FETCROJA kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos 1 g

▼Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Yksi injektiopullo sisältää 1 g:aa kefiderokolia vastaavan määrän kefiderokolisulfaattitosilaattia.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan

Yksi injektiopullo sisältää 7,64 mmol natriumia (noin 176 mg).

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (kuiva-aine välikonsentraattia varten).

Fetcroja on tarkoitettu aerobisten gramnegatiivisten organismien aiheuttamien infektioiden hoitoon aikuisille, joiden hoitovaihtoehdot ovat rajalliset (ks. kohdat Annostus ja antotapa, Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Farmakodynamiikka).

Bakteerilääkkeiden asianmukaista käyttöä koskevat viralliset suositukset on huomioitava.

Hoitoa ei saa aloittaa, ennen kuin on konsultoitu lääkäriä, jolla on asianmukaista kokemusta infektiotautien hoidosta.

Fetcroja-hoitoa suositellaan potilaille, joiden hoitovaihtoehdot ovat rajalliset, eikä hoitoa saa aloittaa, ennen kuin on konsultoitu lääkäriä, jolla on asianmukaista kokemusta infektiotautien hoidosta.

Annostus

Taulukko 1 Suositeltu Fetcroja¹-annostus potilaille, joiden kreatiniinin puhdistuma on ≥ 90 ml/min²

¹ Käytettävä yhdessä anaerobisiin ja/tai grampositiivisiin taudinaiheuttajiin tehoavien bakteerilääkkeiden kanssa silloin, kun tällaisten taudinaiheuttajien tiedetään tai epäillään myötävaikuttavan infektioprosessiin.

² Cockcroft-Gaultin kaavalla laskettuna.

³ Komplisoituneissa virtsatieinfektioissa mukaan lukien pyelonefriitissä ja komplisoituneissa vatsansisäisissä infektioissa suositeltu hoidon kesto on 5–10 vuorokautta. Sairaalakeuhkokuumeessa mukaan lukien respiraattorihoitoon liittyvässä keuhkokuumeessa suositeltu hoidon kesto on 7–14 vuorokautta. Hoitoa saattaa olla tarpeen jatkaa enintään 21 vuorokauteen asti.

Erityisryhmät

Munuaisten vajaatoiminta

Taulukko 2 Suositeltu Fetcroja-annostus potilaille, joiden kreatiniinin puhdistuma on < 90 ml/min¹

¹ Cockcroft-Gaultin kaavalla laskettuna.

² Koska kefiderokoli poistuu hemodialyysissa, se tulee antaa mahdollisimman pian hemodialyysin päättymisen jälkeen hemodialyysipäivinä.

Maksan vajaatoiminta

Annosta ei tarvitse muuttaa maksan vajaatoimintaa sairastaville potilaille (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Iäkkäät potilaat

Annosta ei tarvitse muuttaa (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat

Fetcroja-valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 18 vuoden ikäisten lasten ja nuorten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa

Laskimoon.

Fetcroja annetaan laskimoon 3 tunnin kestoisena infuusiona.

Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen saattamisesta käyttökuntoon ja laimentamisesta ennen lääkkeen antoa.

Jos hoitoa toisen lääkevalmisteen ja Fetcroja-valmisteen yhdistelmällä ei voida välttää, valmisteita ei saa antaa samalla ruiskulla tai samassa infuusioliuoksessa. Laskimoyhteydet on suositeltavaa huuhdella asianmukaisesti eri lääkevalmisteiden annon välillä.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Yliherkkyys mille tahansa kefalosporiinia sisältävälle bakteerilääkevalmisteelle.

Vaikea yliherkkyys (esim. anafylaktinen reaktio, vaikea ihoreaktio) muun tyyppiselle beetalaktaamirakenteiselle bakteerilääkkeelle (esim. penisilliineille, monobaktaameille tai karbapeneemeille).

Yliherkkyysreaktiot

Yliherkkyyttä on raportoitu kefiderokolin käytön yhteydessä (ks. kohdat Vasta-aiheet ja Haittavaikutukset).

Potilaat, joilla on esiintynyt yliherkkyyttä karbapeneemeille, penisilliineille tai muille beetalaktaamirakenteisille bakteerilääkkeille, saattavat myös olla yliherkkiä kefiderokolille. Ennen Fetcroja-hoidon aloittamista on huolellisesti selvitettävä, onko potilaalla esiintynyt aiempia yliherkkyysreaktioita beetalaktaamiantibiooteille (ks. kohta Vasta-aiheet).

Vaikean allergisen reaktion tapauksessa Fetcroja-hoito on lopetettava heti ja potilaalle annettava asianmukaista ensihoitoa.

Clostridium difficilen aiheuttama ripuli

Clostridium difficilen aiheuttamaa ripulia on raportoitu kefiderokolin käytön yhteydessä (ks. kohta Haittavaikutukset). Sairaus voi vaikeudeltaan vaihdella lievästä ripulista kuolemaan johtavaan koliittiin ja sen mahdollisuus on huomioitava, jos potilaalla esiintyy ripulia kefiderokolin annon aikana tai sen jälkeen. Kefiderokolihoidon lopettamista ja elintoimintoja tukevaa hoitoa yhdistettynä spesifiseen Clostridium difficile -infektion hoitoon on tällöin harkittava. Peristaltiikkaa estäviä lääkevalmisteita ei saa antaa.

Kouristuskohtaukset

Kefalosporiinien on todettu laukaisevan kouristuskohtauksia. Kouristustauteja sairastavien potilaiden tulee jatkaa kouristuslääkitystä. Potilaille, joille kehittyy fokaalisia vapina-, myoklonus- tai kouristusoireita, on tehtävä neurologinen arviointi sekä aloitettava kouristuslääkitys, ellei sitä ole jo aloitettu. Kefiderokoliannosta on tarvittaessa säädettävä munuaisten toiminnan mukaan (ks. kohta Annostus ja antotapa). Vaihtoehtoisesti kefiderokolihoito on lopetettava.

Kliinisten tietojen rajallisuus

Kliinisissä tutkimuksissa kefiderokolia on käytetty ainoastaan seuraavien infektiotyyppien hoitoon: komplisoituneet virstatieinfektiot (cUTI), sairaalakeuhkokuume (HAP), respiraattorihoitoon liittyvä keuhkokuume (VAP), terveydenhuoltoon liittyvä keuhkokuume (HCAP); sepsis ja bakteremia (osalla potilaista ensisijaista infektiopesäkettä ei pystytty selvittämään).

Kefiderokolin käyttö gramnegatiivisten aerobisten taudinaiheuttajien aiheuttamien infektioiden hoitoon potilaille, joiden hoitovaihtoehdot ovat rajalliset, perustuu kefiderokolin farmakokineettis-farmakodynaamisiin analyyseihin sekä niukkoihin kliinisiin tietoihin satunnaistetusta kliinisestä tutkimuksesta, jossa 80 potilasta sai hoitoa Fetcroja-valmisteella ja 38 potilasta parhaalla saatavilla olevalla lääkityksellä karbapeneemiresistenttien organismien aiheuttamiin infektioihin.

Syystä riippumaton kuolleisuus potilailla, joilla on karbapeneemiresistenttien gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamia infektioita

Syystä riippumaton kuolleisuus oli suurempi kefiderokolihoitoa saavilla potilailla verrattuna parasta saatavilla olevaa hoitoa (BAT) saaviin potilaisiin satunnaistetussa avoimessa tutkimuksessa kriittisesti sairailla infektiopotilailla, joiden infektion tiedettiin tai epäiltiin olevan karbapeneemiresistentin gramnegatiivisen bakteerin aiheuttama. Suurempi syystä riippumaton kuolleisuus kefiderokoliryhmässä 28 vuorokauden kohdalla koski potilaita, joita hoidettiin sairaalakeuhkokuumeen, bakteremian ja/tai sepsiksen takia (25/101 [24,8 %] kefiderokoliryhmässä vs. 9/49 [18,4 %] BAT-ryhmässä; hoitoero 6,4 %, 95 %:n luottamusväli -8,6, 19,2). Suurempi syystä riippumaton kuolleisuus säilyi kefiderokoliryhmässä tutkimuksen loppuun saakka (34/101 [33,7 %] kefiderokoliryhmässä vs. 9/49 [18,4 %] BAT-ryhmässä; hoitoero 15,3 %, 95 %:n luottamusväli ‑0,2, 28,6). Syytä kuolleisuuden lisääntymiseen ei ole varmistettu. Kefiderokoliryhmässä kuolleisuudella havaittiin olevan yhteys Acinetobacter spp. -bakteerien aiheuttamiin infektioihin, jotka muodostivat pääosan fermentoimattomien bakteerien aiheuttamista infektioista. Muiden fermentoimattomien bakteerien aiheuttamissa infektioissa kuolleisuus ei sen sijaan ollut suurempi kefiderokoliryhmässä BAT-ryhmään verrattuna.

Kefiderokolin vaikutuskirjo

Kefiderokoli tehoaa heikosti tai ei ollenkaan useimpiin grampositiivisiin ja anaerobisiin organismeihin (ks. kohta Farmakodynamiikka). Myös muita bakteerilääkevalmisteita on käytettävä silloin, kun tällaisten taudinaiheuttajien tiedetään tai epäillään myötävaikuttavan infektioprosessiin.

Resistentit organismit

Kefiderokolin käyttö saattaa johtaa resistenttien organismien liikakasvuun, mikä voi vaatia hoidon keskeyttämistä tai muita asiaankuuluvia toimenpiteitä.

Munuaisten toiminnan seuranta

Munuaisten toimintaa on seurattava säännöllisesti, sillä annoksen muuttaminen hoidon aikana saattaa olla tarpeen.

Vaikutukset laboratoriokokeiden tuloksiin

Kefiderokoli saattaa aiheuttaa vääriä positiivisia tuloksia virtsan liuskatesteissä (virtsan proteiini, ketonit tai okkultti veri). Kliinisten laboratorioiden tulee vahvistaa positiiviset tulokset vaihtoehtoisilla testausmenetelmillä.

Serokonversio antiglobuliinitestissä (Coombsin koe)

Suoran tai epäsuoran Coombsin kokeen tulos saattaa muuttua positiiviseksi kefiderokolihoidon aikana.

Vähäsuolainen ruokavalio

Yksi 1 g:n injektiopullo sisältää 7,64 mmol natriumia (noin 176 mg).

Yksi 2 g:n annos kefiderokolia, joka on saatettu käyttökuntoon 100 ml:lla 0,9‑prosenttista natriumkloridi-injektionestettä, sisältää 30,67 mmol (705 mg) natriumia, joka vastaa 35 %:a WHO:n suosittelemasta natriumin päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille. Kefiderokolin kokonaisvuorokausiannoksen (2 g kolme kertaa päivässä) sisältämä natriumin määrä, 2,1 g, on hieman suurempi kuin WHO:n suosittelema natriumin 2 g:n päivittäinen enimmäissaanti aikuisille.

Yksi 2 g:n annos kefiderokolia, joka on saatettu käyttökuntoon 100 ml:lla 5‑prosenttista dekstroosi-injektionestettä, sisältää 15,28 mmol (352 mg) natriumia. Kefiderokolin kokonaisvuorokausiannoksen (2 g kolme kertaa päivässä) sisältämä natriumin määrä, kun käyttökuntoon saattaminen tehdään 5‑prosenttisella dekstroosi-injektionesteellä, on 1056 mg, joka vastaa 53 %:a WHO:n suosittelemasta natriumin 2 g:n päivittäisestä enimmäissaannista aikuisille.

In vitro -tutkimusten ja kahden faasin 1 kliinisten tutkimusten perusteella kefiderokolin sekä sytokromi P450 (CYP) -entsyymien substraattien, estäjien tai induktorienvälillä ei odoteta olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Raskaus

Ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja (alle 300 raskauden lopputulosta) kefiderokolinatriumin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Varmuuden vuoksi Fetcroja-valmisteen käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys

Ei tiedetä, erittyvätkö Fetcroja/metaboliitit ihmisen rintamaitoon. On päätettävä, lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko Fetcroja-hoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys

Kefiderokolin vaikutusta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole tutkittu. Perustuen prekliinisiin tietoihin tutkimuksesta, jossa altistus oli kliinistä altistusta vähäisempää, ei ole näyttöä siitä, että Fetcroja vaikuttaa miesten tai naisten hedelmällisyyteen (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Fetcroja-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Yleisimmät haittavaikutukset olivat ripuli (8,2 %), oksentelu (3,6 %), pahoinvointi (3,3 %) ja yskä (2 %).

Haittavaikutusten taulukkomuotoinen luettelo

Seuraavia haittavaikutuksia on raportoitu kliinisissä tutkimuksissa kefiderokolin käytön yhteydessä (taulukko 3). Haittavaikutukset on luokiteltu yleisyyden ja elinjärjestelmäluokan (SOC) mukaan. Yleisyysluokat ovat: hyvin yleinen (≥ 1/10), yleinen (≥ 1/100, < 1/10), melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100), harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000), hyvin harvinainen (< 1/10 000), tuntematon (koska saatavissa oleva tieto ei riitä esiintyvyyden arviointiin). Haittavaikutukset on kussakin elinjärjestelmäluokassa esitetty vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 3 Haittavaikutusten taulukkomuotoinen luettelo

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Ei ole olemassa tietoja kefiderokoliyliannostukseen yhdistetyistä kliinisistä merkeistä ja oireista.

Yliannostustapauksessa potilasta on seurattava, hoito lopetettava ja yleistä, elintoimintoja tukevaa hoitoa harkittava.

Noin 60 % kefiderokolista poistuu 3–4 tunnin kestoisessa hemodialyysissa.

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Systeemiset bakteerilääkkeet. ATC-koodi: J01DI04

Vaikutusmekanismi

Kefiderokoli on sideroforikefalosporiini. Ulkokalvon poriinikanavien läpi tapahtuvan passiivisen diffuusion lisäksi kefiderokoli kykenee sitoutumaan solunulkoiseen vapaaseen rautaan sideroforisivuketjunsa avulla, mikä mahdollistaa aktiivisen kuljetuksen gramnegatiivisten bakteerien periplasmiseen tilaan sideroforisoluunottojärjestelmien kautta. Tämän seurauksena kefiderokoli sitoutuu penisilliiniä sitoviin proteiineihin (PBP) ja estää bakteerin peptidoglykaanisoluseinän synteesiä, mikä johtaa solun hajoamiseen ja kuolemaan.

Resistenssi

Bakteeriresistenssimekanismeja, jotka saattavat johtaa resistenssiin kefiderokolille, ovat mutantit tai hankitut PBP-proteiinit, kefiderokolia hydrolysoimaan kykenevät beetalaktamaasientsyymit, bakteerien raudanoton säätelyyn vaikuttavat mutaatiot, sideroforia kuljettavien proteiinien mutaatiot ja bakteerien natiivien sideroforien yli-ilmentyminen.

In vitro useimmat beetalaktamaasit, mukaan lukien metalloentsyymit, eivät vaikuta kefiderokolin antibakteeriseen vaikutukseen normaalisti herkkiä lajeja vastaan. Sideroforivälitteisen soluunkulkeutumistavan vuoksi poriinien häviämisellä tai effluksivälitteisellä resistenssillä on yleisesti ottaen vähäisempi vaikutus kefiderokolin aktiivisuuteen in vitro verrattuna moniin muihin beetalaktaameihin.

Kefiderokoli tehoaa grampositiivisiin ja anaerobisiin bakteereihin heikosti tai ei ollenkaan luontaisen resistenssin vuoksi.

Antibakteerinen vaikutus yhdistelmäkäytössä muiden bakteerilääkkeiden kanssa

In vitro -tutkimuksissa ei havaittu antagonismia kefiderokolin ja seuraavien antibioottien välillä: amikasiini, keftatsidiimi/avibaktaami, keftolotsaani/tatsobaktaami, siprofloksasiini, klindamysiini, kolistiini, daptomysiini, linetsolidi, meropeneemi, metronidatsoli, tigesykliini ja vankomysiini.

Herkkyysmääritysten rajat

EUCAST:in määrittämät herkkyysrajat pienimmälle bakteerien kasvun estävälle kefiderokolipitoisuudelle (MIC) ovat seuraavat:

Farmakokineettinen/farmakodynaaminen suhde

Ajanjakson, jonka plasman vapaan kefiderokolipitoisuus ylittää pienimmän infektionaiheuttajan kasvua estävän pitoisuuden (%fT_>MIC), on osoitettu korreloivan parhaiten tehon kanssa.

Antibakteerinen vaikutus spesifisiä taudinaiheuttajia vastaan

In vitro -tutkimukset viittaavat siihen, että seuraavat taudinaiheuttajat ovat hankinnaisten resistenssimekanismien puuttuessa herkkiä kefiderokolille:

Aerobiset gramnegatiiviset organismit

Achromobacter spp.

Acinetobacter baumannii complex

Burkholderia cepacia complex

Citrobacter freundii complex

Citrobacter koseri

Escherichia coli

Enterobacter cloacae complex

Klebsiella (Enterobacter) aerogenes

Klebsiella pneumoniae

Klebsiella oxytoca

Morganella morganii

Proteus mirabilis

Proteus vulgaris

Providencia rettgeri

Serratia spp.

Pseudomonas aeruginosa

Serratia marcescens

Stenotrophomonas maltophilia

In vitro -tutkimusten mukaan seuraavat lajit eivät ole herkkiä kefiderokolille:

Aerobiset grampositiiviset organismit

Anaerobiset organismit

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset Fetcroja-valmisteen käytöstä aerobisten gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa kaikissa pediatrisissa potilasryhmissä (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Toistuvat, 8 tunnin välein annetut kefiderokoliannokset eivät johtaneet kumuloitumiseen terveillä aikuisilla tutkittavilla, joiden munuaisten toiminta oli normaali.

Jakautuminen

Kefiderokolin sitoutuminen plasman proteiineihin, pääasiassa albumiiniin, on 40–60-prosenttista. Eliminaatiovaiheen jakautumistilavuuden geometrinen keskiarvo (CV%) terveille aikuisille tutkittaville (n = 43) annetun laskimonsisäisen 2 g:n kefiderokolikerta-annoksen jälkeen oli 18,0 l (18,1 %) eli samankaltainen kuin solunulkoinen nestetilavuus.

Biotransformaatio

Kun [¹⁴C]-merkittyä kefiderokolia annettiin 1 g:n kerta-annos 1 tunnin kestoisena infuusiona, kefiderokolin osuus plasman kokonaisradioaktiivisuuden AUC-arvosta oli 92,3 %. Päämetaboliitti pyrrolidiiniklooribentsamidin (joka on kefiderokolin hajoamistuote) osuus plasman kokonaisradioaktiivisuuden AUC-arvosta oli 4,7 %. Muiden, vähäisempien metaboliittien osuus plasman kokonaisradioaktiivisuuden AUC-arvosta oli < 2 % metaboliittia kohden.

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa

Kefiderokolin samanaikainen anto 2 g:n annoksina 8 tunnin välein ei vaikuttanut midatsolaamin (CYP3A:n substraatti), furosemidin (OAT1:n ja OAT3:n substraatti) eikä metformiinin (OCT1:n, OCT2:n ja MATE2-K:n substraatti) farmakokinetiikkaan. Kefiderokolin samanaikainen anto 2 g:n annoksina 8 tunnin välein suurensi rosuvastatiinin (OATP1B3:n substraatti) AUC-arvoa 21 %, mitä ei pidetty kliinisesti merkityksellisenä.

Eliminaatio

Eliminaation puoliintumisaika terveillä aikuisilla tutkittavilla oli 2–3 tuntia. Kefiderokolin puhdistuman geometrisen keskiarvon (%CV) arvioitiin olevan terveillä tutkittavilla noin 5,18 (17,2 %) l/h. Kefiderokoli eliminoituu pääasiassa munuaisten kautta. Kun [¹⁴C]-merkittyä kefiderokolia annettiin 1 g:n kerta-annos 1 tunnin kestoisena infuusiona, 98,6 % annoksen kokonaisradioaktiivisuudesta erittyi virtsaan ja 2,8 % ulosteeseen. Annetusta kefiderokoliannoksesta 90,6 % erittyi muuttumattomana virtsaan.

Lineaarisuus/ei-lineaarisuus

Kefiderokolin farmakokinetiikka on lineaarista annosalueella 100–4 000 mg.

Erityisryhmät

Populaatiofarmakokineettisessä analyysissa iän, sukupuolen ja rodun ei havaittu vaikuttavan kefiderokolin farmakokinetiikkaan kliinisesti merkityksellisellä tavalla.

Pediatriset potilaat

Kefiderokolin farmakokinetiikkaa ei ole tutkittu alle 18‑vuotiailla lapsilla ja nuorilla (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Munuaisten vajaatoiminta

Kefiderokolin farmakokinetiikkaa 1 g:n kerta-annoksen jälkeen arvioitiin lievää munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla tutkittavilla (n = 8, glomerulusten suodatusnopeus [eGFR] 60 ‑ < 90 ml/min/1,73 m²), keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla tutkittavilla (n = 7, eGFR 30 – < 60 ml/min/1,73 m²), vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla tutkittavilla (n = 6, eGFR alle 30 ml/min/1,73 m²), hemodialyysihoitoa vaativaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavilla tutkittavilla (n = 8) ja terveillä tutkittavilla, joiden munuaisten toiminta oli normaali (n = 8, arvioitu kreatiniinin puhdistuma vähintään 90 ml/min). Kefiderokolin AUC-arvojen geometristen keskiarvojen suhde ja 90 %:n luottamusväli olivat lievässä munuaisten vajaatoiminnassa 1,0 (0,8, 1,3), keskivaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa 1,5 (1,2, 1,9), vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa tai loppuvaiheen munuaissairaudessa ilman hemodialyysia 2,5 (2,0, 3,3) ja normaalissa munuaisten toiminnassa 4,1 (3,3 5,2). Noin 60 % Fetcroja-valmisteesta poistui 3–4 tunnin kestoisessa hemodialyysissa.

Noudatettaessa suositeltuja annosmuutoksia eriasteista munuaisten vajaatoimintaa sairastaville potilaille altistuksen odotetaan vastaavan munuaistoiminnaltaan normaalien tai lievää munuaisten vajaatoimintaa sairastavien tutkittavien altistusta (ks. kohta Annostus ja antotapa).

Lisääntynyt munuaispuhdistuma

Populaatiofarmakokineettiseen malliin perustuvat simulaatiot osoittivat altistuksen Fetcroja-valmisteelle, mukaan lukien %fT>MIC-arvon, olevan samankaltainen potilailla, joiden munuaispuhdistuma on lisääntynyt ja joiden annosta muutetaan suositellulla tavalla, kuin potilailla, joiden munuaisten toiminta on normaali.

Maksan vajaatoiminta

Maksan vajaatoiminnan ei odoteta muuttavan Fetcroja-valmisteen eliminoitumista, koska metaboloituminen maksassa / erittyminen maksan kautta eivät ole Fetcroja-valmisteen pääasiallinen eliminaatioreitti.

Farmakologista turvallisuutta ja genotoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille. Kefiderokolilla ei ole tehty karsinogeenisuustutkimuksia.

Kefiderokoli ei ollut mutageeninen bakteereilla tehdyssä takaisinmutaatiotestissä in vitro eikä HPRT-geenimutaatiotestissä ihmisen soluilla in vitro. Positiivisia löydöksiä havaittiin kromosomipoikkeavuustestissä viljellyillä TK6-soluilla in vitro ja hiiren lymfoomatestissä (MLA) in vitro. Genotoksisuudesta in vivo ei havaittu näyttöä (rotan mikrotumatesti ja rotilla tehty comet-testi).

Kefiderokoli ei vaikuttanut haitallisesti hedelmällisyyteen ja varhaiseen alkion kehitykseen rotilla, jotka saivat kefiderokolia laskimoon enintään 1 000 mg/kg/vrk, joka vastaa 0,8‑kertaista kliinistä altistusta. Teratogeenisuudesta tai toksisuudesta alkioille ei havaittu näyttöä rotilla, jotka saivat 1 000 mg/kg/vrk (0,9‑kertainen kliininen altistus), tai hiirillä, jotka saivat 2 000 mg/kg/vrk (1,3‑kertainen kliininen altistus).

Kefiderokoli ei vaikuttanut haitallisesti kasvuun ja kehitykseen, mukaan lukien neurobehavioraalisiin toimintoihin, nuorilla rotilla, jotka saivat 1 000 mg/kg/vrk ihon alle syntymänjälkeisinä päivinä 7–27 tai 600 mg/kg/vrk laskimoon syntymänjälkeisinä päivinä 28–48.

Sakkaroosi

Natriumkloridi

Natriumhydroksidi (pH:n säätöä varten)

Tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Jos hoitoa toisen lääkevalmisteen ja Fetcroja-valmisteen yhdistelmällä ei voida välttää, valmisteita ei saa antaa samalla ruiskulla tai samassa infuusioliuoksessa. Laskimoyhteydet on suositeltavaa huuhdella asianmukaisesti eri lääkevalmisteiden annon välillä.

Kuiva-aine

3 vuotta.

Injektiopullossa olevan käyttökuntoon saatetun liuoksen säilyvyys

Käyttökuntoon saattamisen jälkeisen käyttöä edeltävän kemiallisen ja fysikaalisen säilyvyyden on osoitettu olevan 1 tunti 25 °C:n lämpötilassa.

Mikrobiologisesta näkökulmasta käyttökuntoon saatettu valmiste tulee käyttää välittömästi, ellei avaamiseen ja käyttökuntoon saattamiseen käytettävä menetelmä poissulje mikrobiologisen kontaminaation riskiä. Mikäli valmistetta ei käytetä heti, säilytysajat ja -olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla eivätkä ne saa ylittää 1 tuntia 25 °C:n lämpötilassa.

Infuusiopussissa olevan laimennetun liuoksen säilyvyys

Laimentamisen jälkeisen käyttöä edeltävän kemiallisen, mikrobiologisen ja fysikaalisen säilyvyyden on osoitettu olevan 6 tuntia 25 °C:n lämpötilassa sekä 24 tuntia 2–8 °C:n lämpötilassa valolta suojattuna ja sen jälkeen 6 tuntia 25 °C:n lämpötilassa.

Mikrobiologisesta näkökulmasta laimennetut valmisteet tulee käyttää välittömästi. Mikäli valmistetta ei käytetä heti, säilytysajat ja -olosuhteet ennen käyttöä ovat käyttäjän vastuulla eivätkä ne normaalisti saa ylittää 6 tuntia 25 °C:n lämpötilassa tai 24 tuntia 2–8 °C:n lämpötilassa valolta suojattuna ja sen jälkeen 6 tuntia 25 °C:n lämpötilassa, ellei laimentamista ole tehty kontrolloiduissa ja validoiduissa aseptisissa olosuhteissa. Kuuden tunnin ajanjaksoon 25 °C:n lämpötilassa on laskettava mukaan myös valmisteen 3 tunnin antoaika (ks. kohta Annostus ja antotapa). Jos infuusioliuosta säilytetään jääkaapissa, infuusiopussi on poistettava jääkaapista ja annettava lämmetä huoneenlämpöiseksi ennen käyttöä.

Liuoksen valmistelu antoa varten, ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).

Säilytä alkuperäisessä rasiassa. Herkkä valolle.

Käyttökuntoon saatetun ja laimennetun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta Kestoaika.

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

FETCROJA kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
1 g 10 kpl (1852,31 €)

PF-selosteen tieto

14 ml:n injektiopullo (tyyppi I, kirkasta lasia), jossa on klooributyylielastomeeritulppa, alumiinisinetti ja muovista valmistettu flip-off-korkki. Injektiopullot on pakattu pahvirasiaan.

Pakkauskoko: 10 injektiopulloa.

Valmisteen kuvaus:

Valkoinen tai luonnonvalkoinen jauhe.

Injektiopullot ovat kertakäyttöisiä.

Kuiva-aine saatetaan käyttökuntoon joko 10 ml:lla 0,9-prosenttista (9 mg/ml) natriumkloridi-injektionestettä tai 10 ml:lla 5-prosenttista dekstroosi-injektionestettä. Injektioneste otetaan 100 ml:n infuusiopusseista, joita käytetään lopullisen infuusioliuoksen valmistamiseen. Kuiva-aine liuotetaan varovasti ravistamalla. Injektiopullon/injektiopullojen annetaan tämän jälkeen seistä, kunnes pinnalle muodostunut vaahto on hävinnyt (yleensä 2 minuutin kuluessa). Injektiopullossa olevan käyttökuntoon saatetun liuoksen lopullinen tilavuus on noin 11,2 ml (varoitus: käyttökuntoon saatettua liuosta ei saa pistää suoraan).

Tarvittavan annoksen valmistelu aloitetaan vetämällä injektiopullosta asianmukainen määrä käyttökuntoon saatettua liuosta taulukon 4 mukaisesti. Tämän jälkeen vedetty liuos lisätään infuusiopussiin, joka sisältää jäljellä olevan määrän 100 ml:sta 0,9-prosenttista (9 mg/ml) natriumkloridi-injektionestettä tai 5-prosenttista dekstroosi-injektionestettä. Infuusiopussissa oleva laimennettu lääkevalmiste tulee lopuksi tarkastaa silmämääräisesti hiukkasten ja poikkeavan värin varalta. Liuosta, jossa näkyy hiukkasia tai jonka väri on poikkeava, ei saa käyttää.

Taulukko 4 Kefiderokoliannosten valmistelu

Liuoksen valmistuksessa ja annossa on käytettävä normaalia aseptista tekniikkaa.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

FETCROJA kuiva-aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos
1 g 10 kpl

• Ei korvausta.

J01DI04

14.12.2023