Vertaa PF-selostetta

EMLA laastari 25/25 mg

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi Emla-laastari sisältää 25 mg lidokaiinia ja 25 mg prilokaiinia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: makrogoliglyserolihydroksistearaatti.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Laastari.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Emla-laastari on tarkoitettu:

  • ihon paikallispuudutukseen:
    • neulanpiston yhteydessä, esim. asetettaessa laskimokanyyliä tai otettaessa verinäytettä
    • pinnallisten kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä

aikuisille ja lapsille.

Annostus ja antotapa

Annostus
Aikuiset ja nuoret
Yksityiskohtaiset tiedot käyttöaiheista tai toimenpiteistä, annostuksista ja käyttöajoista on kerrottu taulukoissa 1 ja 2.
Lisätietoja valmisteen asianmukaisesta käytöstä näiden toimenpiteiden suhteen on kerrottu kohdassa Antotapa.

Taulukko 1. Aikuiset ja vähintään 12-vuotiaat nuoret

Käyttöaihe/toimenpideAnnostus ja applikaatioaika
Iho 
Pienehköt toimenpiteet, esim. neulanpisto ja paikalliset kirurgiset toimenpiteet.1 tai useampi laastari asetetaan hoidettavalle ihoalueelle/hoidettaville ihoalueille 1−5 tunnin ajaksi1).

1) Pidemmän applikaatioajan jälkeen puudutuksen vaikutus heikkenee.

Pediatriset potilaat

Taulukko 2. 0−11-vuotiaat pediatriset potilaat

IkäryhmäToimenpideAnnostus ja applikaatioaika
 Pienehköt toimenpiteet, esim. neulanpisto ja paikalliset kirurgiset toimenpiteet1 tai useampi laastari yhden tunnin ajaksi (katso lisätietoja alla).
Vastasyntyneet ja imeväiset 0−2 kuukautta1) 2) 3) 7) Enintään 1 laastari yhden tunnin ajaksi4)
Imeväiset 3−11 kuukautta1) 2) 7) Enintään 2 laastaria yhden tunnin ajaksi5)
Pikkulapset ja lapset 1−5 vuotta Enintään 10 laastaria 1−5 tunnin ajaksi6)
Lapset 6−11 vuotta Enintään 20 laastaria 1−5 tunnin ajaksi6)
Lapset, joilla on atooppista ihottumaaEnnen ontelosyylien poistoaApplikaatioaika 30 minuuttia

1) Täysiaikaisina syntyneille ja alle 3 kuukauden ikäisille vastasyntyneille ja imeväisille tulee antaa vain yksi kerta-annos yhden 24 tunnin jakson aikana. Vähintään 3 kuukauden ikäisille voidaan antaa enintään kaksi annosta yhden 24 tunnin jakson aikana niin, että antokertojen välillä on vähintään 12 tuntia, ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Haittavaikutukset.
2) Turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden vuoksi Emla-valmistetta ei pidä käyttää 0−12 kuukauden ikäisille lapsille, jotka saavat samanaikaisesti methemoglobiinin muodostusta lisäävää lääkitystä, ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Haittavaikutukset.
3) Turvallisuuteen liittyvien huolenaiheiden vuoksi Emla-valmistetta ei pidä käyttää ennen 37. raskausviikkoa syntyneille, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.
4) Yli yhtä tuntia pidempiä applikaatioaikoja ei ole dokumentoitu.
5) Kliinisesti merkittävää methemoglobiiniarvojen suurenemista ei havaittu neljänkään tunnin applikaatioajan jälkeen 16 cm2:n alueelle levitettynä käytettäessä Emla-emulsiovoidetta 2 g.
6) Pidemmän applikaatioajan jälkeen puudutuksen vaikutus heikkenee.
7) Laastari ei kokonsa vuoksi sovi käytettäväksi tietyillä vartalon alueilla vastasyntyneillä ja imeväisillä.

Iäkkäät potilaat
Annosta ei tarvitse pienentää iäkkäille potilaille (ks. kohdat Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka).

Maksan vajaatoiminta
Kerta-annosta ei tarvitse pienentää potilaille, joilla on maksan vajaatoiminta (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Munuaisten vajaatoiminta
Annosta ei tarvitse pienentää potilaille, joilla on munuaisten vajaatoiminta.

Antotapa

Iholle

Suojapaperin poistamisen ja laastarin iholle laittamisen jälkeen, vain laastarin reunoja saa painella. Älä paina laastarin keskiosaa, koska silloin Emla-valmistetta saattaa levitä laastarin tarttuvalle alueelle heikentämään laastarin kiinnittymistä.

Emla-laastari laitetaan iholle vähintään 1 tunti ennen toimenpidettä. Poista tarvittaessa ihokarvat hoidettavalta alueelta ennen laastarin käyttöä. Laastaria ei saa leikata tai jakaa pienempiin osiin.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys lidokaiinille ja/tai prilokaiinille tai amidityyppisille puudutteille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Potilailla, joilla on glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutos tai synnynnäinen tai idiopaattinen methemoglobinemia, on suurempi riski vaikuttavan aineen aiheuttamalle methemobloginemialle. Glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutosta sairastavilla potilailla metyleenisinivasta-aine ei vähennä methemoglobiinia ja se pystyy hapettamaan itse hemoglobiinin, joten metyleenisinihoitoa ei voida antaa.

Emla-laastaria ei pidä käyttää avohaavoihin, koska sen imeytymisestä ei ole riittävästi tietoja.

Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä Emla-valmistetta potilaille, joilla on atooppinen ihottuma. Tällöin saattaa riittää lyhyempi applikaatioaika, 15–30 minuuttia (ks. kohta Farmakodynamiikka). Yli 30 minuuttia kestävät applikaatioajat potilailla, joilla on atooppinen ihottuma, voivat lisätä paikallisia vaskulaarisia reaktioita kuten applikaatiokohdan punoitusta ja joissakin tapauksissa petekioita ja purppuraa (ks. kohta Haittavaikutukset). 30 minuutin applikaatioaikaa suositellaan ontelosyylien poistossa lapsilta, joilla on atooppinen ihottuma.

Applikoitaessa Emla-valmistetta silmien lähelle on noudatettava erityistä varovaisuutta, koska se saattaa ärsyttää silmiä. Myös silmän suojaheijasteiden katoaminen lisää sarveiskalvon ärsytyksen ja pintahaavojen mahdollisuutta. Jos Emla-valmistetta joutuu silmään, se on heti huuhdeltava vedellä tai keittosuolaliuoksella ja suojattava, kunnes silmän tuntoaisti palaa.

Yli 0,5−2 % pitoisuuksina lidokaiinilla ja prilokaiinilla on bakterisidisiä ja antiviraalisia ominaisuuksia. Siksi ihonsisäisenä injektiona annettua elävää rokotetta sisältävän rokotteen teho tulee varmistaa, vaikka yksi kliininen tutkimus viittaa siihen, että paikallisten paukamien muodostuksen perusteella arvioituna Emla-valmisteella ei ole vaikutusta immunisaatiovasteeseen, kun sitä käytetään ennen BCG-rokotteen antamista.

Emla-valmiste sisältää makrogoliglyserolihydroksistearaattia, joka saattaa aiheuttaa ihoreaktioita.

Pediatriset potilaat
Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa Emla-valmisteen tehoa vastasyntyneiden kantapääpiston yhteydessä.

Vastasyntyneillä/alle 3 kuukauden ikäisillä lapsilla todetaan usein ohimenevää kliinisesti merkityksetöntä methemoglobiiniarvojen suurenemista alle 12 tunnin aikana Emla-valmisteen suositellulla annoksella käytön jälkeen.
Jos suositeltu annos ylitetään, potilasta on tarkkailtava methemoglobinemiasta johtuvien systeemisten haittavaikutusten varalta (ks. kohdat Annostus ja antotapa, Haittavaikutukset ja Yliannostus).

Emla-valmistetta ei pidä käyttää:

  • vastasyntyneille/0–12 kuukauden ikäisille lapsille, jotka saavat samanaikaisesti methemoglobiinin muodostusta lisäävää lääkitystä
  • vastasyntyneille keskosille, jotka ovat syntyneet ennen 37. raskausviikkoa, koska heillä on suurentuneen methemoglobiinipitoisuuden riski.

Yhteisvaikutukset

Prilokaiini saattaa suurina annoksina aiheuttaa methemoglobiiniarvojen suurenemista varsinkin, jos potilas käyttää samanaikaisesti methemoglobiinin muodostumista lisääviä lääkevalmisteita (esim. sulfonamideja, nitrofurantoiinia, fenytoiinia, fenobarbitaalia). Luettelo ei ole kattava.

Systeemisen lisätoksisuuden riski on otettava huomioon potilailla, jotka käyttävät suuria Emla-annoksia samanaikaisesti muiden paikallispuudutteiden tai niitä rakenteellisesti muistuttavien lääkevalmisteiden kanssa, sillä toksiset vaikutukset ovat additiivisia.

Lääkevalmisteet, jotka pienentävät lidokaiinin puhdistumaa (esim. simetidiini tai beetasalpaajat) saattavat aiheuttaa mahdollisesti toksisia pitoisuuksia plasmassa, kun lidokaiinia annetaan toistetusti suurina annoksina pitkän ajan kuluessa. Tällaisilla yhteisvaikutuksilla ei pitäisi olla kliinistä merkitystä, kun lidokaiinia käytetään (esim. Emla-laastari) lyhyen aikaa suositelluilla annoksilla.

Pediatriset potilaat
Erityisesti lapsia koskevia yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty. Yhteisvaikutukset ovat todennäköisesti samankaltaisia kuin aikuisilla.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Vaikka paikallisesti annostellun lääkkeen systeeminen imeytyminen on vain vähäistä, Emla-valmistetta tulee käyttää raskaana oleville naisille varoen, koska saatavilla olevat tiedot ovat riittämättömät Emla-valmisteen käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa ei kuitenkaan ole havaittu suoria tai epäsuoria kielteisiä vaikutuksia raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen tai syntymänjälkeiseen kehitykseen. Lisääntymistä koskevaa toksisuutta havaittiin, kun lidokaiinia tai prilokaiinia annettiin ihon alle tai laskimoon suuria annoksia, jotka olivat selvästi suurempia kuin paikallisesta applikaatiosta johtuva altistus (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Lidokaiini ja prilokaiini läpäisevät istukan ja saattavat imeytyä sikiön kudoksiin. On aihetta olettaa, että lidokaiinin ja prilokaiinin käytöstä raskauden aikana ja sukukypsässä iässä olevilla naisilla on runsaasti kokemuksia. Erityisiä lisääntymishäiriöitä, esim. sikiön epämuodostumien määrän lisääntymistä tai muuta suoraa tai epäsuoraa haitallista vaikutusta sikiöön, ei toistaiseksi ole raportoitu.

Imetys
Lidokaiini ja mitä todennäköisimmin myös prilokaiini erittyvät ihmisen rintamaitoon, mutta niin pieninä määrinä, että terapeuttisia annoksia käytettäessä vaaraa lapselle ei yleensä ole. Emla-valmistetta voi käyttää rintaruokinnan aikana, jos se on kliinisesti tarpeen.

Hedelmällisyys
Uros- tai naarasrottien hedelmällisyys ei heikentynyt eläintutkimuksissa (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Emla-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta tai sillä on vähäinen vaikutus ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn suositelluilla annoksilla.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto
Yleisimmät todetut haittavaikutukset liittyvät antopaikan oireisiin (ohimenevät paikalliset reaktiot applikaatiopaikassa), joita ilmoitettiin yleisesti.

Haittavaikutustaulukko
Emla-hoitoon liittyvien haittavaikutusten ilmaantuvuus on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko perustuu kliinisten tutkimusten aikana ja/tai myyntiluvan myöntämisen jälkeen ilmoitettuihin haittatapahtumiin. Haittavaikutusten esiintymistiheydet on lueteltu MedDRA:n elinjärjestelmäluokituksen mukaan käyttäen suositeltuja termejä.

Kunkin elinjärjestelmän haittavaikutukset on lueteltu esiintymistiheyden mukaan seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000) ja hyvin harvinainen (< 1/10 000). Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 3. Haittavaikutukset

ElinjärjestelmäYleinenMelko harvinainenHarvinainen
Veri ja imukudos  Methemoglobinemia
Immuunijärjestelmä  Yliherkkyys
Silmät  Sarveiskalvon ärsytys
Iho ja ihonalainen kudos  Purppura, petekiat (varsinkin pitkien applikaatioaikojen yhteydessä lapsilla, joilla on atooppista ihottumaa tai tarttuvia ontelosyyliä)
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Applikaatiopaikan punoitus
Applikaatiopaikan turvotus
Applikaatiopaikan kalpeus

Polttava tunne
Applikaatiopaikan kutina
Applikaatiopaikan kuumoitus

 


Pediatriset potilaat
Haittavaikutusten esiintymistiheys, tyyppi ja vaikeusaste ovat lasten ja aikuisten ikäryhmissä samanlaiset lukuun ottamatta methemoglobinemiaa, jota todetaan enemmän 0−12 kuukauden ikäisillä vastasyntyneillä ja imeväisillä, usein yliannostuksen yhteydessä (ks. kohta Yliannostus).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty−haitta-tasatapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Harvoissa tapauksissa on raportoitu kliinisesti merkittävää methemoglobinemiaa. Prilokaiini saattaa suurina annoksina aiheuttaa methemoglobiiniarvojen suurenemista erityisesti herkillä yksilöillä (kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), liian tiheän annostuksen vuoksi 0−12 kuukauden ikäisillä vastasyntyneillä ja imeväisillä (kohta Annostus ja antotapa) ja methemoglobiinin muodostumista lisäävien lääkevalmisteiden (esim. sulfonamidien, nitrofurantoiinin, fenytoiinin, fenobarbitaalin) käytön yhteydessä. On huomattava, että pulssioksimetrin antamat arvot saattavat olla todellista happisaturaatiota suurempia, jos methemoglobiinifraktio on suurentunut, joten methemoglobinemiaa epäiltäessä happisaturaatiota on hyvä seurata ko-oksimetrialla.

Kliinisesti merkittävää methemoglobinemiaa on hoidettava antamalla metyleenisineä hitaana injektiona laskimoon (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Jos muita systeemisen toksisuuden oireita ilmaantuu, ne ovat luonteeltaan todennäköisesti hyvin samankaltaisia kuin muilla antotavoilla käytettyjen paikallispuudutteiden yhteydessä todetut oireet. Paikallispuudutteiden toksisuus ilmenee keskushermoston kiihotusoireina. Vakavissa tapauksissa esiintyy keskushermoston ja kardiovaskulaarista lamaantumista. Vakavat neurologiset oireet (kouristukset, keskushermoston lamaantuminen) on hoidettava oireenmukaisesti tukemalla hengitystoimintaa ja antamalla kouristuksia ehkäiseviä lääkevalmisteita. Verenkiertoon liittyvät oireet hoidetaan elvytyssuositusten mukaisesti.

Koska imeytyminen ehjältä iholta on hidasta, potilaita, joilla on myrkytyksen oireita, on tarkkailtava useita tunteja ensihoidon jälkeen.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Anestesia-aineet, paikallispuudutteet, amidit. ATC-koodi: N01B B20.

Vaikutusmekanismi
Emla aikaansaa ihon puutumisen vapauttamalla laastarista lidokaiinia ja prilokaiinia epidermaalisiin ja dermaalisiin ihokerroksiin ja ihon kipureseptorien ja hermopäätteiden läheisyyteen.

Lidokaiini ja prilokaiini ovat amidityyppisiä paikallispuudutteita, jotka aikaansaavat puudutuksen stabiloimalla hermokalvoja. Tämä tapahtuu estämällä hermoimpulssin syntymiseen ja johtumiseen tarvittavaa ionivirtausta. Puudutuksen laatu riippuu applikaatioajasta ja annoksesta.

Iho
Emla-laastari kiinnitetään ehjälle iholle. Ehjän ihon luotettava puutuminen kestää 1−2 tuntia toimenpiteestä riippuen. Puudutusteho paranee 1−2 tuntia pidemmillä applikaatioajoilla useimmissa kehon osissa kasvojen ihoa lukuun ottamatta. Koska kasvojen iho on ohut ja verenvirtaus kudokseen tehokasta, puudutustehon huippu otsalla ja poskilla saavutetaan 30−60 minuutin kuluttua. 1−2 tunnin applikaatioajan jälkeen puudutus kestää vähintään 2 tuntia laastarin poistamisesta lukuun ottamatta kasvoja, joilla vaikutus on lyhyempi. Emla on yhtä tehokas ja puudutusvaikutuksen alkamishetki on sama ihonväristä riippumatta (ihotyypit I-VI).

Kun Emla-valmistetta käytettiin ehjällä iholla, ei kliinisissä tutkimuksissa havaittu iäkkäiden (63−96 -vuotiaiden) ja nuorempien potilaiden välillä mitään eroja turvallisuudessa eikä tehossa (puudutuksen alkamisaika mukaan lukien).

Emla-valmisteella aikaansaadaan kaksivaiheinen verisuoniin liittyvä reaktio, jossa applikaatioalueen verisuonet ensin supistuvat ja sen jälkeen laajentuvat (ks. kohta Haittavaikutukset). Verisuoniin liittyvästä reaktiosta huolimatta lumelääkkeeseen verrattuna Emla helpottaa toimenpiteitä, joissa käytetään neuloja. Potilailla, joilla on atooppista ihottumaa, ilmenee samanlainen mutta lyhytkestoisempi verisuoniin liittyvä reaktio, jossa 30−60 minuutin kuluttua ilmaantuu punoitusta. Tämä viittaa nopeampaan imeytymiseen ihon läpi (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Emla saattaa aiheuttaa ohimenevää ihon paksuuntumista, joka aiheutuu osittain ihon hydraatiosta laastarin alla. Iho ohenee 15 minuutin kuluessa peittämättömänä.

Ihon puutuminen syvenee applikaatioajan pidetessä. 60 minuutin kuluttua Emla-valmisteen applikaatiosta puutuminen on riittävä 90 %:lla potilaista biopsianäytteen ottoon (halkaisija 4 mm) 2 mm:n syvyydestä ja 120 minuutin kuluttua 3 mm:n syvyydestä.

Pediatriset potilaat
Kliinisiin tutkimuksiin osallistui yli 2 300 kaikenikäistä lasta ja tutkimukset osoittivat, että valmiste oli tehokas neulanpistokivun (laskimopunktion, kanyylin asettamisen, ihon alle ja lihakseen annettavien rokotusten, lumbaalipunktion), verisuonileesioiden laserhoidon ja ontelosyylien poiston yhteydessä. Emla vähensi kipua sekä neulanpiston että rokotusten yhteydessä. Analgeettinen teho parani, kun valmisteen applikaatioaikaa normaalilla iholla pidennettiin 15 minuutista 90 minuuttiin, mutta verisuonileesioiden suhteen 90 minuutin applikaatioajan teho ei ollut parempi kuin 60 minuutin applikaatioajan teho. Tavallisten syylien jäädytyshoidossa nestetypellä Emla-valmiste ei tuottanut etua lumelääkkeen suhteen.

Yhdentoista vastasyntyneillä ja imeväisillä tehdyn kliinisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että methemoglobiinin huippupitoisuudet saavutetaan noin 8 tunnin kuluttua Emla-valmisteen levittämisestä iholle, ne ovat kliinisesti merkityksettömiä suositelluilla annoksilla ja palautuvat normaaleiksi noin 12−13 tunnissa. Methemoglobiinin muodostuminen liittyy ihon läpi imeytyneen prilokaiinin kumulatiiviseen määrään ja methemoglobiinin määrä saattaa siten suurentua käytettäessä pidempiä Emla-valmisteen applikaatioaikoja.

Emla-valmisteen käyttö ennen tuhkarokko-, sikotauti-ja vihurirokkorokotetta tai lihakseen annettuja rokotteita kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta, inaktivoitua poliovirusta ja Haemophilus influenzae b:tä tai hepatiitti B:tä vastaan ei vaikuttanut keskimääräisiin vasta-ainetittereihin, serokonversionopeuteen eikä niiden potilaiden määrään, jotka saavuttavat suojaavat tai positiiviset vasta-ainetitterit immunisaation jälkeen.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen, jakautuminen, biotransformaatio ja eliminaatio
Lidokaiinin ja prilokaiinin systeeminen imeytyminen Emla-valmisteesta riippuu annoksesta, applikaatioalueesta ja -ajasta. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat ihon paksuus (joka vaihtelee kehon eri osissa), muut olosuhteet, kuten ihosairaudet ja ihokarvojen ajelu. Suuremman jakautumistilavuuden ja nopeamman puhdistuman vuoksi Emla-hoidon jälkeen prilokaiinin pitoisuudet plasmassa ovat 20−60 % pienemmät kuin lidokaiinilla. Lidokaiini ja prilokaiini eliminoituvat pääasiassa maksa-aineenvaihdunnan kautta ja metaboliitit erittyvät munuaisiin. Imeytymisnopeus kuitenkin säätelee puudutteen aineenvaihdunnan ja eliminaation nopeutta Emla-valmisteen paikallisen käytön jälkeen. Siksi puhdistuman pienenemisellä, esimerkiksi potilailla, joilla on vaikea maksan vajaatoiminta, on vain vähäinen vaikutus systeemisiin pitoisuuksiin plasmassa Emla-valmisteen kerta-annoksen jälkeen ja lyhytaikaisesti (enintään 10 päivän ajan) kerran vuorokaudessa toistuvien kerta-annosten jälkeen.

Puudutteen toksisuuden oireet ilmenevät yhä voimakkaammin, kun kumman tahansa vaikuttavan aineen pitoisuus plasmassa suurenee 5 μg/ml:sta 10 μg/ml:aan. Lidokaiinin ja prilokaiinin toksisuus on oletettavasti additiivista.

Ehjä iho
Käytettävissä oleva farmakokineettinen tieto saatiin, kun Emla 5 % emulsiovoidetta laitettiin ehjälle iholle. Kun emulsiovoidetta laitettiin aikuisten reiteen (60 g emulsiovoidetta / 400 cm2 3 tunnin ajaksi), noin 5 % lidokaiinista ja prilokaiinista imeytyi. Huippupitoisuudet plasmassa (keskiarvot 0,12 µg/ml ja 0,07 µg/ml) saavutettiin noin 2–6 tunnin kuluttua applikaatiosta.

Kun Emla-valmistetta laitettiin kasvoille (10 g/ 100 cm2 kahden tunnin ajaksi), noin 10 % imeytyi systeemisesti. Maksimipitoisuudet plasmassa (keskiarvot 0,16 µg/ml ja 0,06 µg/ml) saavutettiin noin 1,5–3 tunnin kuluttua.

Erityisryhmät

Iäkkäät potilaat
Kun Emla-valmistetta käytetään ehjälle iholle, lidokaiinin ja prilokaiinin pitoisuudet plasmassa sekä geriatrisilla että ei-geriatrisilla potilailla ovat hyvin matalat ja selvästi alle potentiaalisesti toksisten tasojen. Kun Emla-valmistetta applikoitiin toistuvasti 10 peräkkäisenä päivänä, huippupitoisuus plasmassa ei riipu potilaan iästä, mutta applikaatioalueen koko vaikuttaa siihen merkitsevästi (p < 0,01).

Pediatriset potilaat
Kun Emla-valmistetta käytettiin eri-ikäisillä lapsipotilailla, lidokaiinin ja prilokaiinin maksimipitoisuudet plasmassa olivat myös alle potentiaalisesti toksisten tasojen. Ks. taulukko 4.

Taulukko 4. Lidokaiinin ja prilokaiinin pitoisuudet plasmassa lapsiryhmissä, joiden ikä vaihteli 0 kuukaudesta 8 vuoteen.

IkäKäytetyn emulsiovoiteen määräEmulsiovoiteen applikaatioaika iholla

Pitoisuus plasmassa [ng/ml]
Lidokaiini

Pitoisuus plasmassa [ng/ml]
Prilokaiini
0−3 kuuukautta1 g/10 cm21 tuntia135107
3−12 kuukautta2 g/16 cm24 tuntia155131
2−3 vuotta10 g/100 cm22 tuntia315215
6−8 vuotta10⎼16 g/100⎼160 cm2 (1 g/10 cm2)2 tuntia299110

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Eläinkokeissa havaittu toksisuus suurten, yksinään tai yhdistelmänä annettujen lidokaiini- ja prilokaiiniannosten jälkeen kohdistui keskushermostoon ja sydän- ja verisuonijärjestelmään. Kun lidokaiinia ja prilokaiinia annettiin yhdistelmänä, havaittiin ainoastaan additiivisia vaikutuksia eikä viitteitä synergiasta tai odottamattomasta toksisuudesta todettu. Molemmilla vaikuttavilla aineilla todettiin vähäinen oraalinen akuutti toksisuus, eli Emla-valmisteen turvallisuusmarginaali on suuri, jos sitä niellään vahingossa. Lisääntymistä koskevissa toksisuustutkimuksissa havaittiin alkio- tai sikiötoksisia vaikutuksia, kun lidokaiinia annettiin kaneille 25 mg/kg annoksina ihon alle ja kun prilokaiinia annettiin rotille lihakseen, näitä vaikutuksia havaittiin 100 mg/kg:n annoksesta lähtien. Kun rotille annetut annokset olivat emolle toksisia annoksia pienempiä, lidokaiini ei vaikuttanut jälkeläisten syntymän jälkeiseen kehitykseen. Uros- tai naarasrottien hedelmällisyydessä ei todettu heikentymistä lidokaiinilla tai prilokaiinilla. Lidokaiini läpäisee istukan yksinkertaisen diffuusion avulla. Alkion/sikiön annoksen suhde pitoisuuteen emon seerumissa on 0,4−1,3.

Kummallakaan paikallispuuduteella ei todettu genotoksisia ominaisuuksia in vitro- eikä in vivo ‑genotoksisuustutkimuksissa. Lidokaiinilla tai prilokaiinilla ei ole tehty syöpätutkimuksia yksinään eikä yhdistelmänä näiden vaikuttavien aineiden käyttöaiheen ja terapeuttisen käytön keston vuoksi.

Lidokaiinin metaboliitti, 2,6-dimetyylianiliini ja prilokaiinin metaboliitti, orto-toluidiini, osoittivat genotoksista aktiivisuutta. Pitkäaikaisaltistusta arvioivissa prekliinisissä toksikologisissa tutkimuksissa näillä metaboliiteilla on osoitettu olevan karsinogeenisia ominaisuuksia. Riskiarvioinnit, joissa laskennallista maksimialtistusta ihmiselle verrattiin prekliinisissä tutkimuksissa lidokaiinin ja prilokaiinin epäsäännöllisellä käytöllä saatuun altistukseen, viittaavat laajaan turvallisuusmarginaaliin kliinisessä käytössä.

Paikallista siedettävyyttä koskevat tutkimukset, joissa käytettiin lidokaiinin ja prilokaiinin 1:1- suhteista (paino/paino) -seosta emulsiona, emulsiovoiteena tai geelinä, viittasivat siihen, että nämä formulaatiot ovat hyvin siedettyjä sekä ehjällä että vaurioituneella iholla ja limakalvoilla.

Eläinkokeessa havaittiin selvä ärsytysreaktio, kun silmään annosteltiin kerta-annoksena 50 mg/g lidokaiinin ja prilokaiinin 1:1-suhteista (paino/paino) seosta emulsiovoiteena. Tämä on sama paikallispuudutteen pitoisuus ja sama lääkemuoto kuin Emla-valmisteella. Emulsiomuodon korkea pH (noin 9) on saattanut vaikuttaa tähän silmäreaktioon, mutta todennäköisesti osasyynä ovat myös paikallispuudutteiden ärsyttävät ominaisuudet sinällään.

Prekliiniset tutkimukset laastarin liima-aineella eivät aiheuttaneet huolta.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Karbomeeri, makrogoliglyserolihydroksistearaatti, natriumhydroksidi (pH:n säätöön 8,7–9,7), puhdistettu vesi.

Laastari: selluloosalevy, polyamidi/alumiini/Surlyn®-laminaatti, polypropyleeni/alumiini/Surlyn®-laminaatti, polyetyleenivaahto, akrylaattiliima.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

2 vuotta.

Säilytys

Säilytä alle 25 °C. Ei saa jäätyä.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

EMLA laastari
25/25 mg 20 x 1 kpl (yksittäispakattu) (87,80 €)

Itsehoito

EMLA laastari
25/25 mg 2 x 1 kpl (yksittäispakattu) (13,32 €)

PF-selosteen tieto

Emla-laastari koostuu peittositeestä (käytettävä osa) ja suojakalvosta (sulkeva osa). Käytettävässä osassa on alumiini/polyamidi -laminaattitausta, imukykyinen selluloosalevy ja kiinnitysteippi, joka on polyetyleenivaahtoa päällysteenään akrylaattilaastari. Sulkeva osa on alumiini/polypropyleeni-laminaatti. Liimapinta on suojattu silikoni päällysteisellä paperilla. Taustan ja suojakalvon välissä oleva irrotettava sinetti sulkee levyn, joka on kyllästetty Emla-emulsiovoiteella.
2 laastaria/pakkaus on itsehoitovalmiste.
20 laastaria/pakkaus.

Valmisteen kuvaus:

Emla-laastari koostuu peittositeestä (käytettävä osa) ja suojakalvosta (sulkeva osa). Käytettävässä osassa on alumiini/polyamidi -laminaattitausta, imukykyinen selluloosalevy ja kiinnitysteippi, joka on polyetyleenivaahtoa päällysteenään akrylaattilaastari. Sulkeva osa on alumiini/polypropyleeni-laminaatti. Liimapinta on suojattu silikoni päällysteisellä paperilla. Taustan ja suojakalvon välissä oleva irrotettava sinetti sulkee levyn, joka on kyllästetty Emla-emulsiovoiteella.

Emla-emulsiovoide on öljy/vesi-emulsio, jonka öljyfaasi sisältää eutektisen (alimman sulamispisteen omaavan) seoksen lidokaiini- ja prilokaiiniemästä suhteessa 1:1.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia.

Korvattavuus

EMLA laastari
25/25 mg 2 x 1 kpl, 20 x 1 kpl

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

N01BB20

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

31.10.2017

Yhteystiedot

ASPEN NORDIC, Filial af Aspen Pharma Ireland Ltd
Borupvang 3
2750 Ballerup
Denmark

+358 9 74790156
aspennordic@aspenpharma.eu