Vertaa PF-selostetta

BLEOMYCIN BAXTER injektio/infuusiokuiva-aine, liuosta varten 15000 KY

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi injektiopullo sisältää bleomysiinisulfaattia vastaten 15 000 KY [Ph.Eur] bleomysiiniä.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektiokuiva-aine/infuusiokuiva-aine, liuosta varten.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Pään ja kaulan alueen kuten suuontelon, kielen, nielu- ja kitarisojen, nenä-nielun, suu-nielun, kurkunpään, nenän sivuonteloiden, kitalaen, huulten, ikenien ja kurkunkannen, ruokatorven, keuhkoputken, kohdunkaulan, ulkoisten sukuelinten kuten peniksen, vulvan ja vaginan sekä ihon levyepiteelikarsinoomat. Malignit lymfoomat (non-Hodgkinin lymfoomat) ja Hodgkinin tauti. Kivesten kasvaimet. Bleomycinin on todettu vähentävän pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamaa nesteen kertymistä ruumiin onteloihin.

Käyttörajoitus: Valmistetta saa käyttää ainoastaan sädehoitoklinikoiden valvonnassa ja niissä aloitetussa hoidossa.

Ehto

Valmistetta saadaan käyttää vain sädehoitoklinikoiden valvonnassa ja niissä aloitetussa jatkohoidossa.

Annostus ja antotapa

Ainoastaan tämän lääkkeen käytöstä kokemusta omaavat lääkärit voivat antaa bleomysiini-hoitoa.

Annostus pitää määrittää yksilöllisesti. Annos ja hoidon kesto ja/tai hoitovälit riippuvat käyttöaiheesta, yhdistelmäterapian hoito-ohjelmasta ja potilaan yleisestä terveydentilasta, elintoiminnoista ja laboratorioarvoista.

Potilaille pitää antaa 1 000 – 2 000 KY:n testiannos anafylaktisen reaktion mahdollisuuden takia. Ellei akuuttia reaktiota esiinny, voidaan noudattaa normaalia annostuskaaviota.

Neoplastisten sairauksien primaarihoidossa Bleomycin on mieluiten kombinoitava muihin sytostaatteihin. Pelkkää Bleomyciniä voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sekundaarisena, palliatiivisena hoitona ja mahdollisesti sädehoitoon yhdistettynä.

Levyepiteelikarsinoomissa injisoidaan 10 000-15 000 KY/m2 kerran ja kivesten kasvaimissa 1-2 kertaa viikossa laskimoon tai lihakseen. Hodgkinin taudin ja non-Hodgkinin lymfoomien hoidossa injisoidaan 5 000-10 000 KY/m2 kerran viikossa laskimoon tai lihakseen.

Kivesten kasvainten hoidossa infusoidaan joka 3.-4. viikko 5-6 peräkkäisenä päivänä laskimoon 15 000-20 000 KY /m2/vrk 6-24 tunnin aikana.

Levyepiteelikarsinoomissa infusoidaan joka 3.-4. viikko 4-7 peräkkäisen päivänä laskimoon 10 000-15 000 KY /m2/vrk 6-24 tunnin aikana.

Sädehoitoon kombinoitaessa injisoidaan 15 000 KY lihakseen ½-1 tuntia ennen sädehoitoa korkeintaan kolme kertaa viikossa.

Maligneissa pleuraeffuusioissa annetaan pleuraontelon aspiraation jälkeen 60 000 KY liuotettuna 100 ml:aan 9 mg/ml natriumkloridi-infuusionestettä. Tasaisen jakautumisen varmistamiseksi pleuraontelossa on potilasta käänneltävä tasaisin välein ensimmäisten 20 minuutin aikana. Tarvittaessa hoito toistetaan kuukauden kuluttua.

Bleomycinin kokonaisannos ei saa ylittää 400 000 KY (n. 225 000 KY/m2), ellei lääkityksen jatkaminen ole keuhkofunktiotutkimusten perusteella turvallista.

Yhdistelmähoidossa muiden antineoplastisten aineiden tai sädehoidon kanssa on yllämainittuja annoksia pienennettävä.

Käyttö iäkkäille potilaille

Toksisuuksien seuranta ja annosmuutoksien tarve iäkkäille potilaille heijastaa suurempaa maksan, munuaisten, sydämen tai muiden elinten toiminnan heikentymistä ja samanaikaisia sairauksia tai muita lääkehoitoja tässä potilasryhmässä.

Iäkkäillä potilailla kokonaisannosta pienennetään seuraavasti:

Ikä

Kokonaisannos

Viikkoannos

>80 vuotta

100 000 KY

15 000 KY

70 - 79 vuotta

150 000 – 200 000 KY

30 000 KY

60 - 69 vuotta

200 000 – 300 000 KY

30 000 – 60 000 KY

<60 vuotta

400 000 KY

30 000 – 60 000 KY

Munuaisten vajaatoiminta

Annoksen pienentämistä suositellaan munuaisten vajaatoiminnassa. Kreatiniinipuhdistuman ollessa < 50 ml minuutissa (tai seerumin kreatiinipitoisuus > 500 μmol/l) annosta pienennetään 40 – 70 %:iin tavallisesta annoksesta.

Käyttö pediatrisille potilaille

Tietoa ei ole saatavilla.

Vasta-aiheet

  • tunnettu yliherkkyys tai idiosynkraattiset reaktiot bleomysiinille
  • akuutti pneumonia, heikentynyt keuhkojen toiminta tai hengityselimistön verenkiertohäiriöt (esim. keuhkoveritulppa, keuhkofibroosi)
  • imetys (ks. kohta Raskaus ja imetys)

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Koska bleomysiini saattaa vaikuttaa teratogeenisesti sekä mies- että naissukusoluihin, on tehokasta ehkäisyä käytettävä hoidon aikana sekä 6 kuukauden ajan hoidon päättymisen jälkeen. Kuten useat sytotoksiset aineet, voi bleomysiinikin aiheuttaa välittömiä tai viivästyneitä toksisia reaktioita.

Varoitukset

Veri ja imukudos
Akuuttia myelooista leukemiaa ja myelodysplastista oireyhtymää on raportoitu potilailla, jotka ovat saaneet bleomysiiniä samanaikaisesti muiden syöpälääkkeiden kanssa.

Keuhkovaikutukset

Bleomysiinillä hoidettavien potilaiden keuhkojen toimintaa on tarkkailtava huolellisesti.

Keuhkovaikutukset mukaan lukien interstitiaalinen pneumoniitti ovat vakavimpia haittavaikutuksia, joita ilmenee n. 10%:lla hoidetuista potilaista hoidon aikana tai harvoin hoidon jälkeen. Säännöllistä rintakehän röntgenkuvausta suositellaan, mieluiten kerran viikossa ja 4 viikon ajan hoitojakson päättymisen jälkeen.

Yleisin haittavaikutus on interstitiaalinen pneumoniitti. Jos tätä ei heti diagnosoida eikä hoideta, voi se edetä keuhkofibroosiksi, joka voi olla fataali. Hoitoa saaneiden potilaiden kuolleisuus keuhkofibroosiin on noin 1%. Bleomysiinin keuhkotoksisuus on sekä annos- että ikäriippuvaista kokonaisannoksen ylittäessä 400 000 KY(n. 225 000 KY/m2). Keuhkotoksisuutta voi esiintyä myös matalammilla annoksilla erityisesti iäkkäillä potilailla (yli 70-vuotiailla), tai potilailla, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta tai keuhkosairaus, tai potilailla, jotka ovat saaneet tai parhaillaan saavat rintakehän sädehoitoa sekä potilailla, jotka saavat lisähappea. Riski on huomattavasti kasvanut rintakehänsädehoidon yhteydessä sekä kirurgisen anestesian aikana, kun potilas saa lisähappea. Keuhkotoksisuutta ei voi ennustaa ja joskus sitä esiintyy myös nuorilla potilailla matalilla annoksilla. Verisuonimuutoksia ilmenee keuhkoissa, jolloin verisuonten kimmoisuus paikoin häviää. Keuhkotoksisuuden varhaisia oireita ovat dyspnea ja rohina keuhkoissa. Jos keuhkomuutoksia havaitaan, lääkärin on arvioitava pitääkö hoito keskeyttää, kunnes voidaan arvioida johtuvatko muutokset tästä lääkkeestä. Potilaita tulee hoitaa laajakirjoisilla antibiooteilla ja kortikosteroideilla.

Herkkyys bleomysiinin keuhkovaikutuksille kasvaa iän myötä. Jos hengästymistä tai hengitysvaikeuksia ilmenee eivätkä ne johdu kasvaimesta tai muusta samanaikaisesta keuhkosairaudesta, pitää bleomysiinin annostelu välittömästi keskeyttää ja potilasta hoitaa kortikosteroideilla ja laajakirjoisilla antibiooteilla.

Neutrofiilisten granulosyyttien määrän lisääntyminen ja niiden kyky tuottaa superoksidiradikaaleja, granulosyyttiryhmiä stimuloivan kasvutekijän (g-CSF) antamisen jälkeen, voi pahentaa keuhkovaurioita.

Kuume

Välittömin reaktio on kuume hoitopäivänä. Kuume nousee joskus 2-6 tunnin kuluttua ensimmäisestä annostelusta. Vaikean jatkuvan kuumeen yhteydessä on tarpeen antaa antipyreettejä. Annostelun jatkuessa kuumeen todennäköisyys pienenee.

Iho ja limakalvot

Akuutin ihotoksisuuden potentiaalisen uusiutumisen mahdollisuuden takia Bleomycin-hoito on keskeytettävä AIDS-potilailla, joilla esiintyy ihoon liittyviä haittavaikutuksia.

Limakalvojen haavautuminen voi pahentua samanaikaisen sädehoidon tai muiden limakalvotoksisten lääkkeiden samanaikaisen käytön aikana. Ihotoksisuus ilmenee suhteellisen myöhäisessä vaiheessa yleensä toisen tai kolmannen hoitoviikon aikana bleomysiinin kokonaisannoksen ylittäessä 90 000 KY ja korreloi kumulatiiviseen annosteluun.

Yliherkkyysreaktiot mukaan lukien idiosynkraattiset reaktiot

Idiosynkraattisia reaktioita, joiden kliiniset oireet muistuttavat anafylaksiaa/anafylaktoidisia reaktioita, voi esiintyä bleomysiinillä hoidetuilla potilailla. Reaktioita on raportoitu noin 1% :lla lymfoomapotilaista. Reaktio voi ilmetä välittömästi tai useiden tuntien kuluttua, usein ensimmäisen tai toisen annoksen jälkeen. Oireita ovat hypotensio, sekavuus, kuume, vilunväreet ja pihisevä hengitys. Fataaleja tapauksia on raportoitu. Hoito on oireenmukaista sisältäen keuhkoja avaavaa ja verenpainetta nostavaa lääkitystä, antihistamiinia ja kortikosteroideja.

Ruoansulatuselimistö

Gastrointestinaalisia haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia ja oksennuksia, voi esiintyä. Ne ovat yleisempiä käytettäessä suurempia annoksia. Antiemeeteillä voi olla vaikutusta. Anoreksia ja painon lasku ovat yleisiä haittavaikutuksia ja voivat jatkua pitkään hoidon päättymisen jälkeen.

Mutageenisyys ja vaikutukset fertiliteettiin

Bleomysiinillä voi olla mutageenisiä vaikutuksia sekä mies- että naissukusoluissa. Bleomysiinillä hoidettavien miesten ei pidä siittää lasta hoidon aikana sekä 6 kuukauden aikana hoidon päättymisen jälkeen. Naisten ja miesten pitää käyttää tehokasta ehkäisyä näinä ajanjaksoina (ks. kohta Raskaus ja imetys). Hedelmällisessä iässä olevia potilaita pitää neuvoa palautumattoman hedelmättömyyden riskistä.

Tuumorilyysisyndrooma

Kuten muutkin sytotoksiset lääkeaineet, voi bleomysiinikin aiheuttaa hyvin harvoin tuumorilyysioireyhtymää potilailla, joiden kasvaimet ovat nopeakasvuisia. Riittävä tukihoito sekä farmakologiset toimenpiteet voivat estää tai lievittää tällaisia komplikaatioita.

Muuta

Varovaisuutta on noudatettava hoidettaessa potilaita, joilla on munuaisten vajaatoiminta (ks. Annostus ja antotapa Annostus ja antotapa). Vaskulaarista toksisuutta on raportoitu harvoin. Tapaukset ovat kliinisesti heterogeenisia sisältäen sydäninfarkteja, halvauksia, tromboottista mikroangiopatiaa kuten hemolyyttis-ureemista oireyhtymää sekä serebellaarista arteriittia.

Nivelreuma voi pahentua bleomysiinihoidon vuoksi.

Yhteisvaikutukset

Samanaikainen, suunniteltu tai peräkkäinen toksisten vaikutusten (farmakodynaamisten tai farmakokineettisten yhteisvaikutusten) todennäköisyyttä tai vakavuutta lisäävien muiden aineiden tai hoitojen anto vaatii yksilöllistä odotettujen riskien ja hyötyjen huolellista arviointia. Potilaita, jotka saavat tällaisia yhdistelmiä, pitää seurata huolellisesti toksisuuden varalta, jotta siihen voidaan puuttua ajoissa.

Keuhkomuutosten riskin lisääntymistä on myös raportoitu yhdistelmähoidossa esimerkiksi syklofosfamidin, karmustiinin, gemsitabiinin, metotreksaatin tai mitomysiinin kanssa.

Yhdistelmähoito ja aikaisempi tai samanaikainen sädehoito rintakehän alueella on tärkeä keuhkotoksisuuden ilmenemiseen ja sen vaikeusasteeseen vaikuttava riskitekijä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Keuhkofibroosin riski on lisääntyy, jos hengitysilman O2 –pitoisuus ylittää 30%. Koska bleomysiinillä on mahdollinen keuhkokudosta ärsyttävä vaikutus, kasvaa keuhkotoksisuus potilailla, jotka saavat bleomysiiniä samanaikaisesti happihoidon kanssa. Siksi happihoitoa suositellaan vähennettäväksi leikkauksen aikana ja sen jälkeen.

Eräille kivessyövän hoitoon bleomysiinin ja vinka-alkaloidien yhdistelmää saaneille potilaille on kehittynyt Raynaudin taudin tyyppinen oireyhtymä. Iskemia voi aiheuttaa kehon ääreisosien nekroosia (sormet, varpaat, nenänpää).

Potilailla, joita on hoidettu sisplatiini-, vinblastiini- ja bleomysiini- kolmiyhdistelmähoidolla, on todettu käänteinen korrelaatio glomerulaarisen suodattumisnopeuden ja keuhkotoksisuuden välillä. Bleomysiiniä tulee siksi käyttää varoen potilailla, joilla on voimakkaasti alentunut munuaisten toiminta. Erään tutkimuksen mukaan suuri sisplatiiniannos voi alentaa kreatiniinipuhdistumaa ja siten bleomysiinin eliminaatiota.

Neutrofiilisten granulosyyttien määrän lisääntyminen ja niiden kyky tuottaa superoksidiradikaaleja, granulosyyttiryhmiä stimuloivan kasvutekijän (g-CSF) antamisen jälkeen, voi pahentaa keuhkovaurioita.

Bleomysiini voi vähentää asetyylidigoksiinin ja fenytoiinin imeytymistä.

Rokotteet: Kemoterapian immunosuppressiivisten vaikutusten voidaan odottaa heikentävän vastetta rokotteisiin. Elävien rokotteiden käyttö voi johtaa rokotteen aiheuttamaan infektioon.

Raskaus ja imetys

Raskaus

Bleomysiinin käyttöä tulisi välttää raskauden aikana, erityisesti ensimmäisen kolmanneksen aikana. Jos bleomysiinin käyttö nähdään ehdottoman tarpeelliseksi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, potilasta tulee informoida raskaudenkeskeytyksen mahdollisuudesta. Jos hoitoa ei voida lopettaa ja potilas haluaa jatkaa raskauttaan, voidaan kemoterapeuttinen lääkitys ottaa käyttöön ensimmäisen kolmanneksen jälkeen, mutta vasta kun potilas on saanut tiedon bleomysiinin pienestä, mutta mahdollisesta teratogeenisesta riskistä.

Toimenpiteet raskauden ehkäisemiseksi: bleomysiini voi aiheuttaa synnynnäisiä epämuodostumia. Hedelmöitys ei ole suositeltavaa hoidon aikana eikä 6 kuukauteen hoidon jälkeen. Hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisi käyttää tehokasta ehkäisyä hoidon aikana ja 6 kuukautta hoidon päättymisen jälkeen. Hoidettaessa miehiä bleomysiinillä, tulisi heitä informoida sperman tallentamisen mahdollisuudesta ennen hoidon alkua.

Imetys

Imetys pitää keskeyttää ennen bleomysiinihoidon aloittamista, koska se voi olla haitallista lapselle. Bleomysiinin siirtymisestä äidinmaitoon ei ole tietoa.

Fertiliteetti

Ks. kohdasta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet lisätietoa fertiliteetistä.

Bleomysiinillä on eläintutkimuksissa osoitettu olevan sekä teratogeenistä ja karsinogeenistä potentiaalia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Jotkut haittavaikutukset, kuten pahoinvointi ja oksentelu, voivat vaikuttaa välillisesti kykyyn ajaa autoa ja käyttää koneita.

Haittavaikutukset

Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat iho- ja limakalvomuutokset, joita esiintyy enimmillään 50 %:lla hoidetuista potilaista. Nämä haittavaikutukset ilmaantuvat usein vasta hoidon kestettyä jonkin aikaa.

Vakavimpia haittavaikutuksia ovat keuhkomuutokset, yleensä interstitiaalinen pneumonia, jota esiintyy noin 10 %:lla kaikista hoidetuista potilaista. Hoitamaton interstitiaalinen keuhkokuume voi kehittyä keuhkofibroosiksi ja johtaa kuolemaan 1 %:lla hoidetuista potilaista. Yksilöllistä vaihtelua esiintyy, mutta keuhkotoksinen vaikutus on yleensä annoksesta ja iästä riippuvainen ja sitä esiintyy useammin kokonaisannoksen ollessa yli 400 000 KY sekä yli 70-vuotiailla potilailla.

Haittavaikutukset listattu MeDRA elinjärjestelmäluokan ja sitten suositellun termin mukaisesti vakavuusjärjestyksessä, kun se on mahdollista. Esiintymistiheydet määritellään seuraavasti: Hyvin yleinen (≥ 1/10), Yleinen (≥1/ 100, <1/10), Melko harvinainen (≥ 1/1000, < 1/100), Harvinainen (≥ 1/10 000, <1/1000), Hyvin harvinainen (< 1/ 10 000), tuntematon (koska saatavilla oleva tieto ei riitä arviointiin).

Kohde

(MedDRA)

Hyvin yleinen

Yleinen

Melko harvinainen

Harvinainen

Hyvin harvinainen

Tuntematon

Veri ja imukudos

  

Myelosuppressio Leukopenia Neutropenia

Trombosytopenia

Hemorragia

Kuumeinen neutropenia

  

Immuunijärjestelmä

 

Idiosynkraattiset reaktiot

   

Anafylaksia

Yliherkkyys

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

 

Heikentynyt ruokahalu

  

Tuumorilyysioireiyhtymä

 

Psyykkiset häiriöt

  

Sekavuus

   

Hermosto

 

Päänsärky

Huimaus

   

Sydän

   

Sydäninfarkti*

Perikardiitti

  

Verisuonisto

  

Hypotensio

Aivoverisuoni toksisuus (kuten subaraknoidaalinen vuoto, tromboosi embolia, halvaus)

Tromboottinen mikroangiopatia

Hemolyyttis-ureeminen syndrooma, Aivoverisuonten arteriitti

Raynaud´n taudin tyyppinen oireyhtymä

Valtimotromboosi

 

Syvä laskimotromboosi

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Interstitiaalinen pneumoniitti

Dyspnea

Keuhkofibroosi*

   

Hengityksen vajaatoiminta

Akuutti hengitysvaikeusoireyhtymä

Organisoituva pneumonia

Pneumoniitti

Keuhkoveritulppa

Diffuusi alveolivaurio

Ruoansulatuselimistö

 

Painon putoaminen

Pahoinvointi

Oksentelu

Mukosiitti Stomatiitti

Suupielen tulehdus

Ripuli

   

Maksa ja sappi

   

Maksan toiminnan häiriöt

 

Hepatiitti

Iho ja ihonalainen kudos

Eryteema

Kutina

Striat

Rakkoja

Pigmentaatiohäiriö

Sormen päiden arkuus ja turvotus

Ihottuma, Urtikaria Erytrodermia

Kovettumat

Hyperkeratoosi

Alopekia

Kynsimuutokset –ja värjäytymät

Painaumien aiheuttamat rakkulat esim. kyynärpäissä

  

Eryteema multiforme

Dermatiitti

Siimainen dermatiitti

Luusto, lihakset ja sidekudos

  

Myalgia

Artralgia

Systeeminen skleroosi

  

Synnynnäiset ja perinnölliset/geneettiset häiriöt

     

Sikiökuolema

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

 

Kuume

Kankeus

Sairauden tunne

Turvotus

Kasvainalueen kipu

Flebiitti

Laskimoseinän hypertrofia ja laskimon ahtaus (i.v. annostelu)

Kovettumat (i.m. tai paikallisannostelu)

  

Vilunväreet

Perifeerinen edeema

Injektiokohdan kipu

* mukaan lukien kuolemaan johtaneita tapauksia

Idiosynkraattisia reaktioita, joiden kliiniset oireet muistuttavat anafylaksiaa, on ilmoitettu noin 1 %:lla lymfoomapotilaista. Reaktio voi ilmaantua heti tai useiden tuntien kuluttua, ja yleensä ensimmäisen tai toisen annoksen jälkeen. Jos AIDS-potilaalla ilmenee ihoon liittyviä haittavaikutuksia, on hoito keskeytettävä, eikä sitä saa aloittaa uudelleen.

Harvinaisia verisuonitoksisuustapauksia (sydäninfarkti, halvaus, tromboottinen mikroangiopatia, serebraalinen aivoarteriitti) on ilmoitettu yhdistelmähoidossa muiden neoplastisten lääkkeiden kanssa. Paikallisia tromboflebiittejä voi ilmaantua laskimonsisäisessä annostelussa.

Pistoskohdan ja kasvainkohdan kipua sekä lihas- ja nivelkipua on ilmoitettu.

Haittavaikutukset kuten kynsimuutokset, ihomuutokset, joissa arkuutta, punaisuutta, pigmentaatiota, hyperplasiaa, kovettumista, turvotusta, rakkulan muodostusta, ovat harvoin vakavia ja häviävät useimmiten, kun hoito lopetetaan.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034 FIMEA

Yliannostus

Oireet: Akuutti bleomysiinin yliannos voi aiheuttaa hypotensiota, kuumetta, nopeaa sykettä ja yleisiä sokin oireita.

Hoito: Spesifistä antidoottia ei ole. Hoito on symptomaattista. Hengitysvaikeuksia hoidetaan kortikosteroideilla ja laajaspektrisillä antibiooteilla. Bleomysiinin poistaminen elimistöstä dialyysillä on vaikeaa.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Syöpälääkkeet

ATC-koodi L01D C01

Bleomysiinisulfaatti sisältää Streptomyces verticillus-viljelmästä eristettyjä sytotoksisia glykopeptidiantibiootteja.

Bleomysiini sisältää 13 emäksistä glykopeptidiä. Sen molekyylipaino on n. 1 400.

Bleomysiinin vaikutusmekanismia ei vielä tunneta riittävästi. On kuitenkin todennäköistä, että se estää DNA-synteesiä ja vähäisessä määrin myös RNA- ja valkuaisainesynteesiä. Tutkimukset osoittavat lisäksi, että se aiheuttaa suurina pitoisuuksina DNA-ketjujen katkeamista. Bleomysiinin vaikutus näyttää olevan suurin solusyklin G1- ja M -faasien välillä.

Seerumin pitkäaikaisella, matalalla Bleomysiinipitoisuudella on monentyyppissä tuumoreissa reversiibeli vaikutus solusykliin S- ja G2 -faasien välillä. Bleomysiini näyttää myös estävän solun korjausentsyymien vaikutuksen. Sillä ei ole immunosuppressiivista vaikutusta luuytimeen. Hoidon alkuvaiheessa on joissakin tapauksissa havaittu vaikutusta veren trombosyytteihin.

Bleomysiinin hakuisuus levyepiteeliin on suuri. Erityisen suuria pitoisuuksia on mitattu ihossa, keuhkoissa, peritoneumissa ja imukudoksessa. Sädehoidon ja bleomysiinin yhdistämisellä näyttää olevan synergistinen vaikutus. Levyepiteelikarsinooman hoidossa saadaan paras vaikutus erilaistuneimmissa muodoissa.

Farmakokinetiikka

Bleomysiini sitoutuu vain vähäisessä määrin plasman proteiineihin. Bleomysiini ei läpäise veriaivoestettä. Näennäinen puoliintumisaika plasmassa on noin 3 tuntia ja pitkäaikaisinfuusiossa se pitenee noin 9 tuntiin. Noin 2/3 bleomysiiniannoksesta erittyy muuttumattomana munuaisten kautta. Vuorokauden kuluttua laskimoon tai lihakseen annetusta injektiosta on noin 50 % erittynyt virtsaan. Munuaisten vajaatoiminta hidastaa eliminaatiota.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Eläinkokeiden mukaan bleomysiinillä on teratogeenista ja karsinogeenista vaikutusta.

Bleomysiinillä ei ole Amesin testissä havaittu mutageenista vaikutusta.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Bleomycin Baxter ei sisällä apuaineita.

Yhteensopimattomuudet

Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Kestoaika

42 kuukautta.

Fysiologisella natriumkloridiliuoksella 9 mg/ml tai glukoosiliuoksella 50 mg/ml laimennettu käyttövalmis injektio/infuusioneste säilyy kemiallisesti ja fysikaalisesti stabiilina 12 tuntia huoneenlämmössä, 15 – 25 °C:ssa, valolta suojattuna. Mikrobiologisista syistä käyttövalmis liuos tulisi käyttää välittömästi. Mikäli käyttövalmista liuosta ei käytetä välittömästi, säilytysaika- ja olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän omalla vastuulla.

Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2 °C ­ 8 °C).

Käyttövalmiiksi laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

BLEOMYCIN BAXTER injektio/infuusiokuiva-aine, liuosta varten
15000 KY 10 x 1 kpl (702,81 €)

PF-selosteen tieto

Injektiopullo 10 x 15 000 KY.

Injektiopullot ovat värittömiä lasipulloja.

Valmisteen kuvaus:

Bleomycin kuiva-aine on valkoinen tai kellanvalkoinen jauhe.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Bleomycin injektio-/infuusiokuiva-aine liuotetaan 9 mg/ml natriumkloridi-injektionesteeseen tai 50 mg/ml glukoosiliuokseen. Glukoosiin liuotettu Bleomycin Baxter tulee säilyttää lasipullossa.

Injektio lihakseen: Injektiopullon sisältö (15 000 KY bleomysiiniä) liuotetaan 5ml:aan steriiliä 9 mg/ml natriumkloridi- tai 50 mg/ml glukoosi-injektionestettä.

Laskimoinfuusio: Injektiopullon sisältö (15 000 KY bleomysiiniä) liuotetaan 5 ml:aan steriiliä 9 mg/ml natriumkloridi- tai 50 mg/ml glukoosi-injektionestettä, minkä jälkeen liuos laimennetaan 200-1000 ml:aan steriiliä 9 mg/ml natriumkloridi- tai 50 mg/ml glukoosi-infuusionestettä.

Laskimo- tai valtimoinjektio: Injektiopullon sisältö (15 000 KY bleomysiiniä) liuotetaan 5 ml:aan steriiliä 9 mg/ml natriumkloridi-injektionestettä, minkä jälkeen liuos laimennetaan 15 ml:lla steriiliä 9 mg/ml natriumkloridi-injektionestettä.

Intrapleuraalinen instillaationeste: 60 000 KY, injektiopullon sisältämä kuiva-aine liuotetaan 5 ml:aan 9 mg/ml natriumkloridiliuosta, minkä jälkeen liuos laimennetaan 9 mg/ml natriumkloridiliuoksella lopulliseen tilavuuteen 100 ml.

Antotapaa ja käsittelyä koskevat ohjeet ovat pakkauksessa olevissa käyttöohjeissa. Jauhe tai valmis liuos eivät saa joutua kosketuksiin ihon kanssa. Suojakäsineitä, suusuojusta ja suojalaseja on käytettävä! Jos bleomysiiniä joutuu iholle, huuhdotaan iho runsaalla juoksevalla kylmällä vedellä ja pestään sitten huolellisesti vedellä ja saippualla. Jos bleomysiiniä joutuu silmiin tai limakalvoille, huuhdotaan erittäin huolellisesti suurella määrällä kylmää vettä. Ärsytyksen jatkuessa on otettava yhteys silmälääkäriin.

Annostelun jälkeisen 72 tunnin ajanjaksona muodostunutta virtsaa tulee käsitellä käyttäen suojavaatteita.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

BLEOMYCIN BAXTER injektio/infuusiokuiva-aine, liuosta varten
15000 KY 10 x 1 kpl

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

L01DC01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

30.03.2023

Yhteystiedot

BAXTER OY
HTC Nina, Tammasaarenkatu 1, PL 119
00181 Helsinki


09 862 1111