Vertaa PF-selostetta

CERDELGA kapseli, kova 84 mg

Huomioitavaa

▼Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti uutta turvallisuutta koskevaa tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Yksi kapseli sisältää eliglustaattitartraattia määrän, joka vastaa 84,4 mg eliglustaattia.

Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan:
Yksi kapseli sisältää laktoosimonohydraattia määrän, joka vastaa 106 mg laktoosia.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Kapseli, kova.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Cerdelga on tarkoitettu niiden tyypin 1 Gaucher’n tautia (GD1) sairastavien aikuispotilaiden pitkäaikaiseen hoitoon, joilla CYP2D6-metabolia on hidasta, keskinopeaa tai nopeaa.

Ehto

Hoidon tulee tapahtua vain Gaucherin taudin hoidon tuntevan lääkärin valvonnassa.

Annostus ja antotapa

Lääkärin, jolla on osaamista Gaucher’n taudin hoidosta, on vastattava Cerdelga-hoidon aloituksesta ja seurannasta.

Annostus
Suositeltu annos on 84 mg eliglustaattia kahdesti vuorokaudessa keskinopeille ja nopeille CYP2D6-metaboloijille. Hitaille CYP2D6-metaboloijille suositeltu annos on 84 mg eliglustaattia kerran vuorokaudessa. Jos annos jää väliin, lääkemääräyksen mukainen annos otetaan seuraavana aikataulun mukaisena aikana. Seuraavaa annosta ei oteta kaksinkertaisena.

Kapselit voidaan ottaa ruoan kanssa tai ilman ruokaa. Greippihedelmän ja sen mehun nauttimista on vältettävä (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Erityispotilaat
Potilaat, joilla CYP2D6-metabolia on erittäin nopeaa ja määrittämätöntä
Cerdelga-valmistetta ei pidä käyttää hoitona potilaille, joilla CYP2D6-metabolia on erittäin nopeaa tai määrittämätöntä (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet).

Potilaat, joilla on maksan vajaatoiminta
Cerdelga-valmistetta ei ole tutkittu maksan vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa. Näin ollen annossuosituksia ei ole mahdollista antaa.

Potilaat, joilla on munuaisten vajaatoiminta
Cerdelga-valmistetta ei ole tutkittu munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa. Näin ollen annossuosituksia ei ole mahdollista antaa.

Iäkkäät potilaat (vähintään 65-vuotiaat)
Vähintään 65-vuotiaita potilaita oli mukana pieni määrä kliinisissä tutkimuksissa. Iäkkäiden ja nuorempien potilaiden teho- ja turvallisuusprofiileissa ei havaittu merkitseviä eroja.

Pediatriset potilaat
Cerdelga-valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 18 vuoden ikäisten lasten ja nuorten hoidossa ei ole varmistettu. Tietoja ei ole saatavilla.

Antotapa
Cerdelga otetaan suun kautta. Kapselit niellään kokonaisina, mieluiten veden kanssa. Kapseleita ei saa murskata, liuottaa eikä avata.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Potilaat, jotka ovat keskinopeita tai nopeita CYP2D6-metaboloijia ja jotka käyttävät vahvaa tai kohtalaista CYP2D6:n estäjää samanaikaisesti vahvan tai kohtalaisen CYP3A:n estäjän kanssa, ja potilaat, jotka ovat hitaita CYP2D6-metaboloijia ja jotka käyttävät vahvaa CYP3A:n estäjää. Cerdelga-valmisteen käyttö tässä tilanteessa aiheuttaa merkittävästi kohonneen eliglustaatin plasmapitoisuuden (ks. kohdat Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet ja Yhteisvaikutukset).

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Hoidon aloitus: CYP2D6-genotyypitys
Potilaille pitää tehdä CYP2D6-genotyypitys CYP2D6-metabolia tilan selvittämiseksi ennen Cerdelga-hoidon aloittamista (ks. kohta Annostus ja antotapa, Erityispotilaat).

Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset
Cerdelga on vasta-aiheinen potilailla, jotka ovat keskinopeita tai nopeita CYP2D6-metaboloijia ja jotka käyttävät vahvaa (esim. paroksetiini, fluoksetiini, kinidiini) tai kohtalaista (esim. duloksetiini, terbinafiini) CYP2D6:n estäjää samanaikaisesti vahvan (esim. klaritromysiini, itrakonatsoli) tai kohtalaisen (esim. erytromysiini, flukonatsoli) CYP3A:n estäjän kanssa, ja potilailla, jotka ovat hitaita CYP2D6-metaboloijia ja jotka käyttävät vahvaa CYP3A:n estäjää. Tässä tilanteessa molemmat merkittävät eliglustaatin metaboliareitit ovat heikentyneet, jolloin eliglustaatin plasmapitoisuuden ennakoidaan olevan merkittävästi koholla (ks. kohta Yhteisvaikutukset). Vaikka QTc-aika ei pidentynyt merkitsevästi perusteellisessa QT-tutkimuksessa terveillä tutkittavilla, farmakokineettisen/farmakodynaamisen mallin perusteella eliglustaatin plasmapitoisuuksien, jotka ovat 11-kertaisia ennustettuun ihmisen Cmax-pitoisuuteen nähden, ennakoidaan aiheuttavan lieviä pidentymiä PR-, QRS- ja QTc-aikoihin (ks. kohta Farmakodynamiikka, EKG-tutkimukset).

Katso kohdasta Yhteisvaikutukset tietoja Cerdelga-valmisteen käytöstä vahvan tai kohtalaisen CYP2D6:n tai CYP3A:n estäjän kanssa.

Cerdelga-valmisteen käyttö vahvojen CYP3A:n induktorien kanssa vähentää merkittävästi eliglustaattialtistusta, mikä voi vähentää eliglustaatin hoitotehoa. Tämän vuoksi näiden lääkkeiden samanaikaista antoa ei suositella (ks. kohta Yhteisvaikutukset).

Potilaat, joilla on aiemmin todettuja sydänsairauksia
Cerdelga-valmisteen käyttöä potilaiden hoitoon, joilla on aiemmin todettuja sydänsairauksia, ei ole tutkittu kliinisten tutkimusten aikana. Koska eliglustaatin ennakoidaan pidentävän lievästi EKG-aikoja merkittävästi kohonneilla plasmapitoisuuksilla, Cerdelga-valmisteen käyttöä tulee välttää niiden potilaiden kohdalla, joilla on sydänsairaus (kongestiivinen sydämen vajaatoiminta, tuore akuutti sydäninfarkti, bradykardia, sydämen johtumiskatkos, ventrikulaarinen arytmia) tai pitkän QT-ajan oireyhtymä, sekä yhdessä luokan IA (esim. kinidiini) ja luokan III (esim. amiodaroni, sotaloli) rytmihäiriölääkkeiden kanssa.

Kliinisen vasteen seuranta
Joillakin aiemmin hoitamattomilla potilailla pernan tilavuus pieneni alle 20 % (suboptimaalinen tulos) yhdeksän kuukauden hoidon jälkeen (ks. kohta Farmakodynamiikka). Näille potilaille on harkittava hoidon edistymisen seurantaa tai vaihtoehtoista hoitomuotoa.

Vakaassa tautitilassa olevien entsyymikorvaushoidosta eliglustaattiin vaihtavien potilaiden sairauden etenemistä on seurattava (esim. kuuden kuukauden kuluttua ja sen jälkeen säännöllisesti) kaikilla sairauden osa-alueilla taudin vakauden arvioimiseksi. Entsyymikorvaushoidon uudelleen aloittamista tai vaihtoehtoista hoitomuotoa on harkittava yksittäisillä potilailla, joiden hoitovaste ei ole optimaalinen.

Laktoosi
Potilaiden, joilla on harvinainen perinnöllinen galaktoosi-intoleranssi, saamelaisilla esiintyvä laktaasinpuutos tai glukoosin ja galaktoosin imeytymishäiriö, ei pidä käyttää tätä lääkettä.

Yhteisvaikutukset

Eliglustaattia metaboloivat pääosin CYP2D6-entsyymi ja vähemmässä määrin CYP3A4-entsyymi. Samanaikainen CYP2D6- tai CYP3A4-entsyymin toimintaan vaikuttavien aineiden anto voi muuttaa eliglustaatin plasmapitoisuutta. Eliglustaatti on P-gp:n ja CYP2D6:n estäjä in vitro-ympäristössä. Samanaikainen eliglustaatin ja P-gp:n tai CYP2D6:n substraattien anto voi nostaa näiden aineiden plasmapitoisuutta.

Luettelo aineista kohdassa Yhteisvaikutukset ei ole täydellinen ja lääkkeen määrääjää kehotetaan tutustumaan muiden potilaalle määrättyjen lääkevalmisteiden valmisteyhteenvetoihin niiden ja eliglustaatin mahdollisten yhteisvaikutusten selvittämiseksi.

Aineet, jotka lisäävät mahdollisesti eliglustaattialtistusta
Cerdelga-valmisteen käyttö on vasta-aiheista potilaille, jotka ovat keskinopeita tai nopeita CYP2D6-metaboloijia ja jotka käyttävät vahvaa tai kohtalaista CYP2D6:n estäjää samanaikaisesti vahvan tai kohtalaisen CYP3A:n estäjän kanssa, ja potilailla, jotka ovat hitaita CYP2D6-metaboloijia ja jotka käyttävät vahvaa CYP3A:n estäjää (ks. kohta Vasta-aiheet). Cerdelga-valmisteen käyttö näissä tilanteissa aiheuttaa merkittävästi kohonneen eliglustaatin plasmapitoisuuden.

CYP2D6:n estäjät

Keskinopeat ja nopeat metaboloijat:
Toistuvilla, kahdesti vuorokaudessa ei-hitaille metaboloijille annetuilla 84 mg:n eliglustaattiannoksilla samanaikainen paroksetiinin, joka on vahva CYP2D6:n estäjä, anto toistuvilla kerran vuorokaudessa annettavilla 30 mg:n annoksilla nosti eliglustaatin Cmax-pitoisuutta 7,3-kertaisesti ja AUC0-12-arvoa 8,9-kertaisesti. Keskinopeille ja nopeille metaboloijille, jotka käyttävät samanaikaisesti vahvaa CYP2D6:n estäjää (esim. paroksetiini, fluoksetiini, kinidiini, bupropioni), on harkittava 84 mg:n eliglustaattiannosta kerran vuorokaudessa.

Kahdesti vuorokaudessa ei-hitaille metaboloijille annettavalla 84 mg:n eliglustaattiannoksella samanaikaisen kohtalaisten CYP2D6:n estäjien (esim. duloksetiini, terbinafiini, moklobemidi, mirabegroni, sinakalsetti, dronedaroni) annon ennakoidaan lisäävän eliglustaattialtistusta jopa noin nelinkertaisesti. Kohtalaisten CYP2D6:n estäjien käytössä keskinopeille ja nopeille metaboloijille on noudatettava varovaisuutta.

CYP3A:n estäjät

Keskinopeat ja nopeat metaboloijat:
Toistuvilla, kahdesti vuorokaudessa ei-hitaille metaboloijille annetuilla 84 mg:n eliglustaattiannoksilla samanaikainen ketokonatsolin, joka on vahva CYP3A:n estäjä, anto toistuvilla 400 mg:n annoksilla kerran vuorokaudessa nosti eliglustaatin Cmax-pitoisuutta 3,8-kertaisesti ja AUC0-12-arvoa 4,3-kertaisesti. Samanlaisia vaikutuksia on odotettavissa muiden vahvojen CYP3A:n estäjien osalta (esim. klaritromysiini, ketokonatsoli, itrakonatsoli, kobisistaatti, indinaviiri, lopinaviiri, ritonaviiri, sakinaviiri, telapreviiri, tipranaviiri, posakonatsoli, vorikonatsoli, telitromysiini, konivaptaani, bosepreviiri). Vahvojen CYP3A:n estäjien käytössä keskinopeille ja nopeille metaboloijille on noudatettava varovaisuutta.

Kahdesti vuorokaudessa ei-hitaille metaboloijille annettavalla 84 mg:n eliglustaattiannoksella samanaikaisen kohtalaisten CYP3A:n estäjien (esim. erytromysiini, siprofloksasiini, flukonatsoli, diltiatseemi, verapamiili, aprepitantti, atatsanaviiri, darunaviiri, fosamprenaviiri, imatinibi, simetidiini) annon ennakoidaan lisäävän eliglustaattialtistusta jopa noin kolminkertaisesti. Kohtalaisten CYP3A:n estäjien käytössä keskinopeille ja nopeille on noudatettava varovaisuutta.

Hitaat metaboloijat:
Kerran vuorokaudessa hitaille metaboloijille annettavalla 84 mg:n eliglustaattiannoksella samanaikaisen vahvojen CYP3A:n estäjien (esim. ketokonatsoli, klaritromysiini, itrakonatsoli, kobisistaatti, indinaviiri, lopinaviiri, ritonaviiri, sakinaviiri, telapreviiri, tipranaviiri, posakonatsoli, vorikonatsoli, telitromysiini, konivaptaani, bosepreviiri) annon ennakoidaan nostavan eliglustaatin Cmax-pitoisuutta 4,3-kertaisesti ja AUC0-24-arvoa 6,2-kertaisesti. Vahvojen CYP3A:n estäjien käyttö on vasta-aiheista hitaille metaboloijille.

Kerran vuorokaudessa hitaille metaboloijille annettavalla 84 mg:n eliglustaattiannoksella samanaikaisen kohtalaisten CYP3A:n estäjien (esim. erytromysiini, siprofloksasiini, flukonatsoli, diltiatseemi, verapamiili, aprepitantti, atatsanaviiri, darunaviiri, fosamprenaviiri, imatinibi, simetidiini) annon ennakoidaan nostavan eliglustaatin Cmax-pitoisuutta 2,4-kertaisesti ja AUC0-24-arvoa 3,0-kertaisesti. Kohtalaisten CYP3A:n estäjien käyttöä yhdessä eliglustaatin kanssa ei suositella hitaille metaboloijille.

Heikkoja CYP3A:n estäjiä (esim. amlodipiini, silostatsoli, fluvoksamiini, hydrastisjuuri, isoniatsidi, ranitidiini, ranolatsiini) on käytettävä varoen hitaille metaboloijille.

CYP2D6:n estäjien samanaikainen käyttö CYP3A:n estäjien kanssa

Keskinopeat ja nopeat metaboloijat
Kahdesti vuorokaudessa ei-hitaille metaboloijille annettavalla 84 mg:n eliglustaattiannoksella samanaikaisen vahvojen tai kohtalaisten CYP2D6:n estäjien ja vahvojen tai kohtalaisten CYP3A:n estäjien annon ennakoidaan nostavan Cmax-pitoisuutta 17-kertaisesti ja AUC0-24-arvoa 25-kertaisesti. Vahvojen tai kohtalaisten CYP2D6:n estäjien samanaikainen käyttö vahvojen tai kohtalaisten CYP3A:n estäjien kanssa on vasta-aiheista keskinopeille ja nopeille metaboloijille.

Greippivalmisteet sisältävät yhtä tai useampaa CYP3A-entsyymiä estävää ainesosaa ja voivat lisätä eliglustaatin plasmapitoisuutta. Greippihedelmän ja sen mehun nauttimista on vältettävä.

Aineet, jotka voivat vähentää eliglustaattialtistusta
Vahvat CYP3A:n induktorit
Toistuvilla, kahdesti vuorokaudessa ei-hitaille metaboloijille annetuilla 127 mg:n eliglustaattiannoksilla samanaikainen rifampisiinin (joka on vahva CYP3A:n ja effluksikuljettajaproteiini P-gp:n induktori) anto toistuvilla 600 mg:n annoksilla kerran vuorokaudessa vähensi eliglustaattialtistusta noin 85 prosenttia. Toistuvilla, kahdesti vuorokaudessa hitaille metaboloijille annetuilla 84 mg:n eliglustaattiannoksilla samanaikainen rifampisiinin anto toistuvilla 600 mg:n annoksilla kerran vuorokaudessa vähensi eliglustaattialtistusta noin 95 prosenttia. Vahvan CYP3A:n induktorin (esim. rifampisiini, karbamatsepiini, fenobarbitaali, fenytoiini, rifabutiini ja mäkikuisma) käyttöä yhdessä eliglustaatin kanssa ei suositella keskinopeille, nopeille ja hitaille metaboloijille.

Aineet, joiden altistusta eliglustaatti mahdollisesti lisää
P-gp:n substraatit
Digoksiinin, joka on P-gp:n substraatti, 0,25 mg:n kerta-annoksen jälkeen samanaikainen eliglustaatin 127 mg:n annoksen anto kahdesti vuorokaudessa lisäsi digoksiinin Cmax-pitoisuutta 1,7-kertaisesti ja AUClast-arvoa 1,5-kertaisesti. P-gp:n substraattien (esim. digoksiini, kolkisiini, dabigatraani, fenytoiini, pravastatiini) annosten pienentäminen voi olla tarpeen.

CYP2D6:n substraatit
Metoprololin, joka on CYP2D6:n substraatti, 50 mg:n kerta-annoksen jälkeen samanaikainen eliglustaatin 127 mg:n annoksen anto kahdesti vuorokaudessa lisäsi metoprololin Cmax-pitoisuutta 1,5-kertaisesti ja AUC-arvoa 2,1-kertaisesti. Lääkevalmisteiden, jotka ovat CYP2D6:n substraatteja, annoksen pienentäminen voi olla tarpeen. Näihin valmisteisiin kuuluvat tietyt masennuslääkkeet (trisykliset antidepressantit, esim. nortriptyliini, amitriptyliini, imipramiini ja desipramiini), fenotiatsiinit, dekstrometorfaani ja atomoksetiini.

Raskaus ja imetys

Raskaus
Ei ole olemassa tietoja tai on vain vähän tietoja eliglustaatin käytöstä raskaana oleville naisille. Eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Varmuuden vuoksi Cerdelga-valmisteen käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys
Ei tiedetä, erittyykö/erittyvätkö eliglustaatti tai sen metaboliitit ihmisen rintamaitoon. Olemassa olevat farmakokineettiset/toksikologiset tiedot koe-eläimistä ovat osoittaneet eliglustaatin erittyvän rintamaitoon (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Vastasyntyneeseen/imeväiseen kohdistuvia riskejä ei voida sulkea. On päätettävä lopetetaanko rintaruokinta vai lopetetaanko Cerdelga-hoito ottaen huomioon rintaruokinnasta aiheutuvat hyödyt lapselle ja hoidosta koituvat hyödyt äidille.

Hedelmällisyys
Rotilla havaittiin vaikutuksia kiveksiin ja kumottavissa olevaa spermatogeneesin estovaikutusta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Näiden löydösten merkitys ihmisille ei ole tiedossa.

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Cerdelga-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta tai on vain vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto
Suurin osa haittavaikutuksista on ollut lieviä ja ohimeneviä. Useimmin ilmoitettu Cerdelga-valmisteen haittavaikutus on dyspepsia, josta on ilmoitettu noin 6 prosentilla potilaista. Noin 2 prosenttia Cerdelga-valmistetta kliinisissä tutkimuksessa saaneista potilaista keskeytti hoidon pysyvästi jostakin haittavaikutuksesta johtuen.

Useimmin ilmoitettu vakava haittavaikutus kliinisissä tutkimuksissa oli pyörtyminen (0,8 %). Kaikki tapahtumat liittyivät altistaviin riskitekijöihin ja vaikuttivat olevan luonteeltaan vasovagaalisia. Mikään näistä tapahtumista ei johtanut tutkimukseen osallistumisen keskeyttämiseen.

Taulukoitu yhteenveto haittavaikutuksista
Cerdelga-valmisteen haittavaikutusprofiili perustuu 1400 potilasvuotta vastaavaan hoitoaltistukseen sekä yhdistettyihin tuloksiin kahden keskeisen faasin 3 -tutkimuksen (ENGAGE ja ENCORE) ja yhden 8-vuotisen pitkäkestoisen faasin 2 tutkimuksen (tutkimus 304) ja yhden avustavan faasin 3b –tutkimuksen (EDGE) ensisijaisilta ja jatkoanalyysijaksoilta. Näissä neljässä tutkimuksessa oli yhteensä 393 potilasta, joiden saaman eliglustaattihoidon mediaanipituus oli 3,5 vuotta (enimmillään 9,3 vuotta) ja joiden ikähaarukka oli 16 - 75 vuotta.

Haittavaikutukset on jaettu elinluokan ja esiintymistiheyden mukaisesti ([hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000)]). Kaikki haittavaikutukset, joita on ilmoitettu yli 2 %:lla potilaista, on esitetty taulukossa 1. Haittavaikutukset on esitetty kussakin yleisyysluokassa haittavaikutuksen vakavuuden mukaan alenevassa järjestyksessä.

Taulukko 1: Taulukoitu yhteenveto haittavaikutuksista

ElinluokkaYleinen
Hermostopäänsärky*, heitehuimaus*
Sydänsydämentykytys
Ruoansulatuselimistö

dyspepsia, ylävatsan kipu*, ripuli, pahoinvointi, ummetus, vatsakipu*, ruokatorven refluksitauti, vatsan pingottuminen*, mahatulehdus

Luusto, lihakset ja sidekudosnivelkipu
Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitatväsymys

Yli 2 %:n raja-arvoa sovellettu
* Haittavaikutuksen esiintymistiheys oli sama tai korkeampi lumelääkettä käyttäneillä kuin Cerdelga-valmistetta käyttäneillä keskeisessä lumelääkekontrolloidussa tutkimuksessa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen
On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haitta –tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Korkein tähän mennessä havaittu eliglustaatin plasmapitoisuus esiintyi Faasin 1 nousevan kerta-annoksen tutkimuksessa terveillä tutkittavilla, jossa yksi tutkittava otti 21-kertaisen annoksen GD1‑potilaiden suositusannokseen nähden. Korkeimman plasmapitoisuuden hetkellä (59-kertaisesti korkeampi kuin normaali terapeuttinen pitoisuus) tutkittavalle tuli pyörrytystä, johon liittyi tasapainovaikeuksia, hypotensiota, bradykardiaa, pahoinvointia ja oksentelua.

Akuutissa yliannostustilanteessa potilasta pitää seurata huolellisesti ja antaa hänelle oireenmukaista ja supportiivista hoitoa.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut ruuansulatuselimistön sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet, Muut ruuansulatuselimistön sairauksien ja aineenvaihduntasairauksien lääkkeet, ATC-koodi: A16AX10.

Vaikutusmekanismi
Eliglustaatti on voimakas ja spesifinen glukosyylikeramidisyntaasin estäjä ja se toimii substraattia vähentävänä hoitona (substrate reduction therapy, SRT) GD1-taudissa. Substraattia vähentävällä hoidolla pyritään vähentämään merkittävän substraatin glukosyylikeramidin (GL-1) synteesiä, jotta se vastaa sen heikentynyttä kataboliaa GD1-potilailla. Näin estetään glukosyylikeramidin kertyminen ja lievitetään kliinisiä ilmentymiä.

Farmakodynaamiset vaikutukset
Kliinisissä tutkimuksissa GD1-potilailla, jotka eivät olleet saaneet eliglustaattihoitoa aiemmin, plasman GL-1 -pitoisuudet olivat koholla suurimmalla osalla potilaista ja pienenivät Cerdelga-hoidon myötä. Lisäksi kliinisessä tutkimuksessa GD1-potilailla, joiden tila oli vakautettu entsyymikorvaushoidolla (potilaat olivat jo saavuttaneet entsyymikorvaushoidon tavoitteet ennen Cerdelga-hoidon aloittamista), plasman GL-1 -pitoisuudet olivat normaaleja useimmilla potilailla ja pienenivät Cerdelga-hoidon myötä.

Kliininen teho ja turvallisuus
Suositellut annosteluohjeet (ks. kohta Annostus ja antotapa) perustuvat joko keskinopeilla ja nopeilla metaboloijilla kliinisissä tutkimuksissa käytetyistä annostitrauksista saatujen farmakokineettisten/farmakodynaamisten tietojen tai hitaiden metaboloijien fysiologiaan perustuvien farmakokineettisten tietojen mallinnukseen.

Keskeinen tutkimus Cerdelga-valmisteen käytöstä GD1-potilaiden hoitoon, jotka eivät olleet aiemmin saaneet eliglustaattihoitoa – tutkimus 02507 (ENGAGE)
Tutkimus 02507 oli satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, lumelääkekontrolloitu monikeskustutkimus, jossa oli 40 GD1-potilasta. Cerdelga-ryhmässä kolme potilasta (15 %) sai aloitusannoksena 42 mg eliglustaattia kahdesti vuorokaudessa 9 kuukautta kestäneen ensisijaisen analyysijakson aikana ja 17 potilasta (85 %) sai annoksen, joka nostettiin 84 mg:aan kahdesti vuorokaudessa plasman pohjapitoisuuden perusteella.

Taulukko 2: Muutos lähtötasolta kuukauteen 9 (ensisijainen analyysijakso) GD1-potilailla, jotka eivät olleet aiemmin saaneet eliglustaattihoitoa ja jotka saivat Cerdelga-hoitoa tutkimuksessa 02507

 

Lumelääke*
(n = 20) a

Cerdelga
(n = 20) a

Ero
(Cerdelga – lumelääke)
[95 %:n CI]

p-arvob

Prosentuaalinen muutos pernan tilavuudessa, MN (%)
(ensisijainen päätetapahtuma)

2,26

-27,77

-30,0

[-36,8; -23,2]

< 0,0001

Absoluuttinen muutos hemoglobiinipitoisuudessa (g/dl)
(toissijainen päätetapahtuma)

-0,54

0,69

1,22

[0,57; 1,88]

0,0006

Prosentuaalinen muutos maksan tilavuudessa, MN (%)
(toissijainen päätetapahtuma)

1,44

-5,20

-6,64

[-11,37; -1,91]

0,0072

Prosentuaalinen muutos verihiutaleiden määrässä (%)
(toissijainen päätetapahtuma)

-9,06

32,00

41,06

[23,95; 58,17]

< 0,0001

MN = normaalin kerrannaiset (Multiples of Normal), CI = luottamusväli (confidence interval)

a Lähtötasolla pernan tilavuuden keskiarvo oli 12,5 MN lumelääkeryhmässä ja 13,9 MN Cerdelga-ryhmässä. Maksan tilavuuden keskiarvo oli molemmissa ryhmissä 1,4 MN. Keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus lumelääkeryhmässä oli 128 g/l ja Cerdelga-ryhmässä 121 g/l. Verihiutaleiden määrä oli 78,5 x 109/l lumelääkettä käyttäneillä ja 75,1 x 109/l Cerdelga-valmistetta käyttäneillä.
b Estimaatit ja p-arvot perustuvat ANCOVA-malliin
* Kaikki potilaat siirrettiin Cerdelga-hoitoon 9. kuukauden jälkeen

Avoimen pitkäaikaisen Cerdelga-hoitojakson (jatkovaihe) aikana kaikilla tutkimuksen päättäneillä potilailla, joilla Cerdelga-lääkityksen saaminen jatkui, paraneminen jatkui koko jatkovaiheen ajan. Tulokset (muutos lähtötasosta) 18 kuukauden, 30 kuukauden ja 4,5 vuoden Cerdelga-valmisteelle altistumisen jälkeen seuraavissa päätetapahtumissa olivat: hemoglobiiniarvon absoluuttinen muutos (g/dl) 1,1 (1,03) [n=39], 1,4 (0,93) [n=35] ja 1,4 (1,31) [n=12]; verihiutalemäärän keskimääräinen lisääntyminen (mm3) 58,5 % (40,57 %) [n=39], 74,6 % (49,57 %) [n=35] ja 86,8 % (54,20 %) [n=12]; pernan tilavuuden keskimääräinen pieneneminen (MN) 46,5 % (9,75 %) [n=38], 54,2 % (9,51 %) [n=32] ja 65,6 % (7,43 %) [n=13]; ja maksan tilavuuden keskimääräinen pieneneminen (MN) 13,7 % (10,65 %) [n=38], 18,5 % (11,22 %) [n=32] ja 23,4 % (10,59 %) [n=13].

Pitkän aikavälin hoitotulokset GD1-potilailla, jotka eivät olleet aiemmin saaneet eliglustaattihoitoa – tutkimus 304
Tutkimus 304 oli yksihaarainen avoin monikeskustutkimus Cerdelga-valmisteen käytöstä 26 potilaalle. 19 potilasta suoritti loppuun neljä vuotta kestävän hoidon. 15 potilasta (79 %) sai annoksen, joka nostettiin 84 mg:aan eliglustaattia kahdesti vuorokaudessa. Neljä potilasta (21 %) sai edelleen 42 mg kahdesti vuorokaudessa.

18 potilasta oli mukana 8 vuotta kestäneen hoidon loppuun asti. Yhden potilaan (6 %) annos nostettiin edelleen 127 mg:aan kahdesti vuorokaudessa. 14 potilasta (78 %) jatkoi annoksella 84 mg Cerdelga-valmistetta kahdesti vuorokaudessa. Kolme potilasta (17 %) sai edelleen 42 mg kahdesti vuorokaudessa. 16 potilaan tehoa mittaavat päätetapahtumat arvioitiin 8 vuoden kohdalla.

Cerdelga-valmisteen osoitettiin parantavan pitkäkestoisesti elinten tilavuutta ja hematologisia parametreja 8-vuotisen hoitojakson myötä (ks. taulukko 3).

Taulukko 3: Muutos lähtötasosta vuoteen 8 tutkimuksessa 304

 

N

Lähtötason arvo (keskiarvo)

Muutos lähtötasosta (keskiarvo)

Keskihajonta

Pernan tilavuus (MN)

15

17,34

-67,9 %

17,11

Hemoglobiinipitoisuus (g/dl)

16

11,33

2,08

1,75

Maksan tilavuus (MN)

15

1,60

-31,0 %

13,51

Verihiutaleiden määrä (x109/l)

16

67,53

109,8 %

114,73

MN = normaalin kerrannaiset (Multiples of Normal)

Keskeinen tutkimus Cerdelga-valmisteen käytöstä GD1-potilaiden hoidossa, joiden hoitomuoto vaihtui entsyymikorvaushoidosta – Tutkimus 02607 (ENCORE)
Tutkimus 02607 oli avoin satunnaistettu, aktiivikontrolloitu paremmuudettomuutta (non-inferiority) tutkiva kliininen monikeskustutkimus, jossa oli 159 potilasta, joiden vointi oli aiemmin vakautettu entsyymikorvaushoidolla. Cerdelga-ryhmässä 34 potilasta (32 %) sai annoksen, joka nostettiin 84 mg:aan eliglustaattia kahdesti vuorokaudessa ja 51 potilasta (48 %) annoksen, joka nostettiin 127 mg:aan kahdesti vuorokaudessa 12 kuukauden ensisijaisen analyysijakson aikana. 21 potilasta (20 %) sai edelleen 42 mg kahdesti vuorokaudessa.

Kaikista kyseisessä tutkimuksessa tutkituista annoksista yhdistettyjen tietojen perusteella Cerdelga saavutti tutkimukseen asetetun paremmuudettomuuden kriteerin Cerezyme-valmisteeseen (imigluseraasi) nähden potilaan vakauden ylläpidossa. 12 kuukauden hoidon jälkeen niiden potilaiden prosenttiosuus, joiden kohdalla ensisijainen yhdistetty päätetapahtuma (joka koostuu kaikista taulukossa 4 mainituista neljästä osatekijästä) toteutui, oli 84,8 % [95 %:n luottamusväli 76,2 % - 91,3 %] Cerdelga-ryhmässä ja 93,6 % Cerezyme-ryhmässä [95 %:n luottamusväli 82,5 % - 98,7 %]. Niistä potilaista, jotka eivät täyttäneet sairauden vakautumisen kriteerejä yksittäisten osatekijöiden suhteen, 12/15:llä Cerdelga-valmistetta saaneella potilaalla ja 3/3:lla Cerezyme-valmistetta saaneella potilaalla GD1:n hoitotavoitteiden täyttyminen säilyi ennallaan.

Ryhmien välillä ei ollut kliinisesti merkittäviä eroja minkään neljän yksittäisen tautiparametrin suhteen (ks. taulukko 4).

Taulukko 4: Muutokset lähtötasolta kuukauteen 12 (ensisijainen analyysijakso) GD1-potilailla, joiden hoitomuodoksi vaihtui Cerdelga tutkimuksessa 02607

 

Cerezyme
(N = 47)**
Keskiarvo [95 %:n CI]

Cerdelga
(N = 99)
Keskiarvo [95 %:n CI]

Pernan tilavuus

  • Potilaiden prosenttiosuus, joiden pernan tilavuus pysyi vakaana*a

100 %

95,8 %

  • Prosentuaalinen muutos pernan tilavuudessa, MN (%)*

-3,01 [-6,41; 0,40]

-6,17 [-9,54; -2,79]

Hemoglobiinipitoisuus

  • Potilaiden prosenttiosuus, joiden hemoglobiinipitoisuus pysyi vakaanaa

100 %

94,9 %

  • Absoluuttinen muutos hemoglobiinipitoisuudessa (g/dl)

0,038 [-0,16; 0,23]

-0,21 [-0,35; -0,07]

Maksan tilavuus

  • Potilaiden prosenttiosuus, joiden maksan tilavuus oli vakaantunuta

93,6 %

96,0 %

  • Prosentuaalinen muutos maksan tilavuudessa, MN (%)

3,57 [0,57; 6,58]

1,78 [-0,15; 3,71]

Verihiutaleiden määrä

  • Potilaiden prosenttiosuus, joiden verihiutaleiden määrä pysyi vakaanaa

100 %

92,9 %

  • Prosentuaalinen muutos verihiutaleiden määrässä (%)

2,93 [-0,56; 6,42]

3,79 [0,01; 7,57]

MN = normaalin kerrannaiset (Multiples of Normal), CI = luottamusväli (confidence interval)
* Pois lukien potilaat, joilta perna oli poistettu täysin.
** Kaikki potilaat siirtyivät käyttämään Cerdelga-valmistetta 52 viikon jälkeen.
a Lähtötason ja 12 kuukauden ajankohdan välisiin eroihin perustuvat vakautumisen kriteerit: hemoglobiinipitoisuudessa ≤ 1,5 g/dl:n vähenemä, verihiutaleiden määrässä ≤ 25 %:n vähenemä, maksan tilavuudessa ≤ 20 %:n lisäys, ja pernan tilavuudessa ≤ 25 %:n lisäys.
Kaikkien potilaiden lukumäärä (N) = Tutkimussuunnitelman mukainen potilasjoukko

Avoimen pitkäaikaisen Cerdelga-hoitojakson (jatkovaihe) aikana niiden potilaiden osuus, joista saatiin täydelliset tiedot ja joiden kohdalla yhdistetty sairauden vakautumisen päätetapahtuma saavutettiin, oli edelleen 84,6 % (n = 136) 2 vuoden, 84,4 % (n = 109) 3 vuoden ja 91,1 % (n = 45) 4 vuoden kuluttua. Suurin osa jatkovaiheen keskeytyksistä johtui siirtymisestä kaupalliseen valmisteeseen 3. vuodesta alkaen. Yksittäiset tautiparametrit, pernan tilavuus, maksan tilavuus, hemoglobiinipitoisuus ja verihiutaleiden määrä, pysyivät vakaina 4 vuoden ajan (ks. taulukko 5).

Taulukko 5: Muutokset kuukaudesta 12 (ensisijainen analyysijakso) kuukauteen 48 GD1-potilailla pitkäaikaisen Cerdelga-hoitojakson aikana tutkimuksessa 02607

 

Vuosi 2

Vuosi 3

Vuosi 4

 

Cerezyme /Cerdelgaa
Keskiarvo [95 % CI]

Cerdelgab
Keskiarvo [95 % CI])

Cerezyme/Cerdelgaa
Keskiarvo [95 % CI]

Cerdelgab
Keskiarvo [95 % CI]

Cerezyme/Cerdelgaa
Keskiarvo [95 % CI]

Cerdelgab
Keskiarvo [95 % CI]

Potilaat vuoden alussa (N)

51

101

46

98

42

96

Potilaat vuoden lopussa (N)

46

98

42

96

21

44

Potilaat, joista tiedot saatavilla (N)

39

97

16

93

3

42

Pernan tilavuus

Potilaat, joiden pernan tilavuus pysyi vakaana (%)*

31/33 (93,9)
[0,798; 0,993]

69/72 (95,8)
[0,883; 0,991]

12/12 (100,0)
[0,735; 1,000]

65/68 (95,6)
[0,876; 0,991]

2/2 (100,0)
[0,158; 1,000]

28/30 (93,3)
[0,779; 0,992]

Muutos pernan tilavuudessa MN (%)*

-3,946
[-8,80; 0,91]

-6,814
[-10,61; -3,02]

-10,267
[-20,12; -0,42]

-7,126
[-11,70; -2,55]

-27,530
[-89,28; 34,22]

-13,945
[-20,61; -7,28]

Hemoglobiinipitoisuus

Potilaat, joiden hemoglobiinipitoisuus pysyi vakaana (%)

38/39 (97,4)
[0,865; 0,999]

95/97 (97,9)
[0,927; 0,997]

16/16 (100,0)
[0,794; 1,000]

90/93 (96,8)
[0,909; 0,993]

3/3 (100,0)
(0,292; 1,000]

42/42 (100,0)
[0,916; 1,000]

Muutos hemoglobiinipitoisuuden lähtötasosta (g/dl)

0,034
[-0,31; 0,38]

-0,112
[-0,26; 0,04]

0,363
[-0,01; 0,74]

-0,103
[-0,27; 0,07]

0,383
[-1,62; 2,39]

0,290
[0,06; 0,53]

Maksan tilavuus

Potilaat, joiden maksan tilavuus pysyi vakaana (%)

38/39 (97,4)
[0,865; 0,999]

94/97 (96,9)
[0,912; 0,994]

15/16 (93,8)
[0,698; 0,998]

87/93 (93,5)
[0,865; 0,976]

3/3 (100,0)
[0,292; 1,000]

40/42 (95,2)
[0,838; 0,994]

Muutos maksan tilavuuden lähtötasosta, MN (%)

0,080 [-3,02; 3,18]

2,486 [0,50; 4,47]

-4,908 [-11,53; 1,71]

3,018 [0,52; 5,52]

-14,410 [-61,25; 32,43]

-1,503 [-5,27; 2,26]

Verihiutaleiden määrä

Potilaat, joiden verihiutaleiden määrä pysyi vakaana (%)

33/39 (84,6)
[0,695; 0,941]

92/97 (94,8)
[0,884; 0,983]

13/16 (81,3)
[0,544; 0,960]

87/93 (93,5)
[0,865; 0,976]

3/3 (100,0)
[0,292; 1,000]

40/42 (95,2)
[0,838; 0,994]

Muutos verihiutaleiden määrässä (%)

-0,363
[-6,60; 5,88]

2,216
[-1,31; 5,74]

0,719
[-8,20; 9,63]

5,403
[1,28; 9,52]

-0,163
[-35,97; 35,64]

7,501
[1,01; 13,99]

Yhdistetty vakautumisen päätetapahtuma

Cerdelga-valmistetta käyttäneet potilaat, joiden tila oli vakaa (%)

30/39 (76,9)
[0,607; 0,889]

85/97 (87,6)
[0,794; 0,934]

12/16 (75,0)
[0,476; 0,927]

80/93 (86,0)
[0,773; 0,923]

3/3 (100,0)
[0,292; 1,000]

38/42 (90,5)
[0,774; 0,973]

MN = normaalin kerrannaiset (Multiples of Normal), Cl = luottamusväli (confidence interval)
*Pois lukien potilaat, joilta perna oli poistettu täysin.
aCerezyme/Cerdelga – Alunperin satunnaistettu saamaan Cerezyme-valmistetta
bCerdelga – Alunperin satunnaistettu saamaan Cerdelga-valmistetta

Kliiniset kokemukset hitaista ja erittäin nopeista CYP2D6-metaboloijista
Cerdelga-valmisteen käytöstä potilailla, jotka ovat hitaita tai erittäin nopeita CYP2D6-metaboloijia, on vain vähän kokemusta. Kolmen kliinisen tutkimuksen primaaristen analyysivaiheiden aikana viisi hidasta ja viisi erittäin nopeaa metaboloijaa saivat Cerdelga-valmistetta. Kaikki hitaat metaboloijat saivat 42 mg eliglustaattia kaksi kertaa vuorokaudessa ja neljällä heistä (80 %) oli riittävä kliininen vaste. Suurimmalla osalla erittäin nopeista metaboloijista (80 %) eliglustaattiannos nostettiin 127 mg:aan kahdesti vuorokaudessa, jolloin kaikki saivat riittävän kliinisen vasteen. Yhdellä 84 mg:n annosta kaksi kertaa vuorokaudessa saaneella erittäin nopealla metaboloijalla kliininen vaste ei ollut riittävä.

Eliglustaattia 84 mg kerran vuorokaudessa saavien hitaiden metaboloijien ennustetun altistuksen odotetaan olevan samanlainen kuin altistus, joka havaitaan 84 mg eliglustaattia kaksi kertaa vuorokaudessa saavilla keskinopeilla CYP2D6-metaboloijilla. Erittäin nopeat metaboloijat eivät välttämättä saavuta terapeuttisen vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittavaa pitoisuutta. Erittäin nopeille metaboloijille ei voida antaa annossuositusta.

Vaikutukset luustopatologiaan
Yhdeksän kuukauden hoidon jälkeen tutkimuksessa 02507 Gaucher´n solujen luuydininfiltraatio, joka määritettiin luuydinkuormituksen (Bone Marrow Burden, BMB) pistemäärällä (arvioitiin lannerangan ja reiden magneettikuvauksella) väheni keskimäärin 1,1 pisteellä Cerdelga-hoitoa saaneilla potilailla (n=19) verrattuna lumelääkettä saaneisiin potilaisiin (n=20), joilla ei ollut muutosta. Viidellä Cerdelga-hoitoa saaneella potilaalla (26 %) BMB-pistemäärä väheni vähintään 2 pisteellä.

18 kuukauden hoidon jälkeen BMB-pistemäärä oli vähentynyt keskimäärin 2,2 pisteellä (n=18) ja 30 kuukauden hoidon jälkeen vastaavasti 2,7 pisteellä (n=15) niillä potilailla, jotka oli alun perin satunnaistettu Cerdelga-ryhmään verrattuna lumelääkeryhmään alun perin satunnaistettujen potilaiden pistemäärien keskimääräiseen vähenemiseen 1 pisteellä (n=20) ja 0,8 pisteellä (n=16).

18 kuukauden Cerdelga-hoidon jälkeisessä avoimessa jatkovaiheessa lannerangan luuntiheyden T‑pistemäärän keskiarvo (SD) lisääntyi lähtötason arvosta -1,14 (1,0118) (n=34) normaaliin viitearvoon -0,918 (1,1601) (n=33). 30 kuukauden ja 4,5 vuoden hoidon jälkeen T-pistemäärä lisääntyi edelleen arvoihin -0,722 (1,1250) (n=27) ja -0,533 (0,8031) (n=9) vastaavasti.

Tutkimuksen 304 tulokset osoittavat, että luustoon liittyvät parannukset säilyvät tai lisääntyvät vähintään 8 vuoden Cerdelga-hoidon aikana.

Tutkimuksessa 02607 lannerangan ja reisiluun mineraalitiheyden (BMD) T- ja Z-pistemäärät säilyivät normaalitasolla Cerdelga-valmistetta enintään 4 vuoden ajan saaneilla potilailla.

EKG-tutkimukset
Eliglustaatilla ei havaittu olevan kliinisesti merkittävää QTc-aikaa pidentävää vaikutusta maksimissaan 675 mg:n kerta-annoksilla.
Syketiheyskorjattua QT-väliä, jossa käytettiin Friderician korjausta (QTcF) arvioitiin satunnaistetussa, lumelääke- ja aktiivikontrolloidussa (aktiivivalmisteena moksifloksasiini 400 mg) vaihtovuoroisessa (cross-over) kerta-annostutkimuksessa, jossa oli 47 tervettä tutkittavaa. Kyseisessä tutkimuksessa, jonka osoitettiin havaitsevan pieniä vaikutuksia, yksipuolisen 95 %:n luottamusvälin yläraja suurimmalle lumelääke- ja lähtötasokorjatulle QTcF-arvolle oli alle 10 millisekuntia. 10 millisekuntia oli lääkevalvontaviranomaisten toimenpiteiden kynnysarvona. Vaikka tutkimuksessa ei havaittu selvää vaikutusta sydämen syketiheyteen, siinä havaittiin pitoisuuteen liittyviä pidentymiä lähtötasosta lumelääkekorjatuissa PR-, QRS- ja QTc-ajoissa. Farmakokineettisen/farmakodynaamisen mallinnuksen perusteella ihmisen Cmax-pitoisuuteen nähden 11-kertaisen eliglustaatin pitoisuuden odotetaan aiheuttavan keskimääräistä (suluissa 95 %:n luottamusvälin yläraja) pidentymistä PR-, QRS- ja QTcF-ajoissa. PR-ajassa keskimääräinen pidentymän odotetaan olevan 18,8 (20,4), QRS-ajassa 6,2 (7,1) ja QTcF-ajassa 12,3 (14,2) millisekuntia.

Pediatriset potilaat
Euroopan lääkevirasto on myöntänyt vapautuksen velvoitteesta toimittaa tutkimustulokset Cerdelga-valmisteen käytöstä kaikkien pediatristen potilasryhmien hoidossa Gaucher’n taudin tyyppi 2:n osalta (ks. kohta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset Cerdelga-valmisteen käytöstä 24 kuukauden – alle 18 vuoden ikäisten pediatristen potilasryhmien hoidossa Gaucher’n taudin tyyppi 1:n ja tyyppi 3:n osalta (ks. kohta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Farmakokinetiikka

Imeytyminen
Plasman maksimipitoisuuden saavuttamiseen kuluvan ajan mediaani on 1,5 - 3 tuntia annoksen ottamisesta. Oraalinen biologinen hyötyosuus on vähäinen (< 5 %) merkittävästä alkureitin metaboliasta johtuen. Eliglustaatti on effluksikuljettajaproteiini P-gp:n substraatti. Ruoalla ei ole kliinisesti merkittävää vaikutusta eliglustaatin farmakokinetiikkaan. Toistuvien kahdesti vuorokaudessa otettujen 84 mg:n eliglustaattiannosten jälkeen vakaa tila saavutettiin 4 vuorokauden kuluessa. Kertymissuhde oli korkeintaan 3-kertainen. Kerran vuorokaudessa suun kautta annettavaa 84 mg:n eliglustaattiannosta ei ole tutkittu hitailla CYP2D6-metaboloijilla.

Jakautuminen
Eliglustaatti sitoutuu kohtalaisesti ihmisen plasman proteiineihin (76 - 83-prosenttisesti) ja jakautuu lähinnä plasmaan. Laskimonsisäisen annon jälkeen jakautumistilavuus oli 816 l, jonka perusteella eliglustaatti jakautuu laajalti kudoksiin ihmisissä. Ei-kliinisissä tutkimuksissa eliglustaatti jakautui laajalti kudoksiin, mukaan lukien luuytimeen.

Biotransformaatio
CYP2D6-entsyymi metaboloi eliglustaattia voimakkaasti ja poistuma on voimakasta. Myös CYP3A4‑entsyymi metaboloi vähemmässä määrin eliglustaattia. Ensisijaisia eliglustaatin metaboliareittejä ovat sekventiaalinen oktanoyyliosan oksidaatio, jonka jälkeen 2,3‑dihydro‑1,4‑bentsodioksaaniosan oksidaatio tai näiden kahden reitin yhdistelmä, joka tuottaa useita oksidatiivisia metaboliitteja.

Eliminaatio
Suun kautta tapahtuvan annon jälkeen suurin osa otetusta annoksesta erittyy virtsaan (41,8 %) ja ulosteisiin (51,4 %), pääosin metaboliitteina. Laskimonsisäisen annon jälkeen eliglustaatin kokonaispoistuma kehosta oli 86 l/h. Kaksi kertaa vuorokaudessa suun kautta annettavien toistuvien 84 mg:n eliglustaattiannosten jälkeen eliglustaattieliminaation puoliintumisaika ei-hitailla metaboloijilla on noin 4 - 7 tuntia ja hitailla metaboloijilla 9 tuntia.

Ominaisuudet erityisryhmissä
CYP2D6-fenotyyppi
Populaatiofarmakokineettinen analyysi osoitti, että genotyypin perusteella ennustettu CYP2D6:n fenotyyppi on tärkein farmakokineettiseen vaihteluun vaikuttava tekijä. Henkilöillä, joilla CYP2D6‑metabolia oli fenotyypin perusteella ennustettuna heikkoa (noin 5 - 10 % populaatiosta) oli korkeampia eliglustaatin pitoisuuksia kuin henkilöillä, joilla CYP2D6-metabolia oli kohtalaista tai voimakasta.

Sukupuoli, kehonpaino, ikä ja rotu
Populaatiofarmakokineettisen analyysin perusteella sukupuolella, kehonpainolla, iällä ja rodulla oli vain vähän tai ei lainkaan vaikutusta eliglustaatin farmakokinetiikkaan.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Pääasialliset kohde-elimet eliglustaatin toksikologisissa tutkimuksissa ovat maha-suolikanava, imukudoselimet, maksa (vain rotilla) ja sukupuolielimet (vain urosrotilla). Eliglustaatin vaikutukset toksikologisissa tutkimuksissa olivat kumottavissa eikä viiveellä tulevaa tai uusiutuvaa toksisuutta ollut havaittavissa. Pitkäkestoisten rotta- ja koiratutkimusten turvallisuusmarginaalit vaihtelivat 8‑kertaisesta 15-kertaiseen plasman kokonaisaltistusta käyttäen ja 1-kertaisesta 2-kertaiseen sitomatonta (vapaiden fraktioiden) plasma-altistusta käyttäen.

Eliglustaatilla ei ollut vaikutuksia keskushermostoon tai hengitystoimintaan. Ei-kliinisissä tutkimuksissa havaittiin pitoisuudesta riippuvia vaikutuksia sydämen toimintaan. Ihmisen sydämen ionikanavien estovaikutusta esiintyi, mukaan lukien kalium-, natrium- ja kalsiumkanavat, pitoisuuksilla, jotka olivat ≥ 7-kertaisia ennustettuun ihmisen Cmax-pitoisuuteen nähden. Lisäksi elektrofysiologisessa koirien Purkinjen säikeiden ex-vivo -tutkimuksessa esiintyi natriumionikanavan välittämiä vaikutuksia (2-kertainen pitoisuus ennustettuun ihmisen sitoutumattomaan plasman Cmax-pitoisuuteen nähden). QRS- ja PR-ajoissa havaittiin myös pidentymiä koirien telemetria- ja sydämen johtumistutkimuksissa nukutetuilla koirilla. Vaikutukset näkyivät pitoisuuksilla, jotka olivat 14‑kertaisia ennustettuun ihmisen plasman Cmax-kokonaispitoisuuteen nähden tai 2-kertaisia ennustettuun ihmisen sitoutumattomaan plasman Cmax-pitoisuuteen nähden.

Eliglustaatti ei ollut mutageeninen normaalien genotoksisten testien perusteella eikä sillä havaittu karsinogeenista potentiaalia normaaleissa elinaikaisissa hiirille ja rotille tehdyissä biotesteissä. Karsinogeenisuustutkimusten altistukset olivat noin 4-kertaisesti suurempia hiirillä ja 3-kertaisesti suurempia rotilla verrattuna keskimääräiseen ennustettuun eliglustaatin ihmisen plasman kokonaisaltistukseen, tai alle 1-kertaisia sitoutumatonta plasma-altistusta käyttäen.

Täysikasvuisilla urosrotilla ei havaittu vaikutuksia sperman parametreihin systeemisesti ei-toksisilla annoksilla. Kumottavissa olevaa spermatogeneesin estovaikutusta havaittiin rotilla 10-kertaisella altistuksella ennustettuun ihmisen altistukseen nähden AUC-arvon perusteella, systeemisesti toksista annosta käytettäessä. Rotilla tehdyissä toistuvan annoksen toksisuustutkimuksissa todettiin siemennestettä kuljettavan epiteelin degeneraatiota ja kivesten segmentaalista hypoplasiaa altistuksella, joka oli 10-kertainen ennustettuun ihmisen altistukseen nähden AUC-arvon perusteella.

Eliglustaatin ja sen metaboliittien havaittiin siirtyvän istukan kautta rotilla. Kahden tunnin kuluttua 0,034 % leimatusta annoksesta havaittiin sikiön kudoksissa ja 24 tunnin kuluttua annoksesta havaittiin 0,013 %.

Emotoksisilla annoksilla rotan sikiöillä esiintyi enemmän laajentuneita aivokammioita, epänormaalia kylkiluiden tai lannerangan nikamien määrää ja useissa luissa havaittiin puutteellista luutumista. Sikiöiden ja alkioiden kehitys rotilla ja kaneilla ei häiriintynyt ennen kliinisesti merkittävää altistuksen määrää (AUC‑arvon perusteella).

Rotilla tehdyssä imetystutkimuksessa 0,23 % leimatusta annoksesta siirtyi pennuille annoksen jälkeisten 24 tunnin aikana, mikä osoitti eliglustaatin ja/tai siihen liittyvien materiaalien erittyvän rintamaitoon.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Kapselin sisältö: mikrokiteinen selluloosa, laktoosimonohydraatti, hypromelloosi, glyserolidibehenaatti

Kapselin kuori: gelatiini, kaliumalumiinisilikaatti (E555), titaanidioksidi (E171), keltainen rautaoksidi (E172), indigotiini (E132)

Painomuste: sellakka, musta rautaoksidi (E172), propeeniglykoli, ammoniumhydroksidi 28 %

Yhteensopimattomuudet

Ei oleellinen.

Kestoaika

3 vuotta

Säilytys

Tämä lääkevalmiste ei vaadi erityisiä säilytysolosuhteita.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

CERDELGA kapseli, kova
84 mg 56 fol (22890,20 €)

PF-selosteen tieto

PETG/COC.PETG/PCTFE-alumiiniläpipainopakkaus

Yksi läpipainolevy sisältää 14 kovaa kapselia.
Yksi pakkaus sisältää 14, 56 tai 196 kovaa kapselia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Kapseli, jossa on sinivihreän värinen läpinäkymätön kansiosa sekä valkoinen läpinäkymätön runko-osa. Kapselin runko-osaan on painettu mustalla värillä merkintä ”GZ02”. Kapselin koko on ”koko 2” (mitat 18,0 x 6,4 mm).

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

CERDELGA kapseli, kova
84 mg 56 fol

  • Rajoitettu peruskorvaus lääkärin lausunnolla (40 %). Eliglustaatti, imigluseraasi ja velagluseraasi alfa: Gaucherin taudin hoito erityisin edellytyksin (333).

ATC-koodi

A16AX10

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

01.09.2017

Yhteystiedot

SANOFI OY
Revontulenkuja 1
02100 Espoo

0201 200 300
www.sanofi.fi