Vertaa PF-selostetta

FENTANYL-HAMELN injektioneste, liuos 50 mikrog/ml

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

1 ml injektionestettä sisältää 78,5 mikrog fentanyylisitraattia, vastaten 50 mikrog fentanyyliä.

2 ml:n ampulli injektionestettä sisältää 157 mikrog fentanyylisitraattia, vastaten 100 mikrog fentanyyliä.

10 ml:n ampulli injektionestettä sisältää 785 mikrog fentanyylisitraattia vastaten 500 mikrog fentanyyliä.

50 ml:n injektiopullo injektionestettä sisältää 3925 mikrog fentanyylisitraattia vastaten 2500 fentanyyliä.

Apuaine, joiden vaikutus tunnetaan:
Fentanyl Hameln injektioneste, liuos sisältää 3,5 mg natriumia / 1 ml liuosta.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Injektioneste, liuos.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Fentanyyli on lyhytvaikutteinen opioidi, jota käytetään

  • neuroleptiseen analgesiaan ja neuroleptiseen anestesiaan
  • kipulääkkeenä yleisanestesiassa, jonka aikana potilas intuboidaan ja ventiloidaan
  • tehohoitoa saavien ventiloitujen potilaiden kipulääkitykseen.

Annostus ja antotapa

Fentanyl-valmistetta saa antaa ainoastaan olosuhteissa, joissa hengitystä voidaan tarkkailla ja joissa on osaavaa henkilökuntaa hengitysteiden varmistamiseen (katso kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Fentanyylin annostus on yksilöllinen ja määräytyy potilaan iän, painon, fyysisen kunnon, terveydentilan, muiden lääkkeiden käytön sekä kirurgisen toimenpiteen ja anestesian laadun perusteella.
Seuraavat suositellut annosteluohjeet ovat suuntaa antavia. Erityisannostuksia varten etsi suositukset kirjallisuudesta.

Neuroleptinen analgesia ja neuroleptinen anestesia
Aikuisen tarvitsema aloitusannos neuroleptiseen analgesiaan on tavallisesti 50−100 mikrog (0,7−1,4 mikrog/kg) fentanyyliä laskimonsisäisesti hitaasti injisoituna yhdessä neuroleptin kanssa (mieluiten droperidoli). Tarvittaessa voidaan antaa toinen annos 50−100 mikrogrammaa (0,7−1,4 mikrog/kg) fentanyyliä 30−45 minuuttia aloitusannostuksen jälkeen.

Ventiloidun aikuisen aloitusannos neuroleptiseen anestesiaan on tavallisesti 200−600 mikrog (2,8−8,4 mikrog/kg) fentanyyliä laskimonsisäisesti hitaasti injisoituna yhdessä neuroleptin kanssa (mieluiten droperidoli). Annoksen suuruus riippuu kirurgisen toimenpiteen kestosta ja vaikeusasteesta sekä yleisanestesiaan käytetystä lääkityksestä. Anestesian ylläpitoon voidaan antaa lisäannoksina 50−100 mikrog (0,7−1,4 mikrog/kg) fentanyyliä joka 30.−45. minuutti. Näiden lisäannosten antotiheys ja annosten suuruus on sovitettava kirurgisen toimenpiteen kulun mukaan.

Yleisanestesian analgeettisena komponenttina
Aikuiset
Induktio: Jos fentanyyliä käytetään analgeettisena komponenttina yleisanestesiassa, jonka aikana potilas intuboidaan ja ventiloidaan, voidaan aikuisille antaa aloitusannoksena 70−600 mikrog (1−8,4 mikrog/kg) fentanyyliä yleisen anestesian lisänä.

Tämän jälkeen analgesian ylläpitoon yleisanestesiassa injisoidaan lisäannoksina 25−100 mikrog (0,35−1,4 mikrog/kg) fentanyyliä. Annosväli ja annosten suuruus on sovitettava kirurgisen toimenpiteen kulun mukaan.

Kipulääkitys tehohoidossa
Fentanyylin annostus tehohoitoa saavien ventiloitujen potilaiden kipulääkitykseen on sovitettava yksilöllisesti kivun laadun ja muun samanaikaisen lääkityksen mukaan. Aloitusannos on tavallisesti 50−100 mikrog i.v. (0,7−1,4 mikrog/kg), mutta se voidaan titrata korkeammaksi tarvittaessa. Aloitusannoksen jälkeen annetaan yleensä toistuvia injektioita, kokonaistuntiannoksen ollessa enintään 25−125 mikrog fentanyyliä (0,35−1,8 mikrog/kg/h).

Annostus lapsille
12−17-vuotiaille lapsille noudatetaan aikuisten annostusta.

2−11-vuotiaille lapsille tavanomainen suositeltu annos on seuraava:

 Ikä vuosinaAloitusannos mikrogrammaa/kgLisäannos mikrogrammaa/kg
Spontaani hengitys2−111−31−1,25
Avustettu hengitys2−111−31−1,25

Käyttö lapsilla
Analgesia leikkauksen aikana, spontaanisti hengittävän potilaan anestesian tehostaminen:

Spontaanisti hengittävällä lapsella analgesiaa tulisi käyttää vain osana anestesiamenetelmää, tai antaa osana sedaatio-/analgesiamenetelmää. Henkilökunnan tulee olla kokenutta ja toimia ympäristössä, jossa voidaan hoitaa intubaatiota vaativa rintakehän äkillinen jäykistyminen, tai avustettua hengitystä vaativa apnea (ks. kohta Varoitukset).

Annostus vanhuksilla ja heikkokuntoisilla potilailla
Aloitusannosta on vähennettävä vanhuksilla ja huonokuntoisilla potilailla. Aloitusannoksen vaikutus tulee ottaa huomioon lisäannoksia arvioitaessa.

Annostus potilailla, jotka ovat jatkuvassa opioidihoidossa
Korkeampi annostus fentanyyliä saattaa olla tarpeellinen potilailla, jotka ovat jatkuvassa opioidihoidossa tai joilla on opioidien väärinkäyttöä.

Annostus potilailla, joilla on muita sairauksia
Mikäli potilaalla on jokin seuraavista sairauksista, fentanyylin annostus on titrattava erityisen tarkkaan:

  • epätasapainossa oleva hypotyreoosi
  • keuhkosairauksia, varsinkin jos vitaalikapasiteetti on vähentynyt
  • alkoholin väärinkäyttö
  • heikentynyt maksan toiminta
  • heikentynyt munuaisten toiminta.

Varovaisuutta on noudatettava, mikäli fentanyyliä aiotaan antaa potilaille joilla on lisämunuaisten vajaatoimintaa, prostatahypertrofiaa, porfyriaa ja hidaslyöntinen rytmihäiriö.

Kaikissa näissä tapauksissa, lukuun ottamatta alkoholin väärinkäyttöä, annoksen alentaminen saattaa olla tarpeellinen. Alkoholin väärinkäytössä saattaa joko annoksen alentaminen tai nostaminen olla tarpeen.

Näiden potilaiden pidennetty tarkkailu leikkauksen jälkeen on suositeltavaa.

Antotapa
Fentanyyli on annettava hitaasti (1−2 minuutissa) laskimonsisäisenä injektiona (katso myös Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet), tarvittaessa kombinoituna neuroleptiin (mieluiten droperidoli).

Anestesiassa annostelun kesto riippuu kirurgisen toimenpiteen kestosta. Lääkärin on määritettävä tehohoitoa saavien potilaiden kipulääkityksen kesto kivun voimakkuuden ja keston perusteella.

Vasta-aiheet

Fentanyyliä ei saa käyttää potilailla, joilla on

  • yliherkkyys vaikuttavalle aineelle, muille morfiinijohdannaisille tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
  • hengityksen lamaantumista ilman ventilaattorihoitoa
  • samanaikainen monoamiinioksidaasi (MAO)-estäjien lääkitys tai joiden MAO-estäjien lääkityksen lopettamisesta on alle kaksi viikkoa
  • kohonnut kallonsisäinen paine ja aivovamma
  • hypovolemia ja hypotensio
  • myasthenia gravis.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Fentanyl-valmistetta saa antaa ainoastaan olosuhteissa, joissa hengitystä voidaan tarkkailla ja joissa on osaavaa henkilökuntaa hengitysteiden varmistamiseen.

Kuten kaikkien potenttien opioidien kohdalla, riippuu hengitystä lamaava vaikutus annoksen suuruudesta. Hengityslama voidaan kumota spesifisellä opioidiantagonistilla, esim. naloksonilla,jota voidaan joutua antamaan myöhemmin lisää, koska hengityslama voi kestää kauemmin kuin ko. opioidiantagonistin vaikutus. Syvään analgesiaan liittyy merkittävä hengityslama, joka voi kestää tai alkaa uudelleen leikkauksen jälkeisenä aikana. Tämän takia potilaita on pidettävä asianmukaisessa tarkkailussa. Elvytyslaitteet sekä opioidiantagonistit on pidettävä valmiina saatavilla. Anestesian aikainen hyperventilaatio voi muuttaa potilaan hengityskeskuksen CO2 -vastetta ja siten vaikuttaa postoperatiiviseen hengitykseen. Vaikutus hengitykseen voi olla pitkittynyt varsinkin vanhuksilla. Vastasyntyneillä voi esiintyä hengityslamaa jo alhaisten annosten jälkeen.

Yksittäisissä tapauksissa on epilepsiapotilailla havaittu korkean ja nopeasti annetun fentanyyliannoksen, (19−36 mikrog/kg 2−5 minuutissa), jälkeen elektrokortikografialla sähköistä kohtausaktiviteettia jopa terveillä aivoalueilla. Matalamman fentanyyliannoksen vaikutus leikkauksenaikaiseen elektrokortikografiseen pesäkelokalisaatioon ei ole vielä tiedossa.

Lihasjäykkyyttä saattaa ilmetä, ja sitä voi esiintyä myös rintakehän lihaksissa. Tämä voidaan kuitenkin välttää seuraavin toimenpitein: hidas laskimoon annettava injektio (tavallisesti riittävä keino pienten annosten yhteydessä), bentsodiatsepiiniesilääkitys ja lihasrelaksanttien käyttö.

Samanaikaisen sedatiivisten lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien ja vastaavanlaisten lääkkeiden, käytön riskit:

Fentanyl-valmisteen ja sedatiivisten lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien tai niihin liittyvien lääkkeiden, samanaikainen käyttö saattaa aiheuttaa sedaatiota, hengityslamaa, koomaa ja kuoleman. Näiden riskien takia valmistetta voidaan määrätä samanaikaisesti sedatiiivisten lääkkeiden kanssa ainoastaan sellaisille potilaille, joille muut hoitovaihtoehdot eivät sovi. Jos potilaalle päätetään määrätä Fentanyl-valmistetta samanaikaisesti sedatiivisten lääkkeiden kanssa, on määrättävä pienin tehoava annos ja hoidon on oltava mahdollisimman lyhytkestoinen.

Potilasta on seurattava tarkkaan hengityslaman ja sedaation merkkien ja oireiden varalta. On erittäin suositeltavaa neuvoa potilasta ja hänen läheisiään tarkkailemaan näitä oireita (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Ei-epileptisiä (myo)kloonisia liikkeitä saattaa esiintyä.

Muiden opioidien tavoin Fentanylin annon jälkeen voidaan sen antikolinergisten vaikutusten vuoksi havaita kohonnutta sappitiehytpainetta, yksittäisissä tapauksissa Oddin sfinkterin kouristusta. Tämä on otettava huomioon intraoperatiivisen diagnostisen toimenpiteen aikana sappitiekirurgiassa sekä tehohoitopotilaiden kipulääkityksessä.

Kuten muutkin opioidit, fentanyyli voi hidastaa suoliston motiliteettia. Tämä tulisi ottaa huomioon tulehduksellisesta tai obstruktiivisesta suolistosairaudesta kärsivien tehohoitopotilaiden kipulääkityksessä.

Bradykardiaa ja mahdollinen sydänpysähdys voi ilmetä, jos potilas ei ole saanut tarpeeksi suurta annosta antikolinergia tai jos fentanyyli on kombinoitu ei-vagolyyttisten lihasrelaksanttien kanssa. Bradykardia hoidetaan atropiinilla.

Opioidit voivat aiheuttaa hypotensiota, erityisesti hypovoleemisilla potilailla sekä potilailla, joilla on kontrolloimaton sydämen vajaatoiminta. Kardiovaskulaarisen laman estämiseksi on induktioannos muutettava potilaalle sopivaksi ja se on annettava hitaasti. Asianmukaisia toimenpiteitä on noudatettava vakaan valtimopaineen ylläpitämiseksi.

Fentanylin nopeaa bolusinjektiota on vältettävä potilailla, joilla on heikentynyt kallonsisäinen myötäävyys. Näillä potilailla keskivaltimopaineen ohimenevää laskua voi toisinaan seurata lyhytkestoinen aivojen perfuusiopaineen lasku.

Jatkuvassa opioidihoidossa olevat potilaat tai opioidien väärinkäyttäjät voivat tarvita normaalia suurempia annoksia.

Opioidien toistuvasta annosta voi seurata toleranssin, fyysisen riippuvuuden ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen. Riski on tavanomaista suurempi, jos potilas on aiemmin väärinkäyttänyt päihteitä (lääkkeiden tai alkoholin väärinkäyttö tai lääke- tai alkoholiriippuvuus mukaan lukien).

Vieroitusoireyhtymä
Jos valmistetta käytetään toistuvasti ja pitkäaikaisesti siten, että annosvälit ovat lyhyitä, voi hoidon lopettamisen yhteydessä kehittyä vieroitusoireyhtymä. Se saattaa ilmetä seuraavina haittavaikutuksina: pahoinvointi, oksentelu, ripuli, ahdistuneisuus, vilunväristykset, vapina ja hikoilu.

On suositeltavaa, että annosta pienennetään vanhuksilla ja heikkokuntoisilla potilailla. Opioidit on titrattava erityisen tarkkaan, mikäli potilaalla on jokin seuraavista tautitiloista: kontrolloimaton hypotyroidismi, keuhkosairaus, vähentynyt hengitysreservi, alkoholismi, heikentynyt maksan tai munuaisten toiminta. Tällaiset potilaat tarvitsevat myös pidempiaikaista postoperatiivista monitorointia.

Maksan vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden annostuksessa on noudatettava varovaisuutta todennäköisesti häiriintyneen aineenvaihdunnan vuoksi.

Munuaisten vajaatoiminnasta kärsiviä potilaita pitää seurata huolellisesti fentanyylin toksisuuden oireiden havaitsemiseksi. Dialyysi saattaa aiheuttaa muutoksia fentanyylin jakautumistilavuudessa, joka puolestaan voi vaikuttaa pitoisuuteen seerumissa.

Kun fentanyyliä annetaan neuroleptien, kuten droperidolin kanssa, lääkärin on oltava selvillä kummankin lääkkeen erityisominaisuuksista, etenkin niiden vaikutusaikojen erosta. Tällaista kombinaatiota käytettäessä hypotensiota esiintyy yleisemmin. Neuroleptit saattavat aiheuttaa ekstrapyramidaalioireita, joita voidaan hoitaa Parkinsonin taudin lääkkeillä.

Serotoniinioireyhtymä
Fentanyylin samanaikaisessa käytössä serotonergisiin hermovälittäjäainejärjestelmiin vaikuttavien lääkkeiden kanssa on oltava varovainen.

Serotonergisten lääkkeiden, kuten selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI-lääkkeiden) sekä serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjien (SNRI-lääkkeiden), samanaikaiseen käyttöön serotoniinin metaboliaa vähentävien lääkkeiden (monoamiinioksidaasin estäjät eli MAOn estäjät mukaan lukien) kanssa saattaa liittyä mahdollisesti hengenvaarallisen serotoniinioireyhtymän kehittyminen. Tällaista esiintyy suositusannoksia käytettäessä.

Serotoniinioireyhtymän oireita saattavat olla mielentilan muutokset (esim. agitaatio, aistiharhat, kooma), autonomisen hermoston epävakaus (esim. takykardia, verenpaineen vaihtelu, hypertermia), neuromuskulaariset poikkeavuudet (esim. hyperrefleksia, koordinaation häiriöt, jäykkyys) ja/tai ruoansulatuselimistön oireet (esim. pahoinvointi, oksentelu, ripuli).

Jos serotoniinioireyhtymää epäillään, Fentanyl-hoito on lopetettava.

Pediatriset potilaat
Spontaanisti hengittävällä lapsella analgesiaa tulisi käyttää vain osana anestesiamenetelmää, tai antaa osana sedaatio-/analgesiamenetelmää. Henkilökunnan tulee olla kokenutta ja toimia ympäristössä, jossa voidaan hoitaa intubaatiota vaativa rintakehän äkillinen jäykistyminen, tai avustettua hengitystä vaativa apnea.

On varsin todennäköistä, että vastasyntyneille kehittyy vieroitusoireita, jos hoito on jatkunut yli 5 päivää tai kokonaisannos on > 1.6 mg/kg.

Tämä lääkevalmiste sisältää 3,5 mg natriumia per ml liuosta, joka vastaa 0,2% WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille.

Yhteisvaikutukset

Muiden lääkkeiden vaikutus Fentanyl-valmisteeseen

Sedatiiviset lääkkeet, kuten bentsodiatsepiinit tai niihin liittyvät lääkkeet:
Additiivisen keskushermostoa lamaavan vaikutuksen vuoksi opioidien, samanaikainen käyttö sedatiivisten lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiinien ja vastaavanlaisten lääkkeiden, kanssa lisää sedaation, hengityslaman, kooman ja kuoleman riskiä. Annostusta ja samanaikaisen hoidon kestoa on rajoitettava (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Barbituraatit, neuroleptit, halogenoidut kaasut ja muut ei-selektiiviset keskushermostoa lamaavat lääkeaineet (kuten alkoholi), saattavat lisätä nukutuslääkkeiden aiheuttamaa hengityslamaa. Jos potilaalle on annettu tällaisia lääkkeitä, tarvittava fentanyyliannos on pienempi kuin yleensä. Samoin muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden annosta on pienennettävä, jos näitä aineita annetaan fentanyylin jälkeen. Eläinkokeissa (hiirillä) todettiin, että fentanyyli ei muuttanut tiopentaalin tehokkaan nukutusannoksen mediaania, mutta alensi tiopentaalin letaalin annoksen mediaania. Näin ollen tiopentaalin ja fentanyylin yhteiskäytöllä on suurempi vaikutus letaalivaikutukseen kuin nukutusvaikutukseen. Tällä saattaa olla merkitystä kliinisessä käytössä silloin, kun käytetään suurempia tiopentaaliannoksia.

Fentanyyli on lääke, jolla on suuri puhdistuma ja joka metaboloituu nopeasti ja tehokkaasti pääasiassa CYP3A4-entsyymin välityksellä. Suun kautta annettu itrakonatsoli (voimakas CYP3A4-entsyymin estäjä) annoksena 200 mg/vrk 4 päivän ajan ei vaikuttanut merkitsevästi laskimoon annetun fentanyylin farmakokinetiikkaan.
Kun flukonatsolia tai vorikonatsolia käytetään samanaikaisesti fentanyylin kanssa, fentanyylialtistus voi suurentua.
Suun kautta annettu ritonaviiri (yksi voimakkaimmista CYP3A4-entsyymin estäjistä) on vähentänyt laskimoon annetun fentanyylin puhdistumaa kaksi kolmasosaa. Se ei kuitenkaan ole vaikuttanut kerta-annoksena annetun fentanyylin (iv) huippupitoisuuksiin plasmassa. Jos fentanyyliä annetaan kerta-annoksena samanaikaisesti voimakkaan CYP3A4-entsyymin estäjän (esim. ritonaviirin) kanssa, potilasta on hoidettava ja seurattava erityisen huolellisesti.
Jatkuvassa käytössä fentanyylin annostusta voi olla syytä pienentää, koska lääkeaine voi kertyä elimistöön, jolloin pitkittyneen tai viivästyneen hengityslaman riski kasvaa.

Potilailla, jotka ovat saaneet MAO-estäjälääkitystä kahden viikon sisällä ennen opioidi-lääkitystä, on havaittu petidiinin kanssa hengenvaarallisia interaktioita, jotka ovat vaikuttaneet keskushermostoon (kuten kiihtyneisyyttä, lihasjäykkyyttä, hyperpyreksiaa, kouristuksia), sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön (kuten verenkierron lamaa, hypotensiota, hemodynaamista instabiliteettia ja koomaa). Näitä ei voida poissulkea fentanyylinkään osalta.

MAO-estäjät estävät myös niitä entsyymejä, jotka metaboloivat keskushermostoon vaikuttavia aineita (sedatiivit, antihistamiinit, opioidit jne.). Seurauksena saattaa olla voimakas ja pidentynyt fentanyylin vaikutus, mm. hengityslama.

Tavallisesti suositellaan, että MAO-estäjien käyttö lopetetaan 2 viikkoa ennen kirurgista tai muuta anestesiaa vaativaa toimenpidettä. Fentanyyliä on kuitenkin raportoitu käytetyn kirurgisissa toimenpiteissä ja anestesiassa ilman haittatapahtumia myös MAO-estäjälääkitystä saavilla potilailla.

Suurempien fentanyyliannosten samanaikainen käyttö ilokaasun tai jopa alhaisten diatsepaamiannosten kanssa saattaa johtaa kardiovaskulaarisen toiminnan heikkenemiseen.

Samanaikainen droperidolin anto saattaa johtaa verenpaineen laskuun, mutta joissain tapauksissa myös verenpaineen nousua on havaittu. Keuhkovaltimopaine saattaa laskea. Lisäksi saattaa ilmetä vilunväristyksiä, levottomuutta ja postoperatiivisia hallusinaatioita.

Edeltävä simetidiinilääkitys saattaa johtaa kohonneisiin plasman fentanyylipitoisuuksiin.

Yhteiskäyttö klonidiinin kanssa saattaa vahvistaa fentanyylin vaikutuksia ja varsinkin pidentää fentanyylin aiheuttamaa hengityslamaa.

Vekuroni saattaa aiheuttaa hemodynaamista lamaa, jos sitä annetaan fentanyylin kanssa. Vekuroniannoksesta riippumatonta huomattavaa laskua sydämen lyöntitiheydessä, keskivaltimopaineessa ja sydämen minuuttitilavuudessa saattaa esiintyä.

Atrakuurin ja fentanyylin yhteiskäyttö saattaa aiheuttaa bradykardiaa.

Fentanyylin vaikutukset voimistuvat ja pidentyvät, jos sitä annetaan yhdessä baklofeenin kanssa.

Antiepileptit kuten karbamatsepiini, fenytoiini ja primidoni ovat voimakkaita entsyymejä indusoivia aineita, jotka lisäävät fentanyylin metabolismia maksassa nopeuttaen siten fentanyylin poistumista elimistöstä. Jos potilasta hoidetaan pitkäaikaisesti antiepilepteillä, natriumvalproaattia lukuun ottamatta, on odotettavaa, että fentanyyliä tarvitaan huomattavasti suurempi annos.

Serotonergiset lääkkeet
Fentanyylin samanaikainen anto jonkin serotonergisen lääkeaineen, kuten selektiivisen serotoniinin takaisinoton estäjän (SSRI-lääkkeen) tai serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjän (SNRI-lääkkeen) tai monoamiinioksidaasin estäjän (MAOn estäjän), kanssa saattaa suurentaa mahdollisesti hengenvaarallisen serotoniinioireyhtymän riskiä.

Fentanyl-valmisteen vaikutus muihin lääkkeisiin.
Fentanyylin antamisen jälkeen on syytä vähentää muiden keskushermostoa lamaavien lääkkeiden annosta (katso edellä).

Etomidaatin pitoisuudet plasmassa suurenevat merkittävästi (2−3-kertaisesti) yhteiskäytössä fentanyylin kanssa. Kun etomidaattia annetaan samanaikaisesti fentanyylin kanssa, etomidaatin kokonaisplasmapuhdistuma ja jakaantumistilavuus pienenevät 2−3-kertaisesti ilman, että eliminaation puoliintumisaika muuttuu.

Fentanyylin ja midatsolaamin yhteiskäyttö saattaa johtaa verenpaineen laskuun. Fentanyylin ja laskimoon annettavan midatsolaamin samanaikainen käyttö johtaa midatsolaamin terminaalisen puoliintumisajan pidentymiseen ja midatsolaamin plasmapuhdistuman pienenemiseen. Kun näitä lääkkeitä annetaan yhdessä fentanyylin kanssa, niiden annosta voidaan joutua pienentämään.

Raskaus ja imetys

Fentanyylin käytöstä raskaana oleville naisille ei ole riittävästi tietoa. Fentanyyli voi läpäistä istukan alkuraskauden aikana. Eläinkokeet ovat osoittaneet lisääntymistoksisuutta (katso kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Fentanyyliä ei suositella annettavaksi (lihakseen tai laskimoon) synnytyksen (eikä keisarileikkauksen) aikana, sillä fentanyyli läpäisee istukan ja sikiön hengityskeskus on erityisen altis opioidien vaikutukselle. Jos fentanyyliä kuitenkin annetaan, tulee antidootin olla välittömästi saatavilla vastasyntynyttä varten.

Fentanyyli erittyy äidinmaitoon. Imetys olisi lopetettava ainakin 24 tunniksi fentanyylin annon jälkeen. Imettämisen hyöty suhteessa mahdollisiin haittoihin fentanyylin käytön jälkeen tulee harkita.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Fentanyylin annostus saattaa aiheuttaa reaktio- ja keskittymiskyvyn heikkenemistä.

Potilas saa ajaa autoa tai käyttää koneita vasta, kun fentanyylin antamisesta on kulunut riittävästi aikaa.

Potilaat kotiutetaan vain saattajan seurassa ja heitä kehotetaan välttämään alkoholin nauttimista.

Haittavaikutukset

Laskimoon annettavan Fentanyl-valmisteen turvallisuutta arvioitiin 20 kliinisessä tutkimuksessa, joihin osallistui 376 potilasta. Tutkimuksissa fentanyyliä annettiin nukutusaineena anestesian aiheuttamiseksi. Potilaat saivat laskimonsisäisesti vähintään yhden fentanyyliannoksen ja heistä kerättiin turvallisuustiedot. Näiden kliinisten tutkimusten yhdistettyjen turvallisuustietojen perusteella yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia (esiintyvyys ≥ 5 %) (esiintyvyys ilmoitettu prosentteina) olivat: pahoinvointi (26,1), oksentelu (18,6), lihasjäykkyys (10,4), verenpaineen lasku (8,8), verenpaineen nousu (8,8), bradykardia (6,1) ja sedaatio (5,3).

Seuraaviin taulukoihin on sisällytetty Fentanyl-valmisteen laskimonsisäisen käytön yhteydessä kliinisissä tutkimuksissa havaitut ja myyntiluvan saamisen jälkeisen käytön yhteydessä ilmoitetut haittavaikutukset sekä edellä kuvatut haitat.
Haittavaikutusten esiintymistiheys on lueteltu seuraavan konvention mukaan:


Hyvin yleiset: >1/10
Yleiset: >1/100 ja <1/10
Melko harvinaiset: >1/1 000 ja <1/100
Harvinaiset: >1/10 000 ja <1/1 000
Hyvin harvinaiset: <1/10 000
Tuntematon: koska saatavissa oleva tieto kliinisistä tutkimuksista ei riitä arviointiin

ElinjärjestelmäHyvin yleisetYleisetMelko harvinaisetTuntematon
Veri ja imukudos   Methemoglobinemia
Immuunijärjestelmä   Yliherkkyys (kuten anafylaktinen sokki, anafylaktinen reaktio, urtikaria)
Psyykkiset häiriöt  Euforia

Delirium, fentanyylin pitkäaikainen käyttö voi johtaa toleranssin kehittymiseen. Lääkeriippuvuuden kehittymisen mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Hermosto Dyskinesia, sedaatio, heitehuimausPäänsärkyKouristukset, tajunnanmenetys, lihasnykäykset, heitehuimaus, Hornerin syndrooma, nieluheijasteen ja nielemiskyvyn menettäminen

Silmät

 Näköhäiriöt  
Sydän Bradykardia, takykardia, rytmihäiriö Sydänpysähdys
Verisuonisto Matala verenpaine, korkea verenpaine, laskimokipuLaskimotulehdus, verenpaineen vaihtelut 
Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Kurkunpään kouristus, bronkospasmi, hengityskatkosHyperventilaatio, hikkaHengityslama, keuhkoödeema
RuoansulatuselimistöPahoinvointi, oksentelu   
Maksa ja sappi   Oddin sulkijalihaksen spastisuus
Iho ja ihonalainen kudos Allerginen ihottuma Kutina, hyperhidroosi
Luusto, lihakset ja sidekudosLihasjäykkyys, mukaan lukien rintakehän lihaksissa   
Munuaiset ja virtsatiet   

Virtsanjohtimen lihastonuksen lisääntyminen.
Virtsaumpi etenkin potilailla, joilla on prostatan hypertrofiaa

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat  Vilunväristykset, alilämpöisyysLääkevieroitusoireyhtymä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet)
Vammat ja myrkytykset sekä toimenpiteen aiheuttamat komplikaatiot Leikkauksen jälkeinen sekavuusAnestesian aiheuttama hengitysteiden komplikaatio, leikkauksen jälkeinen levottomuus 

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta –tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksistan seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 Fimea

Yliannostus

Oireet ja merkit
Fentanyylin yliannostus ilmenee farmakologisten vaikutusten pitkittymisenä. Riippuen yksilöllisestä herkkyydestä kliiniseen kuvaan voi kuulua hengityslamaa, vaihdellen harventuneesta hengitystiheydestä aina apneaan, bradykardiaa aina asystoleen asti, verenpaineen laskua, verenkierron lamaantumista, kooma, kohtauksenomaista aktiviteettia, rintakehän, vartalon ja raajojen lihasten jäykkyyttä sekä keuhkoödeemaa.

Yliannostuksen hoito
Hypoventilaatio tai apnea hoidetaan antamalla happea, ja potilasta ventiloidaan tai hänen hengitystään tarkkaillaan tarpeen mukaisesti. Spesifistä vasta-ainetta, kuten naloksonia, tulee antaa hengityslaman hoidoksi tarpeen mukaan. Tämä ei kuitenkaan korvaa muita, välittömämpiä hoitotoimenpiteitä. Naloksonin tavallinen aloitusannos on 0.4−2 mg. Jollei tämä saa aikaan toivottua vaikutusta, sama annos voidaan toistaa joka 2. − 3. minuutti kunnes hengityslama on kumoutunut tai potilas herää. Fentanyylin hengityslamavaikutus voi kestää kauemmin kuin antagonistin vaikutus, joten antagonistin lisäannostus saattaa olla tarpeen.

Jos hengityslamaan liittyy lihasjäykkyyttä, hengityksen avustaminen voi vaatia lihasrelaksantin antamista suonensisäisesti.

Potilasta on tarkkailtava huolellisesti. Ruumiinlämmön ylläpidosta ja riittävästä nesteen saamisesta on huolehdittava. Jos hypotensio on vakava ja jatkuu pitkään, on otettava huomioon hypovolemian mahdollisuus, joka hoidetaan parenteraalisella nestehoidolla.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: opioidianesteetit ATC-koodi N01AH01.

Fentanyyli on tehokas opioidianalgeetti, jota voidaan käyttää analgeettilisänä yleisanestesiassa tai ainoana anesteettina.

Fentanyylillä on µ-agonistinen vaikutus. Sen vaikutus delta- ja kappa-reseptoriagonistina on verrattavissa morfiinin vaikutukseen. 100 mikrogramman (2 ml) annoksen vaikutus vastaa analgeettiselta vaikutukseltaan 10 mg morfiinia.

Fentanyylin vaikutuksen alkaminen on nopeaa. Maksimaalinen analgeettinen ja hengitystä lamaava vaikutus saavutetaan muutamassa minuutissa.
Keskimääräinen analgeettinen vaikutusaika on noin 30 minuuttia yhden 100 mikrogramman kerta-annosinjektion jälkeen. Analgesian syvyys riippuu annoksen suuruudesta ja sitä voidaan säädellä ko. kirurgisen toimenpiteen kiputason mukaisesti.

Fentanyyli ei juurikaan vaikuta kardiovaskulaarisesti, mutta sillä on vahva hengitystä lamaava vaikutus. Fentanyyli ei vaimenna luotettavasti stressiin liittyviä hormonaalisia muutoksia. Leikkauksen aikaisen kipuärsykkeen aiheuttamaa verenpaineen nousua saattaa esiintyä korkea-annoksisesta fentanyylihoidosta riippumatta.

Riippuen annoksen suuruudesta ja injektionopeudesta fentanyyli saattaa aiheuttaa lihasjäykkyyttä, euforiaa, mioosia ja bradykardiaa. Ihmisellä tehdyt ihokokeet ja seerumin histamiinianalyysit sekä koirilla tehdyt in vivo -kokeet ovat osoittaneet, että fentanyylin käytön jälkeen havaitaan harvoin kliinisesti merkittävää histamiinin vapautumista.

Kaikki fentanyylin vaikutukset voidaan kumota antamalla spesifistä opioidiantagonistia, kuten naloksonia.

Farmakokinetiikka

Fentanyylin plasmapitoisuus laskee nopeasti laskimonsisäisen injektion jälkeen. Fentanyylin dispositio on kolmivaiheinen puoliintumisaikojen ollessa noin 1 minuutti, 15 minuuttia ja 6 tuntia.
Fentanyylin jakautumistilavuus keskiaitiossa on noin 15 litraa ja kokonaisjakautumistilavuus on noin 400 litraa.
Puoliintumisajat saattavat pidentyä varsinkin vanhuksilla tai toistuvan annon seurauksena. Sekundaarisia pitoisuuspiikkejä plasmassa saattaa ilmetä.

Fentanyyli sitoutuu plasman proteiineihin 80−85 %.
Fentanyyli metaboloituu nopeasti, pääasiassa maksassa, pääosin hapettavan N-desalkylaation kautta. Puhdistuma on noin 0,5 l/tunti/kg. Noin 75 % annoksesta eliminoituu 24 tunnissa. Vain 10 % annoksesta erittyy muuttumattomana.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Enintään neljä viikkoa kestäneissä toistetun annon toksisuustutkimuksissa havaittiin samanlaisia vaikutuksia kuin on aikaisemmin kuvattu muilla opioideilla.

Eläinkokeet ovat osoittaneet alentunutta hedelmällisyyttä naarasrotilla sekä sikiökuolleisuutta, vaikka teratogeenisuutta ei ole havaittu.

Fentanyyli ei aiheuttanut mutageenisuutta bakteereille ja jyrsijöille tehdyissä mutageenisuustutkimuksissa. Kuten muut opioidit fentanyyli aiheutti nisäkässolujen mutageenisia muutoksia in vitro -kokeissa. Nämä muutokset saatiin aikaan vain käyttämällä erittäin korkeita pitoisuuksia. Tämän vuoksi fentanyylin antamista potilaalle ei pidetä genotoksisena riskinä. Pitkän aikavälin karsinogeenisuustutkimuksia ei ole tehty.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Natriumkloridi, injektionesteisiin käytettävä vesi, kloorivetyhappo tai natriumhydroksidi pH:n säätöön.

Yhteensopimattomuudet

Lääkevalmistetta ei saa laimentaa muiden kuin niiden parenteraaliseen käyttöön tarkoitettujen liuosten kanssa, jotka on mainittu kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Yhteensopivuus on varmistettava ennen käyttöä, jos valmiste aiotaan sekoittaa muiden lääkeaineiden kanssa.

Fentanyylisitraatin fysikaalinen yhteensopimattomuus on raportoitu pentobarbitaalinatriumin, metoheksitaalinatriumin, tiopentaalinatriumin ja nafsilliinin kanssa.

Kestoaika

Avaamaton pakkaus
3 vuotta.

Laimentamisen jälkeen
Laimennosten (katso kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet) on osoitettu säilyvän kemiallisesti ja fysikaalisesti stabiilina 24 tuntia 25 °C:ssa. Mikrobiologisista syistä laimennokset tulisi kuitenkin käyttää välittömästi. Jos laimennosta ei käytetä välittömästi, säilytysaika ja -olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla, eivätkä nämä normaalisti saa ylittää 24 tuntia 2−8 °C:ssa, mikäli laimentaminen ei ole tapahtunut kontrolloiduissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa.

Säilytys

Pidä ampullit/injektiopullo(t) ulkopakkauksessa. Herkkä valolle. Laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FENTANYL-HAMELN injektioneste, liuos
50 mikrog/ml 50 ml (11,20 €), 10 x 10 ml (14,56 €), 10 x 2 ml (3,86 €)

PF-selosteen tieto

5 (10) värittömästä, tyypin I lasista tehtyä ampullia, jotka kukin sisältävät joko 2 ml tai 10 ml liuosta.
1 (5, 10) värittömästä, tyypin I lasista teht yä injektiopulloa, jotka kukin sisältävät 50 ml liuosta, injektiopullot on suljettu bromobutyyli kumitulpalla.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valmiste on kirkas, väritön liuos, ja sen pH on 5,0-7,5.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Käytä sormisuojainta ampullia avatessa.

Injektioneste on tarkoitettu vain yhden potilaan käyttöön ja se on käytettävä heti ampullin avaamisen jälkeen. Injektionestettä ei tule käyttää, jos siinä on hiukkasia. Käyttämättä jäänyt ampullin sisältö on hävitettävä.

Valmistetta voidaan käyttää joko laimentamattomana tai laimennettuna. Niiden laimennosten, joita on testattu 0,9 % natriumkloridi- ja 5 % glukoosi-infuusionesteiden kanssa, laimennussuhde on ollut 1:1 ja 1:25, joten maksimaalisin laimennussuhde on 1 osa fentanyyliä 25:een osaan 0,9 % natriumkloridi- tai 5 % glukoosi-infuusionestettä.

Korvattavuus

FENTANYL-HAMELN injektioneste, liuos
50 mikrog/ml 50 ml, 10 x 10 ml, 10 x 2 ml

  • Ei korvausta.

ATC-koodi

N01AH01

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

27.08.2019

Yhteystiedot

BIOCODEX OY
Metsänneidonkuja 8
02130 Espoo


09 329 59100
www.biocodex.fi
info@biocodex.fi