Vertaa PF-selostetta

VYEPTI infuusiokonsentraatti, liuosta varten 100 mg

Huomioitavaa

▼ Tähän lääkevalmisteeseen kohdistuu lisäseuranta. Tällä tavalla voidaan havaita nopeasti turvallisuutta koskevaa uutta tietoa. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan epäillyistä lääkkeen haittavaikutuksista. Ks. kohdasta Haittavaikutukset, miten haittavaikutuksista ilmoitetaan.

Vaikuttavat aineet ja niiden määrät

Jokainen injektiopullo konsentraattia sisältää 100 mg eptinetsumabia millilitraa kohti.

Eptinetsumabi on humanisoitu monoklonaalinen vasta-aine, joka tuotetaan Pichia pastoris -hiivasoluista.

Apuaine(et), joiden vaikutus tunnetaan

Tämä lääkevalmiste sisältää 40,5 mg sorbitolia per millilitra.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta Apuaineet.

Lääkemuoto

Infuusiokonsentraatti, liuosta varten.

Kliiniset tiedot

Käyttöaiheet

Vyepti on tarkoitettu migreenin estohoitoon aikuisilla, joilla on vähintään 4 migreenipäivää kuukaudessa.

Ehto

Hoidon saa aloittaa migreenin toteamiseen ja hoitoon perehtynyt lääkäri.

Annostus ja antotapa

Hoidon aloittaa migreenin toteamiseen ja hoitoon perehtynyt terveydenhuollon ammattilainen. Vyepti-infuusion aloittaa ja sitä valvoo terveydenhuollon ammattilainen.

Annostus

Suositeltu annos on 100 mg, joka annetaan infuusiona laskimoon 12 viikon välein. Jotkut potilaat saattavat hyötyä 300 mg:n annoksesta, joka annetaan infuusiona laskimoon 12 viikon välein (ks. kohta Farmakodynamiikka).

Annoksen suurentamisen tarve tulee arvioida 12 viikon kuluessa hoidon aloittamisesta. Annostusta vaihdettaessa uuden hoito-ohjelman mukainen ensimmäinen annos annetaan hoidon seuraavana annostuspäivänä.

Hoidon kokonaishyöty ja jatkaminen arvioidaan 6 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Päätös hoidon jatkamisesta tehdään kunkin potilaan kohdalla yksilöllisesti.

Erityiset potilasryhmät

Iäkkäät (vähintään 65-vuotiaat)

Vyepti-valmisteen käytöstä ≥ 65-vuotiailla potilailla on vähän tietoja. Annosta ei tarvitse muuttaa iäkkäillä potilailla, koska ikä ei vaikuta eptinetsumabin farmakokinetiikkaan.

Munuaisten vajaatoiminta / maksan vajaatoiminta

Annosta ei tarvitse muuttaa potilailla, joilla on munuaisten vajaatoiminta tai maksan vajaatoiminta (ks. kohta Farmakokinetiikka).

Pediatriset potilaat

Vyepti-valmisteen turvallisuutta ja tehoa 6–18 vuoden ikäisten lasten hoidossa ei ole vielä varmistettu. Tietoja ei tällä hetkellä ole saatavilla.

Ei ole asianmukaista käyttää Vyepti-valmistetta alle 6 vuoden ikäisillä lapsilla migreenin estohoitoon.

Antotapa

Vyepti annetaan laskimoon vasta laimentamisen jälkeen.

Ks. kohdasta Käyttö- ja käsittelyohjeet ohjeet lääkevalmisteen laimentamisesta ennen lääkkeen antoa.

Vyepti annetaan laimentamisen jälkeen noin 30 minuutin kestoisena infuusiona.

Hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen täytyy tarkkailla tai valvoa potilaita infuusion aikana ja sen jälkeen tavallisen kliinisen käytännön mukaisesti.

Vyepti-valmistetta ei saa antaa bolusinjektiona.

Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa Apuaineet mainituille apuaineille.

Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Jäljitettävyys

Biologisten lääkevalmisteiden jäljitettävyyden parantamiseksi on annetun lääkevalmisteen nimi ja eränumero dokumentoitava selkeästi.

Potilaat, joilla kardiovaskulaarisia, neurologisia tai psykiatrisia sairauksia

Potilaita, joilla oli aiempia kardiovaskulaarisia sairauksia (esim. verenpainetauti tai iskeeminen sydänsairaus), ei otettu mukaan kliinisiin tutkimuksiin (ks. kohta Farmakodynamiikka). Näistä potilaista ei ole saatavilla turvallisuustietoja. Potilaista, joilla on diabeteksen, verenkiertosairauksien ja hyperlipidemian tyyppisiä kardiovaskulaaristen sairauksien riskitekijöitä, on saatavilla vähän turvallisuustietoja.

Potilaita, joilla on aiempia neurologisia sairauksia, tai potilaita, joilla on kontrolloimattomia ja/tai hoitamattomia psyykkisiä sairauksia, ei otettu mukaan kliinisiin tutkimuksiin. Näistä potilaista on saatavilla vähän turvallisuustietoja.

Vakava yliherkkyys

Vakavia yliherkkyysreaktioita, muun muassa anafylaktisia reaktioita, on ilmoitettu ja voi kehittyä minuuttien kuluessa infuusiosta. Useimmat yliherkkyysreaktiot tapahtuivat infuusion aikana eivätkä olleet vakavia (ks. kohta Haittavaikutukset). Jos vakava yliherkkyysreaktio tapahtuu, täytyy Vyepti-valmisteen antaminen lopettaa välittömästi ja aloittaa asianmukainen hoito. Jos yliherkkyysreaktio ei ole vakava, hoidon jatkaminen Vyepti-valmisteella on hoitavan lääkärin harkinnassa huomioiden hyödyt ja riskit yksittäiselle potilaalle.

Apuaineet

Vyepti sisältää sorbitolia (E420). Tätä lääkevalmistetta ei saa antaa potilaille, joilla on perinnöllinen fruktoosi-intoleranssi (HFI), ellei se ole aivan välttämätöntä.

Jokaiselta potilaalta täytyy ottaa tarkat tiedot perinnöllisen fruktoosi-intoleranssin oireista ennen tämän lääkevalmisteen antamista.

Yhteisvaikutukset

Sytokromi P450 -entsyymit eivät metaboloi eptinetsumabia. Siksi eptinetsumabin yhteisvaikutuksia samanaikaisesti käytettyjen lääkkeiden kanssa, jotka ovat sytokromi P450 -entsyymien substraatteja, induktoreja tai estäjiä, pidetään epätodennäköisinä.

Raskaus ja imetys

Raskaus

On vain vähän tietoja eptinetsumabin käytöstä raskaana oleville naisille. Eptinetsumabilla tehdyissä eläinkokeissa ei ole havaittu suoria tai epäsuoria lisääntymistoksisia vaikutuksia (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta). Ihmisen IgG:n tiedetään läpäisevän istukkaesteen, joten eptinetsumabi saattaa siirtyä äidistä kehittyvään sikiöön.

Varmuuden vuoksi Vyepti-valmisteen käyttöä on suositeltavaa välttää raskauden aikana.

Imetys

Ei ole tietoja eptinetsumabin erittymisestä ihmisen rintamaitoon, vaikutuksista imeväiseen tai vaikutuksista maidontuotantoon. Ihmisen IgG:n tiedetään erittyvän rintamaitoon muutaman ensimmäisen päivän aikana synnytyksen jälkeen ja vähenevän sitten nopeasti pieneen pitoisuuteen; näin ollen riskiä imeväiselle ei voida sulkea pois tällä lyhyellä ajanjaksolla. Sen jälkeen eptinetsumabin käyttöä voidaan harkita imetyksen aikana vain, jos se on kliinisesti tarpeen.

Hedelmällisyys

Eptinetsumabin vaikutusta ihmisen hedelmällisyyteen ei ole arvioitu. Eptinetsumabilla tehdyissä eläinkokeissa ei ole havaittu naaraiden ja urosten hedelmällisyyteen kohdistuvaa vaikutusta (ks. kohta Prekliiniset tiedot turvallisuudesta).

Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Vyepti-valmisteella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneidenkäyttökykyyn.

Haittavaikutukset

Turvallisuusprofiilin yhteenveto

Yli 2 000 potilasta hoidettiin Vyepti-valmisteella kliinisissä tutkimuksissa. Näistä noin 1 000 potilasta altistui valmisteelle 48 viikon ajan (neljä annosta).

Yleisimmät haittavaikutukset olivat nenänielun tulehdus ja yliherkkyys. Useimmat yliherkkyysreaktiot tapahtuivat infuusion aikana eivätkä olleet vakavia. Infuusiokohtaan liittyviä haittatapahtumia esiintyi harvoin ja samassa suhteessa Vyepti-valmistetta ja lumelääkettä saaneilla potilailla (< 2 %) ilman ilmeistä yhteyttä Vyepti-annokseen. Useimmin esiintynyt infuusiokohtaan liittyvä haittatapahtuma oli infuusiokohdan ekstravasaatio, jota esiintyi < 1 %:lla Vyepti-valmistetta ja lumelääkettä saaneista potilaista.

Taulukoitu luettelo haittavaikutuksista

Haittavaikutukset kliinisistä tutkimuksista ja markkinoille saattamisen jälkeisestä kokemuksesta (taulukko 1) on luokiteltu MedDRA:n elinjärjestelmäluokituksen ja esiintyvyyksien mukaisesti. Esiintyvyydet on arvioitu seuraavan käytännön mukaisesti: hyvin yleinen (≥ 1/10); yleinen (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinainen (≥ 1/1 000, < 1/100); harvinainen (≥ 1/10 000, < 1/1 000); hyvin harvinainen (< 1/10 000).

Taulukko 1: Luettelo haittavaikutuksista

Elinjärjestelmäluokka

Haittavaikutuksen suositettava termi

Esiintyvyys

Infektiot

Nenänielun tulehdus

Yleinen

Immuunijärjestelmä

Yliherkkyysreaktiot

Yleinen

Anafylaktinen reaktio1

Melko harvinainen

Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat

Infuusioon liittyvä reaktio

Uupumus

Yleinen

1 Ei raportoitu PROMISE 1- ja PROMISE 2 -tutkimuksissa mutta raportoitiin muissa tutkimuksissa ja markkinoille saattamisen jälkeen.

Valikoitujen haittavaikutusten kuvaus

Nenänielun tulehdus

Noin 8 % potilaista, jotka saivat 300 mg, 6 % potilaista, jotka saivat 100 mg, ja 6 % potilaista, jotka saivat lumelääkettä PROMISE 1- ja PROMISE 2 -tutkimuksissa, sai nenänielun tulehduksen. Nenänielun tulehdus oli yleisin ensimmäisen Vyepti-annoksen jälkeen millä tahansa annoksella. Ilmaantuvuus väheni huomattavasti seuraavilla annoksilla ja pysyi sitten kohtalaisen vakaana.

Yliherkkyys ja infuusioon liittyvät reaktiot

Vakavia yliherkkyysreaktioita, muun muassa anafylaktisia reaktioita, on ilmoitettu ja voi kehittyä minuuttien kuluessa infuusiosta (ks. kohta Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet). Raportoituihin anafylaktisiin reaktioihin on kuulunut hypotension oireita ja hengitysvaikeuksia, ja ne ovat johtaneet Vyepti-hoidon keskeyttämiseen. Muita yliherkkyysreaktioita, muun muassa angioedeemaa, nokkosihottumaa, punoitusta, ihottumaa ja kutinaa, raportoitiin noin 4 %:lla potilaista, jotka saivat 300 mg, 3 %:lla potilaista, jotka saivat 100 mg, ja 1 %:lla potilaista, jotka saivat lumelääkettä PROMISE 1- ja PROMISE 2 -tutkimuksissa.

Muita eptinetsumabi-infuusion yhteydessä ilmoitettuja oireita ovat mm. hengitystieoireet (nenän tukkoisuus, nuha, nielun ärsytys, yskä, aivastelu, hengenahdistus) ja uupumus (ks. alla). Useimmat näistä tapahtumista eivät olleet vakavia, ja ne olivat luonteeltaan ohimeneviä.

Uupumus

Noin 3 % eptinetsumabia saaneista potilaista ja 2 % lumelääkettä saaneista potilaista koki uupumusta lumekontrolloiduissa kliinisissä tutkimuksissa. Uupumus oli yleisintä ensimmäisenä infuusiopäivänä. Ensimmäisen viikon ja seuraavien infuusioiden jälkeen uupumuksen esiintymistä raportoitiin vähemmän ja lumelääkkeeseen verrattavasti.

Immunogeenisuus

Kliinisissä tutkimuksissa (PROMISE 1 [enintään 56 viikkoa] ja PROMISE 2 [enintään 32 viikkoa]) eptinetsumabin vasta-aineiden ilmaantuvuus oli molemmissa tutkimuksissa 18 % (105/579) potilailla, jotka saivat 100 mg 12 viikon välein, ja 20 % (115/574) potilailla, jotka saivat 300 mg 12 viikon välein. Molemmissa tutkimuksissa eptinetsumabin vasta-aineiden ilmaantuvuus oli suurimmillaan viikolla 24 ja väheni sitten vakaasti jopa jokaisen seuraavan 12 viikon välein annetun annoksen jälkeen. Neutraloivien vasta-aineiden ilmaantuvuus oli molemmissa tutkimuksissa 8,3 % (48/579) 100 mg:n hoitoryhmässä ja 6,1 % (35/574) 300 mg:n hoitoryhmässä.

Avoimessa PREVAIL-tutkimuksessa (hoito enintään 96 viikon ajan 300 mg:n Vyepti-annoksella 12 viikon välein) 18 %:lle (23/128) potilaista kehittyi eptinetsumabin vasta-aineita, ja neutraloivien vasta-aineiden kokonaisilmaantuvuus oli 7 % (9/128). 5,3 % potilaista oli ADA-positiivisia viikolla 48, 4 % oli ADA-positiivisia viikolla 72 ja kaikki potilaat yhtä seurannasta poisjäänyttä lukuun ottamatta olivat ADA-negatiivisia viikolla 104 (tutkimuksen viimeinen arviointi).

Kliinisissä tutkimuksissa eptinetsumabin jäännöspitoisuus plasmassa oli matalampi potilailla, joille kehittyi eptinetsumabin vasta-aineita. Eptinetsumabin vasta-aineiden kehittymisen vaikutuksesta tehoon tai turvallisuuteen ei ollut näyttöä kliinisissä tutkimuksissa.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty-haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista:

www-sivusto: www.fimea.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri
PL 55
00034 FIMEA

Yliannostus

Ihmisille on annettu laskimonsisäisesti annoksia 1 000 mg:aan asti ilman siedettävyysongelmia tai kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia.

Yliannostuksessa potilasta hoidetaan oireenmukaisesti ja tukitoimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan.

Farmakologiset ominaisuudet

Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: kipulääkkeet, kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) antagonistit, ATC-koodi: N02CD05.

Vaikutusmekanismi

Eptinetsumabi on rekombinantti humanisoitu immunoglobuliini G1 (IgG1) -vasta-aine, joka sitoutuu ihmisen kalsitoniinigeeniin liittyvän peptidin (CGRP) α- ja β-muotojen ligandiin pienellä pikomolaarisella affiniteetilla (4 ja 3 pM Kd tässä järjestyksessä). Eptinetsumabi estää CGRP-reseptorien aktivoitumista ja siten migreenikohtausten alkamiseen liittyvää fysiologisten tapahtumien alavirran kaskadia.

Eptinetsumabi estää α- ja β-CGRP-välitteistä neurogeenistä tulehdusta ja verisuonten laajenemista.

Eptinetsumabi on erittäin selektiivinen (> 100 000-kertainen verrattuna lähisukuisiin neuropeptideihin amyliiniin, kalsitoniiniin, adrenomedulliiniin ja intermediiniin).

Kliininen teho ja turvallisuus

Vyepti-valmistetta (eptinetsumabi) arvioitiin migreenin estohoitona kahdessa lumekontrolloidussa avaintutkimuksessa: PROMISE 1 tehtiin episodista migreeniä sairastavilla potilailla (n = 888) ja PROMISE 2 kroonista migreeniä sairastavilla potilailla (n = 1 072). Osallistuneilla potilailla oli ollut migreeni (auraoirein tai ilman) vähintään 12 kuukauden ajan kansainvälisen päänsärkysairauksien luokituksen diagnostisten kriteerien mukaan (ICHD-II tai III).

PROMISE 1: episodinen migreeni

PROMISE 1 oli rinnakkaisryhmillä toteutettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu tutkimus, jossa arvioitiin Vyepti-valmisteen tehoa ja turvallisuutta episodisen migreenin estohoitona aikuisilla. 665 potilasta satunnaistettiin saamaan lumelääkettä (N = 222), 100 mg eptinetsumabia (N = 221) tai 300 mg eptinetsumabia (N = 222) 12 viikon välein 48 viikon ajan (4 infuusiota). Episodisen migreenin määritelmänä oli ≥ 4 ja ≤ 14 päänsärkypäivää, joista vähintään 4 oli migreenipäiviä kullakin 28 päivän jaksolla 3 kuukauden aikana ennen seulontaa ja vahvistettuna lähtötasojakson aikana. Potilaille sallittiin tutkimuksen aikana samanaikainen migreenin tai päänsäryn kohtauslääkitys, myös migreenin täsmälääkitys (esim. triptaanit ja ergotamiinijohdannaiset). Muiden migreenin estohoitojen säännöllistä käyttöä (yli 7 päivää kuukaudessa) ei sallittu.

Ensisijainen tehon päätetapahtuma oli muutos lähtötasosta keskimääräisissä kuukausittaisissa migreenipäivissä (MMD) viikoilla 1–12. Tärkeimpiä toissijaisia päätetapahtumia olivat ≥ 50 %:n ja ≥ 75 %:n vasteen migreenihoitoon saaneiden osuudet, jotka määriteltiin niiden potilaiden osuutena, joiden migreenipäivät vähenivät vähintään määrätyllä prosenttimäärällä viikoilla 1–12, ≥ 75 %:n vasteen migreenihoitoon saaneiden osuus viikoilla 1–4 ja niiden potilaiden prosenttimäärä, joilla oli migreeni ensimmäisen annostuksen jälkeisenä päivänä (päivä 1).

Potilaiden keskimääräinen ikä oli 40 vuotta (vaihteluväli: 18–71 vuotta), 84 % oli naisia ja 84 % oli valkoihoisia. Lähtötasolla migreenipäivien keskimääräinen määrä kuukaudessa oli 8,6 ja niiden potilaiden osuus, joilla oli migreeni tiettynä päivänä, oli 31 %; luvut olivat samanlaiset ja toisiinsa verrattavissa eri hoitoryhmissä.

Keskimääräisten kuukausittaisten migreenipäivien väheneminen lumelääkkeeseen verrattuna havaittiin kummallakin annoksella annostelun jälkeen ensimmäisestä päivästä alkaen.

Kuva 1: Kuukausittaisten migreenipäivien keskimääräiset muutokset lähtötasosta PROMISE 1 -tutkimuksessa

Vyepti= eptinetsumabi

Jokaisessa aikapisteessä käytettiin kovarianssianalyysiä (ANCOVA), joka sisälsi hoidon ja estolääkityksen käytön tekijöinä ja lähtötason migreenipäivät jatkuvana kovariaattina arvioitaessa keskimääräistä muutosta lähtötasosta.

Taulukko 2: Ensisijaisten ja tärkeimpien toissijaisten tehon päätetapahtumien tulokset PROMISE 1 -tutkimuksessa (episodinen migreeni)

 

Vyepti 

100 mg

N = 221

Vyepti
300 mg

N = 222

Lumelääke

N = 222

Kuukausittaiset migreenipäivät (MMD) – viikot 1–12

Lähtötaso

8,7

8,6

8,4

Keskimääräinen muutos

-3,9

-4,3

-3,2

Ero lumelääkkeeseen

-0,7

-1,1

 

95 % lv

(-1,3, -0,1)

(-1,7, -0,5)

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

0,0182

0,0001

 

≥ 75 %:n MMD-vasteen saaneet – viikot 1–4

Vasteen saaneet

30,8 %

31,5 %

20,3 %

Ero lumelääkkeeseen

10,5 %

11,3 %

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

0,0112

0,0066

 

≥ 75 %:n MMD-vasteen saaneet – viikot 1–12

Vasteen saaneet

22,2 %

29,7 %

16,2 %

Ero lumelääkkeeseen

6,0 %

13,5 %

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

0,1126

0,0007

 

≥ 50 %:n MMD-vasteen saaneet – viikot 1–12

Vasteen saaneet

49,8 %

56,3 %

37,4 %

Ero lumelääkkeeseen

12,4 %

18,9 %

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

0,0085

0,0001

 

PROMISE 2: krooninen migreeni

PROMISE 2 oli rinnakkaisryhmillä toteutettu, kaksoissokkoutettu, lumekontrolloitu globaali tutkimus, jossa arvioitiin Vyepti-valmisteen tehoa ja turvallisuutta kroonisen migreenin estohoitona aikuisilla. Yhteensä 1 072 potilasta satunnaistettiin saamaan lumevalmistetta (N = 366), 100 mg eptinetsumabia (N = 356) tai 300 mg eptinetsumabia (N = 350) 12 viikon välein 24 viikon ajan (2 infuusiota). Kroonisen migreenin määritelmänä oli ≥ 15 – ≤ 26 päänsärkypäivää, joista ≥ 8 arvioitiin migreenipäiviksi 3 kuukauden aikana ennen seulontaa ja vahvistettiin 28 päivän seulontajakson aikana. Tutkimuksen aikana potilaat saivat käyttää migreenin tai päänsäryn kohtaus- tai estolääkitystä vakiintuneella vakaalla hoito-ohjelmalla (pois lukien onabotuliinitoksiini A).

Tutkimusryhmään kuului yhteensä 431 potilasta (40 %), joilla oli kroonisen migreenin ja särkylääkepäänsäryn kaksoisdiagnoosi (liittyen triptaanien, ergotamiinin tai kipulääkkeiden yhdistelmän liikakäyttöön > 10 päivänä kuukaudessa tai asetaminofeenin, asetyylisalisyylihapon tai ei-steroidaalisten tulehduskipulääkkeiden liikakäyttöön ≥ 15 päivänä kuukaudessa) vahvistettuna seulontajakson aikana.

Ensisijainen tehon päätetapahtuma oli muutos lähtötasosta keskimääräisissä kuukausittaisissa migreenipäivissä (MMD) viikoilla 1–12. Tärkeimpiä toissijaisia päätetapahtumia olivat ≥ 50 %:n ja ≥ 75 %:n vasteen migreenihoitoon saaneiden osuudet, jotka määriteltiin niiden potilaiden osuutena, joiden migreenipäivät vähenivät vähintään määrätyllä prosenttimäärällä viikoilla 1–12, ≥ 75 %:n vasteen migreenihoitoon saaneiden osuus viikoilla 1–4, niiden potilaiden prosenttimäärä, joilla oli migreeni annostuksen jälkeisenä päivänä, migreenin esiintyvyyden väheneminen lähtötasosta viikolla 4, päänsärkytestin (HIT-6) kokonaispisteiden muutos lähtötasosta viikolla 12 (vain 300 mg:n annoksella) ja migreenin kohtauslääkkeen keskimääräisten käyttöpäivien muutos lähtötasosta viikoilla 1–12 (vain 300 mg:n annoksella).

Potilaiden keskimääräinen ikä oli 41 vuotta (vaihteluväli: 18–65 vuotta), 88 % oli naisia ja 91 % oli valkoihoisia. 41 % potilaista käytti samanaikaista migreenin estolääkitystä. Lähtötasolla migreenipäivien keskimääräinen määrä kuukaudessa oli 16,1 ja niiden potilaiden osuus, joilla oli migreeni tiettynä päivänä, oli 57,6 %; luvut olivat samanlaiset ja toisiinsa verrattavissa eri hoitoryhmissä.

Keskimääräisten kuukausittaisten migreenipäivien väheneminen lumelääkkeeseen verrattuna havaittiin kummallakin annoksella ensimmäisestä päivästä antamisen jälkeen alkaen.

Kuva 2: Kuukausittaisten migreenipäivien keskimääräiset muutokset lähtötasosta PROMISE 2 -tutkimuksessa

Vyepti = eptinetsumabi

Jokaisessa aikapisteessä käytettiin kovarianssianalyysiä (ANCOVA), joka sisälsi hoidon tekijänä ja lähtötason migreenipäivät jatkuvana kovariaattina arvioitaessa keskimääräistä muutosta lähtötasosta.

Taulukko 3: Ensisijaisten ja tärkeimpien toissijaisten tehon päätetapahtumien tulokset PROMISE 2 -tutkimuksessa (krooninen migreeni)

 

Vyepti

100 mg

N = 356

Vyepti

300 mg

N = 350

Lumelääke

N = 366

Kuukausittaiset migreenipäivät (MMD) – viikot 1–12

Lähtötaso

16,1

16,1

16,2

Keskimääräinen muutos

-7,7

-8,2

-5,6

Ero lumelääkkeeseen

-2,0

-2,6

 

95 % lv

(-2,9, -1,2)

(-3,5, -1,7)

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

< 0,0001

< 0,0001

 

≥ 75 %:n MMD-vasteen saaneet – viikot 1–4

Vasteen saaneet

30,9 %

36,9 %

15,6 %

Ero lumelääkkeeseen

15,3 %

21,3 %

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

< 0,0001

< 0,0001

 

≥ 75 %:n MMD-vasteen saaneet – viikot 1–12

Vasteen saaneet

26,7 %

33,1 %

15,0 %

Ero lumelääkkeeseen

11,7 %

18,1 %

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

0,0001

< 0,0001

 

≥ 50 %:n MMD-vasteen saaneet – viikot 1–12

Vasteen saaneet

57,6 %

61,4 %

39,3 %

Ero lumelääkkeeseen

18,2 %

22,1 %

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

< 0,0001

< 0,0001

 

HIT-6-pisteet – viikko 12a

Lähtötaso

65,0

65,1

64,8

Keskimääräinen muutos

-6,2

-7,3

-4,5

Ero lumelääkkeeseen

-1,7

-2,9

 

95 % lv

(-2,8, -0,7)

(-3,9, -1,8)

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

0,0010

< 0,0001

 

Kohtauslääkkeen käyttöpäivät kuukaudessa – viikot 1–12a,b

Lähtötaso

6,6

6,7

6,2

Keskimääräinen muutos

-3,3

-3,5

-1,9

Ero lumelääkkeeseen

-1,2

-1,4

 

95 % lv

(-1,7, -0,7)

(-1,9, -0,9)

 

p-arvo verrattuna lumelääkkeeseen

< 0,0001

< 0,0001

 

a 100 mg:n annoksen päätetapahtuma ei ollut ennalta määritelty tärkeä toissijainen päätetapahtuma.
b Perustaso oli 28 päivän seulontajakson keskiarvo ennen hoidon saamista.

Potilaat, joilla oli diagnosoitu särkylääkepäänsärky

431 (40 %) potilaalla, joilla oli diagnosoitu särkylääkepäänsärky (MOH) PROMISE-2-tutkimuksessa, kuukausittaisten migreenipäivien (MMD) keskimääräinen muutos perustasosta (viikoilla 1–12) oli Vyepti-valmisteen 100 mg:n annoksella -8,4 päivää, Vyepti-valmisteen 300 mg:n annoksella -8,6 päivää ja lumelääkkeellä -5,4 päivää (keskimääräinen ero lumelääkkeeseen -3,0 päivää 100 mg:n annoksella ja -3,2 päivää 300 mg:n annoksella).

PREVAIL: pitkäaikainen tutkimus

Vyepti-valmistetta annettiin 300 mg 12 viikon välein infuusiona laskimoon enintään 96 viikon ajan 128:lle kroonista migreeniä sairastavalle potilaalle. Ensisijainen tavoite oli arvioida pitkäaikaista turvallisuutta toistuvien Vyepti-annosten jälkeen. Toissijaisia tavoitteita olivat Vyepti-valmisteen farmakokinetiikan ja immunogeenisuusprofiilin kuvaaminen (kohta Haittavaikutukset) ja Vyepti-valmisteen hoitotehon arviointi useilla potilaan raportoimilla migreeniin ja elämänlaatuun liittyvillä mittareilla, joihin kuului päänsärkytesti (HIT-6). Potilaiden keskimääräinen ikä oli 41,5 vuotta (vaihteluväli: 18–65 vuotta), 85 % oli naisia, 95 % oli valkoihoisia ja 36 % käytti samanaikaista migreenin estolääkitystä. Migreenipäiviä oli keskimäärin 14,1 päivää 28 päivän jaksolla 3 kuukauden aikana ennen seulontaa. Yhteensä 100 potilasta (78,1 %) suoritti tutkimuksen loppuun (viikolle 104). Lähtötasolla sairaus vaikutti potilaisiin vakavasti ja HIT-6-kokonaispisteet olivat keskimäärin 65. Keskimääräinen muutos lähtötasosta viikolle 104 oli -9,7 (p < 0,0001). Turvallisuusprofiili vastasi satunnaistetuissa, lumekontrolloiduissa tutkimuksissa havaittuja turvallisuusprofiileja, ja pitkäaikainen vaikutus potilaille olennaisiin tuloksiin havaittiin 96 viikkoon asti.

Pediatriset potilaat

Euroopan lääkevirasto on myöntänyt lykkäyksen velvoitteelle toimittaa tutkimustulokset Vyepti-valmisteen käytöstä hoidossa yhdessä tai useammassa pediatrisessa potilasryhmässä migreenin estohoidossa (ks. kohdasta Annostus ja antotapa ohjeet käytöstä pediatristen potilaiden hoidossa).

Farmakokinetiikka

Vyepti annetaan laskimoon, joten sen hyötyosuus on 100 %. Eptinetsumabin farmakokinetiikka on lineaarinen ja altistus kasvaa suhteellisesti annoksilla 10–1 000 mg. Vakaa tila saavutetaan ensimmäisen annoksen jälkeen kerran 12 viikon välein annettavalla annostuksella. Mediaaniaika enimmäispitoisuuteen (Cmax) on 30 minuuttia (infuusion päättyminen), ja keskimääräinen terminaalisen eliminaation puoliintumisaika 27 päivää. Keskimääräinen kertymäsuhde on Cmax-arvon perusteella 1,08 ja AUC0-tau-arvon perusteella 1,15.

Imeytyminen

Vyepti annetaan infuusiona laskimoon, jolloin ohitetaan suonenulkoinen imeytyminen ja hyötyosuus on 100 %. Mediaaniaika huippupitoisuuteen saavutettiin infuusion lopussa (30 minuuttia).

Jakautuminen

Eptinetsumabin sentraalinen jakautumistilavuus (Vc) oli noin 3,7 litraa.

Biotransformaatio

Eptinetsumabin odotetaan hajoavan proteolyyttisten entsyymien vaikutuksesta pieniksi peptideiksi ja aminohapoiksi.

Eliminaatio

Eptinetsumabin ilmeinen puhdistuma oli 0,15 l/vrk, ja terminaalisen eliminaation puoliintumisaika oli noin 27 päivää.

Erityiset potilasryhmät

Populaatiofarmakokineettisessä analyysissa, jossa oli mukana 2 123 koehenkilöä, tutkittiin iän, sukupuolen, etnisen taustan ja painon vaikutusta eptinetsumabin farmakokinetiikkaan. Suhteessa 70 kg painavaan koehenkilöön eptinetsumabin vakaan tilan altistus 190 kg painavalla koehenkilöllä oli enintään 52 % matalampi, kun taas 39 kg painavalla koehenkilöllä se olisi 50 % korkeampi. Vakaan tilan altistuksen arvioinnissa paino ei kuitenkaan vaikuttanut kliiniseen tehoon. Annosta ei tarvitse muuttaa painon perusteella. Ikä (18–71), sukupuoli tai rotu eivät populaatiofarmakokinetiikan perusteella vaikuttaneet eptinetsumabin farmakokinetiikkaan. Siksi annosta ei tarvitse muuttaa.

Munuaisten tai maksan vajaatoiminta

Munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta ei ole tehty nimenomaisia tutkimuksia sen arvioimiseksi, vaikuttaako munuaisten tai maksan vajaatoiminta eptinetsumabin farmakokinetiikkaan. Populaatiofarmakokineettinen analyysi Vyepti-valmisteen kliinisten tutkimusten integroiduista tiedoista ei osoittanut munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla eroja, jotka edellyttäisivät annoksen muuttamista. Tietoja ei ole potilaista, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta.

Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, juveniilia toksisuutta sekä lisääntymis- ja kehitystoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Genotoksisuus ja karsinogeenisuus

Koska eptinetsumabilla ei todennäköisesti ole välittömiä yhteisvaikutuksia DNA:n tai muun kromosomimateriaalin kanssa, mahdollisen genotoksisuuden arviointi katsottiin tarpeettomaksi eikä sitä suoritettu.

Koska karsinogeenisuusriskiä ei ole tunnistettu laajassa CGRP:n estämiseen liittyvän kirjallisuuden arvioinnissa eikä eptinetsumabiin liittyviä proliferatiivisia löydöksiä havaittu pitkäaikaisissa tutkimuksissa apinoilla, karsinogeenisuuden testaus katsottiin tarpeettomaksi eikä sitä tehty.

Farmaseuttiset tiedot

Apuaineet

Sorbitoli (E420)
L-histidiini
L-histidiinihydrokloridimonohydraatti
Polysorbaatti 80
Injektionesteisiin käytettävä vesi

Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopivuustutkimuksia ei ole tehty, tätä lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa, lukuun ottamatta niitä, jotka mainitaan kohdassa Käyttö- ja käsittelyohjeet.

Kestoaika

3 vuotta.

Laimentamisen jälkeen Vyepti-valmisteen infuusioliuos (Vyepti ja 0,9-prosenttinen natriumkloridiliuos injektiota varten) täytyy infusoida 8 tunnin kuluessa (ks. kohta Käyttö- ja käsittelyohjeet).

Säilytys

Säilytä jääkaapissa (2 °C – 8 °C).

Ei saa jäätyä eikä ravistaa.

Pidä injektiopullo ulkopakkauksessa. Herkkä valolle.

Laimentamisen jälkeen Vyepti-valmisteen infuusioliuosta (Vyepti ja 0,9-prosenttinen natriumkloridiliuos injektiota varten) voidaan säilyttää huoneenlämmössä (alle 25 °C) tai jääkaapissa 2–8 °C:ssa.

Pakkaukset ja valmisteen kuvaus

Markkinoilla olevat pakkaukset

Resepti

VYEPTI infuusiokonsentraatti, liuosta varten
100 mg 1 kpl (100 mg/ml) (1212,95 €)

PF-selosteen tieto

4 ml:n tyypin I lasinen injektiopullo klorobutyylikumitulpalla. Injektiopullon tulppa on valmistettu ilman luonnonkumilateksia.

VYEPTI on saatavana 1 ja 3 kertakäyttöisen injektiopullon pakkauksissa.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

Valmisteen kuvaus:

Infuusiokonsentraatti, liuosta varten on kirkasta tai himmeän kuultavaa ja väritöntä tai ruskeankeltaista. Sen pH on 5,5–6,1 ja osmolaliteetti 290–350 mOsm/kg.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

Tämä lääkevalmiste täytyy laimentaa ennen antamista. Terveydenhuollon ammattilaisen täytyy valmistaa laimentaminen aseptisella tekniikalla infuusioliuoksen steriiliyden varmistamiseksi.

Tämä lääkevalmiste ei sisällä säilöntäainetta ja on tarkoitettu vain kertakäyttöön. Käyttämättä jäänyt lääkevalmiste täytyy hävittää.

Ennen laimentamista tämä lääkevalmiste (konsentraatti injektiopulloissa) täytyy tarkastaa silmämääräisesti; sitä ei saa käyttää, jos konsentraatissa on näkyviä hiukkasia tai se on sameaa tai siinä on värimuutoksia (muuta kuin kirkasta tai himmeän kuultavaa ja väritöntä tai ruskeankeltaista).

Sekä 100 mg:n että 300 mg:n annokselle käytetään 100 ml:n pussi 9 mg/ml (0,9-prosenttista) natriumkloridiliuosta Vyepti-valmisteen infuusioliuoksen valmistamiseen alla kuvatulla tavalla. Vyepti-valmisteen infuusioliuoksen valmistamiseen ei saa käyttää muita suonensisäisiä laimentimia tai muuta tilavuutta.

Sekoita Vyepti-valmisteen infuusioliuos kokonaan kääntämällä se varovasti ylösalaisin. Ei saa ravistaa.

Laimentamisen jälkeen Vyepti-valmisteen infuusioliuos täytyy infusoida 8 tunnin kuluessa. Tänä aikana Vyepti-valmisteen infuusioliuosta voidaan säilyttää huoneenlämmössä (alle 25 °C) tai jääkaapissa 2–8 °C:ssa. Jos Vyepti-valmisteen infuusioliuosta säilytetään 2–8 °C:ssa, se täytyy lämmittää huoneenlämpöiseksi ennen infusoimista. EI SAA JÄÄTYÄ.

Vyepti-valmisteen 100 mg:n annos

Vyepti-valmisteen infuusioliuos valmistetaan vetämällä 1,0 ml Vyepti-valmistetta yhdestä kertakäyttöisestä injektiopullosta steriilillä neulalla ja ruiskulla. Injektoi 1,0 ml:n (100 mg) sisältö 100 ml:n pussiin 0,9-prosenttista natriumkloridiliuosta.

Vyepti-valmisteen 300 mg:n annos

Vyepti-valmisteen infuusioliuos valmistetaan vetämällä 1,0 ml Vyepti-valmistetta kolmesta kertakäyttöisestä injektiopullosta steriilillä neulalla ja ruiskulla. Injektoi saatu 3,0 ml:n (300 mg) sisältö 100 ml:n pussiin 0,9-prosenttista natriumkloridiliuosta.

Ohjeet infuusion antamiseen

Parenteraaliset lääkevalmisteet täytyy ennen antamista tarkastaa silmämääräisesti hiukkasten ja värimuutosten varalta aina, kun se on liuoksen ja säiliön osalta mahdollista. Ei saa käyttää, jos nesteessä on näkyviä hiukkasia tai se on sameaa tai siinä on värimuutoksia.

Anna lääkärin määräämä Vyepti-valmisteen 100 mg:n annos tai Vyepti-valmisteen 300 mg:n annos noin 30 minuutin kestoisena infuusiona sen jälkeen, kun injektiopullon sisältö on laimennettu 100 ml:n pussiin 0,9-prosenttista natriumkloridiliuosta. Käytä suonensisäistä infuusiosarjaa, jossa on 0,2 tai 0,22 μm:n sisäänrakennettu tai lisätty suodatin. Kun infuusio on valmis, huuhtele letku 20 ml:lla 0,9-prosenttista natriumkloridiliuosta.

Vyepti-valmistetta ei saa antaa bolusinjektiona.

Infuusiosarjan kautta tai Vyepti-valmisteeseen sekoitettuna ei saa antaa muita lääkkeitä.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Korvattavuus

VYEPTI infuusiokonsentraatti, liuosta varten
100 mg 1 kpl

  • Rajoitettu peruskorvaus lääkärin lausunnolla (40 %). Eptinetsumabi, erenumabi, fremanetsumabi ja galkanetsumabi: Aikuisten migreenin estohoito erityisin edellytyksin (3007).

ATC-koodi

N02CD05

Valmisteyhteenvedon muuttamispäivämäärä

28.11.2022

Yhteystiedot

OY H. LUNDBECK AB
Junakatu 9, Logomo Byrå
20100 Turku


02 276 5000
www.lundbeck.fi
suomi@lundbeck.com
www.skitsofreniainfo.fi, www.masennusinfo.fi, www.parkinsoninfo.fi, www.alzheimerinfo.fi, www.bipoinfo.fi