FORAGEN säädellysti vapauttava kapseli, kova 100 mg
Vaikuttavat aineet ja niiden määrät
Yksi säädellysti vapauttava kapseli sisältää 100 mg nitrofurantoiinia.
Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan:
Yksi kapseli sisältää 74 mg laktoosia ja 33 mg sakkaroosia.
Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.
Lääkemuoto
Säädellysti vapauttava kapseli, kova
Kliiniset tiedot
Käyttöaiheet
Foragen 100 mg säädellysti vapauttava kapseli, kova on tarkoitettu aikuisille ja vähintään 12-vuotiaille lapsille akuuttien komplisoitumattomien, nitrofurantoiinille herkkien bakteerien aiheuttamien alavirtsateiden infektioiden hoitoon (ks. kohta Farmakodynamiikka).
Bakteerilääkkeiden käytöstä annetut viralliset ohjeet on huomioitava.
Annostus ja antotapa
Annostus
Aikuiset ja yli 12-vuotiaat lapset
Aikuisille ja yli 12-vuotiaille lapsille kaksi kapselia vuorokaudessa: yksi aamulla ja yksi illalla (yksi kapseli 12 tunnin välein).
Käyttöaika on yleensä seitsemän vuorokautta tai vähintään kolme vuorokautta sen jälkeen, kun virtsassa ei ole enää havaittavissa infektiota.
Alle 12-vuotiaat lapset
Foragen 100 mg säädellysti vapauttava kapseli, kova on kiinteä annos, eikä se sovellu pienille lapsille. Pienten lasten kohdalla on harkittava muiden markkinoilla olevien nitrofurantoiinia sisältävien lääkevalmisteiden käyttöä.
Nitrofurantoiinin käyttö on vasta-aiheista alle kolmen kuukauden ikäisille imeväisille (ks. kohta Vasta-aiheet).
Iäkkäät
Jos potilaalla ei ole merkittävää munuaisten vajaatoimintaa, jossa nitrofurantoiinin käyttö on vasta-aiheista, annoksen on oltava sama kuin normaalin aikuisen annoksen.
Katso varotoimet ja pitkäaikaishoitoon liittyvät riskit iäkkäillä potilailla (ks. kohta Haittavaikutukset).
Munuaisten vajaatoiminta
Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta, tarvitsevat munuaisten toiminnan seurantaa ennen nitrofurantoiinihoidon aloittamista ja sen aikana. Nitrofurantoiinin käyttö on vasta-aiheista potilaille, joilla on munuaisten toimintahäiriö, ja potilaille, joiden eGFR on alle 45 ml/min (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
Maksan vajaatoiminta
Nitrofurantoiinia on käytettävä varoen potilailla, joilla on maksan vajaatoiminta. Erityisesti iäkkäitä potilaita, jotka saavat pitkäaikaista nitrofurantoiinihoitoa, voi olla tarpeen seurata (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).
Antotapa
Foragen on parasta ottaa aterian yhteydessä tai heti aterian jälkeen tai maidon tai jogurtin kanssa. Näin varmistetaan mahdollisimman hyvä biologinen hyötyosuus ja pyritään optimaaliseen nuoansulatuskanavan sietokykyyn.
Kapseli otetaan kokonaisena, eikä sitä saa avata tai pureskella, koska se voi vaikuttaa lääkkeen ominaisuuksiin.
Vasta-aiheet
Foragen-valmisteen käyttö on vasta-aiheista
- potilailla, joiden tiedetään olevan yliherkkiä vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille
- potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta (eGFR alle 45 ml/min) tai kohonnut seerumin kreatiniini
- potilailla, joilla on G6PD-puutos
- potilailla, joilla on akuutti porfyria
- raskaana olevilla naisilla viikoilla 38–42 synnytyksen aikana sikiön epäkypsien punasolujen mahdollisen hemolyysiriskin vuoksi (ks. kohta Raskaus ja imetys)
- alle 3 kuukauden ikäisillä imeväisillä, koska erytrosyyttien entsyymijärjestelmä on epäkypsä, mikä merkitsee hemolyysiriskiä
- potilailla, joilla on aiemmin ollut keuhko- tai maksareaktio tai perifeerinen neuropatia nitrofurantoiinin tai muiden nitrofuraanien käytön jälkeen.
Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet
Nitrofurantoiinin pitkäaikaista käyttöä ei suositella. Nitrofurantoiinihoidon aikana voi esiintyä keuhko- ja maksakomplikaatioita, jotka voivat olla hengenvaarallisia (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos tällaisia ilmenee, hoito on lopetettava välittömästi ja on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.
Nitrofurantoiinilla hoidetuilla potilailla on havaittu akuutteja, subakuutteja ja kroonisia keuhkoreaktioita. Jos tällaisia reaktioita ilmenee, nitrofurantoiinin käyttö on lopetettava välittömästi.
Krooniset keuhkoreaktiot (mukaan lukien keuhkofibroosi ja diffuusi interstitiaalinen pneumoniitti) voivat kehittyä salakavalasti, usein iäkkäille potilaille. Pitkäaikaishoitoa saavien potilaiden keuhkojen tilaa on syytä seurata tarkasti (erityisesti iäkkäillä).
Olemassa olevat sairaudet voivat peittää keuhkojen ja maksan haittavaikutuksia. Varovaisuutta on noudatettava, kun nitrofurantoiinia käytetään potilaille, joilla on keuhkosairaus, heikentynyt maksan toiminta, neurologisia häiriöitä tai allerginen diateesi.
Pitkäaikaishoidon aikana potilasta on seurattava maksan tai keuhkojen oireiden ja muiden toksisuuden merkkien varalta. Nitrofurantoiinin käyttö on lopetettava, jos ilmenee selittämättömiä pulmonaalisia, hepatotoksisia, hematologisia tai neurologisia oireita.
Nitrofurantoiini ei tehoa yhden toimivan munuaisen parenkymaalisten infektioiden hoitoon. Leikkauksesta johtuva infektio on suljettava pois toistuvissa tai vakavissa tapauksissa.
Perifeeristä neuropatiaa, joka voi muuttua vakavaksi tai peruuttamattomaksi, on esiintynyt (kehittyy yleensä 2 kuukauden kuluessa hoidon alkamisesta), ja se voi olla hengenvaarallinen. Siksi hoito on lopetettava ensimmäisten hermovaurion merkkien (parestesia, heikkous) ilmaantuessa. Tilat, kuten munuaisten vajaatoiminta, anemia, diabetes, alkoholismi, elektrolyyttihäiriöt, B-vitamiinin puutos (erityisesti folaatin puutos) tai heikentävät tilat, jotka lisäävät perifeerisen neuropatian kehittymisen riskiä.
Virtsa voi muuttua keltaiseksi tai ruskeaksi nitrofurantoiinin käytön jälkeen. Nitrofurantoiinia käyttävät potilaat ovat alttiita väärille positiivisille virtsan glukoosituloksille (jos testataan virtsan pelkistäviä aineita).
Nitrofurantoiinin käyttö on lopetettava hemolyysin merkkien ilmaantuessa henkilöillä, joilla epäillään glukoosi-6-fosfaattidehydrogenaasin puutosta (10 %:lla syntyperältään mustista ihmisistä ja pienellä osalla Välimeren alueen ja Lähi-idän etnisistä ryhmistä on G6PD-puutos).
Ruoansulatuskanavan reaktioita voidaan minimoida ottamalla tämä lääkevalmiste ruoan tai maidon kanssa tai muuttamalla annostusta.
Maksatoksisuus
Potilaita on seurattava tarkasti hepatiitin merkkien varalta (erityisesti pitkäaikaisen käytön yhteydessä). Maksareaktioita, kuten hepatiittia, autoimmuunihepatiittia, kolestaattista keltaisuutta, kroonista aktiivista hepatiittia ja maksan nekroosia, esiintyy harvoin. Kuolemantapauksia on raportoitu. Kroonisen aktiivisen hepatiitin puhkeaminen voi olla salakavalaa, ja potilaita on seurattava säännöllisesti sellaisten biokemiallisten testien muutosten varalta, jotka viittaavat maksavaurioon. Jos hepatiittia esiintyy, lääkkeen käyttö on lopetettava välittömästi ja on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.
Apuaineet
Foragen-kapselit sisältävät laktoosimonohydraattia ja sakkaroosia. Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, fruktoosi-intoleranssi, täydellinen laktaasinpuutos, glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö tai sakkaroosi-isomaltaasin puutos, ei pidä käyttää tätä lääkettä.
Yhteisvaikutukset
Muiden lääkevalmisteiden vaikutukset nitrofurantoiiniin:
- Karboksyylianhydraasin estäjät ja virtsan emäksisyyttä lisäävät aineet voivat vähentää nitrofurantoiinin antibakteerista aktiivisuutta.
- Magnesiumtrisilikaatti yhdessä nitrofurantoiinin kanssa annettuna vähentää nitrofurantoiinin imeytymistä.
- Kinolonien ja nitrofurantoiinin välillä voi olla antagonismia: samanaikaista käyttöä ei suositella.
- Probenesidi ja sulfiinipyratsoni saattavat vähentää nitrofurantoiinin erittymistä munuaisten kautta.
Ruoan vaikutus nitrofurantoiiniin:
- Ruoat tai aineet, jotka hidastavat mahalaukun tyhjenemistä, lisäävät nitrofurantoiinin biologista hyötyosuutta, todennäköisesti liukenemalla paremmin mahanesteeseen.
Nitrofurantoiinin vaikutukset muihin lääkevalmisteisiin/laboratoriokokeisiin:
- Lavantautirokote (suun kautta): antibakteeriset aineet (joihin nitrofurantoiini kuuluu) inaktivoivat suun kautta otettavan lavantautirokotteen.
- Nitrofurantoiini voi vaikuttaa tiettyihin laboratoriokokeisiin. Vääriä positiivisia tuloksia tai vääriä korkeita lukemia voi esiintyä kuparisulfaatin pelkistämiseen perustuvissa virtsan glukoositesteissä, kuten Benedictin reagenssissa ja Clinitestissä (Ames). Clinistix-testiin ei ole kuitenkaan vaikutusta.
Raskaus ja imetys
Raskaus
Laajat tiedot raskaana olevista naisista eivät ole osoittaneet teratogeenisuutta tai sikiö-/vastasyntyneen toksisuutta. Eläimillä tehdyissä tutkimuksissa ei ole havaittu lisääntymistoksisuutta.
Lääkärin määräyksestä nitrofurantoiinia voidaan käyttää raskauden aikana vain huolellisen arvioinnin jälkeen.
Koska imeväisillä saattaa kuitenkin esiintyä epäkypsien punasolujen hemolyysi, sitä ei pidä antaa lähellä synnytystä eikä synnytyksen aikana.
Imetys
Nitrofurantoiini erittyy ihmisillä äidinmaitoon, ja sitä havaitaan pieniä määriä, jotka eivät todennäköisesti aiheuta hemolyyttistä anemiaa G6PD-puutteiselle imeväiselle. Varovaisuutta on noudatettava käytettäessä nitrofurantoiinia imetyksen aikana.
Hedelmällisyys
Supraterapeuttisilla annoksilla miehillä havaittiin spermatogeneesin ohimenevää pysähtymistä ja siittiöiden määrän vähenemistä. Vaikka rotilla havaittiin spermatogeneesin tilapäistä pysähtymistä suurilla annoksilla, eläinkokeissa ei havaittu hedelmällisyyden heikkenemistä.
Kliinisiä annoksia ei ole yhdistetty miesten hedelmättömyyteen.
Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn
Nitrofurantoiini voi aiheuttaa huimausta ja uneliaisuutta. Jos näin käy, potilaan ei pidä ajaa tai käyttää koneita, ennen kuin oireet häviävät.
Haittavaikutukset
Nitrofurantoiinin haittavaikutusluettelo on esitetty alla elinjärjestelmäluokittain. Haittavaikutusten esiintyvyys on määritelty seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10), harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).
Taulukko 1:Nitrofurantoiinin käytön yhteydessä ilmoitetut haittavaikutukset
MedDRA-elinjärjestelmäluokka | Esiintyvyys | Haittavaikutukset |
Infektiot | Tuntematon | sialadeniitti |
Veri ja imukudos | Harvinainen | agranulosytoosi, eosinofilia, leukopenia, granulosytopenia, trombosytopenia, aplastinen anemia, megaloblastinen anemia1 |
Immuunijärjestelmä | Harvinainen | eksfoliatiivinen dermatiitti, erythema multiforme (mukaan lukien Stevens-Johnsonin oireyhtymä) |
Tuntematon | allergiset ihoreaktiot, kuten makulopapulaarinen, erytematoottinen tai eksemaattinen ihottuma, nokkosihottuma, ihottuma, angioedeema, lupuksen kaltainen oireyhtymä (liittyy keuhkoreaktioihin), anafylaktiset reaktiot, ihon vaskuliitti | |
Aineenvaihdunta ja ravitsemus | Harvinainen | anoreksia |
Psyykkiset häiriöt2 | Tuntematon | masennus, euforia, sekavuus, psykoottiset reaktiot, päänsärky2 |
Hermosto | Hyvin yleinen | idiopaattinen intrakraniaalinen hypertensio |
Tuntematon | perifeerinen neuropatia (mukaan lukien näköhermotulehdus), johon liittyy sekä sensorisia että motorisia oireita, jotka voivat muuttua vakaviksi tai peruuttamattomiksi, näköhermotulehdus, nystagmus, huimaus, uneliaisuus | |
Sydän | Harvinainen | kollapsi, syanoosi |
Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina | Tuntematon | akuutit keuhkoreaktiot3, mukaan lukien kuume, vilunväristykset4, rintakipu, hengenahdistus, yskä, keuhkoinfiltraatio ja konsolidaatio tai pleuraeffuusio5, joka näkyy rintakehän röntgenkuvissa, eosinofilia subakuutit keuhkoreaktiot, mukaan lukien kuume, eosinofilia krooniset keuhkoreaktiot, kuten kuume, vilunväristykset, yskä, hengenahdistus6, DRESS-oireyhtymä |
Ruoansulatuselimistö | Harvinainen | pahoinvointi |
Tuntematon | oksentelu, vatsakipu, ripuli, haimatulehdus | |
Maksa ja sappi | Harvinainen | kolestaattinen keltaisuus, krooninen aktiivinen hepatiitti7 |
Tuntematon | autoimmuunihepatiitti | |
Iho ja ihonalainen kudos | Hyvin yleinen | hiustenlähtö (lyhytkestoinen) |
Tuntematon | ihovaskuliitti | |
Munuaiset ja virtsatiet | Hyvin yleinen | sienien tai resistenttien organismien (kuten Pseudomonas8) aiheuttamat superinfektiot |
Tuntematon | interstitiaalinefriitti | |
Synnynnäiset ja perinnölliset/geneettiset häiriöt | Harvinainen | hemolyyttinen anemia / G6PD-puutosanemia |
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat | Tuntematon | astenia, nivelkipu |
1 Hoito on lopetettava, minkä jälkeen veriarvot yleensä palautuvat normaaliksi.
2 Hoito on lopetettava ensimmäisten neurologisten ja/tai psykologisten vaikutusten ilmaantuessa.
3 Jos jokin seuraavista hengitysreaktioista ilmenee, tämän lääkevalmisteen käyttö on lopetettava.
4 Akuutteja keuhkoreaktioita esiintyy yleensä ensimmäisen hoitoviikon aikana, ja ne paranevat, kun hoito lopetetaan.
5 Osoitettu röntgendiagnoosilla.
6 Krooniset keuhkoreaktiot ovat harvinaisia potilailla, jotka saavat jatkuvaa hoitoa vähintään 6 kuukauden ajan, ja ne ovat yleisempiä iäkkäillä potilailla. Keuhkoreaktioihin liittyy joskus muutoksia EKG:ssä. Keuhkojen toiminta voi vaurioitua pysyvästi myös hoidon lopettamisen jälkeen.
7 Kuolemantapauksia on raportoitu. Kolestaattinen keltaisuus liittyy yleensä lyhytaikaiseen hoitoon (yleensä enintään 2 viikkoa). Krooninen aktiivinen hepatiitti, joka joskus johtaa nekroosiin, liittyy yleensä pitkäaikaiseen hoitoon (yleensä 6 kuukautta). Hoito on lopetettava ensimmäisten maksatoksisuuden merkkien ilmaantuessa. Ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet.
8 Nämä rajoittuvat virtsateihin, koska normaalin bakteeriflooran estämistä ei tapahdu muualla elimistössä.
Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:
www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA
Yliannostus
Oireet
Yliannostuksen oireita ja merkkejä ovat vatsaärsytys, pahoinvointi ja oksentelu.
Hoito
Erityistä vastalääkettä ei ole, mutta nitrofurantoiini voidaan kuitenkin tarvittaessa hemodialysoida. Vakiohoitona on oksennuttaminen tai mahahuuhtelu, jos lääke on otettu äskettäin (tunnin sisällä). Verenkuvan, maksan toiminnan ja keuhkojen toimintakokeiden seurantaa suositellaan. Nitrofurantoiinin virtsaan erittymisen edistämiseksi on nautittava runsaasti nesteitä.
Farmakologiset ominaisuudet
Farmakodynamiikka
Farmakoterapeuttinen ryhmä: systeemisesti vaikuttavat infektiolääkkeet, ATC-koodi: J01XE01
Vaikutusmekanismi
Nitrofurantoiini kuuluu nitrofuraanien ryhmään. Terapeuttiset aktiiviset pitoisuudet saavutetaan vain virtsassa. Nitrofurantoiinin antibakteerinen aktiivisuus on suurinta happamassa virtsassa, ja pH-arvot yli 8 voivat johtaa vaikutuksen häviämiseen. Tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. Useita vaikutusmekanismeja on kuvattu. Nitrofurantoiini estää useita bakteerien entsyymejä. Se estää myös bakteerien ribosomiproteiineja ja aiheuttaa siten bakteerien proteiinisynteesin täydellisen estymisen. Nitrofurantoiini saattaa myös vaurioittaa DNA:ta.
Resistenssi
Resistenssiä kehittyy harvoin nitrofurantoiinihoidon aikana, mikä johtuu mahdollisesti siitä, että nitrofurantoiinilla on erilaisia vaikutustapoja. Resistenssiä voi esiintyä pitkäaikaisessa hoidossa. E. coli -bakteerilla on raportoitu plasmidikoodattua resistenssiä. ESBL:ää tuottavien suolistobakteerien on havaittu olevan vähemmän herkkiä. Resistenssi voi johtua aktiivisia välituotteita tuottavien nitrofuraanireduktaasien häviämisestä.
Taulukko 2:Herkkyyden tulkinnalliset kriteerit nitrofurantoiinille
MIC-raja-arvo (mg/l) | |
Staphylococcus saprophyticus (vain komplisoitumattomat virtsatieinfektiot) | S ≤ 64, R > 64 mg/l |
Enterococcus faecalis (vain komplisoitumattomat virtsatieinfektiot) | S ≤ 64, R > 64 mg/l |
Streptococcus agalactiae (vain komplisoitumattomat virtsatieinfektiot) | S ≤ 64, R > 64 mg/l |
Escherichia coli (vain komplisoitumattomat virtsatieinfektiot) | S ≤ 64, R > 64 mg/l |
Seuraavat luettelot sisältävät yleiskatsauksen käyttöaiheen kannalta merkityksellisistä mikro-organismeista:
Yleisesti herkät lajit:
Staphylococcus aureus
Staphylococcus epidermis
Staphylococcus saprophyticus
Enterococcus faecalis
Escherichia coli
Lajit, joille hankittu resistenssi saattaa olla ongelma:
Citrobacter spp
Enterobacter spp
Klebsiella spp
Luonnostaan resistentit organismit
Proteus spp
Pseudomonas spp
Serratia spp
Farmakokinetiikka
Kliininen farmakologia
Yksi 100 mg:n säädellysti vapauttava Foragen-kapseli sisältää nitrofurantoiinia kahdessa muodossa. 25 % annoksesta on makrokiteistä nitrofurantoiinia, jonka liukeneminen ja imeytyminen on hitaampaa kuin nitrofurantoiinin mikrokiteiden. Loput 75 % annoksesta on mikrokiteistä nitrofurantoiinia, joka on jauhemaisessa seoksessa. Altistuessaan ruoansulatuskanavan nesteille se muodostaa geelimatriisin, minkä seurauksena vaikuttava aine vapautuu ajan mittaan.
Imeytyminen
Nitrofurantoiini imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavan yläosasta. Ruoan tai maidon kanssa ottaminen lisää imeytymistä. Pitoisuudet plasmassa ovat terapeuttisilla annoksilla pieniä, ja huippupitoisuudet ovat yleensä alle 1 mikrog/ml.
Jakautuminen
Nitrofurantoiini sitoutuu 60–77-prosenttisesti plasman albumiiniin. Jakautuminen tapahtuu solunsisäisiin ja solunulkoisiin kudoskomponentteihin. Pieniä määriä nitrofurantoiinia voi läpäistä istukan.
Biotransformaatio
Noin 60 % annetusta nitrofurantoiiniannoksesta metaboloituu pääasiassa entsymaattisesti mikrobiologisesti inaktiivisiksi aminofuraaneiksi, jotka voivat aiheuttaa virtsan värin muuttumisen ruskeaksi.
Eliminaatio
Puoliintumisaika veressä tai plasmassa on arviolta noin 60 minuuttia. Noin 20–25 % kahdesta vuorokausiannoksesta nitrofurantoiinia saadaan talteen muuttumattomana virtsasta. Virtsassa saavutetaan keskimäärin yli 100 mikrog/ml:n huippupitoisuudet.
Prekliiniset tiedot turvallisuudesta
Tietoja ei saatavilla.
Farmaseuttiset tiedot
Apuaineet
Kapselin sisältö:
Talkki (E553b)
Maissitärkkelys
Karbomeerit
Povidoni (E1201)
Laktoosimonohydraatti
Sakkaroosi
Magnesiumstearaatti (E470b)
Kapselin kuori:
Keltainen rautaoksidi (E172)
Musta rautaoksidi (E172)
Titaanidioksidi (E171)
Liivate
Indigokarmiini (E132)
Painomuste
Shellakka (E904)
Propyleeniglykoli (E1520)
Väkevä ammoniakkiliuos (E527)
Vesi, puhdistettu
Kaliumhydroksidi (E525)
Titaanidioksidi (E171)
Yhteensopimattomuudet
Ei oleellinen.
Kestoaika
2 vuotta
Säilytys
Säilytä alle 25 °C.
Pakkaukset ja valmisteen kuvaus
Markkinoilla olevat pakkaukset
Resepti
FORAGEN säädellysti vapauttava kapseli, kova
100 mg (L:kyllä) 14 fol (18,70 €)
PF-selosteen tieto
Kartonkikotelo, joka sisältää vakiomallisia PVC-PCTFE/alumiini-läpipainopakkauksia, joissa kussakin on 2, 6, 14 tai 20 kapselia.
Pakkauskoot: 2 kapselia (1 läpipainopakkaus x 2 kapselia), 6 kapselia (3 läpipainopakkausta x 2 kapselia), 14 kapselia (2 läpipainopakkausta x 7 kapselia) tai 20 kapselia (2 läpipainopakkausta x 10 kapselia).
Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.
Valmisteen kuvaus:
Kukin kapseli on 19,4 mm pitkä ja 6,9 mm leveä, ja siinä on sininen läpinäkymätön yläosa, johon on painettu valkoisella musteella ”NTRF”, sekä keltainen läpinäkymätön alaosa.
Käyttö- ja käsittelyohjeet
Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.
Korvattavuus
FORAGEN säädellysti vapauttava kapseli, kova
100 mg 14 fol
- Ei korvausta.
ATC-koodi
J01XE01
Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä
27.03.2025
Yhteystiedot
LABS House, 15-19 Bloomsbury Way
WC1A 2TH London
United Kingdom
+44(0)207 821 2840
medinfo@cnx-therapeutics.com