NEMLUVIO injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten, esitäytetty kynä 30 mg

▼ Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Nemluvio 30 mg injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten, esitäytetty kynä

Yksi kertakäyttöinen esitäytetty kynä sisältää 30 mg nemolitsumabia 0,49 ml:n annosta kohti käyttökuntoon saattamisen jälkeen.

Nemolitsumabi, humanisoitu monoklonaalinen modifioitu immunoglobuliini G (IgG) -vasta-aine, tuotetaan yhdistelmä-DNA-tekniikalla kiinanhamsterin munasarjasoluissa.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten

Atooppinen ihottuma (AD)

Nemluvio on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean atooppisen ihottuman hoitoon vähintään 12-vuotiaille potilaille, joille voidaan antaa systeemistä hoitoa.

Kyhmykutina (PN)

Nemluvio on tarkoitettu keskivaikean tai vaikean kyhmykutinan hoitoon aikuisille, joille voidaan antaa systeemistä hoitoa.

Valmisteen käyttöaiheissa mainittujen sairauksien hoitoon perehtyneen lääkärin on aloitettava hoito ja valvottava sitä.

Nemolitsumabihoidon aloittavat ja sitä valvovat terveydenhuollon ammattilaiset, jotka ovat perehtyneet nemolitsumabin käyttöaiheiden diagnosointiin ja hoitoon.

Annostus

Atooppinen ihottuma (AD)

Suositeltu annos on:

• 60 mg:n aloitusannos (kaksi 30 mg:n injektiota), jonka jälkeen annetaan 30 mg neljän (4) viikon välein
• 16 viikon hoidon jälkeen suositeltu ylläpitoannos kliinisen vasteen saavuttaneille potilaille on 30 mg kahdeksan (8) viikon välein

Nemolitsumabia voidaan käyttää paikalliskortikosteroidien (TCS) kanssa tai ilman niitä. Paikallisia kalsineuriinin estäjiä (TCI) voidaan käyttää, mutta niiden käytön on rajoituttava vain ongelma-alueille, kuten kasvojen ja kaulan alueelle, intertriginoosiselle alueelle ja genitaalialueille. Paikallishoitojen käyttöä on vähennettävä ja ne on lopetettava, kun sairaus on lievittynyt riittävästi.

Hoidon keskeyttämistä on harkittava potilailla, joilla ei ole ilmennyt vastetta 16 viikon pituisen atooppisen ihottuman hoidon jälkeen. Joidenkin alkuvaiheessa osittaisen vasteen saavuttaneiden potilaiden tila saattaa kohentua edelleen jatkettaessa hoitoa viikon 16 jälkeen.

Kun kliininen vaste on saavutettu, nemolitsumabin suositeltu ylläpitoannos on 30 mg kahdeksan (8) viikon välein.

Kyhmykutina (PN)

Suositeltu annos < 90 kg painaville potilaille on 60 mg:n aloitusannos (kaksi 30 mg:n injektiota), jonka jälkeen annetaan 30 mg neljän (4) viikon välein.

Suositeltu annos ≥ 90 kg painaville potilaille on 60 mg:n aloitusannos (kaksi 30 mg:n injektiota), jonka jälkeen annetaan 60 mg neljän (4) viikon välein.

Hoidon keskeyttämistä on harkittava potilailla, joilla ei ole ilmennyt vastetta kutinan osalta 16 viikon pituisen kyhmykutinan hoidon jälkeen.

Annoksen jääminen väliin

Jos annos jää väliin, se on annettava mahdollisimman pian. Tämän jälkeen annostusta on jatkettava normaalin aikataulun mukaisesti.

Erityisryhmät

Iäkkäät (≥ 65-vuotiaat)
Iäkkäiden potilaiden annoksen muuttamista ei suositella (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Maksan ja munuaisten vajaatoiminta
Annosta ei tarvitse muuttaa potilaille, joilla on maksan tai munuaisten vajaatoiminta (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat

Atooppinen ihottuma
Nemolitsumabin turvallisuutta ja tehoa alle 12 vuoden ikäisten ja alle 30 kg painavien lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Kyhmykutina
Nemolitsumabin turvallisuutta ja tehoa alle 18 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa

Ihon alle.

Ihonalainen injektio on annettava etureiteen tai vatsaan siten, että navan ympärillä olevaa 5 cm:n aluetta vältetään. Vain omaishoitaja tai terveydenhuollon ammattilainen saa antaa injektion olkavarteen.

Jokaisen seuraavan annoksen kohdalla on suositeltavaa kierrättää pistoskohtaa. Nemolitsumabia ei saa injisoida ihoon, joka on arka, tulehtunut, turvonnut tai vaurioitunut tai jossa on mustelmia, arpia tai avohaavoja.

Nemolitsumabi on tarkoitettu käytettäväksi terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa. Potilas voi injisoida nemolitsumabin itse, tai potilaan omaishoitaja voi antaa nemolitsumabin, jos potilasta hoitava terveydenhuollon ammattilainen katsoo tämän olevan asianmukaista. Ennen ensimmäistä injektiota potilaille ja/tai omaishoitajille on annettava asianmukainen koulutus nemolitsumabin valmisteluun ja antamiseen pakkausselosteen lopussa olevien käyttöohjeiden mukaisesti.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Jäljitettävyys

Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun valmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Yliherkkyys

Tyypin 1 yliherkkyyden tapauksia, mukaan lukien angioedeema, on raportoitu. Jos systeeminen yliherkkyysreaktio (välitön tai viiveellä tuleva) ilmenee, nemolitsumabin antaminen on keskeytettävä välittömästi ja asianmukainen hoito on aloitettava (ks. kohta Haittavaikutukset).

Astman paheneminen (mukaan lukien PEF-arvon heikkeneminen)

Kyhmykutinaa sairastavilla potilailla, joilla on olemassa oleva astma, astman lievää tai kohtalaista pahenemista on raportoitu nemolitsumabihoidon aloittamisen jälkeen. Tätä on havaittu yleisemmin > 90 kg painavilla potilailla, jotka saivat 60 mg nemolitsumabia neljän viikon välein, kuin < 90 kg painavilla potilailla, jotka saivat 30 mg nemolitsumabia neljän viikon välein (ks. kohta Haittavaikutukset).

Kliinisistä tutkimuksista suljettiin pois potilaat, joilla oli sairaalahoitoa edellyttänyt astman paheneminen edeltävien 12 kuukauden aikana; potilaat, joilla oli kontrolloimaton astma edeltävien kolmen kuukauden aikana sekä potilaat, joilla oli tämänhetkinen keuhkoahtaumataudin ja/tai kroonisen bronkiitin historia. Tietoa nemolitsumabin tehosta tai turvallisuudesta näillä potilailla ei ole saatavilla.

Rokotukset

On suositeltavaa, että potilaat ottavat kaikki iänmukaiset rokotukset voimassa olevien rokotusohjeiden mukaisesti ennen hoidon aloittamista. Eläviä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden samanaikaista käyttöä nemolitsumabilla hoidetuille potilaille on vältettävä. Ei tiedetä, vaikuttaako eläviä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden antaminen hoidon aikana näiden rokotteiden turvallisuuteen tai tehoon. Ei-eläviä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden vasteesta ei ole saatavilla tietoja.

Eläviä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet

Nemolitsumabin ja eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden samanaikaisen käytön turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu. Eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei pidä antaa samanaikaisesti nemolitsumabin kanssa (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Ei-eläviä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet

Nemolitsumabin ja ei-eläviä taudinaiheuttajia sisältävien rokotteiden samanaikaisen käytön turvallisuutta ja tehoa ei ole tutkittu (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Yhteisvaikutukset sytokromi P450:n kanssa

Nemolitsumabin vaikutuksia midatsolaamin (CYP3A4/5:n substraatti), varfariinin (CYP2C9:n substraatti), omepratsolin (CYP2C19:n substraatti), metoprololin (CYP2D6:n substraatti) ja kofeiinin (CYP1A2:n substraatti) farmakokinetiikkaan arvioitiin tutkimuksessa, jossa oli mukana keskivaikeaa tai vaikeaa atooppista ihottumaa sairastavia tutkittavia. CYP450-substraattien altistuksessa ei havaittu kliinisesti merkittäviä muutoksia verrattuna tilanteeseen ennen nemolitsumabihoitoa. Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen.

Raskaus

Nemolitsumabin käytöstä raskaana oleville naisille on vain vähän tietoja. Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Varmuuden vuoksi nemolitsumabin käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys

Ei tiedetä, erittyykö nemolitsumabi ihmisillä äidinmaitoon. Ihmisillä IgG-vasta-aineiden erittyminen äidinmaitoon tapahtuu ensimmäisinä päivinä syntymän jälkeen ja vähenee pian sen jälkeen pieniin pitoisuuksiin. Näin ollen IgG-vasta-aineiden siirtyminen vastasyntyneille voi tapahtua äidinmaidon välityksellä ensimmäisten päivien aikana. Tänä lyhyenä ajanjaksona imetettävään lapseen kohdistuvia riskejä ei voida sulkea pois. Tämän jälkeen nemolitsumabia voidaan käyttää imetyksen aikana, jos se on kliinisesti tarpeen.

Hedelmällisyys

Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu hedelmällisyyden heikentymistä (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Nemluvio-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Yleisimmät haittavaikutukset atooppista ihottumaa ja kyhmykutinaa sairastavilla ovat tyypin I yliherkkyys (1,1%; sisältää urtikarian 1,0% ja angioedeeman 0,1%) ja injektiokohdan reaktiot (1,2%) (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Muita haittavaikutuksia, kuten päänsärkyä (7,0%), atooppista ihottumaa (4,6%), ekseemaa (3,8%), nummulaarista ekseemaa (3,5%), pinnallisia sieni-infektioita (3,0%) ja astman pahenemista (2,2%) raportoitiin kyhmykutinaa sairastavilla.

Taulukkomuotoinen luettelo haittavaikutuksista

Taulukko 1 sisältää kaikki kliinisissä tutkimuksissa havaitut haittavaikutukset elinjärjestelmäluokan ja esiintyvyyden mukaan jaoteltuina, seuraavia luokkia käyttäen: hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000). Haittavaikutukset esitetään kussakin esiintyvyysluokassa vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 1: Luettelo haittavaikutuksista

^†Esiintyi atooppista ihottumaa koskevissa tutkimuksissa
*Esiintyi kyhmykutinaa koskevissa tutkimuksissa
^#Pinnalliset sieni-infektiot sisältävät seuraavat: kehon silsa, jalkasilsa, kynsisieni, sieni-infektio, savipuoli, nivussilsa, ihon sieni-infektio ja jalan sieni-infektio
^§Markkinoille saattamisen jälkeisestä raportoinnista

Valittujen haittavaikutusten kuvaus

Yliherkkyys
Tyypin 1 yliherkkyysreaktioita (Ig-E-välitteisiä reaktioita), mukaan lukien lievä urtikaria ja lievä kasvojen (periokulaarinen) angioedeema, havaittiin yleisesti nemolitsumabilla hoidetuilla tutkittavilla kliinisten tutkimusten aikana. Nämä reaktiot eivät johtaneet hoidon keskeyttämiseen (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Päänsärky
Kyhmykutinaa sairastavilla potilailla päänsärkyä raportoitiin useammin nemolitsumabihoitoa saaneilla potilailla (7,0 %) kuin lumelääkkeellä hoidetuilla potilailla. Päänsärkyä havaittiin useammin naispotilailla molemmissa ryhmissä. Nemolitsumabiryhmässä päänsärky oli voimakkuudeltaan yleensä lievää tai kohtalaista eikä johtanut hoidon keskeyttämiseen.

Astman paheneminen
Niistä kyhmykutinaa sairastavista potilaista, joilla oli olemassa oleva astma (n=51), kahdeksalla (15,7 %) potilaalla ilmeni astman paheneminen nemolitsumabihoidon aloittamisen jälkeen. Viidellä heistä paino oli > 90 kg ja he saivat 60 mg nemolitsumabia neljän viikon välein. Kyhmykutinaa sairastavilla potilailla, joilla oli olemassa oleva astma, astman paheneminen oli kolme kertaa yleisempää potilailla, joiden paino oli > 90 kg ja jotka saivat 60 mg nemolitsumabia neljän viikon välein, kuin potilailla, joiden paino oli < 90 kg ja jotka saivat 30 mg nemolitsumabia neljän viikon välein.

Suurin osa astman pahenemisen tapahtumista ilmeni ensimmäisten kahden kuukauden aikana hoidon aloittamisesta, ja kaikkien niiden vaikeusasteeksi raportoitiin lievä tai kohtalainen. Suurimmalle osalle potilaista tuli yksi astman pahenemisvaihe hoidon aikana, ja tämä tapahtuma lievittyi astman standardilääkityksellä (inhalaattoreilla) ilman systeemisten steroidien käyttöä. Yksikään astman pahenemisen tapahtuma ei johtanut hoidon pysyvään lopettamiseen. Astman pahenemisen esiintyvyys ei lisääntynyt pidempiaikaisen nemolitsumabille altistumisen (viikolle 52 saakka) myötä kyhmykutinan avoimessa pitkäkestoisessa jatkotutkimuksessa.

Eksematoottiset reaktiot
Kyhmykutinaa sairastavilla nemolitsumabihoitoa saaneilla potilailla raportoitiin useammin eksematoottisia reaktioita, kuten atooppista ihottumaa, nummulaarista ekseemaa tai ekseemaa, kuin lumelääkettä saaneilla potilailla: Atooppinen ihottuma (4,6 %), ekseema (3,8 %) ja nummulaarinen ekseema (3,5 %), eli eksematoottiset reaktiot, olivat vaikeusasteeltaan lieviä tai kohtalaisia. Atooppinen ihottuma johti nemolitsumabihoidon keskeyttämiseen kahdella (0,5%) potilaalla. Vähintään 65-vuotiailla potilailla oli enemmän eksematoottisia reaktioita.

Eosinofilia
Niiden potilaiden suhteellinen osuus, joilla oli kliinisesti merkittävästi koholla oleva eosinofiilien määrä (> 700 solua/mikrol) oli 10,2 % atooppista ihottumaa sairastavien populaatiossa (alkujakson aikana) ja 5,5 % kyhmykutinaa sairastavien populaatiossa. Vaikeaa eosinofiliaa (> 5 000 solua/mikrol) ei havaittu atooppista ihottumaa sairastavilla nemolitsumabihoitoa saaneilla potilailla ensimmäisen hoitojakson aikana viikolle 16 mennessä. Haittavaikutuksena eosinofiliaa raportoitiin 0,2 %:lla atooppista ihottumaa sairastavista potilaista, joita hoidettiin nemolitsumabilla alkuhoitojakson aikana. Kaikki atooppista ihottumaa sairastavien tutkittavien tapahtumat olivat voimakkuudeltaan lieviä, eikä niihin liittynyt kliinisiä oireita. Yksikään hoidon myötä ilmaantunut eosinofilian tapahtuma ei johtanut hoidon keskeyttämiseen. Lukuun ottamatta yhtä eosinofiilisen koliitin tapausta atooppista ihottumaa sairastavalla potilaalla, jolla oli muita atooppisia sairauksia, muita raportteja eosinofiilisistä häiriöistä ei ilmaantunut.

Pediatriset potilaat

Atooppinen ihottuma

Nuoret (12–17-vuotiaat)
Nemolitsumabin turvallisuutta arvioitiin 176:lla 12–17-vuotiaalla pediatrisella tutkittavalla, joilla oli keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma ja jotka osallistuivat ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksiin. Nemolitsumabin turvallisuusprofiili oli näillä tutkittavilla viikkoon 16 asti samankaltainen kuin aikuisilla, joilla on atooppinen ihottuma.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Nemolitsumabin yliannostukseen ei ole spesifistä hoitoa. Yliannostustapauksessa potilasta on tarkkailtava haittavaikutusten oireiden tai löydösten varalta ja asianmukainen oireenmukainen hoito on aloitettava välittömästi.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut ihotautien lääkkeet, ihottumalääkkeet, lukuun ottamatta kortikosteroideja, ATC-koodi: D11AH12

Vaikutusmekanismi

Nemolitsumabi on humanisoitu monoklonaalinen IgG2-vasta-aine, joka estää interleukiini-31 (IL-31) -signaalin sitoutumisen selektiivisesti interleukiini-31-reseptori alfaan (IL-31 RA). IL-31 on luonnollisesti esiintyvä sytokiini, joka liittyy kutinaan, tulehdukseen, epidermaaliseen dysregulaatioon ja fibroosiin. Nemolitsumabi esti IL-31:n indusoimia vasteita, mukaan lukien proinflammatoristen sytokiinien ja kemokiinien vapautuminen.

Atooppisen ihottuman kliinisissä tutkimuksissa nemolitsumabin havaittiin moduloivan atooppisen ihottuman patofysiologiaan liittyvää geeni-ilmentymistä, jolla oli ensisijainen vaikutus immuunijärjestelmän prosesseihin, vähentämällä tiettyjen immuunisolujen (T-solut ja monosyytit/makrofagit) tulehduksellista ja proliferatiivista profiilia ilman immunosuppressiota.

Kyhmykutinan kliinisissä tutkimuksissa nemolitsumabin havaittiin moduloivan kyhmykutinan patofysiologiaan liittyviä molekulaarisia prosesseja, mikä vaikuttaa kutinaan, tulehdukseen, epidermaaliseen erilaistumiseen ja fibroosiin.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Immunogeenisuus
Lääkevasta-aineita havaittiin yleisesti. Lääkevasta-aineiden vaikutuksesta farmakokinetiikkaan, tehoon tai turvallisuuteen ei havaittu näyttöä.

Kliininen teho ja turvallisuus atooppisen ihottuman hoidossa

Atooppista ihottumaa sairastavat aikuiset ja nuoret

Nemolitsumabin tehoa ja turvallisuutta yhdessä paikallisen taustahoidon kanssa arvioitiin kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumelääkekontrolloidussa keskeisessä tutkimuksessa (ARCADIA 1 ja ARCADIA 2), joihin osallistui yhteensä 1 728 vähintään 12-vuotiasta tutkittavaa. Tutkittavilla oli keskivaikea tai vaikea atooppinen ihottuma, joka ei ollut riittävästi hallinnassa paikallishoidoilla. Taudin vaikeusaste määritettiin tutkijan tekemän atooppisen ihottuman yleisarvion (IGA) pistemääränä 3 (keskivaikea) ja 4 (vaikea), ihottuma-alueen ja vaikeusasteen indeksin (Eczema Area and Severity Index, EASI) pistemääränä ≥ 16, minimissään ≥ 10%:n alueena kehon pinta-alasta (BSA), ja kutinan huippuarvon numeerisen arviointiasteikon (Peak Pruritus Numeric Rating Scale, PP NRS) pistemääränä ≥ 4.

Tutkittaville annettiin aluksi injektioina ihon alle joko 60 mg nemolitsumabia, jonka jälkeen 30 mg:n injektioita neljän viikon välein, tai ulkoisesti vastaavaa lumelääkettä. Samanaikaista matalan ja/tai kohtalaisen tehon paikallista kortikosteroidi- ja/tai kalsineuriinin estäjähoitoa annettiin sekä nemolitsumabi- että lumelääkeryhmissä vähintään 14 päivän ajan ennen lähtötilannetta, ja tämä hoito jatkui tutkimuksen aikana. Taudin aktiivisuuden perusteella nämä samanaikaiset hoidot voitiin vähentää ja/tai lopettaa tutkijan harkinnan mukaan.

16 viikon jälkeen EASI-75- tai IGA-vasteen saaneet tutkittavat jatkoivat tutkimuksen ylläpitojaksoon 32 lisäviikon ajaksi, joiden aikana arvioitiin viikon 16 kohdalla saavutetun vasteen säilymistä. Nemolitsumabivasteen saaneet potilaat satunnaistettiin uudelleen saamaan joko 30 mg nemolitsumabia neljän viikon välein, nemolitsumabia 30 mg kahdeksan viikon välein tai lumelääkettä neljän viikon välein (kaikki ryhmät jatkoivat paikallista kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoitoa). Tutkittavat, jotka satunnaistettiin saamaan lumelääkettä ensimmäisen hoitojakson ajaksi ja saavuttivat saman kliinisen vasteen viikon 16 kohdalla, saivat edelleen lumelääkettä neljän viikon välein. Ilman vastetta viikon 16 kohdalla jääneillä tutkittavilla, kliinisen vasteen ylläpitojakson aikana menettäneillä tutkittavilla ja ylläpitojakson loppuun suorittaneilla tutkittavilla oli mahdollisuus osallistua avoimeen tutkimukseen (ARCADIA LTE) ja saada nemolitsumabia 30 mg neljän viikon välein enintään 200 viikon ajan.

Päätetapahtumat

Sekä ARCADIA 1- että ARCADIA 2 -tutkimuksessa arvioitiin ensisijaiset päätetapahtumat:

• niiden tutkittavien osuus, jotka saivat IGA-vasteen (määritelmänä IGA 0 [puhdas] tai 1 [lähes puhdas] ja ≥ 2 pisteellä kohentuminen lähtötilanteesta) viikon 16 kohdalla
• niiden tutkittavien osuus, joilla oli EASI-75-vaste (≥ 75%:n kohentuminen EASI-mittarissa lähtötilanteeseen verrattuna) viikon 16 kohdalla.

Tärkeimmät toissijaiset päätetapahtumat olivat PP NRS -mittarin tuloksen kohentuminen ≥ 4 pisteellä lähtötilanteeseen verrattuna viikkojen 1, 2, 4 ja 16 kohdalla, PP NRS -mittarin tulos < 2 pistettä viikon 4 ja viikon 16 kohdalla, unihäiriöiden numeerisen arviointiasteikon (Sleep Disturbance Numeric Rating Scale, SD NRS) tuloksen kohentuminen ≥ 4 pisteellä lähtötilanteeseen verrattuna viikon 16 kohdalla, tutkittavien määrä, joilla oli sekä EASI-75-vaste että PP NRS -pistemäärän kohentuminen ≥ 4 pisteellä lähtötilanteeseen verrattuna viikon 16 kohdalla, sekä tutkittavien määrä, joilla oli sekä IGA-vaste että PP NRS -pistemäärän kohentuminen ≥ 4 pisteellä lähtötilanteeseen verrattuna viikon 16 kohdalla.

Lähtötilanteen ominaisuudet

Näissä tutkimuksissa lähtötilanteessa 51,0 % tutkittavista oli miehiä, 79,9 % oli valkoihoisia ja keskimääräinen paino oli 75,0 kg. Keskimääräinen ikä oli 34,1 vuotta, 15,4 % tutkittavista oli nuoria (12–17-vuotiaita) ja 5,3 % oli vähintään 65-vuotiaita. 70 %:lla tutkittavista oli lähtötilanteen IGA-pistemäärä 3 (keskivaikea atooppinen ihottuma) ja 30 %:lla tutkittavista lähtötilanteen IGA-pistemäärä oli 4 (vaikea atooppinen ihottuma). Keskiarvoinen (SD) lähtötilanteen EASI-pistemäärä oli 27,5 (10,5), lähtötilanteen viikoittainen keskiarvoinen (SD) PP NRS -mittarin pistemäärä oli 7,1 (1,5) (vaikea kutina) ja lähtötilanteen viikoittainen keskiarvoinen (SD) SD NRS -mittarin pistemäärä oli 5,8 (2,2). Kaiken kaikkiaan 63,3 % tutkittavista sai muita aiempia systeemisiä hoitoja atooppiseen ihottumaan.

Kliininen vaste

ARCADIA 1 ja ARCADIA 2 – Aikuiset ja nuoret – aloitusjakso, viikosta 0 viikkoon 16

Nemolitsumabi oli tilastollisesti merkitsevästi parempi kuin lumelääke ihoon liittyvien ensisijaisten päätetapahtumien, IGA-vasteen ja EASI-75-vasteen, osalta 16 viikon aikana (taulukko 2). Molempien ensisijaisten päätetapahtumien tulokset olivat yhdenmukaisia vaikea-asteisesta kutinasta kärsivien potilasjoukossa (lähtötilanteen PP NRS -mittarin pistemäärä ≥ 7).

Taulukko 2 – Tehoa koskevat tulokset nemolitsumabin (30 mg neljän viikon välein) ja samanaikaisen paikallisen kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoidon (TCS/TCI) yhdistelmästä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa viikon 16 kohdalla

^a Tutkittavien, jotka saivat kohtaushoitoa (rescue-lääke) tai joiden kohdalla oli puuttuvia tietoja, katsottiin jääneen ilman vastetta.
*p-arvo < 0,0001, ^#p-arvo < 0,001

Ositekorjattu p-arvo perustuu CMH-testiin, joka on ositettu PP NRS- ja IGA-pistemäärän perusteella lähtötilanteessa.

Kuva 1 – Niiden tutkittavien osuus, joilla oli IGA-vaste ja EASI-75-vaste, lähtötilanteesta viikolle 16 ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa

Kuva 1a. IGA-vaste	Kuva 1b. EASI-75-vaste

Nemolitsumabilla hoidetuilla tutkittavilla havaittiin merkitsevää kutinan lievittymistä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa lumelääkkeeseen verrattuna PP NRS -mittarissa ≥ 4 pisteen kohentumisena ja PP NRS -mittarin prosentuaalisena muutoksena lähtötilanteeseen verrattuna viikosta 1 alkaen. Muutos säilyi viikolle 16 asti (taulukko 3, kuva 2). Tulokset olivat yhdenmukaisia vaikeasta kutinasta kärsineessä potilasjoukossa (lähtötilanteen PP NRS -mittarin pistemäärä ≥ 7).

Taulukko 3 –Tehoa koskevat tulokset nemolitsumabin ja samanaikaisen paikallisen kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoidon (TCS/TCI) yhdistelmästä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa viikkoon 16 asti

^a Tutkittavien, jotka saivat kohtaushoitoa (rescue-lääke) tai joiden kohdalla oli puuttuvia tietoja, katsottiin jääneen ilman vastetta.
*p-arvo < 0,0001; ^§p-arvo < 0,05 Ositekorjattu p-arvo perustuu CMH-testiin, joka on ositettu PP NRS- ja IGA-pistemäärän perusteella lähtötilanteessa.

Kuva 2 – Niiden tutkittavien osuus, joilla PP NRS -mittarin pistemäärä kohentui ≥ 4 pisteellä lähtötilanteesta viikolle 16 asti ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa

Kussakin keskeisessä tutkimuksessa tehdyssä post-hoc-analyysissä potilailla, joiden paino oli ≥ 90 kg, ei ollut eroa anti-inflammatorisessa vasteessa (IGA 0 tai 1 ja EASI 75) viikolla 16 nemolitsumabi- ja lumelääkeryhmissä. Tämä vaikutus havaittiin tosin kutinan vähentymisessä (PP NRS -mittari).

Unihäiriöiden numeerinen arviointiasteikko (Sleep Disturbance Numeric Rating Scale, SD NRS) on päivittäin täytettävä asteikko, jota tutkittavat käyttävät atooppiseen ihottumaan liittyvän unettomuuden määrän raportoimiseen. Unihäiriöissä havaittiin merkitsevää lievittymistä viikon 16 kohdalla lumelääkkeeseen verrattuna (taulukko 4). Tulokset olivat yhdenmukaisia vaikeasta kutinasta kärsineessä potilasjoukossa (lähtötilanteen PP NRS -mittarin pistemäärä ≥ 7).

Taulukko 4 –Unihäiriöihin kohdistuva teho nemolitsumabin ja samanaikaisen paikallisen kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoidon (TCS/TCI) yhdistelmää käytettäessä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa viikon 16 kohdalla

^a Tutkittavien, jotka saivat kohtaushoitoa (rescue-lääke) tai joiden kohdalla oli puuttuvia tietoja, katsottiin jääneen ilman vastetta.
*p-arvo < 0,0001 Ositekorjattu p-arvo perustuu CMH-testiin, joka on ositettu PP NRS- ja IGA-pistemäärän perusteella lähtötilanteessa.

Atooppista ihottumaa sairastavat nuoret (12–17-vuotiaat)

ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimusten tehoa koskevat tulokset viikon 16 kohdalla 12–17-vuotiailla pediatrisilla tutkittavilla on esitetty taulukossa 5. Pediatristen tutkittavien tulokset olivat yleisesti ottaen yhdenmukaisia aikuispotilaiden tulosten kanssa. Ensisijaisten päätetapahtumien ja keskeisten toissijaisten päätetapahtumien tulokset olivat yhdenmukaisia vaikea-asteisesta kutinasta kärsivien potilasjoukossa (lähtötilanteen PP NRS -mittarin pistemäärä ≥ 7).

Taulukko 5 – Tehoa koskevat tulokset nemolitsumabin (30 mg neljän viikon välein) ja samanaikaisen paikallisen kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoidon (TCS/TCI) yhdistelmästä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa viikon 16 kohdalla 12–17-vuotiailla pediatrisilla tutkittavilla

^a Tutkittavien, jotka saivat kohtaushoitoa (rescue-lääke) tai joiden kohdalla oli puuttuvia tietoja, katsottiin jääneen ilman vastetta.
^≠p-arvo < 0,0001; ^#p-arvo < 0,001; *p-arvo < 0,05; ^∞p-arvo=0,0591; ^§p-arvo=0,1824
Ositekorjattu p-arvo perustuu CMH-testiin, joka on ositettu PP NRS- ja IGA-pistemäärän perusteella lähtötilanteessa.

ARCADIA 1 ja ARCADIA 2 – Aikuiset ja nuoret – ylläpitojakso, viikosta 16 viikkoon 48

Kliinistä vastetta nemolitsumabivasteen saaneilla (IGA 0/1-vaste tai EASI-75-vaste viikon 16 kohdalla) arvioitiin viikkojen 16 ja 48 välillä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa. Ylläpitohoitojaksoa varten 507 nemolitsumabille vasteen saanutta potilasta satunnaistettiin uudelleen saamaan nemolitsumabia 30 mg neljän viikon välein, nemolitsumabia 30 mg kahdeksan viikon välein tai lumelääkettä neljän viikon välein (nemolitsumabin käytön keskeyttäminen) samanaikaisen paikallisen kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoidon kanssa. Taulukossa 6 on esitetty yhdistetyt nemolitsumabin tehoa koskevat tulokset viikon 48 kohdalla keskeisissä tutkimuksissa (ARCADIA 1 ja ARCADIA 2). Tuloksissa on vain kuvaava analyysi tämän jakson osalta.

Taulukko 6 – Ylläpitojakson yhdistetyt tehoa koskevat tulokset nemolitsumabin ja samanaikaisen paikallisen kortikosteroidi-/kalsineuriinin estäjähoidon (TCS/TCI) yhdistelmästä ARCADIA 1- ja ARCADIA 2 -tutkimuksissa viikon 48 kohdalla

^a Tutkittavien, jotka saivat kohtaushoitoa (rescue-lääke) tai joiden kohdalla oli puuttuvia tietoja, katsottiin jääneen ilman vastetta.

Kliininen teho ja turvallisuus aikuisilla, joilla on kyhmykutina

Nemolitsumabin tehoa ja turvallisuutta monoterapiana arvioitiin kahdessa satunnaistetussa, kaksoissokkoutetussa, lumelääkekontrolloidussa keskeisessä tutkimuksessa (OLYMPIA 1 ja OLYMPIA 2), joihin osallistui yhteensä 560 vähintään 18-vuotiasta tutkittavaa, joilla oli keskivaikea tai vaikea kyhmykutina. Taudin vaikeusaste määritettiin käyttämällä tutkijan tekemää kyhmykutinan kyhmyjen yleisarviointia (Global Assessment, IGA) asteikolla 0–4. Näihin kahteen tutkimukseen mukaan otetuilla tutkittavilla oli IGA-pistemäärä ≥ 3, vaikeaa kutinaa, jonka määritelmänä oli suurimman kutinan numeerisen arviointiasteikon (peak pruritus numeric rating scale, PP-NRS) viikoittainen keskiarvo ≥ 7 asteikolla 0–10, ja tutkittavilla oli vähintään 20 nodulaarista leesiota. OLYMPIA 1- ja OLYMPIA 2 -tutkimuksissa arvioitiin nemolitsumabimonoterapian vaikutusta kyhmykutinan oireisiin ja löydöksiin. Arviointi kohdistui ihomuutosten ja kutinan lievittymiseen 16 viikon aikana. OLYMPIA 1-tutkimuksessa oli 24 viikon hoitojakso ja OLYMPIA 2-tutkimuksessa oli 16 viikon hoitojakso.

Nemolitsumabihoitoryhmässä alle 90 kg painavat tutkittavat saivat 60 mg nemolitsumabia ihon alle (kaksi 30 mg:n injektiota) viikolla 0 ja sen jälkeen 30 mg:n injektioita neljän viikon välein. Vähintään 90 kg painavat tutkittavat saivat 60 mg nemolitsumabia ihon alle (kaksi 30 mg:n injektiota) viikolla 0 ja neljän viikon välein.

Päätetapahtumat

Sekä OLYMPIA 1- että OLYMPIA 2 -tutkimus arvioivat samoja kahta ensisijaista päätetapahtumaa:

• niiden tutkittavien osuus, joiden suurimman kutinan numeerisen arviointiasteikon (Pruritus Numeric Rating Scale, PP NRS) pistemäärä oli kohentunut lähtötilanteesta ≥ 4 pisteellä viikon 16 kohdalla
• niiden tutkittavien osuus, jotka saivat IGA-vasteen (määritelmänä IGA 0 [puhdas] tai 1 [lähes puhdas] ja ≥ 2 pisteellä kohentuminen lähtötilanteesta) viikon 16 kohdalla.

Keskeisiä toissijaisia päätetapahtumia olivat PP NRS -mittarin pistemäärän kohentuminen ≥ 4 pisteellä lähtötilanteeseen verrattuna viikon 4 kohdalla, PP NRS -mittarin pistemäärä < 2 viikon 4 ja viikon 16 kohdalla sekä unihäiriöiden numeerisen arviointiasteikon (Sleep Disturbance Numeric Rating Scale, SD NRS) pistemäärän kohentuminen ≥ 4 pisteellä lähtötilanteeseen verrattuna viikkojen 4 ja 16 kohdalla.

Lähtötilanteen ominaisuudet

Näissä tutkimuksissa lähtötilanteessa 59,6 % tutkittavista oli naisia, 81,4 % oli valkoihoisia, keskimääräinen paino oli 82,6 kg, keskimääräinen ikä oli 55,2 vuotta ja 25,4 % tutkittavista oli yli 65-vuotiaita. Lähtötilanteen viikoittainen keskiarvoinen PP NRS -mittarin pistemäärä (SD) oli 8,4 (0,9). 58 %:lla tutkittavista lähtötilanteen IGA-pistemäärä oli 3 (keskivaikea kyhmykutina) ja 42 %:lla tutkittavista lähtötilanteen IGA-pistemäärä oli 4 (vaikea kyhmykutina).

Kliininen vaste

Keskeiset tutkimukset (OLYMPIA 1 ja OLYMPIA 2) – viikosta 0 viikkoon 16

Taulukossa 7 on esitetty keskeisten tutkimusten (OLYMPIA 1 ja OLYMPIA 2) tulokset, joissa arvioitiin nemolitsumabihoitoa. Nemolitsumabilla hoidetuilla tutkittavilla havaittiin merkitsevää kohentumista lumelääkkeeseen verrattuna ensisijaisten päätetapahtumien (kuva 3 ja kuva 4).

Taulukko 7 – Tehoa koskevat tulokset neljän viikon välein annetusta nemolitsumabimonoterapiasta OLYMPIA 1- ja OLYMPIA 2 -tutkimuksissa

^a Jos tutkittava oli saanut kohtauslääkettä (rescue-lääke), tällöin käytettiin yhdistelmämuuttujastrategiaa. Taustalla olevat tiedot kohtaushoidon saamisen hetkellä tai sen jälkeen määritettiin huonoimmaksi mahdolliseksi arvoksi, ja vaste johdettiin taustalla olevien tietojen arvosta. Tutkittavien, joilla oli puuttuvia tuloksia, katsottiin jääneen ilman vastetta.
*p-arvo < 0,0001; ^#p-arvo=0,0025 Ositekorjattu satunnaistettuja ositusmuuttujia käyttäen (analyysikeskus ja lähtötilanteen paino < 90 kg, ≥ 90 kg)

Kuva 3 – Niiden tutkittavien osuus, joilla PP-NRS-mittarin pistemäärä kohentui ≥ 4 pisteellä lähtötilanteesta viikolle 16

Kuva 4 – IGA-vasteen saaneiden osuus lähtötilanteesta viikolle 16

Imeytyminen

Kun ihon alle oli annettu 60 mg:n aloitusannos potilaille, joilla oli atooppinen ihottuma tai kyhmykutina, populaatiofarmakinetiikan keskimääräinen (SD) huippupitoisuus (C_max) oli 6,7 (2,20) mikrog/ml noin 6 vuorokauden kuluttua annoksen saamisesta.

Atooppista ihottumaa sairastavilla tutkittavilla useiden annosten jälkeen populaatiofarmakokineettisesti arvioidut vakaan tilan nemolitsumabin minimipitoisuudet olivat 2,63 (1,27) mikrog/ml annettaessa 30 mg neljän viikon välein ja 0,74 (0,44) mikrog/ml annettaessa 30 mg kahdeksan viikon välein.

Kyhmykutinaa sairastavilla tutkittavilla useiden annosten jälkeen populaatiofarmakokinetiikan arvioidut vakaan tilan nemolitsumabin minimipitoisuudet olivat 3,04 (1,23) mikrog/ml < 90 kg painavilla tutkittavilla annettaessa 30 mg neljän viikon välein ja 3,66 (1,63) mikrog/ml ≥ 90 kg painavilla tutkittavilla annettaessa 60 mg neljän viikon välein.

Sekä atooppisesta ihottumaa että kyhmykutinaa sairastavien potilasjoukoissa nemolitsumabin vakaan tilan pitoisuudet saavutettiin viikkoon 4 mennessä 60 mg:n latausannoksen jälkeen ja viikkoon 12 mennessä ilman latausannosta.

Latausannosta ehdotetaan kyhmykutinaa sairastaville henkilöille, joiden paino on < 90 kg. Henkilöille, joiden paino on ≥ 90 kg, ei kuitenkaan ehdoteta latausannosta, koska 60 mg:n annos oli riittävä samanlaisten nemolitsumabin vakaan tilan pitoisuuksien saavuttamiseen kuin 30 mg:n annoksella (60 mg:n latausannoksen kanssa) toisen annoksen jälkeen (viikon 8 kohdalla).

Jakautuminen

Populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella näennäinen jakautumistilavuus (V/F) oli 7,67 l.

Biotransformaatio

Erityisiä metaboliatutkimuksia ei ole tehty, koska nemolitsumabi on proteiini. Nemolitsumabin odotetaan metaboloituvan pieniksi peptideiksi katabolisten reittien kautta.

Eliminaatio

Nemolitsumabin odotetaan hajoavan samalla tavalla kuin endogeeninen IgG. Populaatiofarmakokineettisessä analyysissä nemolitsumabin terminaalisen eliminaation puoliintumisajan (SD) arvioitiin olevan 18,9 (4,96) vuorokautta ja näennäisen systeemisen puhdistuman (Cl/F) arvioitiin olevan 0,26 l/vrk.

Lineaarisuus/ei-lineaarisuus

Kerta-annoksen jälkeen nemolitsumabin farmakokinetiikka oli lineaarista ja altistukset lisääntyivät suhteessa annokseen annostasolla 0,03–3 mg/kg.

Useiden annosten jälkeen nemolitsumabin systeeminen altistus suureni suunnilleen suhteessa annokseen koko ihon alle annetulla annosalueella annokseen 30 mg saakka. Biologinen hyötyosuus pieneni hieman (9 %) 60 mg:n ihon alle annettua annosta käytettäessä.

Erityisryhmät

Sukupuoli, ikä ja etninen tausta
Sukupuolella, iällä (vaihteluväli 12–85 vuotta atooppista ihottumaa sairastavilla ja 18–84 vuotta kyhmykutinaa sairastavilla) ja etnisellä taustalla ei ollut kliinisesti merkittävää vaikutusta nemolitsumabin farmakokinetiikkaan.

Maksan vajaatoiminta
Monoklonaalisena vasta-aineena nemolitsumabin ei odoteta eliminoituvan merkitsevästi maksan kautta. Maksan vajaatoiminnan vaikutuksesta nemolitsumabin farmakokinetiikkaan ei ole tehty kliinisiä tutkimuksia. Lievän tai kohtalaisen maksan vajaatoiminnan ei havaittu vaikuttavan nemolitsumabin farmakokinetiikkaan populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella. Vaikeaa maksan vajaatoimintaa sairastavista potilaista ei ole saatavilla tietoja.

Munuaisten vajaatoiminta
Monoklonaalisena vasta-aineena nemolitsumabin ei odoteta eliminoituvan merkitsevästi munuaisten kautta. Munuaisten vajaatoiminnan vaikutuksesta nemolitsumabin farmakokinetiikkaan ei ole tehty kliinisiä tutkimuksia. Populaatiofarmakokineettisessä analyysissä ei havaittu lievällä tai kohtalaisella munuaisten vajaatoiminnalla olevan kliinisesti merkittävää vaikutusta nemolitsumabin systeemiseen altistukseen. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavista potilaista on saatavilla hyvin vähän tietoja.

Paino
Nemolitsumabialtistus oli pienempää tutkittavilla, joiden paino oli suurempi.

Atooppinen ihottuma
Painosta johtuvalla systeemisen altistuksen erolla ei ollut kliinisesti merkittävää vaikutusta tehoon. Annosta ei tarvitse muuttaa painon perusteella (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Kyhmykutina
Painosta johtuvalla systeemisen altistumisen vaihtelulla oli kliinisesti merkittävä vaikutus ihomuutoksiin kohdistuvaan tehoon IGA-vasteen perusteella, mutta ei kutinan lievittymiseen, ja se edellyttää annoksen muuttamista kyhmykutinaa sairastavilla potilailla (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Pediatriset potilaat

Atooppinen ihottuma
Populaatiofarmakokineettisessä analyysissä ei todettu kliinisesti merkittävää eroa nemolitsumabin farmakokinetiikassa 12–17-vuotiailla pediatrisilla tutkittavilla aikuisiin verrattuna. Annoksen muuttamista tälle potilasjoukolle ei suositella.

Farmakologista turvallisuutta ja toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Nemolitsumabin mutageenisuutta ei ole arvioitu. Monoklonaalisten vasta-aineiden ei kuitenkaan odoteta muuttavan DNA:ta tai kromosomeja.

Nemolitsumabilla ei ole tehty karsinogeenisuustutkimuksia. IL-31:n estoon ja eläintoksikologiaan liittyvän saatavilla olevan näytön arviointi ei viittaa valmisteen karsinogeenisuuteen.

Hedelmällisyysparametreihin kohdistuvia vaikutuksia ei havaittu sukukypsillä jaavanmakakiapinoilla pitkäaikaisen ihonalaisen nemolitsumabihoidon jälkeen. Emojen ryhmässä, jota hoidettiin annoksella 25 mg/kg nemolitsumabia kahden viikon välein varhaisesta organogeneesista synnytykseen, jälkeläisten kuolemien havaittiin hieman lisääntyneen syntymän jälkeisenä aikana. Emojen altistukset (AUC) olivat 43-kertaisia tai 34-kertaisia ihmisen altistukseen nähden suurimmalla suositellulla annoksella atooppista ihottumaa tai kyhmykutinaa sairastavilla potilailla). Tämän löydöksen suhdetta nemolitsumabiin ei voida sulkea pois.

Injektiokuiva-aine, liuosta varten

Sakkaroosi
Trometamoli
Trometamolihydrokloridi (pH:n säätämiseen)
Arginiinihydrokloridi
Poloksameeri 188

Liuotin

Injektionesteisiin käytettävä vesi

Koska yhteensopivuustutkimuksia ei ole tehty, tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

Nemluvio 30 mg injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten, esitäytetty kynä

3 vuotta

Kun käyttökuntoon saattamisen vaiheet on suoritettu, Nemluvio on käytettävä 4 tunnin kuluessa ja säilytettävä huoneenlämmössä (enintään 25 °C) tai hävitettävä.

Tarvittaessa esitäytetyn kynän sisältävä pakkaus voidaan ottaa pois jääkaapista ja sitä voidaan säilyttää huoneenlämmössä (enintään 25°C) yhden enintään 90 vuorokauden jakson ajan. Jääkaapista pois ottamisen päivämäärä on merkittävä ulkopakkaukseen merkittyyn tilaan. Älä käytä Nemluvio-valmistetta, jos viimeinen käyttöpäivämäärä on mennyt ohi tai jos valmiste on ollut poissa jääkaapista yli 90 vuorokauden ajan (sen mukaan, kumpi näistä tapahtuu aiemmin).

Säilytä jääkaapissa (2 - 8 °C).
Ei saa jäätyä.
Säilytä alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle.

Käyttökuntoon saatetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

NEMLUVIO injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten, esitäytetty kynä
30 mg (L:ei) 1 kpl (2280,35 €)

PF-selosteen tieto

Nemluvio 30 mg injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten, esitäytetty kynä

Kertakäyttöinen, tyypin 1 kaksikammioinen borosilikaattilasista valmistettu sylinteriampulli autoinjektorissa, jossa on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kiinteä neula.

Pakkauskoko: 1 esitäytetty kynä, kerrannaispakkaus, joka sisältää 2 (2 x 1) esitäytettyä kynää, kerrannaispakkaus, joka sisältää 3 (3 x 1) esitäytettyä kynää.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Injektiokuiva-aine, liuosta varten: kylmäkuivattu valkoinen jauhe.
Liuotin injektionestettä, liuosta varten: Kirkas, väritön liuos.

Kattavat ohjeet Nemluvio-valmisteen antamiseen esitäytetyllä kynällä on annettu pakkausselosteen lopussa.

Nemluvio on otettava pois jääkaapista 30–45 minuutin ajaksi ennen käyttökuntoon saattamista.

Tarkasta Nemluvio silmämääräisesti ennen käyttökuntoon saattamista. Älä käytä, jos jauhe ei ole valkoista tai jos neste on sameaa tai hiukkasia on näkyvissä. Tarkasta ennen antamista, että liuos on kirkasta ja väritöntä tai hieman kellertävää eikä sisällä hiukkasia.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

NEMLUVIO injektiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten, esitäytetty kynä
30 mg 1 kpl

• Ei korvausta.

D11AH12

08.01.2026