Vertaa PF-selostetta

UROMITEXAN injektioneste, liuos 100 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Mesna 100 mg/ml

Uromitexan 100 mg/ml injektioneste sisältää noin 59 mg natriumia per 400 mg mesnaa.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Virtsatietoksisuuden ehkäisy oksatsafosforiinejä (ifosfamidi, syklofosfamidi) käytettäessä.
Mesnaa annetaan aina ifosfamidi-hoidon yhteydessä samoin kuin syklofosfamidi-hoidon yhteydessä käytettäessä yli 10 mg/kg (400 mg/m2) annoksia, sekä hoidettaessa riskipotilaita. Riskipotilaiksi katsotaan aiemmin pikkulantion alueelle sädehoitoa saaneet potilaat, joille aiempi ifosfamidi- ja syklofosfamidihoito on aiheuttanut kystiitin, sekä potilaat, joilla on anamneesissa virtsatietukos.

Annostus ja antotapa

Annostus

Mesna annetaan injektiona laskimoon annoksina, jotka vastaavat 20 % oksatsafosforiiniannoksesta (syklofosfamidi, ifosfamidi) systostaatin annostelun yhteydessä (0 tunnin kuluttua), neljän tunnin kuluttua ja kahdeksan tunnin kuluttua.

Hoidettaessa lapsia ja etenkin käytettäessä hyvin suuria syklofosfamidiannoksia, esimerkiksi luuydinsiirtopotilailla, mesna-annosta pitäisi suurentaa tai annosväliä lyhentää ja lisätä annosten määrää. Mesnan annos luuydinsiirroissa on 20 % syklofosfamidiannoksesta 0, 1, 3, 6, 9 ja 12 tunnin kuluttua.

Jos ifosfamidia annetaan suuri annos pitkäaikaisena infuusiona, on suotavaa antaa ensin mesnaa laskimoinjektiona 20 % ifosfamidiannoksesta ja infundoida sitten ifosfamidi 5 % dekstroosi-NaCl-liuoksessa, johon mesna kombinoidaan (50 – 100 % ifosfamidiannoksesta). Infuusionesteen kokonaismäärän tulisi olla 3 litraa. Tämän jälkeen annetaan uusi 8-12 tunnin mesnainfuusio (50 % ifosfamidannoksesta).
Mesna voidaan antaa myös oraalisesti esim. jos potilaalla on huonot laskimot. Tällöin mesna-annos on joko 20 % oksatsafosforiiniannoksesta sytostaatin annon yhteydessä (0 tunnin kuluttua) parenteraalisesti ja 40 % oksatsafosforiiniannoksesta 4 ja 8 tunnin kuluttua oraalisesti mehun tai kolajuoman kanssa, tai neljänä oraalisena annoksena, jotka ovat 40 % oksatsafosforiiniannoksesta, -2 tunnin (kaksi tuntia ennen sytostaatin annostusta), 0, 4, ja 8 tunnin kuluttua.

Laskimoon annettavat lääkevalmisteet tulee tarkastaa visuaalisesti mahdollisten partikkelien tai värjäytymien varalta ennen antoa.

Liuoksia, jotka ovat värjäytyneitä, sameita tai sisältävät näkyviä partikkeleja, ei tule käyttää.

Vasta-aiheet

Tunnettu yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai muille tioleille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Yliherkkyys

Mesnan käyttöön virtsateiden suojaamisessa liittyviä hypersensitiivisiä reaktioita on raportoitu. Koska anafylaktoidiset reaktiot ovat mahdollisia, on varmistettava, että tarpeellinen ensiapulääkitys on saatavilla.
Reaktioita ovat:
Ihoreaktiot, joissa oireita, kuten paikallinen tai yleistynyt urtikaria tai muut eksanteeman muodot, kutina, polttava tunne, angioedeema ja/tai punoitus.

Lisäksi on raportoitu vakavia tapauksia, joissa on ilmennyt suurirakkulaisia ja haavaisia iho- ja limakalvoreaktioita. Jotkut reaktiot sopivat Stevens-Johnsonin oireyhtymään, toksiseen epidermaaliseen nekrolyysiin tai eryteema exudativum multiformeen.

Muut ilmenneet reaktiot sopivat toistopunoittuman diagnoosiin. Valoihottumaa on myös raportoitu.

Joissain tapauksissa ihoreaktioiden ohella on ilmennyt yksi tai useampi muu oire, kuten:

  • kuume
  • kardiovaskulaariset oireet, ks. kohta Haittavaikutukset
  • akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan sopivat oireet
  • pulmonaariset oireet, ks. kohta Haittavaikutukset
  • pitkittynyt protrombiiniaika (PT) ja partiaalinen tromboplastiiniaika (PTT), disseminoituneen intravaskulaarisen koagulaation (DIC) merkkejä laboratorioarvoissa
  • hematologiset poikkeavuudet, ks. kohta Haittavaikutukset
  • kohonneet maksaentsyymiarvot
  • pahoinvointi, oksentelu
  • raajakipu, artralgia, myalgia, huonovointisuus
  • stomatiitti ja
  • konjunktiviitti.

Jotkut reaktiot ovat ilmenneet anafylaksiana.

Kuumetta, johon liittyy esimerkiksi hypotensio ilman iho-oireita, on raportoitu.

Sekä vakavia sekä lievempiä ihoreaktioita on raportoitu kun mesnakuureilla on hoidettu sekä vakavia autoimmuunihäiriöitä että maligniteetteja.

Useimmissa tapauksissa reaktiot ovat ilmenneet ensimmäisen hoitokerran aikana, sen jälkeen tai useiden viikkojen jälkeen altistumisesta mesnalle. Muissa tapauksissa ensimmäinen reaktio havaittiin vasta useita kuukausia altistumisen jälkeen.

Monissa tapauksissa oireet ilmenivät altistumispäivänä ja niihin liittyi taipumus ilmetä lyhyemmällä aikavälillä myöhempien altistumisten jälkeen.

Joillakin potilailla reaktioiden ilmeneminen ja/tai vakavuus vaihteli annetun annoksen mukaan.

Reaktioiden uusiutumista, jossain tapauksissa vakavampina, on raportoitu uudelleen altistumisen yhteydessä. Kaikissa tapauksissa reaktio ei kuitenkaan uusiutunut myöhemmän altistumisen jälkeen.
Joillain potilailla, joilla reaktio on anamneesissa, on esiintynyt viivästyneitä positiivisia tuloksia ihokokeissa. Negatiivinen viivästynyt reaktio ei kuitenkaan poissulje yliherkkyyttä mesnalle. Välittömiä positiivisia reaktioita on esiintynyt potilailla huolimatta aiemmasta altistumisesta mesnalle tai yliherkkyysreaktioiden historiasta. Ne voivat liittyä testissä käytetyn mesnaliuoksen pitoisuuteen.

Lääkkeen määrääjien tulisi

  • olla tietoisia tällaisten reaktioiden mahdollisuudesta ja siitä, että reaktiot voivat pahentua uudelleenalistumisen jälkeen ja voivat joissain tapauksissa olla henkeäuhkaavia,
  • olla tietoisia siitä, että yliherkkyysreaktiot mesnalle voidaan tulkita olevan samankaltaisia sepsiksen kliinisen kuvan kanssa ja autoimmuunihäiriöpotilailla samankaltaisia piilevän taudin pahenemisen kanssa.

Tioliyhdisteet:
Mesna on tioliyhdiste, eli sulfhydryyli (SH) ryhmän sisältävä orgaaninen yhdiste. Tioliyhdisteiden haittavaikutusprofiileissa on joitain yhtäläisyyksiä, mukaan lukien vakavat ihoreaktiot. Lääkeaineet amifostiini, penisillamiini ja kaptopriili ovat esimerkkejä tioliyhdisteistä.
Ei ole tiedossa onko potilailla, joilla on aiemmin ilmennyt tioliyhdisteen aiheuttama haittavaikutus, suurempi riski saada jokin reaktio tai samanlainen reaktio toisesta tioliyhdisteestä. Harkittaessa myöhempää hoitoa jollakin toisella tioliyhdisteellä tällaisen potilaan kohdalla, tulee kasvaneen riskin mahdollisuus kuitenkin ottaa huomioon.

Varotoimet
Mesna on kehitetty oksatsafosforiinien aiheuttaman hemorragisen kystiitin riskiä pienentäväksi hoidoksi. Se ei estä eikä lievitä muita oksatsafosforiinihoidossa ilmeneviä muita haittavaikutuksia tai toksisuutta, siksi muuta suojalääkitystä jatketaan tavalliseen tapaan.

Mesna ei ehkäise hemorragista kystiittiä kaikilla potilailla. Potilaita tulee tarkkailla sen mukaisesti.
Aamuvirtsanäyte tulisi tutkia hematurian varalta (mikroskooppinen näyttö punasoluista) joka päivä ennen oksatsafosforiiniterapiaa. Jos hematuriaa ilmenee oksatsafosforiinihoidon aikana annettaessa Uromitexania suositellun annostuksen mukaisesti, riippuen hematurian vakavuudesta, saattaa oksatsafosforiinihoidon lopettaminen olla aiheellista. Riittävää virtsantuloa tulee ylläpitää, kuten oksatsafosfariinihoidon yhteydessä edellytetään.

Natriumsisältö
Mesna-injektioneste sisältää noin 59 mg natriumia per 400 mg mesnaa.

Vaikutus laboratoriotesteihin
Mesnahoito voi aiheuttaa vääriä positiivisia reaktioita natriumnitroprussidipohjaisissa virtsatesteissä (mukaan lukien testiliuskat) ketoaineita tutkittaessa. Mesnalle altistumisen jälkeen ketoainevärireaktio on pikemminkin punavioletti kuin violetti ja se on epästabiilimpi.

Mesnahoito voi aiheuttaa vääriä positiivisia reaktioita Tillmannin reagenssiin perustuvassa askorbiinihapon määrityksessä virtsasta.

Mesnahoito voi aiheuttaa negatiivisia reaktioita testiliuskalla tehtävässä virtsan punasolumäärityksessä. Virtsan punasolujen määrittämiseksi tarkasti suositellaan virtsanäytteen mikroskopointia.

Terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä farmakokineettisissä tutkimuksissa seerumin kreatiniinin fosfokinaasi –arvot olivat matalampia näytteissä, jotka otettiin 24 tuntia mesnan annon jälkeen kuin ennen antoa otetuissa näytteissä. Vaikka saatavilla oleva tieto ei riitä määrittämään syytä tälle, ilmiötä voidaan pitää merkittävänä tioleista (esimerkiksi N-asetyylikysteiini) riippuvien entsymaattisten kreatiniini fosfokinaasi –testien häiriötekijänä.

Käyttö iäkkäille

Valittaessa annosta vanhuksille pitää yleisesti noudattaa varovaisuutta ja ottaa huomioon maksan, munuaisten tai sydämen heikentyneen toiminnan sekä samanaikaisten sairauksien ja lääkehoitojen suurempi yleisyys. Oksatsafosfariinien ja mesnan suhteen tulee säilyä samana.

Yhteisvaikutukset

Mesna ei vaikuta oksatsafosforiinien systeemiseen tehoon. Kliinisissä kokeissa on osoitettu, että mesnan yliannostukset eivät vähentäneet oksatsafosforiinien akuuttia, subakuuttia toksisuutta, leukotoksista aktiivisuutta tai immunosuppressiivista tehoa.

Varfariinin antikoagulanttisen vaikutuksen kasvua on raportoitu joissakin yksittäistapauksissa annettaessa potilaalle sekä ifosfamidi- että mesnahoitoa. Hyytymisarvoja tulisi seurata huolellisesti.

Raskaus ja imetys

Mesnan käytöstä raskaana olevilla ja imettävillä naisilla ei ole olemassa riittävää tietoa. Lääkärin tulee huolellisesti harkita mahdollisia riskejä ja hyötyä jokaisen potilaan kohdalla ennen mesnan käyttöä.

Jos potilasta hoidetaan oksatsafosforiineilla raskauden tai imetyksen aikana, tulee mesnaa antaa tavalliseen tapaan. Koska mesnaa käytetään suojalääkityksenä sytostaattihoitojen yhteydessä oksatsafosforiineilla hoidettaessa, myös sen käyttöä raskauden ja imetyksen aikana koskevat samat säännöt kuin tämän tyyppistä sytostaattihoitoa.

Raskaus
Ei ole olemassa tietoja tai on vaan vähän tietoja mesnan käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa mesnalla ei ole havaittu olevan sikiötoksisia tai teratogeenisia vaikutuksia. Mahdollinen riski ihmisillä on tuntematon.

Imetys
Ei tiedetä, erittyykö mesna ihmisen rintamaitoon. Vastasyntyneeseen/imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida pois sulkea. On päätettävä lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko mesnahoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Potilailla, jotka saavat mesnahoitoa, saattaa esiintyä haittavaikutuksia (mukaan lukien mm. pyörtymistä, pyörrytystä, letargiaa/uneliaisuutta, huimausta ja hämärtynyttä näköä), jotka voivat vaikuttaa ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Päätös ajokyvystä tai koneiden käyttökyvystä tulee tehdä yksilöllisesti.

Haittavaikutukset

Koska mesnaa käytetään samanaikaisesti oksatsafosforiinien tai oksatsafosforiineja sisältävien yhdistelmähoitojen kanssa, on usein vaikea erottaa mesnan aiheuttamat haittavaikutukset samanaikaisesti annettujen sytostaattien aiheuttamista haittavaikutuksista. Seuraavat tiedot perustuvat terveillä vapaaehtoisilla tehtyihin farmakokineettisiin tutkimuksiin, joissa vapaaehtoiset eivät samanaikaisesti käyttäneet muita lääkkeitä.

Esiintymistiheydet määritellään seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin).

ElinjärjestelmäluokkaHaittavaikutusEsiintyvyystiheys
InfektiotFaryngiittiYleinen
Veri ja imukudos

Lymfadenopatia

Yleinen

 

Trombosytopenia (yliherkkyys)

Tuntematon

 

Pansytopenia

Tuntematon

 

Leukopenia

Tuntematon

 

Lymfopenia

Tuntematon

 Eosinofilia

Tuntematon

Immuunijärjestelmä

Hypersensitiiviset reaktiot

Tuntematon

 

Anafylaktodiset reaktiot

Tuntematon

 Anafylaksia

Tuntematon

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Anoreksia

Yleinen

 

Heikentynyt ruokahalu

Yleinen

 Dehydraation tunne

Yleinen

Psyykkiset häiriöt

Unettomuus

Yleinen

 Painajaiset

Yleinen

Hermosto

Pyörrytys

Hyvin yleinen
 

Letargia/uneliaisuus

Hyvin yleinen
 

Päänsärky

Hyvin yleinen
 

Huimaus

Yleinen

 

Parestesia

Yleinen

 

Hyperestesia

Yleinen

 

Pyörtyminen

Yleinen

 

Hypoestesia

Yleinen

 

Tarkkaavuuden häiriöt

Yleinen

 KouristuksetTuntematon
Silmät

Konjunktiviitti

Yleinen

 

Valonarkuus

Yleinen

 

Hämärtynyt näkö

Yleinen

 Periorbitaalinen edeemaTuntematon
Sydän

Sydämentykytyskohtaus

Yleinen

 

ST segmentin nousu

Tuntematon

 

Takykardia

Tuntematon

 Epänormaali elektrokardiogrammi (EKG)

Tuntematon

VerisuonistoPunastuminen

Hyvin yleinen

 

Punoitus

Yleinen

 

Verenkiertohäiriöt

Tuntematon

 

Hypotensio

Tuntematon

 Hypertensio

Tuntematon

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

Yskä

Yleinen

 

Nenän tukkoisuus

Yleinen

 

Pleurakipu

Yleinen

 

Kuiva suu

Yleinen

 

Bronkospasmit

Yleinen

 

Dyspnea

Yleinen

 

Kurkunpään vaivat

Yleinen

 

Epitaksis

Yleinen

 

Takypnea

Tuntematon

 

Hengitysvaikeudet

Tuntematon

 

Hypoksia

Tuntematon

 

Vähentynyt happisaturaatio

Tuntematon

 Hemoptyysi

Tuntematon

Ruoansulatuselimistö

Vatsakipu/koliikki

Hyvin yleinen

 

Pahoinvointi

Hyvin yleinen

 

Ripuli

Hyvin yleinen

 

Limakalvoärsytys1

Yleinen

 

Ilmavaivat

Yleinen

 

Oksentelu

Yleinen

 

Polttava kipu (substernaalinen/epigastriumin kipu)

Yleinen

 

Ummetus

Yleinen

 

Ienverenvuoto

Yleinen

 

Stomatiitti

Tuntematon

 Paha maku suussa

Tuntematon

Maksa ja sappi

Kohonneet transaminaasiarvot

Yleinen

 

Hepatiitti

Tuntematon

 

Kohonnut gammaglutamyylitransferaasi

Tuntematon

 Kohonnut veren alkalinen fosfataasi

Tuntematon

Iho ja ihonalainen kudos

Ihottuma2

Hyvin yleinen

 

Kutina

Yleinen

 

Hyperhidroosi

Yleinen

 

Rakkulat

Tuntematon

 

Toksinen epidermaalinen nekrolyysi

Tuntematon

 

Stevens-Johnsonin oireyhtymä

Tuntematon

 

Nokkosihottuman kaltainen ödeema

Tuntematon

 

Monimuotoinen punavihoittuma

Tuntematon

 

Lääkeaineihottuma*

Tuntematon

 

Haavaumat ja/tai vesikellot/ rakkulanmuodostus**

Tuntematon

 

Angioedeema

Tuntematon

 

Toistopunoittuma

Tuntematon

 

Valoihottuma

Tuntematon

 

Urtikaria

Tuntematon

 

Polttava tunne

Tuntematon

 Eryteema

Tuntematon

Luusto, lihakset ja sidekudos

Artralgia

Yleinen

 

Selkäkipu

Yleinen

 

Myalgia

Yleinen

 

Raajakipu

Yleinen

 Kipu leuassa

Yleinen

Munuaiset ja virtsatiet

Dysuria

Yleinen

 Akuutti munuaisten vajaatoimintaTuntematon
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Infuusiopaikan reaktiot:

Hyvin yleinen

 

Kutina

Hyvin yleinen

 

Ihottuma

Hyvin yleinen

 

Kipu

Yleinen

 

Punoitus

Yleinen
 

Urtikaria

Yleinen
 

Turvotus

Yleinen
 

Kuume

Hyvin yleinen

 

Influenssan kaltainen sairaus

Hyvin yleinen

 

Jäykkyys

Yleinen

 

Heikkous

Yleinen
 

Rintakipu

Yleinen
 

Huonovointisuus

Yleinen
 

Limakalvon reaktiot

Tuntematon

 

Energian puute

Tuntematon

 

Uupumus

Tuntematon

 

Kasvojen turvotus

Tuntematon

 

Periferaalinen edeema

Tuntematon

 

Astenia

Tuntematon

 Infuusiokohdan reaktiot***

Tuntematon

Tutkimukset

Disseminoitunut intravaskulaarinen koagulaatio

Tuntematon

 

Pitkittynyt protrombiiniaika

Tuntematon

 Pitkittynyt aktivoitu partiaalinen tromboplastiininaika

Tuntematon


1 oraalinen, rektaalinen
2 Mukaan lukien ei-kutiava, kutiava, eryteema/erytematoottinen, eksemaattinen, papulaarinen ja/tai makuularinen ihottuma
*yhdessä eosinofilian ja systeemisten oireiden kanssa
** mukokutaaninen, mukoosinen oraalinen, vulvovaginaalinen, anorektaalinen
*** tromboflebiitti, ärsytys

  • Ilmenemisaika
    Kuudessa terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä farmakokineettisessä tutkimuksessa haittavaikutukset esiintyivät joillakin tutkimushenkilöillä ensimmäisen mesna-altistumisen jälkeen ja joillakin toisen tai kolmannen altistumisen jälkeen. Yleensä tutkimushenkilöllä esiintyvät oireet kehittyivät useiden tuntien aikana.
  • Kokemukset uudelleenaltistamisesta
    Joillakin tutkimushenkilöillä ei esiintynyt reaktioita ensimmäisen reaktion jälkeen kun taas joillakin esiintyi reaktioiden pahentumista uudelleen altistamisen jälkeen.
  • Infuusiokohdan reaktiot
    Joillakin tutkimushenkilöillä, joilla esiintyi paikallisia infuusiokohdan ihoreaktioita, myöhempi altistuminen aiheutti ihoreaktioita muilla alueilla.
  • Iho- ja limakalvoreaktiot
    Iho- ja limakalvoreaktioita on raportoitu esiintyneen sekä mesnan laskimoon että oraalisen annon jälkeen. Näitä reaktioita olivat ihottumat, kutina, punoitus, limakalvoärsytys, pleurakipu ja konjunktiviitti. Noin neljännellä tutkimushenkilöistä, joilla esiintyi haittavaikutuksia, esiintyi iho- ja limakalvoreaktioita muiden haittavaikutusten, kuten dyspnea, kuume, päänsärky, maha-suolikanavan oireet, uneliaisuus, huonovointisuus, myalgia ja influenssankaltaiset oireet, yhteydessä.
  • Maha-suolikanavan reaktiot
    Terveillä tutkimushenkilöillä raportoituja maha-suolikanavan reaktioita olivat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu/koliikki, epigastriumin kipu/polttava tunne, ummetus ja ilmavaivat. Oireita raportoitiin mesnan laskimoon annon ja oraalisen annon jälkeen.
  • Vaikutus lymfosyytteihin in vivo
    Terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä farmakokineettisissä tutkimuksissa mesnan kerta-annokset olivat usein yhteydessä nopeaan (24 tunnin kuluessa) ja joissain tapauksissa merkittävään alenemiseen lymfosyyttien määrässä, mikä tavallisesti korjaantui yhden viikon kuluessa annosta. Tiedot tutkimuksista, joissa annos on toistettu useiden päivien aikana, ovat riittämättömiä luonnehtimaan lymfosyyttien määrän muutoksien ajankohtaa kyseisissä olosuhteissa.
  • Vaikutus seerumin fosforiin in vivo
    Terveillä vapaaehtoisilla tehdyissä farmakokineettisissä tutkimuksissa mesnan kerta-anto tai anto useiden päivien aikana oli joissain tapauksissa yhteydessä kohtalaiseen, ohimenevään seerumin fosforipitoisuuden kasvuun.

Nämä ilmiöt tulisi huomioida laboratoriotuloksia tulkittaessa.

Kliinisiin kokeisiin osallistui myös yli 65-vuotiaita potilaita eikä mitään tälle ryhmälle erityisiä haittavaikutuksia raportoitu.

Yksittäisiä, osittain elimiin liittyviä hypersensitiivisiä reaktioita on raportoitu, esim. alentunutta verihiutaleiden määrää (trombosytopeniaa), iho- ja limakalvoreaktioita, jotka vaihtelevat laajuudeltaan ja vakavuudeltaan (ihottuma, kutina, punoitus, rakkulat, toksinen epidermaalinen nekrolyysi, Stevens-Johnsonin oireyhtymä), paikallista kudosturvotusta (urtikarielli ödeema) sekä konjunktiviittiä. Hyvin harvinaisissa tapauksissa on raportoitu hypotensiota, johon on liittynyt verenkiertohäiriöitä sekä kohonnutta pulssia yli 100/ min (takykardia), sekä vakavasta akuutista hypersensitiivisyysreaktiosta (anafylaktoidisesta reaktiosta) johtuvaa nopeutunutta hengitystä (takypnea), hypertensiota, ST-segmentin nousua, myalgiaa sekä ohimenevää nousua tietyissä maksantoimintakokeissa (esim. transaminaasit).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty – haitta –tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta: www.fimea.fi

Yliannostus

Tahattomat yliannostukset ja havainnot terveillä vapaaehtoisilla tehdystä suuriannoksisesta siedettävyys –tutkimuksesta osoittivat, että aikuisilla noin 4 – 7g:n mesnan kerta-annokset voivat aiheuttaa oireita kuten pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua/koliikkia, ripulia, päänsärkyä, heikkoutta, raaja- ja nivelkipua, ihottumaa, punoitusta, hypotensiota, bradykardiaa, takykardiaa, parestesiaa, kuumetta ja bronkospasmeja.

Pahoinvointia, oksentelua ja ripulia on esiintynyt merkittävästi enemmän oksatsafosfariinia saavilla potilailla, jotka saavat mesnaa laskimoon yli 80 mg/kg:n vuorokausiannoksella verrattuna potilaisiin, jotka saavat matalampia mesna-annoksia tai pelkästään nesteytyshoitoa.
Spesifistä antidioottia ei ole.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Sytostaattihoidon haittoja vähentävät lääkkeet, ATC-koodi V03AF01

Mesna ehkäisee oksatsafosforiinien (ifosfamidi, syklofosfamidi) aiheuttamaa virtsatietoksisuutta. Vaikutusmekanismi perustuu siihen, että valmiste sitoutuu akroleiiniin ja muodostaa ei-toksisen yhdisteen. Valmiste myötävaikuttaa myös 4-hydroksimetaboliittien hajoamisen hidastumiseen, jolloin akroleiinin muodostus virtsassa vähenee. Seerumissa mesna metaboloituu nopeasti dimesnaksi, glomerulaarisuodatuksen jälkeen dimesna muuttuu suurelta osin vapaaksi tiolikseen.

Farmakokinetiikka

Mesnan biologinen puoliintumisaika on noin 17 minuuttia, mutta eliminaatiovaiheen puoliintumisaika on runsas tunti. Käytännöllisesti katsoen valmiste eliminoituu lähes täysin munuaisten kautta. Virtsarakko on ratkaiseva hyötyosuudelle. Laskimoannon jälkeen hyötyosuus on 50 % virtsarakkoon annon jälkeisestä hyötyosuudesta. Koko annos on käytännössä poistunut kahdeksan tunnin kuluttua.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ei turvamääräyksiin liittyviä prekliinisiä tietoja valmisteyhteenvedossa jo esitettyjen tietojen lisäksi.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Natriumedetaatti 0,25 mg, natriumhydroksidi ad pH 7,5, injektionesteisiin käytettävä vesi.

Yhteensopimattomuudet

Mesna on in vitro yhteensopimaton sisplatiinin, karboplatiinin ja typpisinappikaasun kanssa.

Mesnaa ei saa sekoittaa samaan infuusionesteeseen sisplatiinin/karboplatiinin kanssa, koska seos voi värjäytyä keltaiseksi. Valmisteita voidaan kuitenkin käyttää samaan aikaan edellyttäen että ne annetaan eri kohtiin eri aikaan.
Mesnan sekoittaminen epirubisiiniin voi johtaa epirubisiinin inaktivaatioon ja sekoittamista tulisi välttää.

Kestoaika

5 vuotta.

Käyttövalmiiksi liuotettu valmiste säilyy fysikaalisesti ja kemiallisesti stabiilina 24 tuntia 25 °C:ssa. Mikrobiologisista syistä käyttövalmis liuos tulisi käyttää välittömästi. Mikäli käyttövalmista liuosta ei käytetä välittömästi, säilytysaika ja olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän omalla vastuulla. Kuitenkaan 24 tunnin säilytysaikaa 25 °C:ssa ei tule ylittää.

Säilytys

Säilytettävä alle 30 °C. Ei saa jäätyä.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

UROMITEXAN injektioneste, liuos
100 mg/ml 10 x 10 ml (478,92 €), 15 x 4 ml (295,49 €)

PF-selosteen tieto

Ampullit (lasi) 15 x 4 ml ja 10 x 10 ml.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Uromitexan voidaan sekoittaa samaan infuusionesteeseen ifosfamidin kanssa.

Ampullin sisältö liuotetaan 25 ml:aan injektionesteisiin käytettävää vettä, ja tämä lisätään infuusionesteeseen. Sopiva infuusioneste on natriumkloridi- tai glukoosiliuos tai Ringerin laktaatti.

Korvattavuus

UROMITEXAN injektioneste, liuos
100 mg/ml 10 x 10 ml, 15 x 4 ml

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

V03AF01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

11.01.2016

Yhteystiedot

BAXTER OY
HTC Nina, Tammasaarenkatu 1, PL 119
00181 Helsinki

09 862 1111