VAGINELLE emätinemulsiovoide 0,5 mg/g

1 g emätinemulsiovoidetta sisältää 0,5 mg estriolia.

Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan

1 g emätinemulsiovoidetta sisältää 50 mg setostearyylialkoholia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Emätinemulsiovoide

Estrogeenin puutteesta johtuvan emättimen atrofian oireiden hoito postmenopausaalisilla naisilla.

Annostus

Postmenopausaaliset naiset

Suositeltu annos on yleensä 1 g (vastaa 0,5 mg:aa estriolia) vuorokaudessa asettimella hoidon ensimmäisten kolmen viikon ajan. Tämän jälkeen tulee annostella 1 g (vastaa 0,5 mg:aa estriolia) kahdesti viikossa.

Niin vaihdevuosioireiden hoidon aloituksessa kuin jatkohoidossakin tulisi käyttää pienintä tehokasta annosta mahdollisimman lyhyen ajan (ks. myös kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Progestageenin lisääminen ei ole suositeltavaa käytettäessä emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita, joilla systeeminen estrogeenialtistus pysyy normaalien postmenopausaalisten raja-arvojen sisällä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Vaginelle ei ole ehkäisyvalmiste.

Pediatriset potilaat

Ei ole asianmukaista käyttää Vaginelle -valmistetta pediatristen potilaiden hoidossa.

Annoksen unohtuminen

Päivittäisessä käytössä ensimmäisten hoitoviikkojen aikana

Jos annoksen unohtuminen huomataan seuraavana päivänä, korvaavaa annosta ei pidä ottaa. Tällöin hoitoa jatketaan tavanomaisen aikataulun mukaisesti.

Käytettäessä valmistetta kaksi kertaa viikossa

Unohtunut annos on otettava mahdollisimman pian.

Antotapa

Emättimeen.

Vaginelle annostellaan asettimen avulla syvälle emättimeen illalla ennen nukkumaanmenoa.

Tiedossa oleva tai aiemmin sairastettu rintasyöpä tai rintasyöpäepäily.

Tiedossa oleva estrogeeniriippuvainen pahanlaatuinen kasvain (kuten kohdun limakalvon syöpä) tai sen epäily.

Selvittämättömästä syystä johtuva verenvuoto sukuelimistä.

Hoitamaton kohdun limakalvon hyperplasia.

Aiemmin sairastettu tai tämänhetkinen laskimotromboembolia (syvä laskimotukos, keuhkoembolia).

Tiedossa olevat trombofiiliset häiriöt (esim. proteiini C:n, proteiini S:n tai antitrombiinin puutos, ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Aktiivinen tai hiljattain sairastettu valtimotromboembolia (esim. angina pectoris tai sydäninfarkti).

Akuutti tai aiemmin sairastettu maksasairaus, jos maksan toimintakokeiden arvot eivät ole normalisoituneet.

Porfyria.

Tiedossa oleva yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Vaihdevuosioireiden hoito hormonikorvausvalmisteilla tulee aloittaa vain, jos oireet heikentävät elämänlaatua. Kaikissa tapauksissa hoidon riskit ja hyödyt on arvioitava huolellisesti vähintään vuosittain, ja hormonikorvaushoitoa saa jatkaa vain niin kauan, kun hoidon hyödyt ovat riskejä suuremmat.

Hormonikorvaushoitoon liittyvistä riskeistä ennenaikaisten vaihdevuosien hoidossa on vain vähän näyttöä. Koska absoluuttinen riski on pieni nuoremmilla naisilla, heidän hyöty-riskisuhteensa saattaa kuitenkin olla suotuisampi kuin vanhempien naisten hyöty-riskisuhde.

Lääkärintarkastus/seuranta

Ennen hormonikorvaushoidon aloittamista ensimmäistä kertaa tai uudelleen on selvitettävä sekä potilaan henkilökohtainen anamneesi että sukuanamneesi. Anamneesin pohjalta tehtävässä lääkärintarkastuksessa (johon kuuluu myös gynekologinen tutkimus ja rintojen tutkimus) on huomioitava valmisteen vasta-aiheet ja käyttöön liittyvät varoitukset. Hoidon aikana suositellaan säännöllisiä lääkärintarkastuksia, joiden tiheys ja sisältö mukautetaan yksilöllisesti. Naisille on neuvottava, millaisista muutoksista rinnoissa pitää ilmoittaa lääkärille tai sairaanhoitajalle (ks. kohta ”Rintasyöpä” alla). Tutkimukset, mukaan lukien asiaankuuluvat kuvantamistutkimukset kuten mammografia, tulee tehdä voimassa olevien hyväksyttyjen seulontakäytäntöjen ja potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Emättimen infektiot on hoidettava ennen Vaginelle -hoidon aloittamista.

Tarkkailua vaativat tilat

Jos potilaalla on tai on aiemmin ollut jokin seuraavista sairauksista ja/tai jos jokin niistä on pahentunut raskauden tai aiemman hormonihoidon aikana, hänen tilaansa on seurattava tarkasti.

On otettava huomioon, että nämä tilat voivat uusiutua tai pahentua Vaginelle -hoidon aikana. Tämä koskee etenkin seuraavia:

• leiomyooma (kohdun sidekudoskasvaimet) tai endometrioosi
• tromboembolisten häiriöiden riskitekijät (ks. alla)
• estrogeeniriippuvaisten kasvainten riskitekijät, esim. rintasyöpä 1. polven sukulaisella
• hypertensio
• maksasairaudet (esim. maksan adenooma)
• diabetes mellitus riippumatta siitä, liittyykö siihen verisuonimuutoksia vai ei
• sappikivitauti
• migreeni tai (vaikea-asteinen) päänsärky
• systeeminen lupus erythematosus
• anamneesissa kohdun limakalvon hyperplasia (ks. alla)
• epilepsia
• astma
• otoskleroosi.

Syitä hoidon välittömälle keskeyttämiselle

Hoito on keskeytettävä sekä vasta-aiheiden ilmaantuessa että seuraavissa tapauksissa:

• keltaisuus tai maksan toiminnan heikkeneminen
• merkittävä verenpaineen nousu
• migreenityyppisen päänsäryn ilmaantuminen ensimmäistä kertaa
• raskaus.

Kohdun limakalvon hyperplasia ja karsinooma

Jos naisella on kohtu tallella, pitkäaikainen hoito pelkillä systeemisillä estrogeeneilla suurentaa kohdun limakalvon hyperplasian ja karsinooman riskiä.

Progestageenin lisääminen ei ole suositeltavaa käytettäessä emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita, joilla systeeminen estrogeenialtistus pysyy normaalien postmenopausaalisten raja-arvojen sisällä.

Paikallisesti emättimeen annosteltavan estrogeenin pitkäaikaisen (yli vuoden kestävän) tai toistuvan käytön turvallisuutta kohdun limakalvolle ei tiedetä varmasti. Sen vuoksi hoito tulee sitä uusittaessa arvioida vähintään vuosittain.

Estrogeenistimulaatio ilman progestiinilisää voi johtaa premaligneihin tai maligneihin muutoksiin endometrioosin jäännöspesäkkeissä. Siksi on syytä noudattaa varovaisuutta, kun tätä valmistetta käytetään naisille, joille on tehty kohdunpoisto endometrioosin vuoksi, erityisesti jos heillä tiedetään olevan residuaalista endometrioosia.

Jos vuotoa tai tiputtelua ilmenee milloin tahansa hoidon aikana, sen syy täytyy selvittää, ja kohdun limakalvon syövän poissulkeminen voi vaatia kohdun limakalvon biopsiaa.

Seuraavat riskit on yhdistetty systeemiseen hormonikorvaushoitoon. Ne koskevat vähäisemmässä määrin emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita,joita käytettäessä systeeminen estrogeenialtistus pysyy normaalien postmenopausaalisten raja-arvojen sisällä. Ne on kuitenkin otettava huomioon, jos tätä lääkevalmistetta käytetään pitkäaikaisesti tai toistuvasti.

Rintasyöpä

Laajasta meta-analyysista saadun epidemiologisen näytön mukaan rintasyövän riski ei ole suurentunut niillä naisilla, joilla ei ole ollut rintasyöpää ja jotka käyttävät pientä annosta emättimeen annosteltavaa estrogeenia. Ei tiedetä, stimuloivatko emättimeen annosteltavat pienet estrogeeniannokset rintasyövän uusiutumista.

Munasarjasyöpä

Munasarjasyöpä on huomattavasti harvinaisempi kuin rintasyöpä.

Laajasta meta-analyysista saatu epidemiologinen näyttö viittaa siihen, että pelkkää estrogeenia sisältävää systeemistä hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla on hieman suurentunut munasarjasyövän riski, joka ilmenee 5 vuoden sisällä käytön aloittamisesta ja pienenee vähitellen käytön lopettamisen jälkeen.

Laskimotromboembolia

Systeemiseen hormonikorvaushoitoon liittyy 1,3–3‑kertainen laskimotromboembolian eli syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian riski. Tällaisen tapahtuman esiintyminen on todennäköisempää hormonikorvaushoidon ensimmäisen vuoden aikana kuin myöhemmin (ks. kohta Haittavaikutukset).

Potilailla, jolla on jokin tiedossa oleva trombofiilinen tila, on suurentunut laskimotromboembolian riski, ja hormonikorvaushoito saattaa suurentaa tätä riskiä entisestään. Siksi hormonikorvaushoitoa ei saa antaa näille potilaille (ks. kohta Vasta-aiheet).

Laskimotromboembolian yleisesti tunnettuja riskitekijöitä ovat estrogeenien käyttö, korkea ikä, suuri leikkaus, pitkäaikainen immobilisaatio, liikalihavuus (painoindeksi > 30 kg/m²), raskaus/lapsivuodeaika, systeeminen lupus erythematosus (SLE) ja syöpä. Mahdollisesta suonikohjujen ja laskimotromboembolian välisestä yhteydestä ei ole yksimielisyyttä.

Kuten kaikille postoperatiivisille potilaille, ennaltaehkäiseviä toimia on harkittava leikkauksen jälkeisen laskimotromboembolian ehkäisemiseksi. Jos elektiivinen leikkaus johtaa pitkäaikaiseen liikkumattomuuteen, suositellaan hormonikorvaushoidon väliaikaista keskeyttämistä 4–6 viikkoa ennen leikkausta. Hormonikorvaushoitoa ei saa aloittaa uudelleen, ennen kuin nainen on täysin liikuntakykyinen.

Naisille, joilla ei ole ollut aiemmin laskimotromboemboliaa mutta joiden 1. polven sukulaisella on ollut tromboosi nuorella iällä, voidaan tarjota seulontatutkimuksia, kunhan seulonnan rajoitukset on ensin selitetty huolellisesti (vain osa trombofiilisistä tiloista on todettavissa seulonnalla). Jos seulonnassa todetaan trombofiilinen tila, joka eroaa sukuanamneesissa olevasta tromboosista tai on vaikea (esim. antitrombiinin, proteiini S:n tai proteiini C:n puutos tai näiden yhdistelmä), hormonikorvaushoitoa ei saa antaa (ks. kohta Vasta-aiheet).

Jos nainen saa jo pitkäkestoista antikoagulanttihoitoa, hormonikorvaushoidon hyöty-riskisuhde on arvioitava huolellisesti.

Jos potilaalle kehittyy hormonikorvaushoidon alettua laskimotromboembolia, lääkevalmisteen käyttö on keskeytettävä. Potilasta on kehotettava ottamaan yhteyttä lääkäriin heti, jos tromboemboliaan viittaavia oireita ilmenee (esim. jalan kivulias turvotus, äkillinen rintakipu, hengenahdistus).

Sepelvaltimotauti

Pelkkä estrogeeni

Satunnaistetuissa ja kontrolloiduissa tutkimuksissa sepelvaltimotaudin riskin ei todettu suurentuneen naisilla, joille oli tehty kohdunpoisto ja jotka saivat systeemistä hoitoa pelkällä estrogeenilla.

Iskeeminen aivohalvaus

Iskeemisen aivohalvauksen riski on jopa 1,5‑kertainen naisilla, jotka saavat systeemistä hoitoa pelkällä estrogeenilla. Suhteellinen riski ei muutu vaihdevuosien jälkeen iän myötä tai ajan kuluessa. Koska lähtötilanteen riski on vahvasti yhteydessä ikään, hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla aivohalvauksen kokonaisriski kuitenkin suurenee iän myötä (ks. kohta Haittavaikutukset).

Muut tilat

Estrogeenit voivat aiheuttaa nesteen kertymistä elimistöön. Siksi potilaita, joilla on sydämen tai munuaisten toimintahäiriö, on seurattava huolellisesti.

Naisia, joilla on ennestään hypertriglyseridemia, on seurattava tiiviisti estrogeeni- tai hormonikorvaushoidon aikana, sillä estrogeenihoidon yhteydessä tällaisilla potilailla on harvinaisissa tapauksissa raportoitu huomattavaa plasman triglyseridipitoisuuksien nousua, joka johtaa haimatulehdukseen.

Eksogeeniset estrogeenit saattavat aiheuttaa tai pahentaa perinnöllisen ja hankinnaisen angioedeeman oireita.

Estrogeenit suurentavat tyroksiinia sitovan globuliinin (TBG) pitoisuutta, minkä seurauksena kilpirauhashormonin kokonaismäärä verenkierrossa lisääntyy. Tämä on todettavissa proteiiniin sitoutuneen jodin (PBI), T4-arvojen (määritetään pylväskromatografialla tai radioimmunologisella menetelmällä) tai T3-arvojen (määritetään radioimmunologisella menetelmällä) avulla. T3:n sitoutuminen resiiniin vähenee, mikä heijastaa TBG-arvon nousua. Vapaan T4:n ja vapaan T3:n pitoisuudet eivät muutu. Muiden sitovien proteiinien, esim. kortikosteroideja sitovan globuliinin (CBG) ja sukupuolihormoneja sitovan globuliinin (SHBG), pitoisuus seerumissa saattaa suurentua ja johtaa vastaavasti verenkierrossa olevien kortikosteroidien ja sukupuolihormonien pitoisuuksien suurenemiseen. Vapaiden tai biologisesti aktiivisten hormonien pitoisuudet eivät muutu. Muiden plasman proteiinien (angiotensinogeeni/reniinisubstraatti, alfa₁-antitrypsiini, seruloplasmiini) pitoisuudet saattavat suurentua.

Hormonikorvaushoidon käyttö ei paranna kognitiivisia toimintoja. On jonkin verran näyttöä siitä, että todennäköisen dementian riski suurenee naisilla, jotka aloittavat yhdistelmähoidon tai pelkkää estrogeenia sisältävän, jatkuvasti käytettävän hormonikorvaushoidon käytön yli 65 vuoden iässä.

Apuaineet

Setostearyylialkoholi saattaa aiheuttaa paikallisia ihoreaktioita (esim. kosketusihottumaa). Jos ihon ja limakalvojen ärsytystä esiintyy, valmistetta tulee käyttää harvemmin tai käyttö on lopetettava. Mitään erityistä hoitoa ei tarvita.

Jos samanaikaisesti käytetään lateksista valmistettuja kondomeja, on otettava huomioon, että Vaginelle -valmisteen sisältämät rasvat ja emulgointiaineet saattavat vähentää vetolujuutta ja siten heikentää kondomien turvallisuutta.

Koska Vaginelle annostellaan emättimeen ja systeeminen imeytyminen on minimaalista, kliinisesti merkittävät yhteisvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Yhteisvaikutukset muiden emättimeen paikallisesti annosteltavien valmisteiden kanssa pitää kuitenkin ottaa huomioon.

Raskaus

Vaginelle -valmistetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi raskauden aikana. Jos nainen tulee raskaaksi Vaginelle -hoidon aikana, hoito on keskeytettävä välittömästi.

Useimpien tähän mennessä tehtyjen epidemiologisten tutkimusten tulokset, joista voi tehdä johtopäätöksiä sikiön tahattomasta altistuksesta estrogeeneille, eivät ole viitanneet teratogeenisiin tai sikiötoksisiin vaikutuksiin.

Imetys

Vaginelle -valmistetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi rintaruokinnan aikana.

Vaginelle -valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Haittavaikutukset luetellaan alla elinjärjestelmän ja yleisyysluokan mukaan. Yleisyydet on määritelty seuraavasti: hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin).

Systeemiseen hormonikorvaushoitoon liittyvät luokkavaikutukset

Seuraavat riskit on yhdistetty systeemiseen hormonikorvaushoitoon. Ne koskevat vähäisemmässä määrin emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita, joita käytettäessä systeeminen estrogeenialtistus pysyy normaalien postmenopausaalisten raja-arvojen sisällä.

Munasarjasyöpä

Systeemisen hormonikorvaushoidon käyttöön on yhdistetty hieman suurentunut riski sairastua munasarjasyöpään (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

52 epidemiologisen tutkimuksen meta-analyysissa havaittiin, että systeemistä hormonikorvaushoitoa parhaillaan käyttävillä naisilla oli suurempi munasarjasyövän riski kuin naisilla, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet hormonikorvaushoitoa (riskisuhde 1,43; 95 %:n luottamusväli 1,31–1,56). Naisilla, joiden ikä on 50–54 vuotta ja jotka saavat hormonikorvaushoitoa 5 vuoden ajan, tämä aiheuttaa noin 1 lisätapauksen 2 000 käyttäjää kohden. Naisilla, joiden ikä on 50–54 vuotta ja jotka eivät saa hormonikorvaushoitoa, munasarjasyöpä todetaan 5 vuoden aikana noin 2 naisella 2 000:sta.

Laskimotromboembolian riski

Systeemiseen hormonikorvaushoitoon liittyy 1,3–3‑kertaisesti suurentunut laskimotromboembolian eli syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian suhteellinen riski. Tällaisen tapahtuman ilmaantuminen on todennäköisempää hormonikorvaushoidon ensimmäisen vuoden aikana (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Seuraavassa taulukossa esitetään WHI-tutkimusten tulokset:

WHI-tutkimukset - laskimotromboembolian riskin lisäys 5 vuoden hoidon aikana

* Tutkimus naisilla, joilla ei ollut kohtua

Iskeemisen aivohalvauksen riski

Systeemiseen hormonikorvaushoitoon liittyy enintään 1,5‑kertaisesti suurentunut iskeemisen aivohalvauksen suhteellinen riski. Hemorragisen aivohalvauksen riski ei suurene hormonikorvaushoidon aikana.

Tämä suhteellinen riski ei ole riippuvainen iästä tai hoidon kestosta, mutta lähtötilanteen riski on vahvasti yhteydessä ikään, joten hormonikorvaushoitoa käyttävillä naisilla aivohalvauksen kokonaisriski suurenee iän myötä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Seuraavassa taulukossa esitetään WHI-tutkimusten tulokset:

WHI-tutkimusten yhdistetyt tulokset – Iskeemisen aivohalvauksen* riskin lisäys 5 vuoden hoidon aikana

* Iskeemistä ja hemorragista aivohalvausta ei eritelty toisistaan.

Muita systeemisen estrogeeni-/progestageenihoidon yhteydessä raportoituja haittavaikutuksia:

• sappirakon sairaus
• iho ja ihonalainen kudos: maksaläiskät, erythema multiforme, kyhmyruusu, vaskulaarinen purppura
• todennäköinen dementia yli 65-vuotiailla (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista www-sivusto: www.fimea.fi

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri

PL 55

00034FIMEA

Oireet

Yliannostuksen oireita ovat pahoinvointi, oksentelu, paineen tunne rinnoissa ja verenvuoto emättimestä.

Hoito

Oireita voidaan hoitaa pienentämällä annosta tai lopettamalla hoito.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: estrogeenit, ATC-koodi: G03CA04

Vaikuttava aine, synteettinen estrioli, on kemiallisesti ja biologisesti identtinen ihmisen endogeenisen estradiolin kanssa.

Paikallisesti annosteltu estrioli lievittää estrogeenin puutteesta johtuvaa epämukavuutta emättimen alueella. Emättimen alueella nähdään atrofisten solujen muodostumisen sijasta välimuotoisia ja enenevässä määrin pinnallisia soluja, tulehdusmuutosten vähenemistä ja Döderlein-flooran palautumista.

Kliinisistä tutkimuksista saadut tiedot

Estrogeenin puutteesta johtuvien oireiden lievittyminen

Emättimen oireet lievittyivät muutaman ensimmäisen hoitoviikon aikana.

Vaginelle -valmisteen hoidollisen tehon saavuttaminen edellyttää vaikuttavan aineen paikallista saatavuutta vaikutuskohdassa. Koska systeemistä imeytymistä tapahtuu, annetaan seuraavat tiedot:

Imeytyminen

Kun emättimeen annostellaan 0,5 mg estriolia, estriolin keskimääräinen enimmäispitoisuus seerumissa (C_max) on 144,2 pg/ml, ja se saavutetaan keskimäärin 2 tunnissa.

Jakautuminen

Plasman estriolista 8 % on vapaassa muodossa, 91 % sitoutuu albumiiniin ja 1 % sitoutuu SHBG:hen.

Biotransformaatio

Maksametabolian seurauksena muodostuu pääasiassa glukuronideja ja sulfaatteja.

Eliminaatio

Konjugoitumattoman estriolin puoliintumisaika plasmassa (T_1/2) on 9–10 tuntia. Neljän tunnin kuluttua enintään 90 % on tehottomassa konjugoituneessa muodossa.

Estrioli eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta konjugaatteina ja vähäisessä määrin sapen kautta.

Koska eri koe-eläinlajien erot ovat suuria ihmiseen verrattuna, koe-eläinten estrogeenitutkimuksista saaduilla tuloksilla on vain rajallista ennustearvoa ihmisille.

Eläinkokeissa on osoitettu, että systeemisesti annostellulla estriolilla ja muilla estrogeeneilla on embryoletaalinen vaikutus jo suhteellisen pieniä annoksia käytettäessä. Virtsa- ja sukupuolielinten epämuodostumia ja urospuolisten sikiöiden feminisaatiota on todettu.

Estriolin emättimensisäisestä käytöstä ei ole saatavilla prekliinisiä tietoja.

Kroonista toksisuutta, genotoksisuutta ja karsinogeenisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille lukuun ottamatta riskejä, jotka on jo kuvattu tämän valmisteyhteenvedon muissa kohdissa.

Setostearyylialkoholi

Makrogoli 20-glyserolimonostearaatti

Glyserolimonostearaatti (E471)

Isopropyylimyristaatti

Karbomeeri

Natriumhydroksidi (E524)

Puhdistettu vesi

Fenoksietanoli

Ei oleellinen.

4 vuotta

Kestoaika avaamisen jälkeen: 1 vuosi (30 g:n tuubi), 3 vuotta(50 g:n ja 100 g:n tuubi)

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Itsehoito

VAGINELLE emätinemulsiovoide
0,5 mg/g (L:ei) 30 g (asetin) (25,86 €)

PF-selosteen tieto

Alumiinituubit, jotka sisältävät 30 g, 50 g ja 100 g emulsiovoidetta ja asettimen. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen emulsiovoide.

Ei erityisvaatimuksia hävittämisen suhteen.

VAGINELLE emätinemulsiovoide
0,5 mg/g 30 g

• Ei korvausta.

G03CA04

26.02.2024