potilaat

Edellä mainittu artropatian (artralgia, artriitti) esiintyminen viittaa aikuisilla tehdyistä tutkimuksista saatuihin tietoihin. Lapsilla artropatiaa on raportoitu esiintyvän yleisesti (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteenhyöty-haitta –tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Lieviä toksisuuden oireita on todettu 12 gramman yliannostuksen jälkeen. 16 gramman akuutin yliannostuksen on raportoitu aiheuttaneen akuuttia munuaisten vajaatoimintaa.
Yliannostuksen oireita ovat huimaus, vapina, päänsärky, väsymys, epileptiset kohtaukset, hallusinaatiot, sekavuus, epämiellyttävä tunne mahassa, munuaisten ja maksan vajaatoiminta, kristalluria ja hematuria. Korjautuvaa munuaistoksisuutta on raportoitu.

Tavallisten hätätoimenpiteiden, kuten mahalaukun tyhjentämisen ja sen jälkeen annetun aktiivihiilen, lisäksi suositellaan munuaisten toiminnan (mukaan lukien virtsan pH-arvon) tarkkailua ja tarvittaessa virtsan happamuuden lisäämistä kristallurian ehkäisemiseksi. Potilaiden asianmukaisesta nesteytyksestä on huolehdittava. Kalsiumia tai magnesiumia sisältävät antasidit voivat periaatteessa vähentää siprofloksasiinin imeytymistä yliannostuksen yhteydessä.
Hemodialyysissa tai peritoneaalidialyysissa eliminoituu vain vähäinen määrä siprofloksasiinia (< 10 %).

Yliannostustapauksessa tulee aloittaa oireidenmukainen hoito. EKG tulee ottaa QT-ajan mahdollisen pidentymisen vuoksi.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Fluorokinolonit, ATC-koodi: J01MA02
Vaikutustapa

Fluorokinoloneihin kuuluvana antibakteerinsena valmisteena siprofloksasiinin bakteereja tuhoava vaikutus perustuu sekä tyypin II topoisomeraasin (DNA-gyraasin) ja tyypin IV topoisomeraasin estoon, sillä bakteerien DNA:n replikaatio-, transkriptio-, korjaus- ja rekombinaatioprosessit tarvitsevat näitä isomeraaseja.

Farmakokineettinen/farmakodynaaminen-suhde

Teho määräytyy ensisijaisesti seerumin siprofloksasiinin enimmäispitoisuuden (Cmax-arvon) ja taudinaiheuttajabakteerin MIC-arvon suhteen perusteella sekä AUC- ja MIC-arvojen suhteen perusteella.

Resistenssin mekanismi

Siprofloksasiinin resistenssi in vitro voi syntyä vaiheittaisella prosessilla, jonka saavat aikaan DNA-gyraasin ja tyypin IV topoisomeraasin kohdemutaatiot. Siprofloksasiinin ja muiden fluorokinolonien välille syntyvän ristikkäisresistenssin aste vaihtelee. Yksittäiset mutaatiot eivät välttämättä kehitä kliinistä resistenssiä, mutta lukuisat mutaatiot johtavat yleensä kliiniseen resistenssiin luokan monille tai kaikille aktiivisille aineille. Läpäisemättömyys ja/tai resistenssin aktiivisten aineiden effluksipumppumekanismit saattavat vaikuttaa vaihtelevasti fluorokinoloniherkkyyteen, mikä riippuu luokan aktiivisten aineiden fysikaaliskemiallisista ominaisuuksista ja kuljetusjärjestelmien affiniteetista kutakin aktiivista ainetta kohtaan. Kliinisessä käytössä on havaittu yleisesti resistenssin kaikkia mekanismeja in vitro. Muiden antibioottien tehoa heikentävät resistenssimekanismit, kuten läpäisyesteet (yleistä Pseudomonas aeruginosa -bakteerin kohdalla) ja effluksimekanismit saattavat vaikuttaa herkkyyteen siprofloksasiinille.
Qnr-geenien koodaamaa plasmidivälitteistä resistenssiä on raportoitu.

Antibakteerisen vaikutuksen kirjo

Herkät kannat voidaan erottaa kohtalaisesti herkistä kannoista, ja nämä edelleen resistenteistä kannoista, raja-arvojen perusteella:

EUCAST-suositukset

Mikro-organismitHerkkäResistentti
EnterobacteriaceaeH ≤ 0,5 mg/lR > 1 mg/l
Pseudomonas spp.H ≤ 0,5 mg/lR > 1 mg/l
Acinetobacter spp.H ≤ 1 mg/lR > 1 mg/l
Staphylococcus spp.1H ≤ 1 mg/lR > 1 mg/l
Haemophilus influenzae ja Moraxella catarrhalisH ≤ 0,5 mg/lR > 0,5 mg/l
Neisseria gonorrhoeaeH ≤ 0,03 mg/lR > 0,06 mg/l
Neisseria meningitidisH ≤ 0,03 mg/lR > 0,06 mg/l
Lajista riippumattomat raja-arvot*H ≤ 0,5 mg/lR > 1 mg/l

1 Staphylococcus spp. - siprofloksasiinin raja-arvot liittyvät suurilla annoksilla annettavaan hoitoon.
* Lajista riippumattomat raja-arvot on määritetty pääasiassa PK/PD-tietojen perusteella. Tällaiset arvot eivät ole sidoksissa lajien MIC-jakaumiin. Niitä käytetään vain sellaisten lajien yhteydessä, joille ei ole määritetty lajikohtaisia raja-arvoja, mutta ei lajeille, joiden herkkyystestausta ei suositella.

Tiettyjen lajien hankitun resistenssin esiintyvyys voi vaihdella maantieteellisesti ja ajallisesti, ja siksi on hyvä tutustua paikallisiin resistenssitietoihin varsinkin vakavien infektioiden hoidon yhteydessä. Tarvittaessa on myös neuvoteltava asiantuntijan kanssa, jos paikallisen resistenssin yleisyys kyseenalaistaa lääkevalmisteen käyttökelpoisuuden joidenkin infektiotyyppien hoidossa.

Lajien ryhmittely siprofloksasiiniherkkyyden mukaan (Streptococcus-lajit: ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)

YLEENSÄ HERKÄT LAJIT
Aerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Bacillus anthracis (1)

Aerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Aeromonas spp., Brucella spp., Citrobacter koseri, Francisella tularensis, Haemophilus ducreyi, Haemophilius influenzae*, Legionella spp., Moraxella catarrhalis*, Neisseria meningitidis, Pasteurella spp., Salmonella spp.*, Shigella spp.*, Vibrio spp., Yersinia pestis

Anaerobiset mikro-organismit
Mobiluncus

Muut mikro-organismit
Chlamydia trachomatis ($), Chlamydia pneumoniae ($), Mycoplasma hominis ($), Mycoplasma pneumoniae ($)

HANKITUN RESISTENSSIN KANNALTA MAHDOLLISESTI ONGELMALLISET LAJIT

Aerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Enterococcus faecalis ($), Staphylococcus spp.* (2)

Aerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Acinetobacter baumannii+, Burkholderia cepacia+*, Campylobacter spp.+*, Citrobacter freundii*, Enterobacter aerogenes, Enterobacter cloacae*, Escherichia coli*, Klebsiella oxytoca, Klebsiella pneumoniae*, Morganella morganii*, Neisseria gonorrhoeae*, Proteus mirabilis*, Proteus vulgaris*, Providencia spp., Pseudomonas aeruginosa*, Pseudomonas fluorescens, Serratia marcescens*

Anaerobiset mikro-organismit
Peptostreptococcus spp., Propionibacterium acnes
LUONTAISESTI RESISTENTIT ORGANISMIT
Aerobiset grampositiiviset mikro-organismit
Actinomyces, Enterococcus faecium, Listeria monocytogenes
Aerobiset gramnegatiiviset mikro-organismit
Stenotrophomonas maltophilia
Anaerobiset mikro-organismit
Paitsi: kuten edellä lueteltu
Muut mikro-organismit
Mycoplasma genitalium, Ureaplasma urealyticum

* Kliininen teho on osoitettu herkillä isolaateilla hyväksytyissä kliinisissä indikaatioissa.
+ Resistenssiarvo ≥ 50 % vähintään yhdessä EU-maassa
($): Luontainen kohtalainen herkkyys vaikka hankittua resistenssiä ei olisikaan
(1): Inhaloitujen Bacillus anthracis -itiöiden aiheuttamien infektioiden kokeellisissa eläintutkimuksissa on todettu, että varhain altistuksen jälkeen aloitetut antibiootit ehkäisevät taudin syntyä, jos hoito on riittävän pitkä vähentämään itiöiden määrää infektoituneessa organismissa. Kahden kuukauden oraalista siprofloksasiinihoitoa (500 mg kaksi kertaa vuorokaudessa) pidetään tehokkaana pernaruttotartunnan estäjänä aikuisilla ihmispotilailla. Hoitavan lääkärin on tutustuttava pernaruton hoitoa koskeviin kansallisesti ja/tai kansainvälisesti sovittuihin käytäntöihin (consensus documentation -aineistoon).
(2): Metisilliinille resistentti S. aureus ovat hyvin usein resistenttejä myös fluorokinoloneille. Kaikilla stafylokokkilajeilla metisilliiniresistenssin yleisyys on noin 20–50 % ja se on yleensä suurempi sairaaloissa eristetyillä isolaateilla.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen

Suun kautta kerta-annoksina annettujen 250, 500 ja 750 mg:n siprofloksasiinitablettien sisältämä siprofloksasiini imeytyy nopeasti ja tehokkaasti pääasiassa ohutsuolesta. Huippupitoisuudet saavutetaan seerumissa 1–2 tunnin kuluttua.
Kerta-annosten 100–750 mg jälkeen seerumin huippupitoisuudet (Cmax-arvot) olivat 0,56–3,7 mg/l. Seerumipitoisuus suurenee suhteessa annokseen 1000 mg:n annokseen saakka.
Absoluuttinen biologinen hyötyosuus on noin 70–80 %.
12 tunnin välein suun kautta annetulla 500 mg:n siprofloksasiiniannoksella saavutetun seerumipitoisuuden käyrän alle jäävä alue (AUC) vastaa 12 tunnin välein 60 minuutin aikana laskimoon annetun 400 mg:n annoksen arvoa.

Jakautuminen

Siprofloksasiinin sitoutuminen proteiiniin on vähäistä (20–30 %). Siprofloksasiinia esiintyy plasmassa pääosin ionisoitumattomassa muodossa, ja sillä on laaja vakaan tilan jakautumistilavuus: 2–3 l/painokilo. Useissa kudoksissa, kuten keuhkoissa (epiteelinesteessä, alveolimakrofageissa, biopsiakudoksessa), nenän sivuonteloissa, tulehdusleesioissa (kantaridiinia sisältävässä rakkulanesteessä) ja virtsa- ja sukupuolielimissä (virtsateissä, eturauhasessa, kohdun limakalvossa) saavutetaan suuri siprofloksasiinipitoisuus. Näissä kudoksissa kokonaispitoisuudet ovat suuremmat kuin plasmassa.

Biotransformaatio

Neljää metaboliittia on havaittu pieninä pitoisuuksina: desetyleenisiprofloksasiini (M 1), sulfosiprofloksasiini (M 2), oksosiprofloksasiini (M 3) ja formyylisiprofloksasiini (M 4). Metaboliiteilla oli antimikrobista vaikutusta kokeissa in vitro, mutta vähemmän kuin kanta-aineella.
Siprofloksasiinin tiedetään estävän CYP 450 1A2 -isoentsyymejä kohtalaisesti.

Eliminaatio

Siprofloksasiini erittyy pääasiassa muuttumattomana aineena sekä munuaisten kautta että jonkin verran myös ulosteen mukana. Seerumin puoliintumisaika on noin 4-7 tuntia henkilöillä, joiden munuaiset toimivat normaalisti.

Siprofloksasiinin eliminaatio (% annoksesta)
Anto suun kauttaSiprofloksasiini
Virtsa44,7
Uloste25,0
Metalobiitit (M1-M4)
Virtsa11,3
Uloste7,5

Munuaispuhdistuma on 180–300 ml/kg/h ja kokonaispuhdistuma 480–600 ml/kg/h. Siprofloksasiini erittyy sekä glomerulussuodatuksen että tubulaarisen erittymisen kautta. Munuaisten toiminnan vaikea-asteinen heikentyminen pidentää siprofloksasiinin puoliintumisaikoja jopa 12 tuntiin saakka.

Loput siprofloksasiinista eliminoituu pääasiassa aktiivisen transintestinaalisen sekreetion sekä myös metabolisaation kautta. 1 % annoksesta erittyy ulosteeseen sapen kautta. Sappinesteen siprofloksasiinipitoisuus on korkea.

Lapsipotilaat

Tietoja farmakokinetiikasta lapsipotilailla on käytettävissä vain vähän.

Lapsilla tehdyssä tutkimuksessa Cmax- ja AUC-arvot eivät olleet ikäsidonnaisia (yli vuoden ikäisillä). Huomattavaa Cmax- ja AUC-arvojen suurentumista useilla annoksilla (10 mg/kg kolme kertaa vuorokaudessa) ei havaittu.

Kymmenellä vaikeaa sepsistä sairastavalla lapsella Cmax-arvo oli 6,1 mg/l (vaihteluväli 4,6–8,3 mg/l) alle yhden vuoden ikäisillä ja 7,2 mg/l (vaihteluväli 4,7–11,8 mg/l) 1–5-vuotiailla, kun siprofloksasiinia oli annettu suonensisäisesti tunnin ajan 10 mg/kg:n annoksina. AUC-arvot olivat samoissa ikäryhmissä 17,4 mg*h/l (vaihteluväli 11,8–32,0 mg*h/l) ja 16,5 mg*h/l (vaihteluväli 11,0–23,8 mg*h/l).

Nämä arvot ovat aikuispotilailla raportoitujen hoitoannosten mukaisia. Erityyppisiä infektioita sairastavien lasten farmakokineettisen analyysin perusteella oletettu puoliintumisaika lapsilla on noin 4–5 tuntia ja oraalisuspension biologisen hyötyosuuden vaihteluväli on 50–80 %.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Kerta-annoksen toksisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, karsinogeenisuutta sekä reproduktiotoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.
Siprofloksasiini on useiden muiden kinolonien tavoin fototoksinen eläimille kliinisesti relevanteilla altistuksilla. Fotomutageenisuus-/fotokarsinogeenisuustiedot viittaavat siprofloksasiinin vähäiseen fotomutageenisuuteen tai fototuumorigeenisuuteen in vitro sekä eläinkokeissa. Tämä vaikutus oli vastaava kuin muiden gyraasin estäjien vaikutus.

Artikulaarinen siedettävyys

Siprofloksasiinin on muiden gyraasi-inhibiittorien tavoin todettu vahingoittavan kasvuvaiheessa olevien eläimien suuria kantavia niveliä. Rustovaurioiden määrä vaihtelee iän, eläinlajin ja annoksen mukaan, ja vaurioita voi vähentää pienentämällä nivelten rasitusta. Täysikasvuisilla eläimillä (rotilla, koirilla) tehdyissä tutkimuksissa ei ole löydetty merkkejä rustovaurioista. Siprofloksasiini aiheutti nuorilla beagle-koirilla tehdyssä tutkimuksessa vaikeita nivelmuutoksia kahden viikon ajan annettujen hoitoannosten jälkeen. Muutokset olivat havaittavissa vielä viiden kuukauden kuluttua.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Tablettiydin: Mikrokiteinen selluloosa, krospovidoni, maissitärkkelys, magnesiumstearaatti, vedetön kolloidinen piidioksidi.

Kalvopäällyste: Hypromelloosi, makrogoli 4000, titaanidioksidi (E171).

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

5 vuotta.

Säilytys

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

CIPROXIN tabletti, kalvopäällysteinen
500 mg (J) 20 fol (23,51 €)

PF-selosteen tieto

Ciproxin kalvopääällysteiset tabletit ovat polypropyleeni/alumiiniläpipainopakkauksissa. 20 (500 mg) tablettia.

Valmisteen kuvaus:
Ciproxin 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen: pitkulainen, melkein valkoinen tai hieman kellertävä tabletti.
Tabletin toisella puolella on merkinnät ‘CIP jakoura 500’ ja kääntöpuolella ‘BAYER’.
Tabletti voidaan puolittaa kahteen yhtä suureen annokseen.

Valmisteen kuvaus:

Pitkulainen, melkein valkoinen tai hieman kellertävä tabletti.

Tabletin toisella puolella on merkinnät ‘CIP jakoura 500’ ja kääntöpuolella ‘BAYER’.

Tabletti voidaan puolittaa kahteen yhtä suureen annokseen.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisiä käsittelyohjeita.

Ciproxin-tabletteja ei tule käyttää pakkauksiin merkityn viimeisen käyttöpäivän jälkeen.

Korvattavuus

CIPROXIN tabletti, kalvopäällysteinen
500 mg 20 fol

  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

J01MA02

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

16.02.2017

Yhteystiedot

BAYER OY
Keilaranta 12, PL 73
02151 Espoo

020 785 21
www.bayer.fi