Vertaa PF-selostetta

LUMIGAN silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus 0,3 mg/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi ml liuosta sisältää 0,3 mg bimatoprostia (bimatoprost).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Silmätipat, liuos kerta-annospakkauksessa.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa ja kohonnutta silmänpainetta sairastavilla aikuispotilailla (ainoana lääkehoitona tai beetasalpaajien lisänä).

Annostus ja antotapa

Annostus
Suositusannos on yksi tippa sairaaseen silmään kerran päivässä, iltaisin annosteltuna. Valmistetta saa annostella enintään kerran päivässä, sillä sitä tiheämpi annostelu saattaa heikentää sen silmänpainetta alentavaa vaikutusta.

Vain kertakäyttöön. Yksi pakkaus riittää molempien silmien hoitoon. Käyttämätön liuos on hävitettävä heti käytön jälkeen.

Pediatriset potilaat:
Lumigan-valmisteen turvallisuutta ja tehoa 0-18 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu.

Maksan ja munuaisten vajaatoiminta:
Lumigan-valmistetta ei ole tutkittu potilailla, joilla on joko munuaisten vajaatoimintaa tai keskivaikeaa tai vaikeaa maksan vajaatoimintaa, ja sen vuoksi on noudatettava varovaisuutta, jos sitä käytetään näillä potilailla. 0,3 mg/ml:n bimatoprostiliuoksesta valmistetuilla silmätipoilla (moniannosmuoto) ei ollut haitallista vaikutusta maksan toimintaan 24 kuukauden aikana potilailla, joilla oli anamneesissa lievä maksasairaus tai joiden lähtötason alaniiniaminotransferaasi (ALT)-, aspartaattiaminotransferaasi (AST)- tai bilirubiiniarvo oli poikkeava.

Antotapa
Mikäli käytetään useampaa kuin yhtä paikallisesti silmään annosteltavaa lääkevalmistetta, on niiden antovälin oltava vähintään 5 minuuttia.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Silmät
Ennen hoidon aloittamista potilaalle on kerrottava mahdollisesta silmäripsien kasvusta, silmäluomen ihon tummumisesta sekä värikalvon pigmentin lisääntymisestä, koska näitä on havaittu Lumigan-hoidon aikana. Jotkut näistä muutoksista saattavat olla pysyviä ja johtaa silmien ulkomuodon erilaisuuteen, jos vain toista silmää on hoidettu. Värikalvon pigmentin lisääntyminen on todennäköisesti pysyvää. Pigmenttimuutos johtuu melanosyyttien suurentuneesta melaniinipitoisuudesta ennemmin kuin melanosyyttien määrän lisääntymisestä. Värikalvon pigmentin lisääntymisen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta. Värikalvon värimuutokset, jotka johtuvat bimatoprostin antamisesta silmään, saattavat olla havaittavissa vasta usean kuukauden tai vuoden kuluttua. Pupillien ympärillä oleva ruskea pigmentti leviää tyypillisesti samankeskisesti kohti värikalvon reunaa, ja koko värikalvo tai osa siitä muuttuu ruskeammaksi. Hoito ei näytä vaikuttavan värikalvon luomiin eikä pisamiin. 3 kuukauden kuluttua annettuun 0,3 mg/ml:n bimatoprostiin (kerta-annosmuoto) liittyvä värikalvon pigmentaation ilmaantuvuus oli 0,3 %. 12 kuukauden kuluttua 0,3 mg/ml:n bimatoprostiin (moniannosmuoto) liittyvä värikalvon pigmentaation ilmaantuvuus oli 1,5 % (ks. kohta Haittavaikutukset), eikä se ollut kolmen vuoden hoidon jälkeen suurentunut. Korjautuvaa periorbitaalista kudospigmentaatiota on raportoitu joillakin potilailla.

Kystoidia makulaedeemaa on raportoitu melko harvoin (≥ 1/1000, < 1/100) 0,3 mg/ml:n bimatoprostiliuoksesta valmistettujen silmätippojen (moniannosmuoto) käytön yhteydessä. Siksi Lumigania on käytettävä varoen potilailla, joilla on makulaedeeman tunnettuja riskitekijöitä (esim. afakiapotilaat ja pseudofakiapotilaat, joilla on mykiönkotelon takaosan repeämä).

0,3 mg/ml:n bimatoprosti silmätippaliuokseen (moniannosmuoto) liittyen on harvoin spontaanisti raportoitu aiempien sarveiskalvon infiltraattien uudelleenaktivoitumisesta tai silmäinfektioista. Lumigania on käytettävä varoen potilailla, joilla on aiemmin ollut merkittäviä silmän virusinfektioita (esim. herpes simplex) tai silmän keskikalvon tulehdus tai värikalvotulehdus.

Lumigania ei ole tutkittu potilailla, joilla on tulehduksellisia silmäsairauksia, uudissuonimuodostuksen tai tulehduksen aiheuttama glaukooma, sulkukulmaglaukooma, synnynnäinen glaukooma tai ahdaskulmaglaukooma.

Iho
Karvankasvua voi esiintyä alueilla, joissa Lumigan-liuos joutuu toistuvasti kosketuksiin ihon kanssa. Siksi on tärkeä käyttää Lumigania ohjeiden mukaan ja välttää sen valumista poskelle tai muille ihoalueille.

Hengitys
Lumigan-valmistetta ei ole tutkittu potilailla, joiden hengityselinten toiminta on heikentynyt. Potilaista, joilla on anamneesissa astma tai keuhkoahtaumatauti, on saatavana vain vähän tietoa, mutta valmisteen markkinoille tulon jälkeen on ilmoitettu astman, hengenahdistuksen ja keuhkoahtaumataudin pahenemista ja myös astman puhkeamista. Näiden oireiden yleisyys on tuntematon. Varovaisuutta on noudatettava, jos tätä hoitoa annetaan keuhkoahtaumatautia tai astmaa sairastaville potilaille tai potilaille, joiden hengityselinten toiminta on heikentynyt jostakin muusta syystä.

Sydän ja verisuonet
Lumigania ei ole tutkittu potilailla, joilla on ensimmäistä astetta vaikeampi eteiskammiokatkos tai hoitamaton kongestiivinen sydämen vajaatoiminta. 0,3 mg/ml:n bimatoprostiliuoksesta valmistettuihin silmätippoihin (moniannosmuoto) liittyen on spontaanisti raportoitu rajallinen määrä bradykardiaa tai hypotensiota. Lumigania on käytettävä varoen potilaille, joilla on näille altistava matala syke tai matala verenpaine.

Muuta tietoa
Glaukoomaa tai kohonnutta silmänpainetta sairastavilla potilailla tehdyissä tutkimuksissa, joissa tutkittiin 0,3 mg/ml:n bimatoprostia, on osoitettu, että useamman kuin yhden päivittäisen bimatoprostiannoksen antaminen silmään voi heikentää silmänpainetta alentavaa vaikutusta. Lumigania ja samanaikaisesti jotain muuta prostaglandiinianalogia käyttäviä potilaita on seurattava silmänpaineen muutosten varalta.

Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmistetta ei ole tutkittu piilolaseja käyttävillä potilailla.

Piilolasit on otettava pois silmistä ennen lääkkeen tiputusta ja ne voidaan panna takaisin silmiin 15 minuutin kuluttua annostelusta.

Yhteisvaikutukset

Yhteisvaikutustutkimuksia ei ole tehty.

Yhteisvaikutuksia ei ole odotettavissa ihmisellä, sillä bimatoprostin systeeminen pitoisuus on erittäin alhainen (alle 0,2 ng/ml) 0,3 mg/ml:n bimatoprostisilmätippaliuoksen (moniannosmuoto) silmään annostelun jälkeen. Jokin monista entsyymeistä tai tapahtumaketjuista aiheuttaa bimatoprostin hajoamista eikä prekliinisissä tutkimuksissa ole havaittu vaikutuksia maksan lääkkeitä metaboloiviin entsyymeihin.

Kliinisissä tutkimuksissa Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmistetta käytettiin samanaikaisesti useiden silmiin annosteltavien beetasalpaajien kanssa eikä yhteisvaikutuksia havaittu.

Lumiganin yhdistelmäkäyttöä glaukooman hoidossa ei ole arvioitu muiden glaukoomalääkkeiden kuin silmään paikallisesti annosteltavien beetasalpaajien kanssa.

Prostaglandiinianalogien (esim. Lumiganin) käyttö muiden prostaglandiinianalogien kanssa voi heikentää niiden silmänpainetta alentavaa vaikutusta glaukoomaa tai kohonnutta silmänpainetta sairastavilla potilailla (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Raskaus ja imetys

Raskaus
Ei ole olemassa tarkkoja tietoja bimatoprostin käytöstä raskaana oleville naisille.

Eläinkokeet osoittavat reproduktiivista toksisuutta emon saamilla suurilla annoksilla (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Lumigania ei tulisi käyttää raskauden aikana, ellei se ole selvästi tarpeellista.

Imetys
Ei tiedetä, erittyykö bimatoprosti rintamaitoon. Eläinkokeet ovat osoittaneet bimatoprostin erittyvän rintamaitoon. On päätettävä, lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko Lumigan-hoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Suvunjatkamiskyky
Bimatoprostin vaikutuksista ihmisten suvunjatkamiskykyyn ei ole tietoja.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Lumigan-valmisteella on vain hyvin vähäinen vaikutus ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn. Muiden silmähoitojen tavoin Lumigan voi aiheuttaa näkökyvyn tilapäistä sumentumista. Ennen ajamista tai koneiden käyttöä on odotettava näön selkenemistä.

Haittavaikutukset

3 kuukautta kestäneessä kliinisessä tutkimuksessa noin 29 % Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annoshoitoa saaneista potilaista sai haittavaikutuksia. Useimmin raportoituja haittavaikutuksia olivat sidekalvon verekkyys (useimmiten lievä ja tulehdukseton), jota esiintyi 24 %:lla potilaista ja silmien kutina, jota esiintyi 4 %:lla potilaista. Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annoshoitoa saaneen ryhmän potilaista noin 0,7 % keskeytti hoidon jonkin haittavaikutuksen takia 3 kuukauden tutkimuksen aikana.

Seuraavia haittavaikutuksia on raportoitu Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmisteella tehdyissä kliinisissätutkimuksissa tai myyntiin tulon jälkeen. Useimmat haittavaikutuksista olivat silmään liittyviä ja lieviä. Vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt.

Hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000) ja tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä arviointiin). Haittavaikutukset on esitetty elinjärjestelmittäin Taulukossa 1. Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 1

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Haittavaikutus

Hermosto

melko harvinainen

päänsärky

tuntematonheitehuimaus

Silmät

hyvin yleinen

sidekalvon verekkyys

yleinen

punktaatti keratiitti (sarveiskalvotulehdus), silmän ärsytys, rikantunne silmässä, silmien kuivuminen, silmäkipu, silmän kutina, silmäripsien kasvu, silmäluomen punoitus

melko harvinainen

astenopia, sidekalvon turvotus, valonarkuus, lisääntynyt kyynelvuoto, värikalvon hyperpigmentaatio, näön sumentuminen, silmäluomen kutina, silmäluomen turvotus

tuntematonsilmien rähmäisyys, epämiellyttävä tunne silmässä

Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina

tuntematon

astma, astman paheneminen, keuhkoahtaumataudin paheneminen ja hengenahdistus

Iho ja ihonalainen kudos

yleinen

ihon hyperpigmentaatio (periokulaarinen)

melko harvinainen

epänormaali karvojen kasvu

tuntematonihon värimuutokset (silmänympärysihon)
Immuunijärjestelmätuntematonyliherkkyysreaktio, mukaan lukien silmäallergian ja allergisen ihottuman oireet
Verisuonistoyleinenhypertensio

Kliinisissä tukimuksissa Lumigan 0,3 mg/ml hoitoa (moniannosmuoto) on saanut yli 1800 potilasta. Kun yhdistettiin faasi III monoterapiatutkimuksesta ja Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmisteen yhdistelmäkäytöstä saadut tiedot, yleisimmin raportoidut haittavaikutukset olivat:

  • silmäripsien kasvu, enintään 45 %:lla potilaista ensimmäisenä hoitovuotena. Uusien tapausten ilmaantuvuus väheni 7 %:iin kahdessa vuodessa ja 2 %:iin 3 vuodessa
  • sidekalvon verekkyys (useimmiten mitätön ja lievä ja pidetty ei-tulehduksellisena) enintään 44 %:lla ensimmäisenä hoitovuotena. Uusien tapausten ilmaantuvuus väheni 13 %:iin kahdessa vuodessa ja 12 %:iin 3 vuodessa
  • silmän kutina, jota on esiintynyt enintään 14 %:lla potilaista ensimmäisenä hoitovuotena. Uusien tapausten ilmaantuvuus vähentyi 3 %:iin kahdessa vuodessa ja 0 %:iin 3 vuodessa.

Alle 9 % potilaista keskeytti valmisteen käytön jonkin haittatapahtuman vuoksi ensimmäisen hoitovuoden aikana. Keskeyttämisten ilmaantuvuus oli 3 % sekä 2. että 3. vuoden kohdalla.

Taulukossa 2 on esitetty haittavaikutukset, joita havaittiin Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmisteella tehdyssä 12 kuukautta kestäneessä kliinisessä tutkimuksessa, mutta joita ilmoitettiin tiheämmin kuin Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosten käytön yhteydessä. Useimmat haittavaikutuksista olivat silmään liittyviä ja joko lieviä tai keskivaikeita. Vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt.

Taulukko 2

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Haittavaikutus

Hermosto

melko harvinainen

päänsärky

Silmät

hyvin yleinen

silmän kutina, silmäripsien kasvu

yleinen

astenopia, sidekalvon turvotus, valonarkuus, silmien vetisyys, värikalvon pigmentaation lisääntyminen, näön sumentuminen

Iho ja ihonalainen kudos

yleinen

silmäluomen kutina

Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmisteen käytön yhteydessä havaittujen haittavaikutusten lisäksi taulukossa 3 on esitetty muita haittavaikutuksia, joita on havaittu Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmisteen käytön yhteydessä. Useimmat haittavaikutuksista olivat silmään liittyviä ja joko lieviä tai keskivaikeita. Vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt.

Taulukko 3

Elinjärjestelmä

Esiintymistiheys

Haittavaikutus

Hermosto

melko harvinainen

heitehuimaus

Silmät

yleinen

sarveiskalvon haavauma, polttava tunne silmässä, allerginen sidekalvotulehdus, luomitulehdus, näöntarkkuuden heikkeneminen, silmän rähmäisyys, näköhäiriöt, silmäripsien tummuminen

melko harvinainen

verkkokalvon verenvuoto, uveiitti, kystoidi makulaedeema, värikalvotulehdus, luomikouristus, silmäluomen retraktio

tuntematon

periorbitaaliset ja silmäluomen muutokset, mukaan lukien silmäluomen vaon syventyminen, epämiellyttävä tunne silmässä

Verisuonisto

yleinen

hypertensio

Ruoansulatuselimistö

melko harvinainen

pahoinvointi

Iho ja ihonalainen kudos

tuntematon

periorbitaalinen eryteema, ihon värimuutokset (silmänympärysihon)

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

melko harvinainen

astenia

Tutkimukset

yleinen

epänormaalit maksa-arvot

Fosfaattia sisältävien silmätippojen käytön yhteydessä raportoidut haittavaikutukset
Sarveiskalvon kalsifikaatiota on raportoitu erittäin harvoissa tapauksissa fosfaattia sisältävien silmätippojen käytön yhteydessä potilailla, joilla on merkittäviä sarveiskalvon vaurioita.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Tietoa yliannostuksesta ihmisillä ei ole saatavissa ja on epätodennäköistä, että yliannostusta tapahtuisi silmään annosteltaessa.

Yliannostustapauksessa hoidon on oltava oireenmukaista ja elintoimintoja ylläpitävää. Jos Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmistetta otetaan vahingossa suun kautta, saattaa seuraavista tiedoista olla hyötyä: Lyhytaikaisissa rotilla ja hiirillä tehdyissä tutkimuksissa suun kautta (letkuruokinnalla) annetut jopa 100 mg/kg:n vuorokausiannokset eivät aiheuttaneet mitään toksisuutta. Tämä annos on ainakin 22 kertaa suurempi kuin annos, jonka 10 kg painava lapsi saisi niellessään vahingossa Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annospakkauksia sisältävän pakkauksen koko sisällön (30 × 0,4 ml kerta-annospakkausta; 12 ml).

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Silmätautien lääkkeet, prostaglandiinianalogit, ATC-koodi: S01EE03.

Vaikutusmekanismi
Bimatoprostin mekanismi, joka alentaa silmänpainetta ihmisellä, vaikuttaa lisäämällä trabekkelikudoksen kautta tapahtuvaa kammionesteen poistumista sekä lisäämällä uveoskleraalista ulosvirtausta. Silmänsisäisen paineen lasku alkaa noin 4 tunnin kuluttua ensimmäisestä annostelusta ja enimmäisvaikutus saavutetaan noin 8-12 tunnin kuluessa. Vaikutus säilyy vähintään 24 tuntia.

Bimatoprosti on voimakas silmänpainetta alentava lääke. Se on synteettinen prostamidi ja muistuttaa rakenteellisesti prostaglandiinia F (PGF), joka ei vaikuta minkään tunnetun prostaglandiinireseptorin kautta. Bimatoprosti jäljittelee selektiivisesti hiljattain löydettyjen biosynteettisten prostamideiksi kutsuttujen aineiden vaikutuksia. Prostamidireseptorin rakennetta ei ole kuitenkaan vielä määritetty.

Kliininen teho
12 viikkoa kestäneessä (kaksoissokkoutetussa satunnaistetussa rinnakkaisryhmissä toteutetussa) kliinisessä tutkimuksessa verrattiin Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmisteen ja Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmisteen tehoa ja turvallisuutta. Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmisteen silmänpainetta alentava teho ei ollut heikompi kuin Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmisteen, kun kyseessä oli suurin silmänpaineen muutos perusarvoon verrattuna glaukoomasta ja kohonneesta silmänpaineesta kärsivillä potilailla. Lumigan 0,3 mg/ml kerta-annosvalmisteen keskimääräinen silmänpainetta alentava teho oli myös yhtä hyvä kuin Lumigan 0,3 mg/ml moniannosvalmisteen jokaisen seurannan yhteydessä viikoilla 2, 6 ja 12.
12 kuukautta kestäneessä aikuisten monoterapiassa 0,3 mg/ml:n (moniannosvalmisteella) Lumiganilla, timololiin vertailtaessa, keskimääräinen silmänsisäisen paineen muutos aamun (klo 08:00) lähtöarvoista oli -7,9 - -8,8 mmHg. Millään tutkimuskäynnillä ei vuorokautinen keskimääräinen silmänsisäinen paine vaihdellut yli 1,3 mmHg vuorokauden aikana 12 kuukauden tutkimuksessa, eikä se ollut koskaan yli 18,0 mmHg.

Kuuden kuukauden kliinisessä tutkimuksessa 0,3 mg/ml:n (moniannosvalmisteella) Lumiganilla, latanoprostiin verrattaessa, havaittiin tilastollisesti suurempi keskimääräinen aamusilmänpaineen lasku (-7,6 - -8,2 mmHg bimatoprostilla ja -6,0 - -7,2 mmHg latanoprostilla) jokaisella tutkimuskäynnillä. Sidekalvon hyperemiaa, silmäripsien kasvua ja silmän kutinaa esiintyi tilastollisesti merkitsevästi enemmän bimatoprostilla kuin latanoprostilla, kuitenkin hoidon keskeyttäminen haittatapahtumien takia oli vähäistä, eikä ero ollut tilastollisesti merkitsevä.

Verrattuna pelkkään beetasalpaajaan beetasalpaajan ja 0,3 mg/mg:n Lumiganin (moniannosvalmisteen) käyttö yhdistelmähoitona vähensi keskimääräistä silmänsisäistä painetta aamun (klo 08:00) lähtöarvoista -6,5 - -8,1 mmHg.

Tietoa on rajoitetusti potilaista, joilla on avokulmaglaukooma, johon liittyy pseudoeksfoliatiivinen ja pigmentaarinen glaukooma tai krooninen ahdaskulmaglaukooma, johon on tehty iridotomia.

Kliinisesti merkittäviä vaikutuksia sydämen syketaajuuteen tai verenpaineeseen ei ole havaittu kliinisissä tutkimuksissa.

Pediatriset potilaat
Lumigan-valmisteen turvallisuutta ja tehoa 0 - ≤ 18 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole varmistettu.

Farmakokinetiikka

Imeytyminen
Bimatoprosti imeytyy ihmisen sarveiskalvon ja kovakalvon läpi helposti in vitro. Systeeminen altistuminen bimatoprostille on erittäin vähäistä silmään annetun annostelun jälkeen aikuisilla eikä se kumuloidu. Kun yksi tippa 0,3 mg/ml:n Lumigania oli tiputettu kerran päivässä molempiin silmiin kahden viikon ajan, veren huippupitoisuudet saavutettiin 10 minuutin kuluttua annostelusta, ja pitoisuudet laskivat määritysrajan (0,025 ng/ml) alle puolessatoista tunnissa annostuksesta. Plasman huippupitoisuuden keskiarvot (Cmax) ja pitoisuus-aikakäyrän alle jäävät pinta-alat (AUC0-24h) olivat samanlaiset 7. ja 14. päivänä eli noin 0,08 ng/ml ja 0,09 ng • h/ml, osoittaen, että bimatoprostin vakaa pitoisuus saavutettiin annostelun ensimmäisellä viikolla.

Jakautuminen
Bimatoprosti jakaantuu kohtalaisesti elimistön kudoksiin, ja ihmisen systeeminen vakaan tilan (steady-state) jakaantumistilavuus oli 0,67 l/kg. Ihmisveressä bimatoprostia esiintyy lähinnä plasmassa. Bimatoprostin sitoutuminen plasman proteiineihin on noin 88 %.

Biotransformaatio
Verenkierrossa havaitaan pääasiallisesti bimatoprostia sen päästyä verenkiertoon silmään annostelun jälkeen. Sen jälkeen bimatoprostille tapahtuu oksidaatio, N-de-etylaatio ja glukuronidaatio, jotka saavat aikaan monenlaisia metaboliitteja.

Eliminaatio
Bimatoprosti eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta. Terveille aikuisille vapaaehtoisille annetun laskimonsisäisen annostelun jälkeen jopa 67 % erittyi virtsaan, 25 % annoksesta erittyi ulosteisiin. Eliminaation puoliintumisaika, laskettuna laskimonsisäisestä annostelusta, oli noin 45 minuuttia, ja täydellinen veren puhdistuma oli 1,5 l/h/kg.

Ominaisuudet iäkkäillä potilailla
Kahdesti päivässä tapahtuneen 0,3 mg/ml:n Lumiganin annostelun jälkeen oli bimatoprostin AUC0-24h-keskiarvo 0,0634 ng • h/ml vanhuksilla (≥ 65-vuotiaat) huomattavasti korkeampi kuin vastaava arvo 0,0218 ng • h/ml nuorilla terveillä aikuisilla. Tätä löydöstä ei kuitenkaan voida pitää kliinisesti merkittävänä, sillä sekä iäkkäiden että nuorten systeeminen altistus oli erittäin vähäinen silmään annostelun jälkeen. Bimatoprosti ei akkumuloitunut vereen pitemmässäkään käytössä ja sen turvallisuusprofiili oli samanlainen sekä vanhuksilla että nuorilla.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Ei-kliinisissä tutkimuksissa havaittiin vaikutuksia vain altistuksilla, joiden katsottiin olevan riittävästi ihmisen maksimialtistusta suurempia, mikä osoittaa niiden merkityksen vähäiseksi kliinisessä käytössä.

Kun apinoiden silmiin annosteltiin bimatoprostia ≥ 0,3 mg/ml:n pitoisuuksina päivittäin 1 vuoden ajan, se lisäsi värikalvon pigmentaatiota sekä aiheutti korjautuvia annosriippuvaisia periokulaarisia muutoksia, joista tyypillisiä olivat esiin työntyvä ylempi ja/tai alempi sulcus sekä suurentunut luomirako. Värikalvon pigmentaation lisääntyminen näyttää perustuneen melaniinituotannon stimulaatioon melanosyyteissä eikä melanosyyttien lisääntyneeseen lukumäärään. Toiminnallisia tai mikroskooppisia periokulaarisiin vaikutuksiin liittyviä muutoksia ei todettu, eikä tiedetä millä vaikutusmekanismilla periokulaariset muutokset syntyvät.

Bimatoprosti ei ollut mutageeninen eikä karsinogeeninen eräässä in vitro - ja in vivo -tutkimussarjassa.

Bimatoprosti ei heikentänyt rottien suvunjatkamiskykyä annosten ollessa jopa 0,6 mg/kg/vrk (vähintään 103-kertainen verrattuna ihmiselle tarkoitettuun altistukseen). Alkio- ja sikiötutkimuksissa havaittiin keskenmenoja mutta ei kehityshäiriöitä hiirillä ja rotilla annoksilla, jotka olivat vähintään 860-kertaisia hiirillä ja 1700-kertaisia rotilla ihmisen saamiin annoksiin verrattuna. Näillä annoksilla systeeminen altistus oli vähintään 33-kertainen hiirillä ja 97-kertainen rotilla ihmiselle tarkoitettuun altistukseen verrattuna. Perinataali- ja postnataalitutkimuksissa rotilla havaittiin emojen haittavaikutustutkimuksissa lyhentynyttä tiineysaikaa, sikiökuolemia sekä alentunutta poikasten painoa naarailla, joille oli annettu ≥ 0,3 mg/kg/vrk (vähintään 41-kertainen annos verrattuna ihmiselle tarkoitettuun altistukseen). Poikasten neurologisiin tai käyttäytymistoimintoihin ei todettu vaikutusta.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Natriumkloridi, dinatriumfosfaattiheptahydraatti, sitruunahappomonohydraatti, kloorivetyhappo tai natriumhydroksidi (pH-säätelyyn), puhdistettu vesi.

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

18 kuukautta.
Avatun pussin kerta-annospakkaukset on käytettävä 30 vuorokauden kuluessa.

Hävitä avattu kerta-annospakkaus heti käytön jälkeen.

Säilytys

Ei erityisvaatimuksia säilytyksen suhteen.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

LUMIGAN silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus
0,3 mg/ml 30 x 0,4 ml (19,56 €), 90 x 0,4 ml (51,80 €)

PF-selosteen tieto

Läpinäkyvä LD-polyeteenistä (LDPE) valmistettu kerta-annospakkaus, jossa on irtikierrettävä repäisykorkki.

Jokainen kerta-annospakkaus sisältää 0,4 ml liuosta.

Pahvipakkaus, jossa on 30 kerta-annospakkausta kolmessa alumiinifoliopussissa, kussakin pussissa on 10 kerta-annospakkausta.

Valmisteen kuvaus:

Väritön liuos.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

Korvattavuus

LUMIGAN silmätipat, liuos, kerta-annospakkaus
0,3 mg/ml 30 x 0,4 ml, 90 x 0,4 ml

  • Ylempi erityiskorvaus (100 %). Glaukooma (114).
  • Peruskorvaus (40 %).

ATC-koodi

S01EE03

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

18.01.2019

Yhteystiedot

ALLERGAN NORDEN AB
Strandbergsgatan 61
112 51 Stockholm
Sverige

0800 115003
www.allergan.fi
UV-MedInfo@allergan.com